logo logo logo

FC Energia Oy vaihtaa omistajaa

19.1.2018

Kemira Chemicals Oy ja Leppäkos­ken Sähkö Oy myyvät FC Energia Oy:n ja FC Power Oy:n voimalaitososakkeet Adven Oy:lle. Samassa yhteydessä Leppäkos­ken Lämpö Oy myy Sastamalan Pehulassa omistamansa kauko­ lämpöverkot laitteistoineen Ad­ven Oy:lle.

Tyrvään Sanomat (E-edition, PDF)

Seinäjoen vedenpintaa lasketaan

18.1.2018

Seinäjoen Energia Oy/Seinäjoen Vesi rakentaa uuden runkovesijohdon ja uusii kaksi 1970-luvulla asennettua Seinäjoen alittavaa viemäriputkea tammikuun lopulla. Kyseiset viemäriputket ovat osa Seinäjoen pääviemäriä. Viemäriputkien kautta johdetaan pääosa Seinäjoen jätevesistä puhdistamolle.

Epari

Sähköautojen latauspiste vihittiin käyttöön Keuruulla

19.1.2018

Keuruun Sähkö Oy:n ja Megamarketin yhteisen sähköautojen latauspisteen avajaiset pidettiin 16. tammikuuta. Latauspisteestä löytyvät latauspaikat kahdelle sähköautolle kerrallaan ja latausvaihtoehtoja on kolme: pikalataus, tavallinen lataus sekä DC-lataus. Myyntipäällikkö Seppo Kivistö Keuruun Sähkö Oy:stä toteaa, että vielä lataustoiminta ei ole mikään varsinainen bisnes, mutta yhtiö on mielellään kehityksessä mukana edelläkävijänä.

Suur-Keuruu (E-edition, PDF)

"Kuitu on tulevaisuutta"

19.1.2018

Artikkelissa kerrotaan Ikaalisissa asuvasta Ilmo Kallista, joka tarttui tilaisuuteen ja tilasi valokuituyhteyden, kun paikallinen operaattori lähestyi tarjouskirjeellä, jossa tiedusteltiin alueen asukkaiden kiinnostusta hankkia nopea valokuituyhteys. Valokuitu kaivettiin maan alle samassa yhteydessä, kun Leppäkosken Sähkö kaapeloi Kalmaan alueen sähköverkkoa maahan.

Seutulehti UutisOiva (E-edition, PDF)

Leppäkoskella taas ylimääräinen yhtiökokous

19.1.2018

Leppäkosken Sähkö Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan jälleen ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jonka ainoana asiana on ehdotus poistaa äänileikkuria koskeva pykälä yhtiöjärjestyksestä. Toimitusjohtaja Juha Koskinen kertoo, että ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista ovat vaatineet useat yhtiön osakkaat. Koskinen kertoo, että Leppäkosken Sähkö omistaa pienen osuuden sekä Sallila Energiasta että Vakka-Suomen Voimasta. Sallila Energian toimitusjohtaja Olli Eskola perustelee kiinnostusta kasvattaa omistusosuutta Leppäkoskesta muun muassa yhtiöiden yhteisellä arvopohjalla.

Seutulehti UutisOiva (E-edition, PDF)

Kilometri maakaapelia voi maksaa hankalassa paikassa yli 100 000 euroa

19.1.2018

Tulevaisuudessa sään aiheutta­ma sähkökatkos saa tulevaisuudessa kestää taaja­missa korkeintaan kuusi tuntia. Haja-asutusalueillakin sähköjen pitää olla kunnossa 36 tunnissa. Sähkömarkkinalain mukainen siirtymäaika ulottuu portaittain aina vuoden 2028 loppuun asti. Lakimuutoksen myötä verkkoyhtiöillä on mahdollisuus hakea maksimissaan 8 vuoden siirtymäaikaa lain vaatimalle tasolle pääsemi­seksi. Siirtymäaikaa ovat Energiavirastolta jo hakeneet Savon Voima, Järvi-Suomen Energia, PKS Sähkönsiirto, Leppäkosken sähkö, KSS Verkko, Vatajankosken sähkö, Lankosken sähkö sekä Rantakairan Sähkö.

Orimattilan Sanomat (E-edition, PDF)

Tekstarit

19.1.2018

Tekstiviestipalstalla Haminan Energia mainitaan kahdessa viestissä. Ensimmäisessä viestissä kysytään, voisiko Haminan Energia lah­joittaa palaneen tuulimyllyn perus­tan korkeahkon lipputangon jalus­taksi. Toisessa viestissä todetaan, että Vantaa ja Helsinki yrittävät rimpuilla irti Fennovoimasta, joten Haminan Energian vastuut Rosatomin hankkeessa taitavat kasvaa.

