logo logo logo

Enintään neljä irtisanotaan yt-neuvotteluissa

5.12.2019

Outokummun kaupungin yt-neuvotteluissa irtisanotaan enintään neljä henkilöä. Kaupunginhallitus käsittelee yt-neuvottelujen lopputuloksen ensi maanantaina. Kaupunginhallitus suunnittelee myös lisäävänsä Outokummun Energia Oy:n tuloutusta 100 000 eurolla vuodeksi 2020.

Karjalainen (E-edition, PDF)

Euroports Finland Oy ja Eurajoen Romu Oy rakensivat palvelumallin, jossa on käytössä molempien osapuolien vahvuudet

2.12.2019

Eurajoen Romu aikoo laajentaa vientiään Turkkiin. Yksittäisten laivauserien suunnitellaan olevan 25 000-30 000 tonnin suuruusluokkaa. Eurajoen Romu Oy:n toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri toteaa, että seuraava luonnollinen askel yritykselle on valtamerilaivat. Tällöin viennin oikeaksi kohdemaaksi valikoituu Turkki, jossa sulatetaan ja jatkojalostetaan mo­nipuolisesti romumetallia. Logististen ratkaisujen kehittämiseen kumppaniksi löytyi Euroports Finland Oy. Kierrätysmetallit varastoidaan Euroports Rau­man alueella. Sitten asiakas itse järjestää toimitukset eri puolilta Suomea ja vastaa tuotteiden käsit­telystä varastokentällä.

Kuljetus & Logistiikka (E-edition, PDF)

Valkeakosken Kauppatorin joulukuusessa oli oikosulku

4.12.2019

Valkeakosken kauppatorin joulukuusen valot sammuivat märästä säästä johtuen. Valkeakosken Energian Jorma Tahvanainen kertoo, että sulakkeet paloivat kostean sään johdosta. Vika on korjattu keskiviikon aikana, Tahvanainen kertoo.

Valkeakosken Sanomat

Rauman kauppakamarin puheenjohtajaksi Marttila (Osuuskauppa Keulan toimitusjohtaja)

4.12.2019

Rauman kauppakamarin syyskokouksessa päätettiin keskeiset luottamushenkilöt vuodelle 2020. Osuuskauppa Keulan toimitusjohtaja Mika Marttila valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Kauppakamarin toiminnan tärkeimmiksi asioiksi linjattiin saavutettavuuden parantaminen sekä yritys-oppilaitosyhteistyön kehittäminen. Marttila kertoo, että häntä itseään kiinnostavat alueen turvaaminen tulevaisuudessa yrityselämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön avulla sekä liikenneinfran kehittäminen pääosin valtatie 8:n osalta. Hallituksessa istuu mm. Eurajoen Romun Juuso Luodesmeri.

Länsi-Suomi

Parikkala ostaa sähkön Energiamyynti Suomelta

5.12.2019

Energiamyynti Suomi Oy on valittu Elinvoima- ja elinympäristölautakunnan toimesta Parikkalan kunnan sähköenergian toimittajaksi ensi vuoden alusta lähtien. Tällä hetkellä vielä sähkö ostetaan Vaasan Sähkö Oy:ltä, joka sijoittui vertailussa toiselle sijalle. Parikkalan Valo jätti kilpailuun tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Parikkalan-Rautjärven Sanomat (E-edition, PDF)

Seinäjoen uudelle kierrätysasemalle suunnitteilla hybridivoimalaitos

5.12.2019

Seinäjoella suunnitellaan hybridivoimalaitosta. Taustalla on Lakeuden Etappi Oy:n Roveksen teollisuusalueen kiertotaloutta ja energiaomavaraisuutta edistävä eRoves-hanke. Voimalaitos asemoitaisiin Etapin uudelle kierrätysasemalle, jolla testataan paraikaa 2-4 megawatin pientuuliturbiinia. Pientuulivoiman lisäksi harkinnassa olevia ratkaisuja hybridivoimalan energianlähteiksi ovat maalämpö, maakylmä sekä aurinkovoimalan rakentaminen Seinäjoki-Nurmon suljetun kaatopaikan tilalle. Myös mm. teollisuuden hukkalämpöjen kierrätys voisi olla vaihtoehto. Projektipäällikkö Sami Tuomisto kummastelee kuitenkin sitä, ettei verotus nykyisellään edesauta energiaomavaraisten yhteisöjen perustamista Suomessa ilmastotietoisuudesta huolimatta. Hän kuvaakin hanketta toteutettavuustutkimukseksi, jonka konkreettisesta toteuttamisesta vastaavaa toimijaa ei vielä ole tiedossa. eRoves-hankkeella on tarkoitus edistää uraauurtavia energiaomavaraisuuden ja energiantuotantotapojen malleja Etelä-Pohjanmaalla.

