logo logo logo

Borgå energis kunder har fått falska elräkningar: "Sådana här räkningar ska man absolut inte betala"

20.1.2020

Inom ett par veckor har flera av Borgå energis kunder fått räkningar från Fi-Nergy Voima Oy som de inte ens har avtal med. Borgå energi har råkat ut för oseriösa aktörer som använt bolagets namn också förut. Maria Käki, kundrelationschef vid Borgå energi, säger att det tycks komma något motsvarande med jämna mellanrum. Man ska inte betala sådana här räkningar. Man ska helst skicka ett skriftligt svar till företaget som har skickat räkningen. Borgå energi uppmanar kunder so att kontakta dem eller Konsumentombudsmannen vid Konkurrens- och konsumentverket (KKV) för råd.

Svenska YLE

Koulutie turvallisemmaksi

21.1.2020

Suolahden yhtenäiskoulun ympäristön liikennejärjestelyjä ollaan muuttamassa turvallisemmiksi. Yhtenäiskoulun viereen valmisteilla oleva uusi jäähalli tulee kasvattamaan alueen liikennemääriä entisestään. Pääosa liikenteestä halutaan ohjata kiertämään Äänekoskentien kautta. Asemakaavamuutos on lähdössä lausuntokierrokselle muun muassa Äänekosken Energialle.

Sisä-Suomen lehti (E-edition, PDF)

Tekstiviestit

21.1.2020

Mielipidekirjoituksessa mainitaan, että Jylhän Sähköosuuskunta on lähettänyt asiakkailleen ilmoituksen koskien sähkön siirtohintojen korotusta noin kymmen prosenttia 1.1.2019 alkaen. Kirjoitus on nimimerkillä "oikaisun oikaisua".

Ilkka (E-edition, PDF)

Uusiutuvan energian syöttötariffituet laskivat 8,5 % vuonna 2019

21.1.2020

Vuonna 2019 Energiavirasto maksoi uusiutuvan energian syöttötariffitukia noin 229 milj. euroa, mikä on 8,5 % vähemmän kuin vuonna 2018. Muutos johtui pääosin kohonneesta päästöoikeuden hinnasta, jonka vuoksi metsähakesähkön tukitaso laski nollaan. Eniten tukea maksettiin tuulivoimalle, noin 214 milj. euroa (v. 2018: 216 milj. euroa). Metsähakesähkölle tukea maksettiin 12 milj. euroa (v. 2018: 32 milj. euroa) sekä biokaasu- ja puupolttoainevoimaloille reilut 2 milj. euroa. Tukijärjestelmällä tuotettiin sähköä yli 7 TWh, joka oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä noin 31 TWh, joka oli lähes puolet Suomessa tuotetusta sähköstä. Eniten uusiutuvaa sähköä tuotettiin vesivoimalla (12,5 TWh) ja lähes yhtä paljon puupolttoaineilla (12 TWh). Tuulivoimalla sähköä tuotettiin noin 6 TWh ja aurinkosähköä 0,17 TWh. Eniten uusiutuvaa energiaa käytetään lämmitykseen: yli 100 TWh vuodessa. Syöttötariffijärjestelmässä on yhteensä 178 voimalaitosta, jotka saavat tuotantotukea 12 vuoden ajan. Ensimmäiset voimalat putoavat tukijärjestelmästä pois vuonna 2024 ja viimeiset vuonna 2031. Tähän mennessä tukia on maksettu yhteensä noin 1 200 milj. euroa, josta noin 960 milj. euroa tuulivoimalle.

Press Release Energiavirasto

Raportti: Ilmastonmuutokseen varautuminen saatava Suomessa uuteen vaiheeseen

20.1.2020

EK on teettänyt Deloittella selvityksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen skenaariotyö, joka on tehty elinkeinoelämän keskeisten toimialojen näkökulmasta puhtaasti yritystoiminnan muutoksiin keskittyen. Selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2050 erilaisten skenaarioiden avulla (1,5 ja 4 asteen lämpenemispolut sekä erilaiset kauppapoliittiset kehityskulut). Analyysi osoitti, että ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset (sääolot, ympäristömuutokset) aiheuttavat yrityksille vuoteen 2050 mennessä huomattavia muutoksia raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikkareiteissä ja tuotannon sijoittumisessa. Sen rinnalla on varauduttava ilmastonmuutoksesta johtuviin epäsuoriin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat eri toimialojen kannattavuuteen, investointien rahoitettavuuteen, väestön muuttoliikkeisiin ja osaajien saatavuuteen.

