logo logo logo

Mielipide: Kaupunki etsii vain koeasukkaita

27.2.2020

Heikki Saukkonen Outokummusta kirjoittaa lehden mielipidesivulla vuokra-asumisesta Outokummussa. Hän mainitsee, että Outokummun Energian myyntiyritys on yksi Outokummun kaupungin lukuisista päätöksistä ja esityksistä, jotka ovat jo pidempään häntä oudoksuttaneet.

Outokummun Seutu (E-edition, PDF)

Mielipide: Koti- ja puhelinmyyntiin rajoituksia

27.2.2020

Kirjoittaja mielipidepalstalla kirjoittaa ikääntyneen isänsä tilanteesta. Kirjoittaja arvostelee sitä, miten vanhuksille puhelinmyynnin kautta myydään kalliita tavaroita ja palveluita, joita he eivät tarvitse. Kirjoittaja mainitsee, että Keuruun Sähkön kotisivuilla kerrotaan, ettei aurinkosähkön myyminen ole kuluttajalle kannattavaa. Silti isälle oli tällä argumentilla myyty kalliit aurinkopaneelit.

Lapin Kansa (E-edition, PDF)

Mielipide: Elävöittäisin niin mielelläni maaseutua

28.2.2020

Mikko Nurmo Valkeakoskelta kirjoittaa mielipidepalstalla halunneensa rakentaa ympärivuotisen loma-asunnon Valkeakoskelle. Kaupungin rakennusvalvonnan kanta hankkeeseen oli kuitenkin kielteinen. Nurmo kertoo olleensa valmis mm. ostamaan Valkeakosken Energian sähköliittymän.

Maaseudun Tulevaisuus

Asiantuntija: Ilmastoystävällinen energiantuotanto pienentää valtion veropottia

27.2.2020

Energiateollisuus ry:n veroasiantuntija Antti Kohopää tuo esille ilmastoystävällisen energiantuotannon kääntöpuolen, valtion verotulojen pienentymisen. Yhteiskunnan läpikotainen sähköistyminen ja uusiutumattomien energianlähteiden, kuten turpeen, lämmityspolttoöljyn ja fossiilisten liikennepolttoaineiden, käytön vähentäminen vaikuttavat valtion veropottiin tuntuvasti. Huomattavimman osuuden muodostaa liikenne, sillä liikennepolttonesteiden verotus kerryttää valtion kassaa noin 2,7 miljardilla eurolla vuodessa. Kohopää huomauttaa, että vaikka sähkönkin käyttöä verotetaan, sillä ei voida täyttää fossiilisten polttoaineiden verotuksen jättämää aukkoa. Sähköverotusta on lisäksi kevennetty mm. teollisuuden ja lämpöpumppujen osalta. Toimet ovat Kohopään mukaan olleet tarpeellisia yritysten kilpailukyvyn ja suotuisan toimintaympäristön turvaamiseksi. Vaikka sähköistymisen myötä sähköverotulot kasvavat, Kohopää toteaa, että kokonaisvaikutusta on haastavaa arvioida. Kohopään mukaan keskeinen kysymys onkin, vastaako nykyinen verojärjestelmä enää muuttuvan maailman vaatimuksiin. Hänen mukaansa veronkorotukset eivät ole ratkaisu senkään vuoksi, että suomalaisten veronmaksajien määrä on laskussa.

