logo logo logo

Projekt ska göra arbetsresorna hållbarare

25.9.2020

Projektet Hållbart till jobbet, som strävar efter att styra arbets- och tjänsteresor, har inletts i Borgå. Utöver staden och Posintra deltar ABB:s enhet i Borgå, personalen på Nordea i Borgå, Borgå Energi och personalen i Varuboden Osla inom hela Borgåområdet.

Östnyland (E-edition, PDF)

Kaasumoottori laittaa öljyn lujille

25.9.2020

Biokaasua hyödyntävä kaasumoottori asettaa vaatimuksia öljyn laadulle. Öljyn suorituskyvyn seuranta on helpottunut digitaalisten ratkaisujen myötä. Vatajankosken Sähkö jalostaa Honkajoen Kirkkokallion energiapuistossa biokaasusta sähköä, höyryä ja lämpöenergiaa. Tuotantopäällikkö Lauri Hölttä toteaa, että Vatajankosken Sähkö otti käyttöön Fluid Intelligencen digitaalisen seurannan pari vuotta sitten. Höltän mukaan näytteenotossa analyysin tulokset saatiin usein vasta parin viikon kuluttua. Vatajankosken Sähkö hyödyntää digitaalista seurantaa myös Kankaanpään voimalaitoksessa turbiiniöljyn mittauksessa.

Energiauutiset (Printed version, PDF)

Turvevero vähentää euroja lämpölaitoksen ilmastotyöltä

25.9.2020

Katternö-konsernin Ylivieskan voimalaitoksen turpeen käytön osuus on pudonnut jo 30 prosentilla aikaisemmasta 90 prosentista. Viimeisin ilmastoteko oli vuosi sitten käyttöön otettu savukaasupesuri, ja lisää ratkaisuja on luvassa. Ongelmana on, että turpeenkäytön verotusta nostettiin kesken lämmityskauden. Tuplaantunut verotus ei voi suoraan heijastua kuluttajien laskuihin, vaan se on pois tulevista investoinneista. Ylivieskan kaukolämpölaitoksen voimalaitospäällikkö Tommi Salo kertoo, että kuitupuun polttaminen ei ole ideaalista, sillä raaka-aineen hinta voi kivuta liian korkeaksi teollisuuden tarpeisiin. Päästökauppa näkyy kuitenkin veroa enemmän turpeen hinnassa, eikä Salon mielestä veromuutosta olisi siksi edes tarvittu. Tällä hetkellä turpeen alasajo ei etene kovinkaan hallitusti, ja maaseudun turveyrittäjille vaikutukset tulevat olemaan huomattavat. Salo toivookin päättäjiltä malttia turveasiassa etenemiseen. Huoltovarmuuden säilyttämiseksi turve on ideaalinen, sillä se on helppo varastoida ja sen säilyvyys on hyvä.

Kalajokilaakso (E-edition, PDF)

Compensate on pyrkimässä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille

25.9.2020

Compensate-säätiön operatiivisena johtajana maaliskuussa 2020 aloittanut Elina Kajosaari toimii nyt myös yhtiön toimitusjohtajana. Säätiön perustaja Antero Vartia jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Kajosaaren mukaan yhtiö hioo uutta strategiaa, jolla tähdätään maailman valloittamiseen. Compensate-säätiö tarjoaa ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen kompensointiin. Toiminta Suomessa on vaikeaa, koska rahankeräyslupaa ei ole myönnetty. Kajosaari toivoo, että valmisteilla oleva lakimuutos ratkaisee pattitilanteen rahankeräysluvasta. Sitä ennen säätiön on luontevaa aloittaa toimintansa ulkomailla. Kansainvälistyminen aloitetaan Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Compensate on julkaisemassa lähiaikoina ratkaisuja, joilla päästökompensaatiopalvelun voi asentaa verkkokauppa-alustoihin. Kuluttaja voisi hyvittää ostoksen päästöt yhdellä napinpainalluksella. Yritykset puolestaan voivat itsepalveluna kompensoida omasta liiketoiminnasta aiheutuneet päästöt. Alalla on paljon viherpesua, ja sinne kaivataan luotettavia ratkaisuja, Kajosaari sanoo.

Talouselämä (E-edition PDF)

Rototec laajentaa toimintaansa Saksaan

24.9.2020

Rototec on tutkinut jo jonkin aikaa mahdollisuuksia laajentua eri maalämpömarkkinoille Euroopassa. Saksan syyskuun 2020 testiporaukset ovat osoittaneet, että Rototecin laitteistolla ja osaamisella olisi mahdollisuuksia Saksassa. Testiprojektissa porattiin kaksi 300 metrin syvyistä kaivoa. Poraukset sujuivat ongelmitta ja kallioperän kivilaji gneissi vaikutti soveltuvan hyvin Rototecin laitteistoille. Poraukset toteutettiin yhteistyössä saksalaisen Geoenergie Konzept GmbH -yrityksen kanssa. Rototecin mukaan se on porauskalustoltaan ja liikevaihdoltaan Euroopan suurin geoenergia-alan yritys.