Kymen Sanomat (E-edition, PDF)

Tekstarit

19.1.2018

Nimimerkki Kuntalainen vielä kirjoittaa tekstiviestipalstalla Matti Peuralalle, joka on huolestunut Leppäkosken sähköyhtiöstä. Pitäisikö olla huolestunut pitkään johtamasi Jämin hiihtotunnelin puolesta, kirjoittaja kysyy ja huomauttaa, että tunneliin on satsattu vuosien mittaan satojatuhansia verovaroja.

Kankaanpään Seutu (E-edition, PDF)

Hallitus ja johto pidettävä eri hunajatolpalla

19.1.2018

Analyysissä perehdytään Sallilan Energian ja Vakka-Suomen Voiman tekemästä tarjouksesta ostaa Leppäkosken Sähkön osakkeita. Aiemmin pääomasijoittaja Gerakon on tehnyt osakkeista ostotarjouksen. Leppäkosken Sähkön hallitus on suositellut Gerakon tarjouksen hylkäämistä, ja myyntihalun löytyessä osakkeiden myyntiä Sallilan Energialle ja Vakka-Suomen Voimalle suositellaan. Kirjoituksessa nostetaan esiin Leppäkosken Sähkön hallituksen osakeperusteinen palkitsemisjärjestelmä, joka ei pääsääntöisesti ole osakkeenomistajien edun mukainen.

Aamulehti (E-edition, PDF)

Vaasassa ja Mustasaaressa oli sähkökatkos 18.1.2018

19.1.2018

Yli 4 300 kotitaloutta oli ilman sähköä Vaasassa ja Mustasaaressa 18.1.2018. Sähkökatkoksen syytä ei tiedetä.

Vasabladet (E-edition PDF)

Vaasan Sundomiin rakennetaan sähköä itse tuottava talo

19.1.2018

Vaasan Sundomin Björsinkalliolle nousee omakotitalo, jossa on poikkeuksellinen lämmitysjärjestelmä. Talo käyttää ainoastaan neljänneksen ostosähköä verrattuna normaaleihin taloihin. Hirsilamellisen talon lämmitys koostuu maalämpöpumpusta, varaavasta takasta sekä lämmön talteenottavasta ilmanvaihtojärjestelmästä. Lisäksi taloon liitetään aurinkopaneelijärjestelmä. Kodinkoneet ovat energiataloudellisia ja valaistuksessa hyödynnetään led-teknologiaa.

Pohjalainen (E-edition PDF)

OptiWatin toimitusjohtajaksi Ari Tolonen

18.1.2018

OptiWatin toimitusjohtajaksi on nimitetty Ari Tolonen. Yrityksen perustaja Juha Marjeta siirtyy tuotejohtajan tehtäviin. Tolonen siirtyy OptiWatille Landis+Gyriltä. OptiWat tarjoaa kodin ja kiinteistöjen älykästä energianhallintaa ja -optimointia. Järjestelmä ottaa huomioon muun muassa ulkolämpötilan, paikalliset sääennusteet ja sähkön hinnan vaihtelut. Tolonen kertoo, että tavoitteena on tehdä OptiWatista merkittävä toimija energia-alalle.

Kauppalehti

Landis+Gyr Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi Sami Kurunsaari

19.1.2018

Landis+Gyr Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi ja Pohjois-Euroopan toimintojen vetäjäksi on valittu Sami Kurunsaari. Hän siirtyy tehtävään Relacom Groupista liiketoiminnan kehittämisestä vastaavan johtajan tehtävistä. Landis+Gyr toimittaa energianhallintaratkaisuja ja on erikoistunut mm. energianmittaukseen ja älykkään verkon ratkaisuihin. Landis+Gyrin nykyinen toimitusjohtaja Ari Tolonen siirtyy 1.4.2018 alkaen OptiWatti Oy:n toimitusjohtajaksi, Landis+Gyrillä on Jyväskylässä 280 työntekijää ja toinen toimipiste löytyy Vantaalta. Yritys on muuttamassa vuokralle uusiin vajaan 6 000 neliön tiloihin Jyväskylän Kankaan alueelle Business Garden -toimistotaloon, jonka rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2018.

