logo logo logo

Kolumni: Lisää liksaa kuntatyöntekijöille?

16.4.2021

Kolumnissa käsitellään kuntatyöntekijöiden palkkaa. Suomessa työntekijä on poissa keskimäärin 10 päivää vuodessa. Keravalla tämä luku on selvästi korkeampi. Eero Lehden mukaan poissaolot johtuvat huonoista esimiehistä ja pomoista. Lehti vertasi Keravan Energian poissaoloja muiden kaupungin työntekijöiden poissaoloihin. Eräs syy Keravalla poissaoloille on kiistatta esimiestyö. Kolumnissa huomautetaan, ettei Keravan Energiaa voi verrata sosiaali-ja terveysalaan tai muihin kunnan toimialoihin. Myös sosiaali- ja terveysalalla esiintyy poissaoloja. Kyseessä on naisvaltainen, koulutettu, pienipalkkainen ja aliarvostettu ala. Keravan Energia puolestaan miesvaltainen, tekninen ja hyvin palkattu toimiala. Siellä tulosjohtamisen ideaa on helppo toteuttaa. Kirjoittaja kysyy, miten esim. sosterin toimialan työntekijöille asetetaan tulospalkkaus.

Keski-Uusimaa (E-edition, PDF)

Sähköt katkesivat Vetelissä torstaiaamuna – Tässä on syyllinen!

15.4.2021

Vetelissä oli torstaiaamuna sähkökatko, joka aiheutui sähkölinjaan lentäneestä naakasta. Hetkellisesti kaikki Vetelin Energian sähköverkon 1972 taloutta olivat ilman sähköä. Sähköt saatiin palautettua muutaman minuutin kuluessa.

Perhonjokilaakso

Repin-instituutissa innostuttiin venäläismestarin Suomen näyttelystä – "Valtava merkitys kulttuurivaihdolle ja sivistystyölle"

15.4.2021

Repin-näyttelystä kertovassa artikkelissa mainitaan, että 15-vuotisjuhlan kunniaksi Repin-instituutti järjestää kuvataidekilpailun teemalla "raja". Kilpailutöitä voi päätyä koristamaan Kotkan Energian sähkökaappeja.

YLE Uutiset

Osalla pörssiyhtiöistä korkokoulut ovat liikevoittoa tai liikevaihtoa suuremmat

16.4.2021

Tasaista kassavirtaa tekevä, kohtuullisesti velkaantunut yhtiö on ollut viime vuosina pankkien lempiasiakas. Hyväkuntoiset yhtiöt ovat saaneet lainaa hyvin ehdoin ja korkokulut ovat olleet historiallisen matalat. Yhtiöt voineet keksiä lainarahalla investointeja, jotka antavat hyvän tuoton sijoitetulle pääomalle. Artikkelissa pohditaan, mitä tapahtuu, kun velkojen korot taas nousevat. Lyhyellä aikavälillä korkojen nousu tuskin aiheuttaa suurta huolta pörssiyhtiöille. Talouselämän analyytikko Ari Rajala on selvittänyt suomalaisten pörssiyhtiöiden velkoja ja koronhoitokuluja. Eniten velkaa on Fortumilla, Nokialla, Stora Ensolla, Kojamolla, Keskolla, Finnairilla, Cityconilla ja UPM:llä, joilla kaikilla on vähintään 2 miljardia euroa korollista velkaa. Keskolla ja Finnairilla lukuja nostavat vuokravelat. Osalla yhtiöistä, kuten Koneella, on enemmän rahoja ja pankkisaamisia kuin velkaa. Merkittävästi nettovarakkaista ovat lisäksi Nokia, Neste ja Orion. Vuonna 2020 mm. Outkummun, Stockmannin, SRV:n ja Baswaren korkokulut olivat suuremmat kuin liikevoitto. Glastonilla, HKScanilla, Tulikivellä, EAB Groupilla, Nokian Renkailla ja YIT:llä korkokulujen kaksinkertaistuminen olisi vienyt nettotuloksen miinukselle. Endominesin, Valoen ja Loudspringin korkokulut olivat suuremmat kuin liikevaihto.