Rakennuslehti

Lounavoima kaavailee Saloon lämpökaivoa

24.9.2020

Salon Korvenmäen ekovoimalaitoksen tontille kaavaillaan lämpökaivoa. Kaivon poraaminen alkaa loppuvuoden 2020 aikana. Sitä testataan talvella reilun vuoden päästä, minkä jälkeen Lounavoima päättää jatkosta. Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki sanoo, että ensimmäinen kaivo voisi tulla käyttöön vuoden 2022 alussa. Lämpöä varastoidaan pumppaamalla kesällä kaivoon lämmintä vettä, joka lämmittää kalliota kahden kilometrin syvyydessä. Kaivoon lasketaan talvella viileää vettä, joka pumpataan lämminneenä kaukolämpöverkkoon. Noin viidennes kaivon tuottamasta tehosta on maaperän geotermistä lämpöä. Lounavoiman mukaan kuuden syvälämpökaivon lämpövarasto tuottaa lämpöä 8-10 GWh vuodessa. Q-Heat toimii Lounavoiman kumppanina porahankkeessa. Onikin mukaan yhden kaivon kustannus on noin 700?000 euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön tuen jälkeen jää maksettavaa noin 450 000 euroa. Maanpäällisistä kytkennöistä ja pumpuista on tulossa lisäksi satojen tuhansien eurojen kustannukset.

Turun Sanomat

Finanssiala mukana etsimässä keinoja hiilineutraalin Suomen luomiseksi

23.9.2020

Finanssiala ry on mukana 24.9.2020 järjestettävässä kokouksessa, jossa ilmastopolitiikan vaikuttamisfoorumit pohtivat, millä keinoilla Suomesta saadaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Finanssialan varatoimitusjohtajan Esko Kivisaaren mukaan koronaviruskriisin keskellä ei pidä unohtaa ilmastonmuutosta. Hänen mukaansa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen keskityttiin lyhyen aikavälin ongelmiin, mistä maksetaan edelleen hintaa. Finanssialan riskianalyyseissä erilaiset kestävään kehitykseen liittyvät riskit ovat kriittinen tekijä, ja ilmastonmuutos ja sen torjuminen vaikuttavat kaikkien sijoitus- ja rahoituskohteiden tulevaisuuteen.

Press Release Finanssiala

Tiilikainen: Ilmastotekojen on oltava tarpeeksi helppoja

23.9.2020

Ilmassa ristivetoa - Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen puitteissa on selvitetty yritysjohtajien, kuntapäättäjien ja kansalaisten ilmastokäsityksiä ja -tietoutta. Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoo, että ajan tasalla olevan tiedon avulla on mahdollista muodostaa yhteinen kuva Suomessa asenneilmapiiristä. Ja sitä kautta voimme pohtia myös mahdollisuuksia erilaisille toimintaan kannustaville ilmastotoimille. Tiilikaisen mukaan asenteet eivät riitä, jos mahdollisuutta konkreettisiin ilmastotekoihin ei arkipäivässä ole, tai ne vaativat kohtuuttomia tai kalliita valintoja. Hallituksen budjettiriihessä päätettiin useista toimista, jotka osaltaan helpottavat yritysten, yhteisöjen ja tavallisten kansalaisten mahdollisuuksia tehdä omia päästöjä vähentäviä päätöksiä. Mahdollisuus ilmastotekoihin on oltava jokaisella omien kykyjen ja olosuhteiden rajoissa. Suomalaisilla on varsin laaja yhteisymmärrys muutoksen välttämättömyydestä. Tätä yhteisymmärrystä ei saa vaarantaa vastakkainasetteluja rakentamalla tai osoittelemalla yksittäisiä ihmisryhmiä.

Press Release TEM

Catella vaihtaa yli 300 asuntoa kaukolämmöstä maalämpöön

24.9.2020

Kiinteistöjätti Catella teettää isot energiaremontit viidessä taloyhtiössä Helsingissä, Espoossa, Keravalla ja Tampereella. Kaukolämpöä korvataan maalämmöllä ja osin aurinkosähköllä. Kyseessä on 308 asuntoa vuonna 2011 rakennetuissa taloyhtiöissä. Osaan asunnoista tehdään remontin yhteydessä energiatehokas maaviilennys. Remontit toteuttavan LeaseGreenin mukaan kohteiden lämmityslasku laskee 69 % ja CO2-päästöt 63 %. Säästöt kompensoivat remontin kulut omistajalle eli Catellan rahastoille. Remontilla on myös toinen syy, sillä päästöt vaikuttavat kiinteistöjen arvoon ja haluttavuuteen. Catella Asset Managementin talousjohtaja Iiro Nurkkala sanoo, että pienemmät päästöt heijastuvat jo nyt sekä kohteiden hintaan että niiden likviditeettiin.