Energiauutiset

Korkealämpöpumput voivat mullistaa hukkalämmön hyödyntämisen

28.2.2020

Yli 100 celsiusasteen lämpötiloihin yltävät lämpöpumput voivat parantaa huomattavasti teollisuudessa syntyvien hukkalämpöjen hyödyntämispotentiaalia. Perinteinen lämpöpumppu kykenee tuottamaan n. 50-60 asteen lämpötiloja, mutta korkealämpöpumpun avulla voidaan saada lämpöä korkeampia lämpötiloja vaativiin kohteisiin ja prosesseihin. Mm. Jackon Finland käyttää Muurlan solumuovitehtaassaan Oilonin korkealämpöpumppua, jonka ansiosta hukkalämpö on saatu valjastettua muihinkin uusiokäyttötarkoituksiin kuin kiinteistön lämmitykseen. Oilonilta kerrotaan, että olosuhteet vaikuttavat huomattavasti korkealämpöpumpun hyötysuhteeseen. Nykyisin Oilonin lämpöpumpputekniikalla ylletään 120 asteen lämpötiloihin, ja reilu puolet yhtiön teollisuuslämpöpumpuista myydään ulkomaille. Yhtiön teollisuuslämpöpumppujen ja vedenjäähdyttimien liiketoimintajohtaja Martti Kukkola kertoo, että vaikka noin 65 asteen lämpötiloja tuottavia pumppuja on markkinoilla runsaasti, yli 80 asteen kategoriassa kilpailua on huomattavasti vähemmän. Calefan korkealämpöpumppu sen sijaan kykenee 130 asteen lämpötiloihin. Motiva arvioi, että reiluun 100 asteeseen kohtalaisella hyötysuhteella yltävät lämpöpumput voivat olla ratkaisu matalien ylijäämälämpöjen laajamittaiseen hyödyntämiseen, sillä niiden avulla voidaan saada suoraan 100-asteista vettä kaukolämpöverkkoon. Motivan mukaan teollisuuden ylijäämälämpöjen tekninen potentiaali vuonna 2017 oli arviolta 16 TWh.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Dollarin ylivalta vaikuttaa Euroopassa Nord Stream 2:n toteutumiseen

26.2.2020

Nord Stream 2 -kaasuputken rakennustyöt ovat olleet pysähdyksissä Yhdysvaltojen joulukuun 2019 paikkeilla asettamien talouspakotteiden vuoksi. Vaikka Venäjä on vakuuttanut saattavansa putkiurakan valmiiksi, töille ei ole löytynyt jatkajaa sveitsiläisen Allseas-yhtiön keskeytettyä putken asennustyöt sanktioiden pelossa. Hankkeen pääomistajan, venäläisen Gazpromin, arvellaan joutuvan etsimään jatkajaa joko Venäjältä tai Kiinasta, sillä eurooppalaisyhtiöt eivät ole olleet halukkaita uhmaamaan Yhdysvaltoja. Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto toteaa, että taustalla on dollarin ylivalta: dollarista ollaan Euroopassa riippuvaisia, joten Yhdysvaltojen on helppo käyttää taloudellista valtaa tapauksissa, jotka eivät sitä miellytä. Yhdysvallat on todennut useissa yhteyksissä Nord Stream 2:n lisäävän Venäjän valtaa Euroopassa ja haittaavan Euroopan turvallisuutta. Kaasuputki kytkeytyy myös suomalaiseen Fortumiin, jonka omistama energiayhtiö Uniper kuuluu putken eurooppalaisiin rahoittajiin.

YLE Uutiset

Valtioneuvosto on asettanut ilmastopolitiikan pyöreän pöydän

27.2.2020

Valtioneuvosto on asettanut ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä toimii kuluvan hallituskauden ajan. Toimintaan osallistuu laajasti vaikuttajia yhteiskunnan eri sektoreilta. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista.