Keskisuomalainen (E-edition PDF)

Streamsaven suihkuvahti ilmoittaa liiallisesta vedenkulutuksesta

19.1.2018

Viikon startup-yrityksenä esitellään vuonna 2016 perustettu oululainen Streamsave, joka on kehittänyt suihkuvahdin. Suihkuhanaan kiinnitettävä laite alkaa hohtaa punaisena, kun suihkussa on kulutettu liikaa vettä ja energiaa. Toimitusjohtaja ja idean kehittäjä Teppo Syrjälä sanoo, että tuote ohjaa kuluttajia säästämään vettä ja energiaa. Puhelimeen asennettava sovellus tarjoaa vielä lisää säästövinkkejä ja tiedot tallennetaan pilvipalveluun. Syrjälän mukaan laite toimii veden virtausenergialla. Veden- ja energiankulutus lasketaan pienoisvesiturbiinista. Tuotetta on testattu oululaishotellissa, missä vedenkulutus saatiin laskemaan yli kolmasosalla. Yhtiö pyrkii saamaan laajamittaisen tuotannon käyntiin ja tuote saadaan myyntikuntoon keväällä 2018. Yhtiö on allekirjoittanut jälleenmyyntisopimuksen ruotsalaisfirman kanssa. Tavoitteena on päästä myös Yhdysvaltain, Lähi-idän ja Kiinan markkinoille. Ensimmäisenä vuonna tuotetta pyritään myymään 50 000 kappaletta.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Fortum etsii kilpailulla ideoita asumismukavuuden lisäämiseen

18.1.2018

Fortum käynnistää innovaatiokilpailun, jossa yhtiö etsii ideoita asumismukavuuden lisäämiseen. Ideoita toivotaan mm. lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja uusiin palvelukonsepteihin liittyen. Voittajalla on mahdollisuus päästä yhteistyöhön Fortumin kanssa. Kilpailun voittaja julkaistaan huhtikuussa 2018. Fortumin marraskuussa 2017 teettämän kyselyn mukaan monissa taloyhtiöissä asumismukavuutta heikentävät eniten tunkkainen sisäilma ja sisälämpötilojen suuri vaihtelu.

Press Release Fortum

Wärtsilä ja Schneider Electric kehittävät energiajakelun varavoimaratkaisua

19.1.2018

Wärtsilä ja Schneider Electric ovat allekirjoittaneet globaalin yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa molempien yritysten sekä kolmansien osapuolten tuotteita ja palveluita hyödynnetään datakeskushankkeissa. Yhteistyö painottuu erittäin suuriin datakeskushankkeisiin, joiden sähkökuorma on vähintään 10 megawattia. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on avata markkinoita datakeskusten varavoimaratkaisuille. Yhteistyön puitteissa Wärtsilä tarjoaa energiatuotantolaitosten toimituksia ja Schneider Electric keskittyy energianjakelun optimointiin. Wärtsilä ja Schneider Electric voivat kehittää datakeskusten voimalaitoksille optimoituja ja kustannustehokkaita kokonaisarkkitehtuureja. Ratkaisut tarjoavat luotettavan energiatuotannon ja -jakelun, jotka pohjautuvat täysin uusiutuvaa energiaa hyödyntävään varavoimalähteeseen. Wärtsilä Energy Solutions -liiketoiminnan johtaja Javier Cavada toteaa, että yhteistyön myötä datakeskusoperaattorit voivat pienentää hiilijalanjälkeään huomattavasti, säästää datakeskuksen energiakustannuksia sekä saada rahallista tuottoa Smart Power Generation -varavoimajärjestelmällään.

Press Release Wärtsilä

JHL: Ylityökielto sähkö-, energia- ja ict-alalle

19.1.2018

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on päättänyt aloittaa ylityökiellon. Sen piirissä ovat liiton jäsenet, jotka kuuluvat sähkö-, energia-, ict- ja verkostoalan työehtosopimuksen piiriin. JHL perustelee ylityökieltoa työnantajan haluttomuudella sopia työehdoista. Järjestö haluaa nopeuttaa neuvotteluja ja saada sopimuksen aikaan tammikuun 2018 aikana. Ylityökielto alkaa 1. helmikuuta, jos osapuolet eivät pääse sopuun. JHL:n mukaan Energiateollisuus ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat tarjonneet esityksen, jossa asioista ei sovita vaan ne siirretään paikallisesti päätettäviksi.

Talouselämä

Maatiloista 41 % on varautunut sähkökatkoihin varavoimalla

19.1.2018

Luonnonvarakeskuksen tekemässä selvityksessä on kysytty maatiloilta sähkönjakeluhäiriöiden vaikutuksia elintarviketuotannon jatkuvuuteen. Tiloista noin 41 % on varautunut sähkökatkoihin varavoimalla. Sähköä käytetään eniten kasvihuonetuotannossa ja lypsykarjataloudessa. Maitotiloista lähes kaikilla oli varavoimajärjestelmä ja parhaiten katkoihin olivat varautuneet lypsyrobottitilat. Selvityksessä arvioitiin, että yli 2 päivän sähkökatkot vähentävät meijereihin toimitetun maidon määrää 3-5 prosenttia. Vähiten huolta sähkökatkot aiheuttavat viljatiloille. Kyselyyn vastanneilta vihannespakkaamoilta ei löytynyt varavoimajärjestelmiä. Selvityksen mukaan sähköjen palauttamista maatiloille tulisi nopeuttaa. Sähkönjakeluyhtiöllä pitäisi olla tiedossa tilojen sijainti priorisointia varten.