Press Release EK

Valmetille paras A-luokitus CDP:n ilmasto-ohjelman listauksessa

20.1.2020

Valmetin toiminta ja strategia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on huomioitu CDP:n ilmasto-ohjelman listauksessa parhaimmalla A-luokituksella toista vuotta peräkkäin. CDP:n arvio perustuu yritysten toimittamiin tietoihin vähähiilisen teknologian ja ratkaisujen kehittämisestä, päästöjen vähentämisestä sekä ilmastoriskien pienentämisestä edellisellä raportointikaudella. Valmetilla on systemaattinen ohjelma CO2-päästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassaan. Painopisteinä ovat kestävä kuljetus, energiatehokkuuden lisääminen ja prosessien optimointi. Valmet tutkii aktiivisesti uusia mahdollisuuksia sekä tuo markkinoille uusia innovaatioita, jotka tehostavat energia-, vesi- ja materiaalitehokkuutta sekä päästöjen vähentämistä asiakkaan käytön aikana.

Press Release Valmet

Kuopiossa käynnistyy kaukojäähdytyslaitos toukokuussa 2020

19.1.2020

Toukokuusta 2020 lähtien Kuopiossa on mahdollista vähentää kiinteistöjen jäähdytyskoneiden kuluttamaa sähköä, koska silloin käynnistyy Savilahden kaukojäähdytyslaitos, jossa pumpataan viisiasteista vettä Neulalahdesta. Kuopion Energia Oy:n kehityspäällikön Petri Turtiaisen mukaan perinteiseen järjestelmään verrattuna jäähdytyksen sähkönkulutus laskee 80 prosenttia. Asiakkailta kaukojäähdytysverkon kautta tuleva hukkalämpö taas kierrätetään uusiutuvaksi kaukolämmöksi lämpöpumppujen avulla. Kuopion kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030 ja kaukojäähdytys on yksi keino tavoitteen saavuttamisessa.

Savon Sanomat (E-edition PDF)

Yli puolet ladattavien hybridien kilometreistä ajetaan sähköllä

20.1.2020

Autoala on selvittänyt ladattavien autojen käyttö- ja lataustapoja. Lähes 85 % ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa ja yli 70 % päivittäin. Täyssähköautoilla vähintään kolme kertaa viikossa lataavien osuus on noin 60 %. Lähes kolmannes ladattavien hybridien haltijoista ja noin viidennes täyssähköauton haltijoista lataa autoaan säännöllisesti työpaikalla. Täyssähköautoilla latauskertojen määrä on pienempi kuin ladattavilla hybrideillä. Ladattavien hybridien sähköllä ajon osuus on keskimäärin 53 %. Osuus on suurin pääosin taajama-ajoa ajavilla. Ladattavien hybridien toimintamatka sähköllä on käyttäjien arvion mukaan keskimäärin 30-40 kilometriä. Noin 60 %:lla täyssähköautotalouksissa asuvista on sähköauton lisäksi toinen, tyypillisimmin bensiinikäyttöinen, auto. Ladattavien hybridien talouksissa asuvista yli puolella on taloudessaan useampi auto. Tärkeimmät syyt ladattavan auton hankintaan olivat vähäpäästöisyys ja mahdollisuus auton lataamiseen kotona.

Press Release Autoalan Tiedotuskeskus

Energiateollisuus: Kaukolämmön päästöt vähentyivät 12 % v. 2019

20.1.2020

Energiateollisuus ry:n julkaisemista kaukolämmön vuositilastoista käy ilmi, että kaukolämmön tuotannon ilmastopäästöt vähenivät 12 % vuonna 2019. Kaukolämpöä käytettiin yhteensä 32,4 TWh, mikä oli noin 3 % edellisvuotta vähemmän. Lämpötilakorjattuna sen kulutus kasvoi, ollen 35,4 TWh. Kaukolämmön osuus kaikkien rakennusten lämmityksestä on lähes puolet. Sitä käyttävistä kunnista 70 % tuottaa lämpöä uusiutuvilla polttoaineilla ja/tai hyödyntämällä hukkalämpöjä. Kotimaisten polttoaineiden osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta oli 68 % ja ilmastoneutraalien polttoaineiden osuus 53 %. Kymmenessä vuodessa kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet yhteensä 37 %. Trendi on, että kaukolämmön tuotannossa siirrytään päästöllisistä polttoaineista päästöttömiin, hyödynnetään hukkalämpöä ja korvataan turvetta biopolttoaineilla. Ilmastopäästöjä tuottavien polttoaineiden osuuden jatkuva lasku selittyy osin myös kustannuksilla. Ilmastopolitiikka on tältä osin ollut onnistunutta, ja päästökauppaa on edelleen vahvistettava, esittää Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Uusiutuvien polttoaineiden osuus on yli viisinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä ja hukkalämpöjen yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Press Release Energiateollisuus