Press Release ympäristöministeriö

Helen-konsernin tulos vuodelta 2019

27.2.2020

Helen-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 914 milj. euroa (1-12/2018: 930 milj. euroa). Liikevoitto oli 176 milj. euroa (131) ja liikevoittoprosentti 19 % (14). Investointien arvo oli 69 milj. euroa (65). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7 % (5) ja konsernin omavaraisuusaste 77 % (73). Sähköä myytiin 6 752 GWh (6 578), mikä oli 3 % enemmän kuin vuonna 2018. Kaukolämpöä myytiin 6 523 GWh (6 702), mikä oli 3 % vertailukautta vähemmän. Kaukojäähdytystä myytiin 171 GWh (188), ja määrä laski 9 % vertailukaudesta. Sähkönsiirto Helsingissä puolestaan oli lähes edellisen vuoden tasolla, eli 4 383 GWh (4 414). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 68 000,00 euroa/osake eli yhteensä 68 000 000 euroa. Helen-konsernin tuloskehitys on jatkunut erinomaisena liiketoimintavuonna 2019, samoin asiakasmäärän voimakas kasvu. Hyvään tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttivat yhtiön tehostunut toiminta, laitosten hyvä käytettävyys, onnistuneet toimenpiteet sähkömarkkinoilla sekä polttoaineiden suotuisa hintakehitys. Keväällä 2019 vahvistetun strategian mukaisesti Helen vastaa energia-alan murrokseen investoimalla voimakkaasti ratkaisuliiketoimintaan. Juha-Pekka Weckström aloittaa Helen Oy:n toimitusjohtajan tehtävässä 1.4.2020 alkaen nykyisen toimitusjohtaja Pekka Mannisen jäädessä eläkkeelle.

Press Release Helen

Valmet toimittaa jätteenpolttokattilan Lidköping Energille Ruotsiin

27.2.2020

Valmet toimittaa jätteenpolttokattilan Lidköping Energi AB:lle Lidköpingiin Ruotsiin. Uudella kattilalla yhtiö pystyy vuosittain muuntamaan 130 000 tonnia jätettä kaukolämmöksi, kuumaksi vedeksi ja höyryksi teollisuuteen sekä sähköksi ja samalla hävittämään haitallista jätettä ympäristöystävällisellä tavalla. Tämän kokoisten ja laajuisten tilausten arvo on tyypillisesti yli 10 miljoonaa euroa. Uusi kattila otetaan käyttöön vuonna 2021. Valmet toimittaa koko kattilalaitoksen ja sen oheislaitteet, kuten polttoaine- ja tuhkajärjestelmät. Toimitukseen kuuluvat myös pystytys, käyttöönotto, koulutus ja käynnistys.

Press Release Valmet

Äntligen fick Erikssons kommunalt vatten – "Men det smakar ingenting"

27.2.2020

För två veckor sedan fick Bror Eriksson kommunalt vatten till sin bostad i Långviken. Erikssons bostadshus var länge den enda i hela Sideby som saknade kommunalt vatten. Elbolaget Lankosken sähkö ersätter samtidigt de luftburna elledningarna med jordledningar både till Erikssons hus och till sommarstugorna. Elledningarna grävs ner i samma dike. Kaj Lindlöf, som har sommarstuga vid stranden, säger att man är tacksamma att Lankoski och Krs-Net ville komma med för att bidra till förbättringen.

Syd-Österbotten

Savon Voima saneeraa Kiekan vesivoimalaitoksen Joroisissa

27.2.2020

Savon Voima kertoo saneeraavansa Maaveden eli Kiekan vesivoimalaitoksen voimalakoneistot sekä -automaation. Voimalan tekniikan uusimisella voimalaitoksen hyötysuhde ja säädettävyys paranevat ja ympäristölle aiheutuva kuormitus pienenee. Kiekan vesivoimalaitos on rakennettu vuosina 1957-59, ja sen teho on 1,9 megawattia. Energiaa voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 5,5 GWh. Vanhojen koneistojen purku käynnistyy syyskuussa 2020, ja uusi laitteisto otetaan tuotantoon arviolta maaliskuussa 2021. Hankkeen kokonaistoimittajaksi on valittu VEO Oy. Turbiini tulee tsekkiläiseltä valmistajalta Mavelilta ja generaattori tsekkiläiseltä TESiltä. Saneeraushankkeen arvo on noin 2,1 milj. euroa.