Talouselämä

Helsingin Oopperataloon asennettu aurinkopaneelit

25.9.2020

Senaatti-kiinteistöjen aurinko-ohjelmaan kuuluu Oopperatalon aurinkopaneelien asentaminen. Paneelit on asennettu syyskuun loppuun mennessä 2020. Pasi Hyyppä Senaatti-kiinteistöistä sanoo, että paneelit kattavat vain prosentin Oopperatalon energiantarpeesta. Hänen mukaansa sekin on kotiin päin ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena kattaa rakennusten energiantarpeesta aurinkoenergialla noin 5 % kolmen vuoden päästä. Hyypän mukaan alalle pitäisi saada yhteiset eurooppalaiset standardit ja lupamenettelyjä pitäisi helpottaa.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Soinin kunnanhallitus lausui Kimpilamminkankaan tuulivoimahankkeesta

23.9.2020

Soinin kunnanhallitus teki lausunnon Kimpilamminkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Kunnanhallituksen mukaan hankkeessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota voimaloiden sijoitteluun ja negatiivisten ympäristövaikutusten huolelliseen minimointiin Kunnan mukaan voimalakohtainen lisätarkastelu on tarpeen, sillä sen perusteella voitaisiin tehokkaasti vähentää tuulivoimahankkeen negatiivisia kokonaisvaikutuksia alueen erityisiin luonto- ja ympäristöarvoihin ja ihmisten terveyteen ja toimintaan. Kunnanhallitus piti hanketta kuitenkin myönteisenä.

Ilkka-Pohjalainen

Fortum: Ydinvoima kuuluu ilmastopalettiin

23.9.2020

Fortumin johtaja Esa Hyvärinen sanoo, että ilmastotavoitteista kiinnipitäminen edellyttää myös ydinvoiman käyttöä. EU:n tavoittelema hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä edellyttää uusiutuvan energian käytön merkittävää lisäämistä, mutta se ei yksin riitä. Ydinvoimaloista saadaan sähköä paljon ja tasaisesti ympäri vuorokauden. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuotantomäärät vaihtelevat sään mukaan. Fortumin ydinturvallisuuden arvioinnista vastaava johtaja Peter Tuominen sanoo, että ydinvoima on myös taloudellisesti kilpailukykyinen energiantuotantomuoto. Fortum selvittää parhaillaan Loviisassa vuosina 1977 ja 1980 käyttöön otettujen kahden ydinreaktorin tulevaisuutta. Niiden käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030. Hyvärisen mukaan niistä on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa selvitetään voimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston ympäristövaikutuksia.

Press Release Fortum

Biokaasua ei riitä laivan tarpeisiin Merenkurkussa

24.9.2020

Vaasan ja Uumajan väliä vuonna 2021 matkaavan Merenkurkun uuden laivan on tarkoitus kulkea nesteytetyllä biokaasulla, jota olisi tarkoitus tuottaa Vaasassa. Biokaasun kannattavuusongelmien takia laiva kulkee ainakin aluksi nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä. Tällä hetkellä Vaasassa biokaasua tuotetaan vähäisiä määriä ja sen nesteyttäminen vaatisi suuria investointeja. Stormossen tuottaa biokaasua Mustasaaressa Vaasan paikallisliikenteen linja-autoihin. Se ei kuitenkaan nesteytä biokaasua tällä hetkellä, eikä nesteyttäminen ole edes yhtiön lähiaikojen suunnitelmissa. Stormossenin toimitusjohtaja Aimo Latvala kertoo, että uuden laivan tarpeisiin tarvittaisiin biokaasun tuotantoa noin kymmenkertainen määrä tämänhetkiseen tuotantoon nähden.

YLE Uutiset

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta koskeva muutosesitys eduskuntaan

24.9.2020

Hallitus antoi 24.9.2020 istunnossaan eduskunnalle lakiesityksen biopolttoaineiden käytön edistämisestä annetun lain muuttamiseksi. Jakeluvelvoitelailla edistetään biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaajana liikenteessä. Muutoksia esitetään myös lakiin biopolttoöljyn käytön edistämisestä sekä Energiavirastosta annettuun lakiin. Liikennepolttoaineiden jakelijoiden toimittamasta polttoaineesta tietyn prosenttiosuuden tulee joka vuosi olla biopolttoaineita. Vuonna 2020 biopolttoaineiden osuuden on oltava 20 % kulutukseen toimitetun moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä. Biopolttoaineiden osuus kiristyy tästä vähitellen 30 %:iin vuonna 2029. Jos jakeluvelvoite ylittyy jonain vuonna, voidaan ylitys siirtää ja ottaa huomioon seuraavan vuoden velvoitteessa. Ehdotetulla lakimuutoksella jakeluvelvoitteen ylittämistä koskevaa sääntelyä lievennettäisiin vuoden 2020 osalta. Ehdotuksen mukaan vuoden 2021 jakeluvelvoitteessa huomioon otettava määrä voisi olla 10 %:n sijasta enintään 30 % vuoden 2020 jakeluvelvoitetta vastaavasta energiamäärästä.

Press Release Työ- ja elinkeinoministeriö