Vapon aktiivihiilitehdas etenee aikataulussa Ilomantsissa

18.1.2020

Vapon aktiivihiilitehdas nousee suunnitellussa aikataulussa Ilomantsiin. Parhaillaan rakennetaan aktivointiuunin teräsrakenteita sekä raudoitetaan piipun perustuksia. Uunin rakenteiden kasaamisurakasta vastaa Viafin Oy. Calderys Oy puolestaan aloittaa uunin sydämen muurauksen maaliskuussa 2020. Tuotantotiloihin kuuluu lisäksi neljä muuta rakennusta: jälkikäsittelytilat on pystytetty ja sähkö- sekä automaatiotilojen runkotyöt ovat valmisteilla, kun taas vedenkäsittelytilat ja lopputuotevarasto rakennetaan myöhemmin. Työmaalla pääurakoitsijana toimii Kesälahden Rakennus Oy. Lisäksi laitokselle haetaan parhaillaan tehtaan pyörittämisestä vastaavia prosessityöntekijöitä. Koekäyttövaiheeseen on tarkoitus edetä syksyllä 2020. Vapon aktiivihiilitehdas sijoittuu yhtiön pellettitehtaan tuntumaan, josta aktiivihiilen raaka-aineena käytettävä turve saadaan. Laitoksen on määrä tuottaa 5 000 tonnia aktiivihiilivalmistetta vuodessa. Alkuvaiheessa pellettitehtaan tuotannosta puolet menee aktiivihiilitehtaan käyttöön.

Karjalainen (E-edition PDF)

Rovaniemellä on avattu kaksisuuntainen sähköautojen latausasema

21.1.2020

Napapiirin Energia ja Vesi on avannut Rovaniemen Viirinkankaan sähköasemalle kaupungin ensimmäisen kaksisuuntaisen sähköautojen latausaseman. Vehicle-to-grid-lataus mahdollistaa sähköauton akun hyödyntämisen sähkövarastona. Toinen V2G-asema asennetaan pian Kuukkelintien sähköasemalle. Latausasemia operoi Virta LTD. V2G-asemat ja niiden yhteyteen asennetut akustot ovat osa Hajautetut energiavarastot -hanketta.

Lapin Kansa (E-edition PDF)

Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n myyntihankkeesta valitus hallinto-oikeuteen

21.1.2020

Ähtärin kaupunki on laittanut Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n myyntiin, mutta myyntiaikeet pysähtyvät reiluksi vuodeksi, koska kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus päätti yhtiön arvonmäärityksen käynnistämisestä ja ostajaehdokkaiden selvittämisestä. Työn olisi aloittanut konsulttiyhtiö KPMG. Valituksen on tehnyt Ähtärin energiaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Ari Hyvölä, ja osuuskunta teki vuonna 2019 Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n kanssa viisivuotisen sopimuksen hakkeen toimittamisesta. Pelkona on, että mahdollinen uusi omistaja irtisanoo sopimuksen. Ähtärin vuoden 2020 budjetissa on puolen miljoonan euron vaje, ja myynnistä toivottiin helpotusta siihen.

Keskisuomalainen (E-edition PDF)

Etla: Hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on vakavasti uhattuna

21.1.2020

Etlan ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 % vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen. Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat 2 % vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa. Etla laatii jatkossa talousennusteen yhteydessä viideksi vuodeksi eteenpäin myös ennusteen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle. FT Jussi Lintunen aloittaa Etlassa uutena tutkijana. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät erityisesti ilmastopolitiikkaan ja hiilinieluihin.