Joroisten Lehti (E-edition PDF)

Yara kehittää sidosryhmäyhteistyötään Siilinjärvellä

27.2.2020

Yara Siilinjärvi on panostanut toimintansa turvallisuuteen ja kestävyyteen. Siilinjärven tehtaanjohtaja Mika Perälä kertoo, että Siilinjärvellä on viime vuosina keskitytty erityisesti sidosryhmäyhteistyöhön. Yara perusti yhteistoimintaryhmän vuonna 2015. Vuoden 2019 aikana toiminta laajentui neljälle Siilinjärven keskeiselle asuinalueelle: Kolmisopen, Leppäkaarteen, Kuuslahden ja Sulkavanniityn alueille. Siilinjärven kaivoksenjohtaja Antti Savolainen painottaa, että keskeistä on avoin vuoropuhelu naapureiden kanssa. Esimerkiksi räjäytysten häiritsevyyttä on onnistuttu vähentämään työtapoja kehittämällä. Merkittävin energiatehokkuuden edistämiseksi tehty toimenpide on Perälän mukaan typpihappotuotantoprosessin varustaminen katalyyttiteknologialla. Se on vähentänyt prosessin kasvihuonekaasupäästöjä jopa 99 %. Yara seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia sekä ympäristölupaehtojen mukaisena velvoitetarkkailuna että toimipaikan omana tarkkailuna. Siilinjärven tehtaan ympäristöpäällikkö Leena Huttunen kertoo, että Yaran omat tavoitteet ovat aina olleet lupaehtoja tiukemmat.

Uutis-jousi (E-edition PDF)

Fortumin muovijalostamo toimii kapasiteettinsa ylärajoilla

27.2.2020

Fortumin Riihimäen muovijalostamo toimii kapasiteettinsa ylärajoilla, koska muovijätteen keräys on tehostunut vauhdilla. Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi sanoo, että kierrätysmuovin määrän vuosittaisen kasvuprosentin ennakoitiin olevan 35-40, mutta se onkin ollut 70. Fortum otti vastaan vajaat 20 milj. kiloa muovijätettä vuonna 2019. Koivuniemen mukaan sen kanssa voidaan pärjätä. Vuonna 2020 määrän ennustetaan kuitenkin kasvavan lähelle 30 milj. kiloa, jolloin Suomen Uusiomuovin on pohdittava muita vastaanottajia. Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini on todennut, että lähikuukausina pakkausmuovijätettä on ryhdyttävä viemään ulkomaille, kun kotimaan käsittelykapasiteettia ei ole tarpeeksi. Koivuniemi uskoo viennin olevan todennäköinen vaihtoehto, mutta toivoo viennin jäävän lyhytaikaiseksi ratkaisuksi. Fortum on kiinnostunut tutkimaan toisen muovilaitoksen rakentamista, mutta hanke veisi ainakin muutaman vuoden.

Hämeen Sanomat (E-edition PDF)

Väreen toimittamien aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho ylitti 4 000 kWp

28.2.2020

Energiapalveluyhtiö Väreen ja sen omistajayhtiöiden toimittamien aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt 4 000 kWp. Kilowattipiikillä (kWp) mitataan aurinkosähköjärjestelmien tehoa. Toimitetut aurinkovoimalaitokset tulevat tuottamaan vuoden aikana puhdasta sähköenergiaa 3 000 000 kWh, mikä vastaa 200 omakotitalon vuosikulutusta 15 000 kWh:n kulutusmäärällä. Väreen asiakaskuntaa aurinkosähköjärjestelmien toimituksissa ovat niin kotitaloudet, maatilat, kauppakeskukset kuin suuryritykset ja julkisen sektorin kohteet. Yhtiö kertoo aurinkosähköjärjestelmien suosion kasvaneen tasaisesti, ja se odottaa vuoden 2020 olevan yksi parhaista aurinkosähköjärjestelmien toimittamisessa. Aurinkosähköpalvelujen edistämiseen on valmistumassa maaliskuussa 2020 avattava verkkokauppa. Väre kertoo kaupan avaamisen olevan osa sen strategiaa korvata perinteinen sähkönmyynti kuluttajien arkea helpottavilla vastuullisilla palveluilla seuraavien vuosien aikana.

