logo logo logo

lausunto 10.2.2020

Hallituksen esitys sähkön siirtohinnoista

Paikallisvoima kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikossa mainitusta ehdotuksesta sähkömarkkinalain muuttamiseksi. 

Paikallisvoima yhtyy Energiateollisuus ry:n hallituksen esityksestä antamaan lausuntoon.

Ehdotuksen päätavoite on hillitä sähkön siirtohintojen korotuspaineita. Tämän taustalla on nähdäksemme julkisen keskustelun ja sosiaalisen median keskustelun myötä syntynyt paine tehdä jotakin sähkön siirtohintojen nousun hillitsemiseksi erityisesti kuluttajien osalta. Suomessa sähkön siirtohinnat kuluttajille ovat Energiaviraston tilastojen mukaan hieman eurooppalaisen keskitason yläpuolella, mutta kaukana eurooppalaisesta huipputasosta. Sähkön kokonaishinta kuluttajille on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna edullinen. Verkkoyhtiöiden tuottotaso ei ole Suomessa mitenkään poikkeuksellinen, ja Energiavirasto ennustaa sen laskevan alkaneella valvontajaksolla.

Sähkön siirtoyhteyksien vahvistamiseksi tehdyt investoinnit ovat selvästi vähentäneet sähkönjakelun keskeytysten määrää päättyneen vuosikymmenen aikana. Keskeytykset ovat laskeneet alle puoleen sekä kappalemääräisesti että aikana mitattuina. Asiakkaat ovat siis saaneet siirtomaksuilleen vastinetta. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sähkön siirtohintojen vuosittainen korotusraja lasketaan 12,5%:iin asiakasryhmäkohtaisesta viimeisen 12 kk:n keskiarvosta. Korotusraja on tähän saakka ollut 15%. Korotusraja ei vaikuta verkkoyhtiön sallitun tuoton laskentaan. Sellaiset yhtiöt, joille Energiavirasto on 2019 päättyneeltä valvontakaudelta vahvistanut alijäämän, voivat soveltaa vanhaa 15% korotusrajaa vuoden 2023 loppuun saakka. Pidämme ehdotusta ymmärrettävänä ja voimme sen hyväksyä, mutta korostamme sitä Energiateollisuus ry:nkin esiin nostamaa seikkaa, ettei korotusrajan soveltaminen saa estää kaikkien verkkoyhtiöiden mahdollisuutta kerätä valvontamallin mukainen sallittu tuotto, kuten Perustuslakivaliokunta on linjannut.

Toiseksi esityksessä ehdotetaan toimitusvarmuusvaatimusten toteuttamiseen kahdeksan vuoden lisäaikaa sellaisille yhtiöille, joiden keskijänniteverkon maakaapelointiaste oli enintään 60% vuoden 2018 lopussa. Nykyinen lainmukaisten toimitusvarmuusvaatimusten takaraja siis siirtyisi vuodesta 2028 vuoteen 2036. Pidämme tätä ehdotusta kannatettavana ja vaikutuksiltaan hintojen nousupaineita ajatellen merkittävämpänä kuin korotuskaton laskemista.

Kolmas pääelementti esityksessä on alijäämän tasoitusjakson piteneminen kahden valvontajakson mittaiseksi, eli nykyisestä neljästä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Tämä ehdotus on erittäin kannatettava ja osaltaan vähentää asiakashintojen kertakorotusten jyrkkyyttä.

Emme pidä perusteltuina ehdotuksen 52§ sisältyvää velvoitteita, jonka mukaan jakeluverkkoyhtiöiden tulisi laatia kehittämissuunnitelmien yhteydessä joka toinen vuosi suunnitelma kulutusjouston, sähkövarastojen, jakeluverkonhaltijan energiatehokkuustoimenpiteiden ja muiden resurssien mahdollisesta käyttämisestä vaihtoehtona jakeluverkon siirtokapasiteetin laajentamiselle. Tällaisen suunnitelman tekeminen olisi työlästä ja sen tekeminen joka toinen vuosi epäsuhteessa siihen, että tosiasiassa jakeluverkkoja kehitetään huomattavasti pidemmällä perspektiivillä. Koska viranomaisen mahdollisuus arvioida tällaisten suunnitelmien lainmukaisuutta olisi hyvin rajallinen, jäisi velvoite todennäköisesti vain turhaa työtä ja byrokratiaa aiheuttavaksi kirjaukseksi.

Vielä ongelmallisempana pidämme 52§ 3 kohdan vaatimusta julkisen kuulemisen järjestämisestä verkon kehittämissuunnitelmista ja verkkoyhtiön velvollisuutta julkistaa tällaisen kuulemisen tulokset. Ottaen huomioon asiakkaiden mahdollisuudet arvioida sähkönjakeluverkkojen teknisten toteutusvaihtoehtojen kustannustehokkuutta, soveltuvuutta paikallisiin olosuhteisiin ja merkitystä toimitusvarmuuden kannalta, johtaisi julkinen kuuleminen hyvin helposti väärinymmärryksiin ja vastakkainasettelun lisääntymiseen yhtiöiden ja asiakkaiden välillä. Kuulemisten toteutukseen syntyisi myös todennäköisesti suurta vaihtelua eri yhtiöiden välillä ja viranomaiselle lisätyötä tämän valvonnasta. Ymmärrämme, että vaatimuksen taustalla on direktiivi, mutta ehdotamme, että direktiivin velvoite toteutettaisiin esimerkiksi viranomaisen ylläpitämällä sähköisellä alustalla, jossa kaikkien verkkoyhtiöiden suunnitelmat olisivat julkisesti saatavilla ja kommentoitavina. Tämä keventäisi työmäärää ja olisi tasapuolinen menettely myös eri yhtiöiden asiakkaiden näkökulmasta.