Pohjalainen

Väitös: Verkkourakointiyhtiöt kannattavuuskriisissä

4.12.2019

Diplomi-insinööri Aappo Kontun tuotantotalouden väitöskirjatutkimuksen mukaan sähkö- ja televerkkoalan teolliset palveluyritykset ovat ajautuneet kannattavuuskriisiin. Kontun mukaan Suomessa energia-alalle on runsaan 20 vuoden aikana kehittynyt uusi, erillinen teollinen palveluliiketoiminta, jonka kasvu oli alussa voimakasta johtuen verkkoyhtiöiden liiketoiminnan ulkoistamisista. Nykyisin kuitenkin siitä huolimatta, että verkkoja huoltavien ja urakoivien yritysten markkinat ovat suurentuneet, kasvu on pysähtynyt ja operatiivinen kannattavuus on romahtanut lähes kaikilla tutkituilla palveluyhtiöillä. Tutkimuksessa havaittiin, että palveluyhtiöiden investoinnit palvelujen ja omien tuotteiden kehittämiseen ovat heikot ja tarjottavissa palveluissa erottautumista kilpailijoista ei tapahdu. Tutkimuksen palveluyritykset ovatkin Kontun mukaan puhtaassa hintakilpailussa, jolloin kustannustehokkuus on ratkaisevaa. Kontun mukaan myös arvoketjun tuntemus on heikkoa. Koska kynnys tulla alalle on matala, kilpailijoita on tullut lisää ja osaajia siirtyy helposti yritykseltä toiselle. Ratkaisuksi Kontu kehitti väitöstutkimuksessaan palveluyrityksille Älykäs Palvelu -toimintamallin, joka pohjautuu tutkittuun teoreettiseen, konseptuaaliseen viitekehykseen ja työkaluihin sekä tutkimuksen empiirisiin tuloksiin.

Press Release Vaasan yliopisto

Asiakkaiden päätösten viipyminen tuo vaikeuksia Wärtsilälle

5.12.2019

Wärtsilän osakkeen arvo on laskenut 40 % helmikuun 2019 jälkeen. Tuotteille pitäisi periaatteessa olla kovaa kysyntää, sillä maailma kaipaa vähäpäästöistä energiaa. Konsernijohtaja Jaakko Eskolan mukaan energiamurros ja kauppapolitiikka ovat kuitenkin saaneet asiakkaat epävarmoiksi. Wärtsilän tilaukset ovat vähentyneet 15 % vuonna 2019 ja katteet kutistuneet. Lisäksi yhtiö on tehnyt virheitä omissa projekteissaan. Eskolan mukaan yhtiö näkee kuitenkin paljon mahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä. Eskolan mukaan riskienhallinta on pettänyt. On ollut alihankintaongelmia ja laskelmia on tehty liian optimistisesti. Nyt riskienhallinnan järjestelmä on laitettu uusiksi ja analyysit ovat perusteellisempia. LNG-terminaalien tekeminen on lopetettu, mutta niihin toimitetaan yhä teknologiaa. Eniten tilaukset ovat pudonneet voimalaitospuolella, jossa asiakkaat ovat hämmentyneitä uusien teknologioiden edessä. Laivatilaukset ovat maailmalla vähentyneet. Asiakkaiden vakuuttaminen vaatii Wärtsilältä työtä. Murrosvaiheessa pelastaa huolto, jonka Eskola kertoo kasvaneen. Kasvua näkyy myös Voyage solutions -liiketoiminnassa.

