logo logo logo

Inhimillinen virhe aiheutti sähkökatkon Eurassa 24.4.2019

24.4.2019

Euran alueverkon sähkönjakelussa on ollut keskeytys keskiviikkona 24.4.2019. Katko alkoi kello 10.07 ja päättyi 10.23. Vika johtui 110 kV:n alueverkon varasyöttötilanteen kytkentäjärjestelyissä tapahtuneesta inhimillisestä virheestä. Sähkönjakelu oli keskeytynyt Euralla, Kauttualla, Paneliassa ja Kiukaisissa olevilta Paneliankosken Voiman asiakkailta.

Länsi-Suomi

Rekordresultat för energikoncernen Katternö – överföringspriserna höjdes

23.4.2019

Katternökoncernens lönsamhet ökade i 2018. Resultatet före skatt ökade med en tredjedel till 19,6 miljoner euro. Koncernen slog nytt rekord under 2018 båda vad gällde omsättning och rörelseresultat. Koncernen betalar ut dividend på sammanlagt 2,95 miljoner euro.

Vasabladet

Laaja sähkökatko Paneliankosken Voiman verkossa

24.4.2019

Paneliankosken Voiman sähköverkossa oli laaja sähkökatko keskiviikkoaamuna. Katko vaikutti klo 10.07-10.23 Eurassa, Kauttualla, Kiukaisissa ja Paneliassa. Katko johtui inhimillisestä virheestä varasyöttötilanteen kytkentäjärjestelyissä.

YLE Uutiset

Väitös vähähiiliseen energiajärjestelmään siirtymisen haasteista

24.4.2019

Teresa Haukkala on tutkinut väitöskirjatutkimuksessaan vähähiiliseen energiajärjestelmään siirtymisen haasteita. Hän keskittyy tutkimuksessaan etenkin aurinkosähköön. Väitös tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimuksessa seurataan aurinkoenergiakentän kehittymistä vuodesta 2011 lähtien. Haukkalan mukaan aurinkoenergia voi olla osa monipuolista energiapalettia Suomessa ja osaltaan korvata fossiilisia energianlähteitä. Aurinkosähkön käytön lisäämisen ja energiatransition tiellä on politiikkaa, kuluttajia ja yrityksiä koskevia esteitä. Merkittävimmät niistä liittyvät tukipolitiikan ja poliittisen tahdon puuttumiseen, nykyenergiajärjestelmään kohdistuviin intresseihin ja yleisiin asenteisiin. Uudet politiikat, sääntely ja käyttäytyminen voivat kuitenkin poistaa esteitä.

Loviisan Sanomat (E-edition PDF)

UniCafe alkaa kerätä Compensate-säätiön päästömaksuja

24.4.2019

UniCafe-opiskelijaravintolat alkaa ensimmäisenä yrityksenä Suomessa kerätä Compensate-säätiön päästömaksuja. Säätiö kerää yrityksiltä kuluttajien maksamia kompensaatiomaksuja ja sijoittaa ne projekteihin, joissa esimerkiksi istutetaan metsää. Kuluttaja voi valita vapaaehtoisen kompensaatiomaksun asioidessaan minkä tahansa Compensate-säätiön kanssa yhteistyötä tekevän yrityksen kanssa. UniCafeita hallinnoivan Ylvan toiminnanjohtajan Antti Kerppolan mukaan vegaaniateriasta kertyy kompensoitavaa 5 senttiä. Kala-ateriasta summa on 10 senttä ja liha-ateriasta 15 senttiä. Kerppola toivoo, että ainakin puolet asiakkaista alkaisi hyvittää kasvihuonekaasupäästöjään. Compensate-säätiön on perustanut vihreiden väistyvä kansanedustaja Antero Vartia. Tavoitteena ovat kaikki maailman yritykset ja kuluttajat, jotta ilmakehää saadaan siivottua hiilidioksidista mahdollisimman paljon.