Press Release Väre Energia

Carbons Finland jalostaa tuotteita biohiilestä

27.2.2020

Markku Suutarin perustama Carbons Finland on kehittänyt ratkaisun metsäojitusalueiden huuhtoutumispulmiin. Se jalostaa biohiilestä tuotteita mm. hule- ja valumavesien käsittelyyn, viherrakentamiseen sekä lannan kompostointiin ja luomuviljelyyn. Yhtiö ei ole kuitenkaan perustamassa omaa biohiilituotantoa, koska hiiltä on saatavilla muutenkin. Hiilen jalostaminen voi olla vaikkapa sen seulomista erikokoisiksi jakeiksi käyttötarkoituksesta riippuen. Valmiiseen tuotteeseen on mahdollista lisätä erilaisia ainesosia, jotta liukoinen fosfori pystytään saamaan paremmin kiinni, kun biohiiltä hyödynnetään veden puhdistamisessa. Biohiili käy hyvin ojitusalueiden kiintoaines- ja ravinnehuuhtoutumien sitomiseen. Siellä ongelmia aiheuttavat kiintoaines, ravinnepitoisuuksien mataluus ja suodattimien huolto. Carbon Finland vastaa haasteisiin yhdistämällä osin uusia ja osin vanhoja ratkaisuja. Suutari kertoo, että veden liikettä hidastetaan lietealtaan tai suodatuskentän avulla. Valumavesille rakennetaan puuhakesuodatin, jossa voi olla 10 % biohiiltä. Järjestelmään luodaan lisäksi vaihdettava, biohiileen perustuva suodatinyksikkö.

Metsälehti (E-edition PDF)

UPM maksoi lyhyen aikavälin kannustepalkkioita 61 milj. euroa 2019

28.2.2020

UPM maksoi henkilöstölleen 61 milj. euroa lyhyen aikavälin kannustepalkkioita vuodelta 2019. Yhtiöllä on 18 742 työntekijää. Kannustepalkkiojärjestelmät toivat työntekijöiden vuosiansioon keskimäärin 6,6 %:n lisän. Koko yrityksen henkilökunta kuuluu yhtenäisen lyhyen aikavälin kannustepalkkiojärjestelmän piiriin.

Kauppalehti

Vapo-konsernin tulos touko-joulukuussa 2019

28.2.2020

Vapo-konsernin liikevaihto touko-joulukuussa 2019 oli 298 milj. euroa (5-12/2018: 225 milj. euroa). Liikevoitto oli -40,4 milj. euroa (4,1). Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta jaetaan osinkoa 133 euroa osakkeelta, yhteensä 3,99 milj. euroa. Yhtiö julkisti osavuosikatsauksensa poikkeuksellisesti kahdeksalta kuukaudelta, sillä se muutti tilikautensa kalenterivuodeksi vuoden 2020 alusta. Toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan tuloskehitystä selittää se, että Vapo on keskellä historiansa suurinta murrosta. Yhtiö teki joulukuussa 2019 päätöksen energiaturpeen tuotannon lopettamisesta noin 90 tuotantoalueella, minkä johdosta sen turvevaroihin tehtiin 28 milj. euron alaskirjaus. Lisäksi Vapolla on meneillään kolme mittavaa uudistusta: Kekkilä-BVB:n luominen, Ilomantsin aktiivihiilitehtaan rakentaminen sekä Nevel-yhtiöön liittyvät toimet.

