logo logo logo

haastattelu 3.10.2016

Kotimaista uusiutuvaa kannattavasti

Keravan Energia Oy on yksi energia-alan mallioppilaista. Vielä vuonna 2009 yhtiön voimalaitokset kävivät 75 prosenttisesti ulkomailta Suomeen tuoduilla fossiilisilla polttoaineilla. Yhtiö päätti kuitenkin tehdä täyskäännöksen, ja tänä päivänä kotimaisten polttoaineiden osuus omasta energiantuotannosta on lähes 60 prosenttia.

Asiakkuusjohtaja Johanna Haverisen mukaan päätös totutun liiketoimintamallin ravistelusta tehtiin siksi, että se oli järkevää. Etenkin päästökauppa ja maakaasun veronkorotukset kannustivat yhtiötä harkitsemaan vaihtoehtoisiin energiantuotantotapoihin siirtymistä.

”Kotimaista puuta polttamalla olemme saaneet hinnat vakautettua ja toiminnasta on tullut taloudellisesti järkevää”, Haverinen sanoo.

Käännöksen toteuttaminen ei ollut kuitenkaan helppoa. Maakaasun ja puun polton prosessit ovat täysin erilaiset, eikä voimalaitosten muuntaminen yhdeltä polttoaineelta toiselle ole käytännössä mahdollista. Keravan Energia rakensi kokonaan uuden voimalaitoksen, jonka yhtiö pystyi suunnittelemaan omia tarpeitaan parhaiten vastaavaksi. 

Työtä jatketaan edelleen. Seuraava hanke on Sipoon ulottaminen uusiutuvan lämmöntuotannon piiriin. Tällä hetkellä Keravan Energialla on Sipoossa kaksi kaukolämpöverkkoa, jotka molemmat käyttävät maakaasua polttoaineena. Haverisen mukaan Keravan Energia on kuitenkin tehnyt tänä syksynä investointipäätöksen kaukolämpöputken rakentamisesta Keravalta Sipoon Nikkilään. Putken avulla toinen Sipoon maakaasuverkoista saadaan biolämpölaitoksen piiriin syksyllä 2017.

Lähienergiaa arvostetaan

Täyskäännös energiantuotannossa on tuonut Keravan Energialle kustannustehokkuuden lisäksi myös brändiarvoa. Johanna Haverisen mukaan asiakkaille on tärkeää, että he voivat ostaa paikalliselta yhtiöltä uusiutuvilla polttoaineilla tuotettua lähienergiaa.

Yksittäisten asiakkaiden kanssa on tosin törmätty siihen, että puu ei polttoaineena ole ollut mieluinen. Ongelma ei ole varsinaisesti puussa, vaan puunpolton yhteydessä käytettävässä turpeessa.

Haverisen mukaan huoli turpeen ilmastovaikutuksista on ymmärrettävä, mutta tuotantoprosessin kannalta turpeen polttaminen puun ohella on järkevää.

”Puun polttamisessa tarvitaan rikkiä, ja sitä saadaan fiksuiten turpeesta. Turpeen avulla voidaan investoida järkevänhintaisiin polttokattiloihin, mikä taas lisää puun polttamista ja vähentää fossiilisten käyttöä.”

Haverinen huomauttaa, että vain harva on toistaiseksi valmis maksamaan merkittävästi nykyistä enemmän täysin ilmastoneutraalista erikoistuotteesta. Toisin sanottuna ideologisia valintoja on mahdollista tehdä pienessä mittakaavassa, mutta liiketoiminnan kokonaissuunnan on oltava myös taloudellisesti kannattava.

”Etulinjassa voidaan olla, mutta jos yrityksen liiketoiminta ei ole pitkäjänteistä ja kestävää, sitä ei kohta ole olemassa.”