Maaseudun Tulevaisuus

Vihreän sähkön kysyntä on kasvanut vauhdilla Euroopassa ja Suomessa

24.4.2019

Vihreän sähkön kysynnän vuosittainen kasvu on Euroopassa keskimäärin 15 %. Kyseinen arvio perustuu vihreän sähkön alkuperätakuiden peruuttamisiin. Fortumin alkuperätakuiden salkunhoitajan Joni Vuorelan mukaan vuonna 2014 Euroopassa on peruutettu noin 300 terawattitunnin edestä EECS-standardin alkuperätakuita ja vuonna 2018 määrä oli yli 550 terawattituntia. Kun mukaan lasketaan kansalliset alkuperätakuut, määrä lähestyy 700 terawattituntia. Suomessa sähkön alkuperätakuiden peruutusten määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2010 alkaen, jolloin peruutuksia oli yli 5 terawattituntia. Vuonna 2018 peruutuksissa on lähestytty 25 terawattitunnin rajaa. Alkuperätakuita on mahdollista peruuttaa vuoden kuluessa niiden hankkimisesta tai etukäteen. Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaavan johtajan Pekka Salomaan mukaan alkuperätakuutilasto ei kerro, kuinka paljon uusiutuvaa sähköä on myyty kotitalouksille tai yrityksille eri vuosina. Sähköyhtiöiden mukaan vihreän tai päästöttömän sähkön kysyntä on kasvanut IPCC:n ilmastoraportin jälkeen syksyllä 2018. Fortum Marketsin tuotepäällikön Tuomas Yrttiahon mukaan sähkön alkuperätuotteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi. Etenkin aurinkosähkö kiinnostaa. Helenin mukaan asiakkaat haluavat aiempaa useammin aurinko- tai tuulisähköä.

Keskisuomalainen (E-edition PDF)

Fingrid-konsernin tulos tammi-maaliskuussa 2019

24.4.2019

Fingridin liikevaihto oli 256,1 milj. euroa tammi-maaliskuussa 2019 (1-3/2018: 260,6 milj. euroa). Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 78,7 milj. euroa (95,4). Toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan Fingridin alkuvuoden 2019 talouskehitys on ollut suunnitelman mukainen. Tilikauden 2019 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan aiemman ilmoituksemme mukaisesti laskevan merkittävästi edellisen vuoden tasosta. Tammi-maaliskuussa 2019 Fingridin kantaverkossa ei ollut merkittäviä, vaikutukseltaan laaja-alaisia häiriöitä. Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 25,3 (25,8) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 18,6 (18,8) terawattituntia, mikä oli 71,5 (71,2) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta.

Press Release Fingrid

Katternön tulos vuodelta 2018 oli ennätyksellinen

24.4.2019

Katternö-konsernin liikevaihto oli 163,78 milj. euroa vuonna 2018, kun edellisvuonna se oli 141,70 milj. euroa. Liikevoitto oli 21,46 milj. euroa (2017: 18,38 milj. euroa) eli 13,1 % liikevaihdosta (13,0). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli 19,61 milj. euroa (14,44). Investoinnit olivat 31,25 milj. euroa (24,64). Vakavaraisuusprosentti oli 44,6 (42,8). Osinkoa yhtiö aikoo maksaa 2,948 milj. euroa (2,948). Konserni saavutti ennätystuloksen korkeampien sähkönhintojen ansiosta. Myös liikevaihto oli ennätyksellinen. Sähkön siirtohintaa korotettiin, jotta konserni saisi rahoitettua säävarman sähköverkon rakentamista. Pitkällä aikavälillä Katternö panostaa uusiutuvaan sähköntuotantoon, kuten tuulivoimaan.

Österbottens Tidning - Norra (E-edition PDF)

Bioenergia ry: Kannustinjärjestelmä nuorille metsille

24.4.2019

Bioenergia ry haluaa hallitusohjelmaan loppukäytöstä riippumattoman kannustinjärjestelmän tukemaan nuorten metsien kasvua ja pienpuun markkinoita. Hallituksen puheenjohtajan Harri Vanhalan mukaan järjestelmän tulisi lisätä metsien kestävää kasvua ja pyrkiä turvaamaan metsien hyvän terveydentilan. Se vahvistaisi hakkuumahdollisuuksia, hiilensidontakykyä sekä tukisi energiajärjestelmän huoltovarmuutta. Energiaturpeella on Bioenergian mukaan edelleen tärkeä rooli energiajärjestelmän huoltovarmuuden varmistamisessa, vaikka sen käyttö väheneekin. Energiaturpeen käyttöä voidaan ohjata päästökaupalla, kieltoja tai lisää veroja ei tarvita.