Talouselämä (E-edition PDF)

Lahti Energia toimittaa Lahden Tilakeskukselle vihreää kaukolämpöä

16.4.2021

Lahden Tilakeskus ja Lahti Energia ovat tehneet sopimuksen Vihreästä lämmöstä. Huhtikuun 2021 alusta alkaen kaikki Lahden Tilakeskuksen kaukolämmöllä lämmitettävät kiinteistöt käyttävät Vihreää lämpöä eli hiilidioksidipäästötöntä kaukolämpöä. Vihreä lämpö -palvelun käyttöönotto edesauttaa Lahden kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemistä lämmitysenergian osalta. Tilakeskuksella on noin 400 000 neliömetriä lämmitettäviä tiloja ja lämmitysenergian vuotuinen kulutus on noin 65 GWh. Lahden Tilakeskuksen lämmitysenergian hiilidioksidipäästöt tulevat pienenemään vuoden 2021 noin 3000 tonnia vihreän lämmön käyttöönoton myötä.

Press Release Lahden kaupunki

Öljy-yhtiöt kiristäneet polttoaineiden kuljetuskriteereitä

15.4.2021

Öljy-yhtiöiden polttoaineen kuljetuskriteerit ovat tiukentuneet. Osa öljy-yhtiöistä ei toimita polttoainetta sellaisille hakkuutyömaille, jotka sijaitsevat nimettömien metsäteiden varsilla. Neste lopetti polttoainetoimitukset osoitteemien metsäteiden varsille noin puolitoista vuotta sitten. Nesteen kuljetuspäällikkö Ville Komonen kertoo polttoainekuljetusten edellytyksenä olevan, että toimitus täyttää lain vaatimukset ja se on turvallista. Toimituspaikalla on oltava virallinen osoite. Myös teiden lumitöistä tulee huolehtia ja liukkaus torjua. Komonen huomauttaa, että polttoaineen kuljetusautoja ei ole rakennettu maastoajoneuvoiksi, joten ne eivät sovellu metsätiestöllä liikennöitäväksi samalla tavoin kuin puutavara-autot. Vuonna 2021 on tähän mennessä tapahtunut yksi vakava kuljetusauton suistumisonnettomuus metsätiellä. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa onnettomuuksia, jotka tapahtuvat yleisten teiden ulkopuolella, Komonen muistuttaa.

Maaseudun Tulevaisuus

Soilfood: Peltojen hiilinielujen myynti päästöhyvityksiksi alkaa

16.4.2021

Soilfood kertoo, että ensimmäiset suomalaisilla pelloilla syntyvät hiilinielut tulevat kevään 2021 aikana myyntiin kansainväliseen Puro.earth-päästökompensaatiokauppaan. Hiilinieluja syntyy esimerkiksi silloin, kun maanparannukseen käytetään teollisuuden sivuvirroista jalostettuja maanparannuskuituja. Soilfood myy niitä viljelijöille. Soilfood jalostaa teollisuuden sivuvirroista lannoitteita ja maanparannusaineita. Se pyrkii korvaamaan fossiilisia lannoitteita kierrätysravinteilla paljon ja nopeasti. Toimitusjohtaja Eljas Jokisen mukaan päästökompensaatiokaupan kautta hiilinielut myydään halukkaille, ja saadut tuotot jaetaan tasan ketjun toimijoiden kesken.

Maaseudun Tulevaisuus

Valmet nostaa tulosohjaustaan vuodelle 2021

16.4.2021

Positiivisen kehityksen vuoksi Valmet nostaa vuoden 2021 tulosohjeistustaan sekä liikevaihdon että tuloksen osalta. Uusi ohjeistus on, että yhtiön liikevaihto vuonna 2021 kasvaa verrattuna edellisvuoteen (3 740 milj. euroa) ja että tulos (vertailukelpoinen EBITA) vuonna 2021 kasvaa verrattuna edellisvuoteen (365 milj. euroa). Aikaisempi tulosohjeistus oli, että liikevaihto vuonna 2021 pysyy edellisvuoden tasolla verrattuna edellisvuoteen ja että tulos (vertailukelpoinen EBITA) vuonna 2021 pysyy edellisvuoden tasolla. Valmetin tammi-maaliskuun 2021 osavuosikatsaus julkaistaan 22.4.2021.