Press Release Etla

Vattenfall ja TuuliWatti solmineet tuulivoiman tasepalvelusopimuksen

20.1.2020

Vattenfall ja Suomen suurin tuulivoiman tuottaja TuuliWatti ovat allekirjoittaneet viisivuotisen energiapalvelusopimuksen, johon sisältyy TuuliWatin koko sähköntuotanto Suomessa. Tammikuun 2020 alusta voimaan astunut sopimus sisältää tuulivoimatuotannon ennustamisen sekä kaupankäynti- ja tasepalvelut TuuliWatin kaikelle tuulivoimatuotannolle Suomessa. Nykyisellään yhtiön tuulivoimatuotannon kokonaiskapasiteetti on 441 MW ja vuotuinen tuotanto noin 1,3 TWh. Nordic Origination Director Johan Hagsten Vattenfallilta kertoo, että sopimus TuuliWatin kanssa on linjassa Vattenfallin tavoitteen kanssa tulla uusiutuvan energian palveluiden johtavaksi tarjoajaksi yritysasiakkaille Euroopassa.

Press Release Vattenfall

Mielipide: Isoille tuulivoimaloille tarvitaan ympäristöluvat

20.1.2020

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikula sekä varapuheenjohtaja Sari Murto katsovat, että teollisen kokoluokan tuulivoimalat tulisi säätää ympäristöluvanvaraisiksi. Tämän he uskovat olevan tehokkain keino tuulivoimaloiden meluhaittojen ennaltaehkäisyyn sekä mahdolliseen myöhempään rajoittamiseen viranomaisten taholta. Kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että tuulivoimaloiden rakentamista koskevat säädökset ovat päässeet tekniikan kehittyessä vanhenemaan, eivätkä ne heidän näkemyksensä mukaan ohjaa nykyteholuokan voimaloiden rakentamista tyydyttävästi. He esittävät, ettei tuulivoimarakentamisesta koituvia haittoja torjuta nykyisellään riittävästi, vaikka voimaloita sijoitetaan yhtiöiden välisen kilpailun koventuessa aiempaa lähemmäs asutusta. Nikula ja Murto uskovat, että ympäristöluvanvaraisuus myös vähentäisi asukkaiden vireille panemien valitusten määrää.

Länsi-Suomi

Viisi tuulivoimalaa riittäisi rakennuspäätökseen Iitin Perheniemessä

20.1.2020

Iitin Perheniemeen suunnitteilla oleva tuulipuisto on edennyt osayleiskaavavaiheeseen. Puistoa noin 325 hehtaarin hankealueelle suunnittelee Solarwind by Janneniska. Kaavaehdotuksessa on merkitty paikat kuudelle voimalalle, mutta 1-2 voimalaa jätetään pois ehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Toimitusjohtaja Kimmo Kaila kertoo, että viisi voimalaa riittää yhtiölle rakennuspäätökseen. Aikeena on pystyttää enimmäispyyhkäisykorkeudeltaan 200-230-metrisiä voimaloita, joiden teho olisi 3-4 megawattia. Viiden voimalan tuulipuistolle tulisi hintaa kaikkineen noin 25 miljoonaa euroa. Kaavaehdotus on parhaillaan asukkaiden nähtävillä, minkä jälkeen siirrytään rakennuslupavaiheeseen. Kaila arvioi puiston rakentamisaikatauluksi vuodet 2022-2024. Tuulivoimala tuottaisi Iitin kunnalle kiinteistöveroina muutamia satoja tuhansia euroja vuodessa.

Kouvolan Sanomat (E-edition PDF)

Suomen ensimmäisen ydinreaktorin purku viivästyy

20.1.2020

Espoon Otaniemessä sijaitsevan FiR 1 -tutkimusreaktorin purku viivästyy polttoaineen palautusta koskevan kiistan vuoksi. Kyseessä on VTT:n vastuulla oleva Suomen vanhin ydinreaktori, joka poistui käytöstä jo vuonna 2015. Reaktorin käytetty polttoaine on ollut määrä toimittaa Yhdysvaltain Idahoon INL-laboratorioon, mutta ydinjätteiden käsittelyyn liittyvän kädenväännön vuoksi osavaltio ei ole ottanut polttoainetoimituksia vastaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan polttoaine piti palauttaa Yhdysvaltoihin jo vuonna 2019, ja reaktorin purkutöiden sekä tilojen puhdistuksen tuli valmistua vuonna 2022. Purku- ja jätehuoltotyötä ei ole vielä käynnistetty, vaan urakka on parhaillaan kilpailutettavana. Jätehuoltoa koskevassa kilpailutuksessa otetaan huomioon myös mahdollisuus, että polttoaineen palautus Yhdysvaltoihin ei onnistu. Tässä tapauksessa se on varastoitava väliaikaisesti Suomeen, kunnes se voidaan loppusijoittaa Posivan Onkaloon. Valtion budjetissa reaktorin purku on huomioitu 13,5 milj. euron erillisellä rahoituksella.