Talouselämä (E-edition PDF)

10 000 kaasuajoneuvon raja ylittyi Suomessa

5.12.2019

Traficomin uuden tilaston mukaan joulukuussa 2019 Suomessa ylitettiin 10 000 rekisteröidyn kaasuajoneuvon rajapyykki. Gasumin liikenneliiketoiminnan johtaja Jukka Metsälän mukaan tämä tarkoittaa noin 7 000 tonnin päästövähenemää. Suomen Energia- ja Ilmastostrategian tavoitteena on 50 000 kaasuautoa kotimaan liikenteessä vuoteen 2030 mennessä, mutta Gasumin mukaan kaasuautoilun tämänhetkinen suosio ennakoi tavoitemäärän ylitystä etuajassa. Kun vielä muutama vuosi sitten kaasuajoneuvoja oli liikenteessä alle 2 000, pelkästään vuoden 2019 aikana Suomeen on rekisteröity lähes 4 000 uutta kaasuajoneuvoa. Gasum näkee, että kaasuautovalikoiman sekä kaasutankkausverkoston edistämisen lisäksi olennainen rooli puhtaamman liikenteen ja kaasuautoilun lisäämisessä on poliittisilla päätöksillä.

Press Release Gasum

Fingrid myy suurimman osan Nord Pool-omistuksestaan

5.12.2019

Fingrid Oyj on yhdessä muiden osakkeenomistajien kanssa tehnyt sitovan sopimuksen myydä enemmistö Nord Pool Holding AS:n osakkeistaan Euronext Nordics Holding AS:lle, joka on norjalainen Euronext N.V:n täysin omistama yhtiö. Yhtiö tulee järjestelyn toteuduttua omistamaan 66 prosenttia Nord Pool -konsernista. Järjestely edellyttää sääntely- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntää, ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana. Järjestelyllä tulee olemaan pieni positiivinen vaikutus Fingridin vuoden 2020 tulokseen ja rahavirtaan. Fingridin välillinen omistus Nord Pool -konsernista tulee järjestelyn toteutumisen jälkeen olemaan 6,4 prosenttia.

Press Release Fingrid

Elenia Lämpö varannut tontin lämpökeskukselle Hämeenlinnaan

4.12.2019

Elenia Lämpö Oy on varannut Hämeenlinnan kaupungilta noin 9 400 neliömetrin kokoisen alueen Keinusaaren mahdollista uutta lämpökeskusta varten. Varaus on voimassa vuoden 2022 loppuun, ja yhtiö aikoo neuvotella varausajan puitteissa kaupungin kanssa alueen ostamisesta tai vuokraamisesta. Asemakaavamuutosprosessi aloitetaan vuonna 2020. Yhtiö toppuuttelee kuitenkin, ettei investointipäätöstä ole vielä tehty. Uudella lämpökeskuksella yhtiö pyrkisi turvaamaan kaukolämmön saannin kasvavalla Keinusaaren alueella. Vanha Keinusaaren lämpökeskus tulisi pysymään toiminnassa kuitenkin vielä joitakin vuosia. Vanha lämpökeskus käy öljyllä, mutta uuden keskuksen polttoaineratkaisuksi on pohdittu pellettiä tai maakaasua, joskin myös muita vaihtoehtoja käydään läpi. Mahdollisiin tuleviin suunnitelmiin alueen varalle kuuluu myös kaukokylmälinjan rakentaminen.

Hämeen Sanomat

Helsingin satama laajentaa maasähkön jakelua laivoille miljoonainvestoinnein

4.12.2019

Helsingin satama tahtoo suitsia laivojen satamavierailujen aikana syntyviä päästöjä. Satama käynnistää päästöjen hillitsemiseksi useita miljoonainvestointeja, joilla laajennetaan laivoille tarjottavaa maasähkön jakelua. Helsingin sataman kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte kertoo, että vuonna 2020 aikaisempaa useampi laiva voi kytkeä pois päältä sähköä tuottavat apukoneensa satamavierailun ajaksi. Tämä koskee kaikkia satamassa käyviä aluksia, ei vain risteilijöitä. Helsingin satama arvioi, että maasähkön avulla voidaan vähentää laivan satamavierailun aikana syntyviä ilmastopäästöjä jopa 50-80 %. Viking Linen viestintäjohtaja Johanna Boijer-Svahnströmin mukaan varustamot ovat halukkaita hyödyntämään maasähköä aikaisempaa enemmän. Helsingin sataman investointisuunnitelmat ovat siten erittäin tervetulleita, Boijer-Svahnström toteaa. Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd on samoilla linjoilla. Maasähkön käyttö vähentää päästöjä tehokkaasti sellaisilla aluksilla, jotka viettävät satamassa pidempiä aikoja, sanoo Nöjd.