Keskisuomalainen (E-edition PDF)

Algonomin tekemää leväbiomassaa voidaan käyttää kosmetiikassa ja ruoassa

28.2.2020

Lokakuussa 2019 perustettu Algonomi Oy tekee mikrolevää arvojakeiden tuottamiseksi ja hyödyntää tuotannossa teollisuuden prosessikaasuja hiilidioksidin lähteenä. Leväbiomassasta tehtävät arvojakeet voivat olla mm. vitamiineja tai rasvahappoja ja biomassaa voi käyttää kosmetiikassa. Yhtiön tavoitteena on kehittää uusia patentoitavia yhdisteitä. Yhtiö etsii pääsijoittajia ja pyrkii aloittamaan tuotannon kesään 2020 mennessä, kertoo toimitusjohtaja Roy Nyberg. Algonomi on sopinut yhteistyöstä Gasumin kanssa ja leväbioreaktori on tulossa Gasumin kaasunerotuslaitoksen yhteyteen. Algonomi aikoo tehdä tuotannollista toimintaa varten uudenlaisen leväbioreaktorin terässammioihin, jotka sijoitetaan merikonttiin. Yhtiön mukaan ensimmäiset asiakkaat tulevat kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudesta. Silmälevälle odotetaan EU:n elintarvikehyväksyntää vuoden 2020 aikana. Nybergin mukaan toimintaa voidaan laajentaa ympäristöpalveluihin ja levät voivat mm. sitoa vesistä raskasmetalleja ja lääkejäämiä. Kaikkia mikrolevien mahdollisuuksia ei vielä tunneta.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

VSS Biopower ajaa tuotantoa ylös Säkylän biojalostamolla

27.2.2020

VSS Biopowerin Säkylässä sijaitsevan biojalostamon tuotannon aloittaminen on päässyt hyvään vauhtiin. VSS Biopowerin toimitusjohtaja Jari Sillanpää kertoo, että kaasua valmistavia reaktoreita ajetaan ylös. Laitokselle tuodaan bakteerikantaa. Tuotannon ylösajo tehdään verkkaiseen tahtiin, sillä bakteereille tulee antaa aikaa sopeutua uuteen ympäristöön. Kestää vielä kuukausia, ennen kuin raakakaasun tuotantokapasiteetti toimii täydellä tehollaan. Syksyn 2020 aikana valmistuu biokaasun jalostamo, ja rakennustyöt on ajoitettu siten, että reaktorit ovat täydessä kapasiteetissa, kun jalostamo valmistuu. Biojalostamon rakennustyöt eivät ole sujuneet aivan ongelmitta, sillä viivästyksiä aiheutti muun muassa alkuperäisen laitetoimittajan konkurssi. Sittemmin elämä jalostamolla on jatkunut suotuisammissa merkeissä. Esimerkiksi laitetestaukset onnistuivat paremmin kuin odotettiin.

Alasatakunta (E-edition PDF)

Viro: Sähkömarkkinalaki lisää biomassan osuutta sähköntuotannossa

28.2.2020

Hallitus on hyväksynyt muutokset sähkömarkkinalakiin biomassan osuuden lisäämiseksi Viron energiatuotannossa ja uusiutuvan energian vähimmäistarjontaa koskevien säännösten muuttamiseksi joustavammaksi. Talous- ja infrastruktuuriministerin Taavi Aasan mukaan öljyliuske kannattaa korvata vähäarvoisella puuaineksella esim. Narvan voimalaitoksissa, joiden säilyminen kilpailukykyisinä on tärkeää energiahuoltovarmuutta ajatellen. Öljyliuske taas kannattaa käyttää liuskeöljyn tuotantoon. Lakimuutoksen arvioidaan mahdollistavan puujätteen käytön viisinkertaistaminen.

Metsamajandusuudised.ee / Äripäev

Viro: Eesti Statistikan projektikuvaukset

25.2.2020

Eesti Statistika on julkaissut joukon vuoden 2020 seurantahankkeitten kuvauksia, mm. seuraavat: Sähkön ja maakaasun hinnat, Energiakirjanpito, Energian kulutus ja tuotanto, Jätehuolto, Ympäristöpalvelukirjanpito, Ympäristömaksukirjanpito, Materiaalivuokirjanpito, Ilmapäästökirjanpito ja Kestävän kehityksen indikaattorit.

Eesti Statistika (PDF)