Tekniikka & Talous

Biopolttoaineen tankkaaminen ei vähennä Suomen kokonaispäästöjä

21.1.2020

HS:n selvityksestä käy ilmi, että ekotekona mainostetun biopolttoaineen tankkaaminen ei käytännössä vähennä Suomen ilmastopäästöjä. Syynä on valtion asettama 20 %:n jakeluvelvoite, jonka myötä bensiinikauppiaiden myymästä polttoaineesta 20 % on oltava biopolttoainetta. Tavoitteen täytyttyä yli menevä osuus yhtiöiden on kannattavaa myydä eteenpäin parhaiten maksavalle taholle. Näin kuluttaja voi valinnallaan lähinnä kannustaa polttoainevalmistajia ilmastoystävällisten tuotteiden kehittämiseen, mutta valtakunnallisella tasolla päästöt eivät vähene. Sähköauton ja bensiiniauton vertailussa puolestaan on huomioitava mm. autoilun määrä, sähköauton akun koko sekä sähkön tuotannon ekologisuus. Kokonaispäästöiltään keskikokoinen sähköauto on bensiiniautoa ilmastoystävällisempi vaihtoehto kolmen vuoden kuluttua, jos sillä ajetaan n. 15 000 km vuodessa. Mitä suurempi akku, sen hitaammin sähköautosta tulee bensiiniautoa kannattavampi vaihtoehto valmistuksesta aiheutuvien päästöjen vuoksi. Biokaasulla sen sijaan päästöjä voi leikata tehokkaasti ja myös ilman uuden auton valmistuksesta koituvia päästöjä. Biokaasun suurin haaste on kuitenkin riittävyys, sillä liikenne vaatii Suomessa noin 45 TWh energiaa. Sitran arvion mukaan kotimaisilla raaka-aineilla voidaan tuottaa biokaasua maksimissaan noin 9 TWh edestä vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin Sanomat (E-edition PDF)

Bensakauppiaat: Biopolttoaineen jakeluvelvoite palvelee Nestettä

21.1.2020

Bensiinikauppiaat esittävät, että biopolttoaineen jakeluvelvoite pönkittää Nesteen asemaa markkinoilla. Vuonna 2020 voimaan astunut biopolttoaineen 20 %:n sekoitevelvoite ohjaa bensakauppiaita entistä enemmän uusiutuvan dieselin hankintaan, sillä bensiinillä käyvään autoon soveltuu enintään 10 % etanolia sisältävä polttoaine. St1:n ja Teboilin mukaan käytännössä tämä tarkoittaa uusiutuvan dieselin ostamista kilpailija Nesteeltä, jonka hvo-laatuinen diesel täyttää asetetut vaatimukset. Neste tuottaa maailman hvo-dieselistä arviolta 50 %. Muiden valmistajien tuotteet eivät riitä kattamaan kysyntää, sovi Suomen oloihin tai ole logistisesti kannattavia. St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Aho näkee, että tämä myös nostaa hintaa. Lisäksi kritiikkiä aiheuttaa se, että Nesteestä enemmistön omistaa Suomen valtio, joka on myös sekoitevelvoitteen asettamisen takana. Neste tuottaa valtiolle osinkoa kymmeniä miljoonia euroja. Sekä Aho että Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen näkevät, että ratkaisuna voisi olla velvoitteen muuttaminen teknologianeutraaliksi. Näin kasvihuonepäästöjen vähentämiseen soveltuisivat muutkin keinot, vaikkapa biokaasu. Ratkaisun nähtäisiin parantavan tilannetta myös reiluun kilpailuun liittyvistä näkökohdista.

Helsingin Sanomat

Neste maailman 3. vastuullisin yritys Corporate Knightsin listalla

21.1.2020

Neste on sijoittunut kolmanneksi Corporate Knightsin maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalla. Tämä on kolmas kerta, kun Neste sijoittuu kolmen parhaan joukkoon. Yhtiö on nyt 14. kertaa peräkkäin mukana Global 100 -listalla, ja se on ainoa energiayhtiö, joka on yltänyt listalle yhtä monta kertaa yhtäjaksoisesti. Global 100 -lista on vuosittainen yritysten vastuullisuutta mittaava luokitus, jonka laatii riippumaton konsulttiyritys Corporate Knights. Tänä vuonna se arvioi 7 395 yritystä, joiden liikevaihdot ovat yli miljardi dollaria. Luokitus perustuu 21 suorituskykyindikaattoriin, jotka liittyvät ympäristötehokkuuteen, resurssienhallintaan, henkilöstöjohtamiseen, talousjohtamiseen, puhtaan tuotannon liikevaihtoon ja toimittajien vastuullisuuteen.