Press Release Valmet

Green Company tekee jätteestä energiaa Luumäellä

16.4.2021

Kansainväliseen Energreen Group AG -konserniin kuuluva Green Company on aloittanut toimintansa Luumäellä. Yhtiö keskittyy ympäristöystävällisen energian tuotantoon ja siihen sijoittamiseen. Green Company muuttaa jätettä sähköenergiaksi. Hyödynnettävä jäte on puuta, paperia ja pahvia sisältävää kierrätyspolttoainetta. Jäte kuljetetaan reaktoriin hihnaa pitkin, ja jäte tuhotaan korkeassa lämpötilassa höyryteknologialla. Samalla jätteestä poistetaan bakteerit, virukset ja haitalliset aineet. Jätemateriaali muodostuu hiilidioksidiksi, ja se muutetaan lämpötilaa alentamalla nestemäiseksi kaasuksi. Nesteytetty kaasu ohjataan generaattoriin, missä se muuttuu sähköksi. Luumäen ympäristönsuojelusihteeri Juha Tervonen kertoo, että koeluontoiselle toiminnalle Luumäellä on myönnetty vuoden mittainen koetoimilupa. Tervonen pitää kiertotaloushankkeita kannatettavina, mutta niihin liittyy usein myös riskejä. Mikäli hankkeessa ilmenee ympäristöhaittoja, päättyy toiminta vuoden kuluttua.

YLE Uutiset

Runosmäen lämpölaitoksen työt alkavat elokuussa 2021

15.4.2021

Runosmäen Lämmön toimitusjohtaja Petri Pyykkönen kertoo, että Runosmäen uuden lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2021. Turku saa lämpölaitokselta energiaa vuoden 2022 lämmityskauden alusta lähtien. Turku myönsi laitokselle rakennusluvan joulukuussa 2020, mutta sen jälkeen laitoksen rahoituskuvioiden selkiintyminen otti aikansa. Valmistuttuaan lämpöpumppulaitos tuottaa yli 70 % suurlähiön lämmöntarpeesta.

Turun Sanomat

Fingridin voimajohtohanke herättää vastustusta Lapissa

15.4.2021

Fingrid aikoo rakentaa uuden 400 kV voimajohdon, jolla siirretään sähköä Keminmaan Viitajärven sähköasemalta Vuennonkoskelle ja edelleen Ruotsiin. Lapin ELY-keskus on laatinut hankkeesta selvityksen, joka on nähtävillä Fingridin nettisivuilla. Paikalliset asukkaat, Ylitornion kunta ja Lapin liitto ovat toivoneet voimajohtolinjalle muita vaihtoehtoja. Paikallisten asukkaiden vastustus ei kuitenkaan ole saanut Fingridiä muuttamaan mieltään. Fingridin erikoissuunnittelija Mikko Kuoppala toteaa, että Suomen ja Ruotsin välinen voimajohtoyhteys on sähköntoimitusvarmuuden kannalta kriittinen. Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi huomauttaa, että voimajohdon sijaintia ei ole vielä lopullisesti ratkaistu, sillä sille tarvitaan vielä valtioneuvoston hyväksyntä. Lohen mukaan valtioneuvostolle on toimitettu tietoa Lapin asukkaiden näkemyksistä. Lohen mielestä ei ole oikein, että iso valtiollinen toimija kävelee kansalaisten yli.