YLE Uutiset

VR: Kaikki Suomen matkustajajunat kulkevat jatkossa hiilineutraalisti

3.12.2019

VR:n junista 95 % kulkee puhtaasti vesivoimalla tuotetulla sähköllä. Rataverkon sähköistämättömyyden vuoksi kiskobussien ja Kolarin yöjunien reiteillä ei ole kuitenkaan mahdollista ajaa uusiutuvalla sähköllä. Nyt VR on päättänyt kompensoida näiden reittien polttoainepäästöt, jotta jatkossa jokainen Suomessa taitettu junamatka on hiilineutraali. Päästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard on maailman laajimmin organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan käytetty standardi. VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola kertoo, että Hanko-Karjaa-rataosan sähköistämisestä on jo tehty päätös, ja VR toivoo, että tulevaisuudessa loputkin rataosat sähköistetään. Matkustajaliikenteestä syntyvien väistämättömien päästöjen kompensoiminen on tällä hetkellä nopein ja paras keino varmistaa, että juna on edelleenkin vihrein mahdollinen kulkumuoto.

Press Release VR Group

Tutkimus: Jos maapallo lämpenee 2 astetta, Arktis lämpenee 7

4.12.2019

Arktinen alue on lämmennyt 0,75 astetta 2010-luvulla, kun maailmanlaajuisesti lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta yhteensä 137 vuoden aikana. Vuonna 2019 ilmasto on lämmennyt ennätysvauhdilla. Kansainväliseen monitieteiseen tutkimukseen osallistui 15 tutkijaa neljästätoista tutkimusorganisaatiosta. Suomesta mukana oli Lapin yliopiston Arktinen keskus. Tutkimus havainnollistaa, että 2 asteen nousu maapallon keskilämpötilassa voisi tarkoittaa 7 asteen nousua Arktiksella ja 3 asteen nousua Antarktiksella joidenkin kuukausien aikana vuodesta. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti Arktiksen ja Antarktiksen luontoon, perinteisiin elinkeinoihin, tundran kasvillisuuteen ja metaanipäästöihin sekä sulattaa merijäätä ja mannerten jääpeitteitä. Arktisen keskuksen tutkimusprofessorin Bruce Forbesin mukaan muutos näkyy jo arktisella alueella. Esimerkiksi äärimmäiset vaihtelut talvisäässä ovat aiheuttaneet valtavia porokuolemia Venäjällä, kun jäätynyt lumipeite on estänyt poroilta ravinnon saannin. Porojen joukkokuolemia on aiheuttanut lisäksi ikiroudasta vapautunut pernarutto.

Press Release Lapin yliopisto

Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli 40 mrd. euroa v. 2018

5.12.2019

Tilastokeskuksen mukaan Suomen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli 40 mrd. euroa vuonna 2018. Ympäristöliiketoiminnassa tehtiin reilut 160 000 henkilötyövuotta. Viennin arvon oli noin 9 mrd. euroa ja arvonlisäys lähes 16 mrd. euroa, joka on vajaat 8 % koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Arvonlisäyksen osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan vuodesta 2012 lähtien. Suurimman ympäristöliiketoiminnan toimialan, rakentamisen, liikevaihto oli yli 13 mrd. euroa. Tämä oli kolmasosa koko ympäristöliiketoiminnasta. Rakentamisessa tehtiin runsaat 59 000 henkilötyövuotta ja sen arvonlisäys oli reilut 4 mrd. euroa. Vuonna 2018 ympäristöliiketoiminnan liikevaihdosta 85 % liittyi luonnonvarojen hallintaan ja 15 % ympäristönsuojeluun. Selvästi suurin luonnonvarojen hallinnan tuoteluokka oli energiavarojen hallinta lähes 21 mrd. euron liikevaihdolla. Ympäristöliiketoiminnan liikevaihdon arvo väheni 2 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Arvolisäyksen arvo sen sijaan kasvoi prosentin ja viennin arvo laski yli 5 %. Henkilötyövuosien määrä väheni 3 %.