Maaseudun Tulevaisuus (E-edition PDF)

MTK:n Marttila tyytyväinen siihen, että runkopuun käyttö energiapuuna jatkuu

19.1.2018

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti päätti kohdella erilaisia puuraaka-aineita myös jatkossa uusiutuvina energianlähteinä. Merkittävää on, että runkopuun käyttö energiaraaka-aineena on jatkossakin sallittua. Suomessa markkinat ohjaavat parhaan puun sahoille ja pienempi ja halvempi puu päätyy energiaksi. Asiaan ei tarvita yksityiskohtaista sääntelyä. Marttila on huolestunut siitä, että parlamentti haluaa lisätä puun energiakäytön jätehierarkiaa.

Maaseudun Tulevaisuus (E-edition PDF)

Suomen sijoitus kestävästi toimivien maiden listalla riippuu näkökulmasta

18.1.2018

Sitran kestävyysjohtajan Mari Pantsarin mukaan Suomen sijoitus maailman kestävimmin toimivien maiden listalla riippuu näkökulmasta. Osassa selvityksistä Suomi on kärkikastissa, mutta osassa Suomi tipahtaisi joukosta jo esikarsinnassa. Esimerkiksi Suomen korkean luonnonvarojen kulutuksen takia WWF:n Living Planet Indexissä Suomi on maailman 17. huonoin. Suomi pärjää verrattaessa juomaveden ja ilman laatua, mutta on heikoilla verrattaessa eliölajien suojelua ja metsäpinta-alan vähenemistä. Pohjoismaita verrattaessa Suomi on huipulla myös energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja bioenergian hyödyntämisessä, mutta jäljessä tuulivoiman ja sähköautojen edistämisessä, Pantsar kirjoittaa kolumnissaan.

Maaseudun Tulevaisuus

Euroopan parlamentti ei antanut tarkkaa määritelmää runkopuulle

18.1.2018

Euroopan parlamentti ei asettanut mitään määritelmiä runkopuulle äänestyksessä uusiutuvan energian lainsäädännöstä (red II). Greenpeace on tulkinnut, että runkopuiden käyttö osana energiantuotantoa merkitsee lisääntyvää metsien polttamista. Bioenergiayhdistyksen toimialapäällikön Hannes Tuohiniityn mukaan runkopuu voi tarkoittaa toisille parasta tukkipuuta ja toisille mitä tahansa puuta. Jos parlamentti olisi määritellyt runkopuun tarkasti, se olisi lisännyt byrokratiaa. Suomessa markkinat ovat ratkaisseet asian, eli paras puu on mennyt sahoille, pienempi puu sellutehtaille ja pienin puu ja oksat energiakäyttöön. Kirjoituksen mukaan Suomessa todennäköisesti riittää hyvin puuta niin metsäteollisuuden kuin energiateollisuuden käyttöön. Silti vuosittaiset hakkuut olisivat pienemmät kuin puuston kasvu.

Tekniikka & Talous

Turpeesta luopuminen vaatii isoja investointeja

19.1.2018

Oulun Energia aikoo luopua turpeen käytöstä kokonaan 2040-luvulla. Vuonna 2016 yhtiön polttoainejakaumassa turpeella oli 51 %:n, puulla 31 %:n ja jätteellä 16 %:n osuus. Yhtiön uusi monipolttoainevoimalaitos kasvattaa puun osuuden noin kahteen kolmannekseen. Toppilan voimalaitoksella käytettiin turvetta 1 500 gigawattitunnin edestä vuonna 2017, mikä on alle puolet huippuaikoihin verrattuna. Muut turpeen käyttäjät eivät anna Oulun Energialle varauksetonta ihailua. Vaskiluodon Voiman toimitusjohtajan Mats Söderlundin mukaan turpeen keruu luo työpaikkoja alueille, joilla niitä ei luonnostaan juuri ole. Huoltovarmuuden näkökulmasta turve on hyvä polttoaine, eikä se vinouta kauppatasetta. Vaskiluodon Voima ei ole luopumassa turpeesta suosiolla, mutta moni ulkoinen tekijä vähentää turpeen käyttöä. Esimerkiksi soiden ympäristöluvitus on haastavaa. Jyväskylän Energian toimitusjohtajan Tuomo Kantolan mukaan turpeella on aluetaloudellista merkitystä. Keski-Suomi saa vuosittain 10-20 milj. euron talousruiskeen turpeen nostosta. Jos turpeesta halutaan luopua nopeasti, tarvittaisiin hyvin suuria investointeja.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Tykkylumitilanne voi johtaa sähkölaskun kasvuun Kainuussa