Press Release Neste

Sijoittajien paine pakottanut Nesteen miettimään ilmastoriskejä

20.1.2020

Nesteen vastuullisuusjohtajan Simo Honkasen mukaan tiukentuvat vaatimukset ilmastoriskien arvioinnista ovat saaneet yhtiön laajentamaan niiden kartoittamista ja raportointia. Sijoittajat, asiakkaat ja yleisö vaativat yhä tarkempaa tietoa Nesteen ilmastovaikutuksista sekä sen varautumisesta ilmastonmuutokseen. Honkanen toteaa, että globaaleja hankinta- ja arvoketjuja arvioitaessa täytyy nykyään ottaa huomioon biodiversiteetti ja hiili-intensiteetti, kun kymmenen vuotta sitten tärkeitä asioita olivat hinta, määrä ja aika. Neste on kertonut sitoutuvansa raportoimaan ilmastonmuutoksen tuomista riskeistä ja mahdollisuuksista Task Force on Climate-related Financial Disclousures -raportointisuositusten mukaisesti.

Talouselämä

Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta tarjolla Zurichissä talousfoorumin aikana

20.1.2020

Neste toimittaa vastuullista lentopolttoainetta (Sustainable Aviation Fuel, SAF) Zurichin lentoasemalle Sveitsin Davosissa järjestettävän vuoden 2020 maailman talousfoorumin aikana. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vastuullista lentopolttoainetta on saatavilla Sveitsissä. Nesteen, Jet Aviationin ja Zurichin lentoaseman yhteistyön ansiosta uusiutuvaa lentopolttoainetta sekoitetaan fossiiliseen lentopolttoaineeseen, ja sitä on saatavilla Zurichista lähteville liikelentokoneille tapahtuman aikana. Jet Aviationin toimitusjohtaja David Paddock kuvailee yhteistyötä tärkeäksi virstanpylvääksi yhtiölle ilmailualan vastuullisuustavoitteiden tukemisessa. Neste MY uusiutuva lentopolttoaine perustuu Nesteen kehittämään NEXBTL-teknologiaan, ja se on valmistettu sataprosenttisesti uusiutuvista jäte- ja tähderaaka-aineista.

Press Release Neste

Heinolassa selvitetään viljelijöiden halukkuutta myydä olkea biojalostamolle

20.1.2020

Heinolan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Vihreän kasvun biokylä -hankkeessa kerätään vuoden 2020 aikana tietoa viljelijöistä, jotka ovat kiinnostuneita myymään Heinolaan suunniteltavalle biojalostamolle olkea ja mahdollisesti myös muuta korsibiomassoja. Tavoitteena on kerätä teollisuuden raaka-aineeksi yhteensä 50 000 tonnia olkia ja muodostaa oljen toimitusverkosto noin 75 kilometrin säteelle voimalasta. Tietoja kiinnostuneista viljelijöistä kerätään puhelimitse ja web-kyselyllä. Projektipäällikkö Sami Luste kertoo, että hankkeen tavoite saavuttamalla saataisiin ensimmäistä kertaa Suomessa olkiraaka-ainetta biotalouden käyttöön kestävästi. Verkosto mahdollistaisi hänen mukaansa biojalostamoinvestoinnin syntymisen Heinolaan ja toisi alueen alkutuottajille uusia elinkeinomahdollisuuksia.