Press Release Tilastokeskus

Taalerin vuoden 2019 liikevoittoprosentti jää edellisvuotta pienemmäksi

4.12.2019

Taalerin vuoden 2019 liikevoittoprosentin arvioidaan olevan pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti vähintään 20 %, mutta se tulee jäämään edellisvuodesta (2018: 33 %), koska Taaleri Energian Teksasissa kehittämän Truscott-Gillilandin tuulivoimahankkeen myynnin tuloutus siirtyy sopimusneuvottelujen aikataulujen vuoksi loppuvuodesta 2019 vuoden 2020 alkuun. Uuden turbiinitoimittajan valintaprosessi on saatu päätökseen suunnitelmien mukaisesti ja turbiinitoimitussopimus on turvattu. Varainhoito-segmentin jatkuvat tuotot ovat kehittyneet myönteisesti alkuvuoden heikon kehityksen jälkeen. Edellinen ohjeistus 19.6.2019 oli: Taaleri Oyj:n tammi-kesäkuun 2019 liikevoittoprosentin arvioidaan jäävän 20 - 25 %:iin ja vastaavasti koko vuoden 2019 liikevoittoprosentti jää hieman viime vuodesta. Taalerin pitkän aikavälin tavoitteet ovat: liikevoitto vähintään 20 %, oman pääoman tuotto vähintään 15 % ja omavaraisuusaste vähintään 30 %.

Press Release Taaleri

Seat Miin tulo markkinoille nosti sähköautojen kysyntää marraskuussa 2019

4.12.2019

Uuden sähköauton ostaja tai pitkäaikaisvuokraaja on vuoden 2018 alusta alkaen voinut saada 2 000 euroa valtion hankintatukea vuosina 2018-2021. Vuosien 2018-2019 tuesta oli marraskuun 2019 loppuun mennessä käytetty vain 24 %, sillä sähköautot eivät ole käyneet kaupaksi.Tammikuusta marraskuuhun 2019 tuettuja sähköautoja on hankittu tai pitkäaikaisvuokrattu yhteensä 800 kappaletta, ja vuonna 2018 luku oli 248. Marraskuussa 2019 hankintatukea myönnettiin 496 autolle. Hankintatuen suosiota nosti ensimmäisen aidosti edullisen sähköautomallin Seat Miin tulo markkinoille. Tuen myöntämiseen on vuositasolla varattu 6 milj. euroa, ja käyttämätön osuus kumuloituu seuraavan vuoden kokonaissummaan. Tukea on ehdotettu laajennettavaksi myös hybridi- ja biokaasuautoille. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen sanoo, että 6 milj. euron määräraha pitää sisällään myös tuet vanhan auton muuttamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöisiksi.

Ilkka

Hiilijalanjälkensä selvittäneet yritykset menestyvät tulevaisuudessa

4.12.2019

Entistä useamman yrityksen ja yhteisön pitää tietää, millaisen hiilijalanjäljen se jättää. Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntijan Eero Yrjö-Koskisen mukaan siitä on tulossa megatrendi. Siihen pitää perehtyä, jos haluaa turvata oman liiketaloutensa jatkuvuuden. Yritys voi saada tarjouspyynnön tai toimeksiantotiedustelun suuremmalta yritykseltä, joka kysyy yrityksen hiilijalanjälkeä. Ellei sitä ole määritelty, tarjousta ei ole mahdollista jättää. Tämä on ongelma varsinkin suurille yrityksille, sillä niiden pitää raportoida rahoittajilleen. Yritykset eivät voi valita alihankkijoita, joilla asia ei ole kunnossa. Suuret asiakkaat saattavat kadota. Yritykset ja yhteisöt voivat toistaiseksi sitoutua hiilineutraaliuteen ja pienentää päästöjään luotettavasti ainoastaan Keskuskauppakamarin ilmastositoumuksen avulla.

Helsingin Uutiset

Märynummen tuulivoimaloiden melua mitataan v. 2020

5.12.2019

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Tuuliwatti Oy:n sekä Restuuli Oy:n valituslupahakemukset Salon Märynummen tuulivoimaloiden melua koskevassa asiassa. Tuulivoimayhtiöt hakivat valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen, joka velvoitti ne mittaamaan tuulipuistosta aiheutuvaa melua lähellä sijaitsevien kiinteistöjen pihoilla. Myös Salon kaupungin on suoritettava sekä ulko-että sisämelumelumittauksia, ja kaupunginlakimies Antti Mäkelä kertookin, että mittaukset on määrä olla tehtynä kaupungin osalta maaliskuussa 2020. Mäkelän mukaan mittaukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman huolellisesti ja tarvittaessa tarkistuttamaan ulkopuolisen tahon avulla, jotta meluasia saadaan vihdoin ratkaistua. Asiaa on puitu lähes viisi vuotta. Mikäli tuulivoimasta aiheutuva melutaso ylittää sallitut arvot, tuulivoimayhtiöiden olisi käytännössä haettava ympäristölupaa toiminnalleen. Tuulivoimaloilla ei nykyisellään ole ympäristölupaa, vaan niiden sijoituspaikoista päätettiin suunnittelutarveratkaisuilla.