Lapin Kansa (E-edition PDF)

Kysely: Taloyhtiöt kiinnittävät enemmän huomiota lämmityksen hiilijalanjälkeen

15.4.2021

Helen on toteuttanut kyselyn, jossa kartoitettiin taloyhtiötoiminnan käytänteitä ja asenteita. Kyselyyn vastasi 1000 asunto-osakeyhtiöiden osakasta ja vaikuttajaa. Hallitusten entisillä jäsenillä on selvästi nykyjäseniä kielteisempi kuva taloyhtiön kokouksista. Merkittävästi nykyisiä jäseniä pienempi osuus heistä kokee, että taloyhtiön kokouksissa yhteishenki on hyvä (68 % vs. 90 %), asioita käsitellään tarpeeksi tehokkaasti (58 % vs. 83 %) tai että kokouksiin osallistujilla on oikeanlaista asiantuntemusta (58 % vs. 79 %). Tyytymättömyys kärjistyy siten, että peräti 42 % hallituksen ex-jäsenistä kertoo ärsyyntyvänsä taloyhtiön kokouksissa usein. Lukema on korkeampi vain hallituksen varapuheenjohtajien keskuudessa. Hallitusten entiset jäsenet ovat vastaajaryhmistä kaikkein parhaiten perillä energia-asioista: peräti 97 % heistä tietää asuntonsa lämmitysmuodon ja sama osuus tuntee kaukolämmön hyvin. Helenin myynnin ja asiakaspalvelun johtaja Anu-Elina Hintsa toteaa, että lämmitys on taloyhtiöissä suuri menoerä, joten on luonnollista, että siitä keskustellaan. Hinnan lisäksi myös lämmityksen hiilijalanjälkeen on alettu kiinnittää taloyhtiöissä entistä enemmän huomiota. Entisten hallituslaisten toiveisiin lämmitysasioista keskustelusta todennäköisesti vastataan pian, sillä 80 % hallitusten nykyisistä puheenjohtajista kertoo, että energiaratkaisuiden merkitys heille on suurta.

Press Release Helen

Keva ja Statkraft solmineet sopimuksen tuulisähkön hankinnasta

15.4.2021

Keva ja norjalainen Statkraft ovat solmineet kymmenvuotisen sopimuksen, jonka myötä Keva takaa hiilineutraalin sähkön saatavuuden kaikkiin asunto- ja toimitilakiinteistöihinsä. Kyse on PPA-sopimuksesta (Power Purchase Agreement), jossa Keva, Statkraft Energi ja tuulipuistotoimija sopivat Kevan sijoituskiinteistöjen käyttämälle sähkölle kiinteän hinnan koko sopimusjaksolle. Sopimus mahdollistaa osaltaan uuden tuulivoiman rakentumista Pohjois-Pohjanmaalle ja lisää Suomen omavaraisuutta uusiutuvilla energialähteillä tuotetussa sähkössä. Ympäristöpäällikkö Tuomas Helin Kevan kiinteistösijoitusyksiköstä kertoo, että Keva haluaa sopimuksella tukea uuden uusiutuvan sähköntuotannon rakentumista Suomeen, joten siksi keskeisenä sopimusehtona oli uuden sähköntuotannon rakentaminen. Keva on sitoutunut tavoitteeseen käyttää sijoituskiinteistöissään ainoastaan vähäpäästöisesti tuotettua energiaa vuoteen 2030 mennessä.

Press Release Keva

Turpeelle ei ole eläinten kuivikkeena kunnon korvaajaa

16.4.2021

MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala on todennut Luken seminaarissa, ettei turpeelle ole nyt kunnon korvaajaa kotieläinten kuivikkeena. Turve on suurin kohtalonkysymys boilerituotannolle. Suomessa lintujen sulkapeitteen puhtaus ja jalkapohjien terveys ovat nyt huipputasolla turpeen ansiosta. Turve imee kosteutta erittäin tehokkaasti. Broilerien kuivikkeena on testattu myös ruokohelpeä, järviruokoa ja rahkasammalta, mutta niistä koitui ongelmia. Turve on tärkeä kuivike myös muilla eläimillä.