Press Release LAB-ammattikorkeakoulu

Anttonen: Biopolttoaineet eivät ratkaise ilmastonmuutosta

21.1.2020

St1:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen arvioi, ettei biopolttoaineilla vähennetä hiilidioksidipäästöjä eikä ratkota ilmaston lämpenemistä. Suomen hiilidioksidineutraaliustavoite on realistinen, mutta on eri asia, onko se järkevä. Suomessa tehdään vääriä ratkaisuja, kun on kovat paineet pienentää päästöjä. Anttonen muistuttaa sähköautoihin ja biopolttoaineisiin liittyvistä eettisistä ongelmista ja rajoituksista. Kestävistä raaka-aineista pystytään tekemään globaalisti vain 20-30 milj. tonnia biopolttoaineita. Näin pienellä määrällä ei ole vaikutusta ilmaston hiilidioksidipitoisuuteen. Aluksi biopolttoaineita valmistettiin samoista raaka-aineista kuin ihmisten ruokaa. Länsimaat pystyvät kuitenkin maksamaan maissi- tai viljaetanolista enemmän kuin kehitysmaissa asuvat ruuasta. Jäljelle jäi erittäin vähän raaka-aineita, joita voidaan käyttää biopolttoaineiden valmistukseen. Suomalaisten tulisi kehittää energiaratkaisuja, joita kehittyvissä maissa on mahdollista hyödyntää.

Hämeen Sanomat (E-edition PDF)

Meira käyttää kahvijätteestä saatua biokaasua energiana tuotannossaan

21.1.2020

Meiran kahvipaahtimolla Helsingin Vallilassa käytetään tuotannosta syntyvästä kahvijätteestä valmistettua biokaasua edelleen energiana kahvintuotannossa. Toimenpide vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä noin 77 tonnia vuodessa ja nostaa kierrätysastetta noin 21 prosenttiyksikköä. Biokaasu valmistetaan Lahden biokaasulaitoksessa, josta Meira ostaa sen käytettäväksi kahvintuotantonsa energiana. Kahvijätteen energiantuotantopotentiaali löydettiin Lassila & Tikanojan L&T Ympäristömanageri -ohjelman avulla. Lassila & Tikanojan ympäristömanageri Olli Erjama kertoo, että biokaasun tuottaminen jätteistä on Suomessa jo melko yleistä, mutta se, että yritys hyödyntää kaasua omassa tuotannossaan, on vielä harvinaista. Meiran strategia- ja vastuullisuusjohtaja Marleena Bask sanoo, että kahvijätteen kierrätys on vaatinut suuria muutoksia totuttuihin käytäntöihin, mutta tehtaalla on sitouduttu näihin muutoksiin kiitettävästi. Meira sitoutui vastikään Motivan Energiatehokkuussopimukseen. Yhtiön tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjään 20 %, nostaa kierrätysaste 60 %:iin ja vähentää sekajätteen määrää alle 5 %.iin.

Press Release Meira

Ville Sahlberg: @EnergiaHelen @villepnikkanen Itse näkisin tämän "hiilineutraalin kaukolämmön" sijaan fossiilisen infran

17.1.2020

tehokkuusprojektina. Näillä termeillä on väliä, koska ne vaikuttavat mielikuviin ja lopulta mahdollisesti jopa politiikkaan. /n...

Twitter (in Finnish)

Seija Uusitalo: @EnergiaHelen @Fortum_Oyj https://t.co/st8xSQruO3

17.1.2020

Helen @Fortum_Oyj https://t.co/st8xSQruO3...

Twitter (in Finnish)

Rauno Laiho: Vasemmisto haluaa panna verot valtion maksettavaksi.

17.1.2020

sitten vihreätä tai mustaa. Ilmastokunnianhimo hiipuu, palataan EUn ilmasto-ohjelmaan...

Twitter (in Finnish)

Maiju Westergren: Toteutuessaan Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntäminen olisi merkittävä harppaus kohti hiilineutraalia

17.1.2020

ä. Näinkö Helsinki luopuu hiilestä? Teollisuuden hukkalämpö siirrettäisiin 40 kilometrin putkessa Porvoosta https://t.co/P8CIPqg0lr...

Twitter (in Finnish)

Lauri Ahopelto: https://t.co/z89sgadESu https://t.co/gumb2DDabn @EnergiaHelen #ilmastonmuutos

17.1.2020

s...

Twitter (in Finnish)

Kati Suurmunne: Hiilestä eroon, steppi kerrallaan ja yhteistyössä ⁦@Fortum_Oyj⁩ ⁦@NesteGlobal⁩ ⁦@EnergiaHelen⁩ #KeravanEnergia

17.1.2020

#JoinTheChange https://t.co/7HHQQxsIWT...

Twitter (in Finnish)

Hannu Meijer: #energiavero #sähkövero ”Tällä hetkellä kaukolämpöjärjestelmään kytketyt hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput

17.1.2020

järjestelmään kytketyt hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput ovat korkeimmassa sähköveroluokassa, mikä nostaa hukkalämmöllä tuotetun kaukolä...