Salon Seudun Sanomat (E-edition PDF)

Turkkiselän tuulihankkeen kaavan käsittely lähtöruutuun Vaalassa

4.12.2019

Vaalan Jaalankaan suunnitellun 42 tuulivoimalan tuulipuiston kaavan käsittely joudutaan aloittamaan kokonaan alusta. Syynä tähän on kaavan käsittelyprosessissa tapahtunut esteellisyydestä johtuva menettelyvirhe. Kunnanhallitus käsittelee kaavaprosessin uudelleen aloittamista kokoontuessaan 9.12.2019.

Kaleva

Isojoen tuulihankkeen suojavyöhykeasia hallinto-oikeuteen

4.12.2019

Tuulipuiston ja asutuksen välistä suojavyöhykettä koskevan kuntalaisaloitteen vireille pannut Asko Halkola on valittanut aloitteen hylkäyksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Aloitteessa vaadittiin Isojoen kuntaa asettamaan OX2:n kaavaileman Rajamäenkylän tuulivoimapuiston ja paikallisen asutuksen väliin vähintään 2,2 kilometrin suojavyöhyke. Halkola keräsi aloitteen tueksi 220 kuntalaisen allekirjoitukset. Isojoen kunnanvaltuusto ei kuitenkaan lokakuun 2019 lopussa asiaa käsitellessään hyväksynyt aloitetta. Vaasan hallinto-oikeus sai asiaa koskevan valituksen 27.11.2019.

Suupohjan Sanomat (E-edition PDF)

Olkiluoto I:stä pääsi mereen radioaktiivista ainetta

4.12.2019

Osittain vikaantuneen puhdistusjärjestelmän vuoksi Teollisuuden Voiman Olkiluoto I -ydinvoimalaitos on päästänyt mereen pieniä määriä radioaktiivisia aineita. Laitteistoviasta johtuen prosessivedet on käsitelty haihduttimen sijaan suodattamalla, mikä ei puhdistusmenetelmänä ole yhtä tehokas. Asia paljastui Säteilyturvakeskuksen normaalivalvonnassa. Loka- ja marraskuun 2019 näytteistä löytyi mm. cesium-134:ää sekä jodi-131:tä, joita havaitaan hyvin harvoin. Säteilyturvakeskuksen laboratorionjohtaja Aleksi Mattila vakuuttaa, etteivät pitoisuudet ylitä enimmäisrajoja tai vaikuta meriveden radioaktiivisuuteen tai meren eliöstöön. TVO:n laitospäällikkö Nina Paason mukaan haihdutinjärjestelmä on parhaillaan korjattavana ja korjaustyön on määrä valmistua viikolla 50.

Satakunnan Kansa (E-edition PDF)

Luken ja Itä-Suomen yliopiston Turvemuijat voitti Valion hackathonin

5.12.2019

Valion järjestämässä hackathon-ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja, joilla maatilat voivat vähentää turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti ja laajalla rintamalla. Juha Nousiainen Valion hiilineutraalin maitoketjun tiimistä kertoo, että kilpailun taso oli kova. Ratkaisuja pilotoidaan hänen mukaansa maitotiloilla kesällä 2020, minkä jälkeen niitä otetaan käyttöön useammilla tiloilla. Hackathonin voitti Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Turvemuijat-joukkue, joka esitteli useita räätälöitävissä olevia ratkaisuehdotuksia. Voittajajoukkueeseen kuuluivat Marja Maljanen ja Saara Lind Itä-Suomen yliopistosta sekä Arja Mustonen Luonnonvarakeskuksesta. Ehdotus lähtee liikkeelle tilakohtaisesta arviosta siitä, miten nurmenviljelyä voisi siirtää turvemailta kivennäismaille. Kostealla pellolla voi viljellä esimerkiksi ruokohelpeä tai marjoja. Jos nurmenviljely jatkuu, päästöjä voi Turvemuijien mukaan vähentää esimerkiksi sopivalla niittokorkeudella ja maan tiivistymisen välttämisellä.