Maaseudun Tulevaisuus (E-edition PDF)

Bioenergon biokonversiolaitos työllistäisi 500 rakentajaa Porissa

15.4.2021

Bioenergo suunnittelee Poriin biokonversiolaitosta, joka valmistaa sahanpurusta ja metsähakkeesta kehittyneitä liikenteen biopolttoaineita ja korkean jalostusasteen biotuotteita. Bioenergo haki laitokselleen ympäristölupaa vuoden 2021 tammikuussa. Bioenergon hallituksen puheenjohtaja Timo Saini kertoo, että investoinnin arvo on 200 milj. euroa ja rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus noin 500 henkeä. Mikäli ympäristölupa heltiää, voisivat rakennustyöt käynnistyä vuoden 2022 keväällä. Rakennustöiden arvioidaan kestävän noin 2 vuotta. Yhtiö odottaa päätöstä ympäristöluvasta vuoden 2021 joulu-marraskuussa. Bioenergon tavoitteena on rakentaa seuraavan 10 vuoden aikana kolme biokonversiolaitosta. Niistä 2 sijoittuisi ulkomaille. Sainin mukaan Bioenergo ei ole hankala yhtiö ympäristönäkökulmasta, sillä etanolituotanto ei ole ympäristön kannalta vaikeaa.

Rakennuslehti

Bioraaka-aineiden tuonti Suomeen lisääntyy

16.4.2021

UPM:n Kotkaan suunnittelemalle biojalostamolle aiotaan tuoda raaka-aineita laivalla Uruguaysta. Jalostamolla testattaisiin Brassica carinatasta saatavaa öljyä raaka-aineena. Kasviöljyä tuotaisiin 350 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa puolta laitoksen nestemäisistä raaka-aineista. Jalostamon merkittävin raaka-aine olisi kuitenkin UPM:n omien tuotantolaitosten tuottama kuori ja puru. Näitä Kotkassa käytettäisiin korkeintaan 1,2 milj. tonnia vuodessa. Jalostamon raaka-ainevirrasta melkein 80 % olisi yhtiön omassa hallussa. Hakkuutähdettä käytettäisiin 240 000 tonnia vuodessa. UPM aikoo haalia käyttöönsä kaiken lähialueilta saatavilla olevan yhtiön oman sivuvirran, millä olisi vaikutuksia alueen selluteollisuuteen. Kotkamillsin täytyy jatkossa hakea purua kauempaa, mistä tulee kustannuksia. UPM:n Kotkan biojalostamon YVA-selvitys perustuu 700 000 tonnin tuotantokapasiteetille. Aluksi tavoitteena on 500 000 tonnin tuotanto vuodessa. Jalostamon toteutuminen merkitsisi puuraaka-aineen saatavuuden niukkenemista ja kilpailun kiristymistä Kaakkois- ja Etelä-Suomessa. Suomen energiapuumarkkinat ovat kehittyneet hitaammin kuin on odotettu. Energialaitoksissa poltettavaa metsähaketta tuodaan aiempaa enemmän. Energiateollisuuden mukaan kotimainen energiapuu saataisiin liikkeelle, jos tukitasot ja -ehdot palautetaan vuoden 2015 tasolle. Bioraaka-aineiden tuonti on kasvussa ja Venäjän rinnalle on tulossa uusia tuontireittejä. Bioenergiantuotannon kotimaisuusaste heikkenee.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Karjalan tasavalta haluaisi puuhakkeelle vientikiellon

15.4.2021

Karjalan Sanomien mukaan Karjalan tasavalta haluaisi lisätä puuhakkeen vientikiellon piiriin. Venäjä on asettamassa vientikiellon jalostamattomalle raakapuulle vuoden 2022 alusta. Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeri Aleksei Stsepin sanoo, että hakkeen sisällyttämisestä kiellettyjen tavaroiden luetteloon on tehty aloite. Karjalasta tuotiin noin 900 000 kuutiota haketta Suomeen vuonna 2020.

Metsälehti

Myllykosken bioetanolitehdashanke on hakenut TEM:n valtiontukea

16.4.2021

Kouvolan Myllykoskelle suunnitellaan bioetanolitehdasta. Kiinteistö Oy Myllykoski on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tukihakemuksen, jossa hankkeelle haetaan 30 milj. euron valtiontukea. TEM jakaa tukea uusien energiateknologioiden suuriin demonstraatiohankkeisiin. Ministeriö on vastaanottanut kaikkiaan 22 tukihakemusta. Päätöksiä tuen saajista on luvassa vuoden 2021 syksyllä. Myllykosken bioetanolitehdashankkeen projektiasiantuntija Janne Harjunpää arvioi, että hankkeella on hyvät mahdollisuudet saada valtiontukea.