18.1.2018

Kainuun tykkylumitilanne voi johtaa asiakkaiden sähkölaskujen nousuun. Sähköyhtiö Loiste aikoo laatia jälkianalyysin Kainuun lumikuormaongelmasta. Yhtiö haluaa ratkaista, onko sen jakeluverkon kehittämissuunnitelmaa syytä päivittää suurhäiriön myötä. Loiste Sähköverkon toimitusjohtaja Heikki Juntunen toteaa, että päivittäminen voisi tarkoittaa esimerkiksi sähköverkon uusimistahdin nopeuttamista. Jälkianalyysin aika ei ole vielä, koska Loisteella on edelleen tehostetut sähkölinjojen tarkistukset meneillään. Asentajat poistavat lunta ja kuuraa sähkölinjojen viereisestä puista. Juntunen kuvailee, että tilanne on edelleen erittäin kriittinen. Tykkylumituhot ovat aiheuttaneet Loisteelle jo lähes viiden miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Summasta noin puolet koostuu korvauksista, joita Loiste joutuu sähkömarkkinalain myötä maksamaan sähköttä jääneille asiakkaille.

Kaleva (E-edition PDF)

Olkiluodon työntekijöiden työtyytyväisyys erityistarkkailussa

19.1.2018

Säteilyturvakeskus Stuk valvoo yhä tehostetusti TVO:n työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Stukin pääjohtajan Petteri Tiippanan mukaan työntekijöiden työtyytyväisyys on yksi avainasia, kun Stuk viimeistelee Olkiluoto 3:n käyttölupaa ja Olkiluoto 1:n ja 2:n käyttöluvan uusimista koskevaa turvallisuusarviota. TVO:n työntekijöiden työkuormat ovat olleet liian suuria. Tiippanan mukaan työtyytyväisyys alkoi heiketä kolme vuotta sitten, kun yhtiö kävi yt-neuvottelut. Stuk odottaa näyttöä siitä, että ilmapiiri on lähtenyt kehittymään parempaan suuntaan.

Tekniikka & Talous

TEM: Pienydinreaktoreihin sovellettaisiin nykyistä luvitusmenettelyä

19.1.2018

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston teollisuusneuvos Liisa Heikinkeimo kirjoittaa Puheenvuoro-palstalla pienydinreaktoreista. Ministeriö on pohtinut ydinenergialain uudistushankkeen yhteydessä pienreaktoreiden luvitusmenettelyä ja päätynyt siihen, että niihin tulee soveltaa nykyistä menettelyä. Valtioneuvosto siis tekisi lupapäätöksen ministeriön valmisteleman esityksen pohjalta ja arvioisi hankkeen kokonaisedun yhteiskunnalle. Heikinheimo toteaa, että pienreaktoreiden turvallisuustekniset ratkaisut voivat erota nykyisistä suurista laitoksista. STUK arvioisi, minkälaiset tekniset ratkaisut hyväksytään. Pienreaktorin haltijalla tulee olla riittävä osaaminen ja resurssit laitoksen turvallisuudesta vastaamiseen myös laitoksen elinkaaren jälkeen. Heikinheimon arvion mukaan uusi teknologia tuskin muuttaa periaatteita, mutta säädösten arvioimiseen tulee olla valmius.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Bioenergia ry:n Laurikka on tyytyväinen parlamentin kantaan metsäpolttoaineisiin

18.1.2018

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka pitää Euroopan parlamentin lähestymistapaa metsäpolttoaineisiin ja bioenergiaan käytännöllisenä. On hyvä että alalle saadaan viimeinen pelisäännöt. Seuraavaksi on luotava riittävän selkeä toimintaympäristö. Parlamentti ei asettanut perusteettomia kieltoja minkään puujakeen energiakäytölle ja kiinteitä ja kaasumaisia bioenergian muotoja kohdellaan tasavertaisesti. Biopolttoaineiksi luokiteltavien raaka-aineiden lista pysyi ennallaan, mutta bioenergian määritelmä laveni. Myös mäntyöljy pysyi biopolttoaineiden listalla.

Energiauutiset