Press Release Valio

UPM muuttuu yhä selvemmin selluyhtiöksi

5.12.2019

Uruguayhin rakentuva sellutehdas varmistaa, että UPM:stä on tulossa yhä selvemmin sellujätti. Investointi nostaa Biorefining-liiketoiminta-alueen entistä tärkeämpään rooliin yhtiössä. Siihen kuuluvat sellun lisäksi sahatavara ja biopolttoaineet. UPM:ltä odotetaan suuria kasvuinvestointeja myös Saksaan ja Kotkaan. Kotkaan kaavaillaan jalostamoa, joka valmistaisi biopolttoaineita 500 000 tonnia vuodessa. Biorefining-liiketoimintaa maaliskuusta 2019 lähtien johtanut Berndt Eikens kertoo, että Kotkan jalostamo on yhä valmistelussa. Saksaan UPM suunnittelee uudenlaista tehdasta, joka tekisi biokemikaaleja kemianteollisuudelle. EIkensin mukaan investointipäätöstä ei ole tehty, mutta projekti on hyvin aktiivisessa vaiheessa. Eikens ei kutsuisi UPM:ää selluyhtiöksi, vaikka sellun merkitys kasvaa. Hän toteaa tuotetarjonnan olevan paljon laajempi. UPM:ssä uskotaan, että sellun kysyntä on pitkällä tähtäimellä hyvä. Kiinan keskiluokan kasvulla on suuri merkitys.

Talouselämä (E-edition PDF)

SSAB aloittaa Suomessa tutkimuksen fossiilivapaan teräksen tavoitteessaan

4.12.2019

SSAB aloittaa Suomessa tutkimuksen, joka liittyy sen fossiilivapaan terästuotannon tavoitteeseen. Yhteistyössä Gasumin, Nesteen ja St1:n kanssa ja Business Finlandin tukemana SSAB käynnistää Energy4HYBRIT-nimisen ennakkotutkimuksen, jossa selvitetään fossiilivapaiden energialähteiden, pääasiassa biomateriaalisivuvirtojen käyttöä korvaamassa fossiilisia polttoaineita tietyissä teräksenvalmistuksen prosesseissa, esimerkiksi valssauksessa. Raahen tehdas on SSAB:n pilottitehtaana. Hankkeen tavoitteena on korvata rautamalmipohjaisessa teräksenvalmistuksessa käytetty koksi vedyllä. Raudanvalmistus vastaa noin 90 %:a SSAB:n hiilidioksidipäästöistä. Päästöinä uudessa prosessissa syntyisi hiilidioksidin sijasta vettä. Laboratoriokokeet ja ennakkotutkimus ovat osoittaneet prosessin toimivuuden ja Ruotsin Luulajaan valmistuu pilottilaitos vuonna 2020. HYBRIT-hankkeen tavoite vähentää onnistuessaan Ruotsin hiilidioksidipäästöjä 10 % ja Suomen hiilidioksidipäästöjä 7 %. SSAB:n toimitusjohtajan Martin Lindqvistin mukaan yhtiön tavoitteena on olla ensimmäisenä maailmassa tuomassa fossiilivapaata terästä markkinoille jo vuonna 2026.

Press Release SSAB

Samuli Viljanen: "Puuttuvan tuotannon järjestämiseksi löytyy runsaasti vaihtoehtoja: karkeasti laskettuna vuoteen 2020

4.12.2019

tehokkuudella."...

Twitter (in Finnish)

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu vain, jos työntekijät otetaan mukaan sen suunnitteluun

4.12.2019

strategioita yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Vain työntekijät osallistava ilmastopolitiikka mahdollistaa sen kunnianhimoisen toimeenpanon....

SAK (Blog)

Hannele Korhonen: Öljyn ja maakaasun käytön päästöissä kuitenkin viime vuosina kasvava trendi.

4.12.2019

an. Öljyn ja maakaasun käytön päästöissä kuitenkin viime vuosina kasvava trendi....

Twitter (in Finnish)

Turvesuomi: Turve-Antille tuli monoa, mutta ei sentään turpeen takia.

5.12.2019

käytöstä luopumiseksi siirtymäaikojen avulla. Toivottavasti linja pitää, jos Marin nimitetään pääministeriksi! https://scontent.xx.fbcdn.net/v...

Facebook (in Finnish)

tmu.e.kinnunen: #vantaanenergia #duunistöis #kaukolämpö #ilta #vantaa

5.12.2019

#ilta #vantaa...

Instagram (in Finnish)