Metsälehti

WWF: Luonto otettava mukaan hallitusneuvotteluihin

24.4.2019

WWF vaatii, että puolueet nostavat luonnon ja sen suojelun pian alkavien hallitusneuvotteluiden tärkeimpien kysymysten joukkoon. WWF esittää hallitusohjelmaan "satasen suoraa" eli kolmea lukua, jotka olisivat kiireellisin ensiapu luonnon hätään: luonnonsuojelualueisiin on käytettävä 100 miljoonaa euroa, soita on suojeltava 100 000 hehtaaria ja 100 turhaa patoa on purettava virtavesistä. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo, että tarvitsemme nyt päättäjiltä vahvoja tekoja, koska luonnon monimuotoisuuden romahtaminen on yhtä suuri uhka kuin ilmastonmuutos.

ePressi.com

Sixten Korkman rauhoittelee pelkoa hiilivuodosta

18.4.2019

Päästöjen rajoittaminen verotuksella tai muilla keinoilla nousee esiin hallitusneuvotteluissa. Emeritusprofessori Sixten Korkmanin mukaan yritystoiminta ei siirtyisi muihin maihin jonkin suhteellisen vaatimattoman ympäristöveron vuoksi. Etlan tutkimusjohtaja ja professori Mika Maliranta sanoo ekonomistien yleisen näkemyksen tukevan Korkmanin kantaa hiilivuodosta. Asiasta on tekeillä selvitys. Malirannan mukaan yritysten sijaintipäätös on satojen asioiden summa, ja tuotantopanosten hinta on vain yksi päätöksiin vaikuttava kokonaisuus. Siitä energian hinta on vain yksi osa. Energiapanoksen osuus kokonaiskannattavuudesta on useimmilla toimialoilla suhteellisen pieni. Teollisuuden etujärjestöt ovat varoittaneet, että jos teollisuuden välilliset kustannukset kasvavat, siirtyvät investoinnit kilpaileviin maihin. EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki myöntää, että hiilivuodosta EU:n ulkopuolelle on vaikea löytää selvää todistusaineistoa ainakaan vielä. Hän mainitsee kuitenkin myös sen riskin, että EU:n ulkopuolinen yhtiö voi hiilikustannusten takia viedä markkinaosuuksia eurooppalaisilta. Tämä riski vaikuttaa jo sijoittajien päätöksiin.

YLE Uutiset

Hetemäki: Ilmastonmuutos voidaan ratkaista vaarantamatta talouskasvua

23.4.2019

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki toteaa ilmastonmuutoksen olevan yksi poliittisen päätöksenteon vaikeimmista ongelmista. Hän uskoo kuitenkin, että rationaaliset ihmiset osaavat ratkaista ongelman talouskasvua vaarantamatta. Hetemäen mukaan kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voidaan vaikuttaa mm. verotuksella. Hänen mielestään rinnalle tulee nostaa kansainvälinen ulottuvuus, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi hiilelle voitaisiin asettaa kansainvälinen hinta. Hetemäki toteaa, että Suomi voi puhua kansainvälisesti vahvalla äänellä, sillä meillä poliittinen tuki ilmastotoimille on vahva. Ilmastonmuutoksen tärkeimmät tulokset saavutetaan kansainvälisellä tasolla. Yrityksille on Hetemäen mukaan tärkeää, että ilmastopolitiikka on ennustettavaa, uskottavaa ja riittävän ajoissa toteutettua.

Vihreä Lanka

Suomalaisista 49 % suhtautuu myönteisesti ydinvoimaan

24.4.2019

Energiateollisuus ry:n vuosittain Kantar TNS:llä teettämän ydinvoima-asenteita mittaavan kyselyn mukaan myönteisesti ydinvoimaan suhtautuu 49 % vastaajista (2018: 41 %) ja kielteisesti vain 15 % (22 %). Kannatus on koko vuodesta 1983 jatkuneen mittaushistorian korkeimpia. Ydinvoiman kannatus ylittää ensimmäistä kertaa vastustuksen kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa. Energiateollisuuden tuotantoyksikön johtaja Jari Kostama sanoo, että ydinvoimaan suhtautuminen on jo pitkään kehittynyt myönteisempään suuntaan. Nyt saatu tulos tuntuu viittaavan siihen, että suuntaus on vahvistunut entisestään. Vuonna 2003 ydinvoimaan suhtautui myönteisesti 35 % ja kielteisesti 32 %. Eniten ydinvoimaa kannatetaan kokoomuksessa (70 %). Vihreissä myönteisesti suhtautuvia on 32 % ja kielteisesti suhtautuvia 28 %, ja vasemmistoliitossa vastaavasti 30 % ja 26 %. Muutokselle on monta syytä, joista yksi on IPCC:n raportti. Siinä on viitattu ydinvoiman merkitykseen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Suomessa perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu entistä myönteisempään sävyyn ydinvoimasta. Kysely on tehty maalis-huhtikuussa 2019 puhelinhaastatteluna. Vastaajia oli tuhat.