Twitter (in Finnish)

Antti Vilkuna: @Energiavirasto valvoo kyllä sallittua tuottoa.

17.1.2020

alakia? @Energiavirasto valvoo kyllä sallittua tuottoa....

Twitter (in Finnish)

Maalämpö vai kaukolämpö

18.1.2020

putki menee alle sadan metrin päässä, mutta sen vetäminen tänne inv...

Soininvaara (Blog)

erkki p: Miten ilmastonmuutos hallitus sallii tämmöistä omalla vahtivuorolla?

18.1.2020

s hallitus sallii tämmöistä omalla vahtivuorolla? https://t.co/HSmq3V9rQ6...

Twitter (in Finnish)

Riia Järvenpää: Kuitenkin esim. kiertotalous on piraattien ohjelmassa on ohut

19.1.2020

ksen hillintää & koko ympäristö- ja energiapolitiikkaa ei voi kuitata ydinvoimalla. Olen buukannut asiantuntijoita kommentoimaan....

Twitter (in Finnish)

Paul Vainonen: @HanneleVestola @PojuJ Kannattaa Hannele muistaa, että nimenomaan Vihreät vastustivat viimeiseen asti

19.1.2020

nä....

Twitter (in Finnish)

Sohvi Salmelin: Tuotannon muuttuessa hiilivapaaksi #kaukolämpö on aikas houkutteleva vaihtoehto kaupungeissa. @EnergiaHelen

20.1.2020

on aikas houkutteleva vaihtoehto kaupungeissa. @EnergiaHelen #hiilineutraali2035 #ilmastonmuutos https://t.co/NgxKT1WUjw...

Twitter (in Finnish)

Sanna Nivalainen: Näyttää kovasti siltä, että 2020-luvulla erilaiset #IoT-ratkaisut ja lisätyn todellisuuden (#AR) hyödyntäminen

20.1.2020

alalla. Yksi konkreettinen askel tähän suuntaan on Trimblen ja Sofictan yhteistyö! @metsanpe @72Rannikko https://t.co/iuXHtlCOt5...

Twitter (in Finnish)

Petri Kapanen: #Energia'lähteinä #aurinko-, #tuuli-, #vesi- voimat ja #maalämpö todella luonnon mukaisimpia + #ilmastonmuutos'ta

20.1.2020

muotoja! https://t.co/aZp8afxK...

Twitter (in Finnish)

Janne Piri: Hiilivoima ja turpeenpoltto> Ydinvoima, tuulivoima, bioenergia.

20.1.2020

n säästöä, metsäpalojen estoa, sademetsien suojelua......

Twitter (in Finnish)

CSC: Kerroimme, että datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen Kajaanin kaukolämpöverkossa tarkoittaa vähemmän

20.1.2020

verkossa tarkoittaa vähemmän kustannuksia ja pienempää hiilijalanjälkeä. @LUMIhpc #vesivoima #suurteholaskenta https://t.co/y6q1eo5ZQx...

Twitter (in Finnish)

CRnet: #Uusiutuva #bioenergia ja kotimaiset lämmönlähteet valtasivat alaa kaukolämmössä – #hiili, #turve ja

20.1.2020

#päästöt https://t.co/loN7y36Su3...

Twitter (in Finnish)

AkseliGran: RT @Energiatutka: @MarkkuKulmala1 @INAR_fin @GlobalSMEAR Nopeuttaako #Tuulivoima #ilmastonmuutos*ta?

20.1.2020

s*ta? https://t.co/wuOY4kaqiQ #lähienergia...

Twitter (in Finnish)

Ada Segerstam: Ketä kiinnostaa #turve? - 🙋, energiapolitiikka on maailmanpelastuksen väline 2.

20.1.2020

politiikka on maailmanpelastuksen väline 2. Pitääkö toimittajaa kiinnostaa kaukana tapahtuva kärsimys? - toimittajan pitää saada kansa kii...

Twitter (in Finnish)

Jorma Korkiakoski: Marinin hallituksen on aika leikata ympäristölle haitallisia tukia ml. turpeen veroetua. #ilmastonmuutos

21.1.2020

s Emme ole valitettavasti sillä hiilineutraalisuuden 2035-tiellä, joka luvattiin eduskuntatalon portailla nuorille ilmastolakkolaisille. Marinin hallituksen on aika leikata ympäristölle haitalli...

Twitter (in Finnish)