Kouvolan Sanomat (E-edition PDF)

UPM parantaa tulosnäkymiään vuodelle 2021

15.4.2021

UPM parantaa näkymiään vuodelle 2021. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan nyt nousevan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla ja koko vuonna 2021 verrattuna vuoden 2020 vastaaviin ajanjaksoihin. Aiemmin yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa olevan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla alempi kuin vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Tammi-maaliskuussa 2021 yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto oli 279 milj. euroa eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Sellun kysyntä on jatkunut hyvänä ja sellun hinnat ovat nousseet arvioitua nopeammin. Samaan aikaan vahva markkinatilanne on jatkunut tarramateriaaleissa, erikoispapereissa ja energiassa. Graafisten paperien kysyntä ja hinnat ovat laskeneet odotusten mukaisesti. Ennakkotiedon mukaan tammi-maaliskuussa UPM Biorefiningin liikevaihto oli 90 milj. euroa, UPM Energyn 50 milj. euroa, UPM Raflatacin 62 milj. euroa, UPM Specialty Paperin 54 milj. euroa, UPM Communication Papersin 20 milj. euroa ja UPM Plywoodin 8 milj. euroa. Aiempien näkymien mukaan UPM:n vertailukelpoisen liikevoiton odotettiin olevan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla alempi kuin vuotta aiemmin.

Press Release UPM

Gasum on valittu Suomen vuoden 2020 turvallisimpien työpaikkojen joukkoon

15.4.2021

Jäsenyrityksensä eri tasoluokkiin työturvallisuuden perusteella jakava Nolla tapaturmaa -foorumi on nostanut Gasumin yhdessä 34 muun suomalaisen yrityksen kanssa korkeimpaan eli Maailman kärjessä -luokkaan vuodelle 2020. Gasum oli myös yksi niistä yrityksistä, jotka ylsivät nollan tapaturman tavoitteeseen. Nollan tapaturman tavoitteeseen pääsee, jos yritys on onnistunut välttämään sairauspoissaoloihin johtaneet työtapaturmat. Gasum tekee turvallisuuden näkyväksi jokapäiväisessä työssä, minkä lisäksi turvallisuus on kaikkien Gasumilla työskentelevien vastuulla. Osana vahvistettavaa työturvallisuuden kulttuuria on lanseerattu toimintasuunnitelma, joka lisää ennustettavuutta ja työympäristön turvallisuutta.

Press Release Gasum

Ruotsi: Hallitus esittää lakiehdotuksen voimajohtoverkon laajentamiseksi

14.4.2021

Ruotsin hallitus on esittänyt lakimuutosehdotuksen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa ja lyhentää uusien voimajohtojen rakentamislupamenettelyjä. Ehdotuksen mukaan Ruotsin energiamarkkinoiden tarkastuslaitokselle (Energimarknadsinspektionen) annetaan lupa tehdä maankäyttöön liittyviä päätöksiä tutkimustyötä varten, ja verkko-operaattoreille annetaan mahdollisuus käynnistää toimenpiteitä ilman, että heidän on haettava uusia käyttöoikeussopimuksia.

Maskinentreprenören

Tanska: European Energy kärsii lintujen suojelustrategiasta

12.4.2021

Energiayhtiö European Energyn Smålandsfarvandetin alueelle Tanskaan suunnitteleman merituulipuiston toteutuminen voi vaarantua, sillä Tanskan hallitus on ilmoittanut aikovansa sisällyttää alueen uuteen lintujensuojelualueeseen. European Energyn toimitusjohtaja Knud Erik Andersen pitää hallituksen päätöstä valitettavana. Hänen mukaansa suunniteltu merituulipuisto kattaa vain 2% vesialueen kokonaispinta-alasta. Lisäksi Euroopan energia on jo investoinut projektiin yli 20 miljoonaa Tanskan kruunua (2,69 miljoonaa euroa).

B