Press Release Energiateollisuus

Kotkan kaupunki antaa lisärahaa UPM:n biojalostamon tontin täyttämiseen

23.4.2019

UPM Kymmene suunnittelee biojalostamoa Kotkaan Mussalon satamaan. UPM tekee investointipäätöksen vuoden 2020 alkupuolella, ja rakentamisen on määrä alkaa saman vuoden syksyllä. Kaupunki on varannut yhtiölle noin 30 hehtaarin alueen. Tontista tehdyssä esisopimuksessa edellytetään Palaslahden täyttöä vuoden 2019 aikana. Kaupungin täytyy käynnistää täyttötyön kilpailutus kevään 2019 aikana, koska täyttötyö tulee tehdä avovesikauden aikana. Kotkan kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se myöntäisi tontin valmistelevia töitä koskevaan investointiin 8 miljoonan euron lisämäärärahan vuodelle 2019.

Kymen Sanomat

Hallinto-oikeus: Turvetuotanto Luumäen Huuhansuolla saa jatkua

23.4.2019

Luumäen kunnan Huuhansuon ympäristöluvasta tekemä valitus on hylätty Vaasan hallinto-oikeudessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli myöntänyt luvan Vapolle, ja sen mukaan yhtiö voi jatkaa turvetuotantoa suolla. Alue on 30 hehtaarin suuruinen. Tuotanto suolla on aloitettu vuonna 2003 ja vuonna 2015 tuotantoalueen vesienkäsittelyä on tehostettu kasvillisuuskentällä. Luumäen kunta oli perustellut valitustaan turvetuotannon ympäristövaikutuksilla. Sen mukaan tuotanto rehevöittää Urpalanjokea ja sen alapuolisia järviä.

YLE Uutiset

Oakland ryhtyy käyttämään Neste MY uusiutuvaa dieseliä

23.4.2019

Oaklandin kaupungista kerätystä jäteraaka-aineesta aletaan valmistaa Neste MY uusiutuva diesel -polttoainetta, jolla tankataan kaupungin ajoneuvot. Kaupunki, Neste, polttoainejakelija Western States Oil ja paikalliset käytetyn paistorasvan kerääjät yhdistävät voimansa, jotta käytetty paistorasva saadaan kerättyä Oaklandin metropolialueen ravintoloista ja muista yrityksistä ja muutettua kaupungin ajoneuvojen polttoaineeksi. Kiertotalousmalli nostaa jätteen arvoa, tukee sitä kerääviä ja käsitteleviä yrityksiä sekä edistää myös kaupungin paikallistaloutta. Oaklandin pormestarin Libby Schaafin mukaan yhteistyö on rohkea aloite, ja sen ansiosta asukkaat pystyvät hengittämään entistä puhtaampaa ilmaa. Kaupunki etenee yhteistyön avulla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevassa työssään. Vaihtaminen uusiutuvaan dieseliin tekee kaupungin vanhimmista ja eniten saastuttavista ajoneuvoista automaattisesti vaihtoehtoista polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja. Oaklandin kaupungin ja Nesteen malli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 74 % verrattuna fossiiliseen dieseliin.

Cision News / Cision - Finland

Tanska: Sähkömarkkinasopimus johtanee hinnanalennuksiin

23.4.2019

Tanskassa parlamentin sähkömarkkinasopimus vuodelta 2018 saattaa johtaa sähkönkulutusmaksujen laskuun 15 prosentilla. Normaalilele kotitaloudelle tämä merkitsisi 710 kruunun vuotuisia säästöjä. Asiasta kertoo Tanskan veroministeriö. Alennuksen ei kuitenkaan odoteta astuvan täysin voimaan ennen vuotta 2025.

Energiwatch

Liettua: Sähköverkon synkronointihankkeelle erityisstatus

17.4.2019

Liettuan sähköverkko aiotaan sykronisoida manner-Euroopan sähköverkon kanssa. Liettuan hallitus on antanut synkronointiprojektille erityistärkeän statuksen. Status sallii maankäytön suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin prosessien suorittamisen tavallista nopeammin. Pääministeri Saulius Skvernelisin mukaan asia on tärkeä maan energiaitsenäisyyden ja kansallisen turvallisuuden kannalta.

The Baltic Course