logo logo logo

Sähkökatkot jatkuvat edelleen – pahimmillaan sähköttä on oltu puolitoista vuorokautta Yläneellä ja Pöytyällä

15.12.2017

Tiistain lumimyräkkä johti siihen, että tuhannet taloudet olivat vailla sähköä Varsinais-Suomessa. Torstaina aamulla yhdeksän aikaan Carunalla oli vielä satoja talouksia sähköttä. Myös Vakka-Suomen Voiman alueella oli torstaiaamuna joitakin sähköttömiä talouksia.

Turun Sanomat | Uudenkaupungin Sanomat

Tykkylumi katkoi sähköjä

14.12.2017

Tiistaina puiden päälle satanut lumi painoi puita sähkölinjojen päälle, mikä aiheutti sähkökatkoja. Vakka-Suomen Voiman verkkopalvelupäällikön Timo Kuusiston mukaan Hinnerjoella satoi todella paljon lunta, joten tilanne alueella luokiteltiin lopulta suurhäiriöksi. Carunan käyttökeskuspäällikkö Kimmo Vainiola toteaa, että Pyhäjärven länsi- ja eteläpuolisille alueille tuli paikoitellen 40 senttiä lunta. Vainiolan mukaan tavoitteena on saada keskijänniteverkon viat korjattua keskiviikon aikana.

Alasatakunta (E-edition, PDF)

Nyt on taas tuplaloistoa: Toinenkin valopuu sai valonsa takaisin

15.12.2017

Valkeakosken ison sillan molemmin puolin on alkutalvesta lähtien ollut valaistu puu. Myllysaaren puoleisen puun valot kuitenkin sammuivat yllättäen. Puu ehti olla pimeänä päiväkaudet, kunnes tällä viikolla valaistus saatiin uudelleen päälle. Matti Sivula Valkeakosken Energialta kertoo, että valaistuksen pimeneminen johtui jännitelähteen rikkoutumisesta. Sivula uskoo, että kyse on ollut valmistusvirheestä.

Valkeakosken Sanomat

Valkeakosken Energia lahjoitti nuorisopsykiatrialle joululahjoihin varatun summan – Sillä saa aikaan konkreettista hyvää

15.12.2017

Valkeakosken Energia on lahjoittanut 1 500 euroa nuorisopsykiatriseen työhön. Valkeakosken Energian kehitysjohtaja Reijo Lehtonen kertoo yhtiön kysyneen sosiaalisessa mediassa, mihin kohteeseen ihmiset haluaisivat lahjoitettavan. Tarjolla olleesta kolmesta vaihtoehdosta nuorisopsykiatria sai eniten kannatusta. Nuorisopsykiatri Nina Torkkola toteaa, että lahjoituksella saadaan aikaan konkreettista hyvää. Sairaanhoitaja Kirsi Einola-Paavilaisen mukaan lahjoitus on todella hieno asia. "Tuntuu siltä, että työtämme arvostetaan", Einola-Paavilainen luonnehtii.

Valkeakosken Sanomat

Maan suurin kerrostalon maalämpötyö käynnissä Valkeakoskella

15.12.2017

Valkeakoskella Asunto-osuuskunta Sassinmäessä on käynnissä Suomen suurin kerrostalon maalämpöurakka. Asunto-osuuskunta koostuu neljästä kerrostalosta, jotka siirtyvät kaukolämmöstä maalämpöön. Alueelle tulee yli 60 maalämpökaivoa ja porattavaa kertyy 16,8 kilometrin verran. Urakoitsijana toimii Helmilämpö. Kyseessä on yli miljoonan euron investointi. Siitä vasta St1, joka perii vähitellen energiamaksun muodossa investoinnin, laitteiston tarvitseman sähkön ja huollot. Laskennallinen vuosisäästö on noin 25 000 euroa.

Valkeakosken Sanomat (E-edition PDF)

Joensuu järjestää kansainvälisen innovaatiokilpailun

15.12.2017

Joensuun kaupunki järjestää talvella 2017/2018 kansainvälisen Joensuu City Challenge -kilpailun, joka on suunnattu erityisesti innovatiivisille yrityksille tai yritysryhmittymille. Kilpailussa etsitään innovatiivisia ehdotuksia neljään kohteeseen, ja toteutettavaksi valittaviin pilottihankkeisiin osoitetaan yhteensä 200 000 euroa. Smart Solution Pilotissa etsitään älykkäitä ratkaisuja Joensuun kaupungin omiin palveluihin, henkilöstön uudenlaiseen oppimiseen tai uudenlaiseen työskentelyyn. City Lab Approach -kohteessa haetaan mallia, jossa sensoriteknologian tuottamaan tietoa voidaan hyödyntää kaupunkikeskustassa. Joensuun keskustan joki- ja järvimatkailuun liittyvä aloite etsii uudenlaisia toimintoja erityisesti Ilosaaren ja jokivarren ympäristöön, kun taas Laulurinteen alueelle haetaan vihreän energian ratkaisuehdotuksia.

Karjalainen (E-edition PDF)

Mykkänen: Ilmastorahaston hankkeissa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

15.12.2017

Suomi on ensimmäinen Euroopan maa, joka on perustanut ilmastorahaston Maailmanpankkiryhmään kuuluvan IFC:n kanssa. Suomen rahoilla rahoitetaan hankkeita kehitysmaissa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan köyhien maiden hankkeisiin tarvitaan alkuvaiheessa suuria kansainvälisiä rahavirtoja. Suomessa on tarjolla hyvää teknologiaa. Nyt madalletaan yritysten kynnystä osallistua hankkeisiin. Uusi ilmastorahasto kohdistaa rahaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Mykkäsen mukaan Suomi painottaa tietoisesti ilmastonmuutoksen estämistä myös kehitysmaissa. Ulkoministeriöstä todetaan, että sopeutumishankkeiden taloudelliset riskit ovat isommat. Niitä on siksi vaikeampi rahoittaa sijoitusmuotoisella määrärahalla.

Ilkka (E-edition PDF)

Liuhala: Uudet omistajat ymmärtävät Elenian strategian

14.12.2017

Elenian toimitusjohtajan Tapani Liuhalan mukaan yhtiön myynti ei vaikuta asiakkaiden siirtohintoihin tai sähkönjakeluun. Yhtiö investoi säävarmaan sähköverkkoon ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Vuonna 2017 yhtiö investoi yli 130 milj. euroa sähköverkkoonsa. Nyt investointeja tehdään maakaapeleihin. Vaasan Energiainstituutin tiedotuspäällikön Teemu Närvän aiemman kommentin mukaan asiakkaiden hinnat voivat nousta Elenian siirtyessä ulkomaalaiseen omistukseen. Liuhalan mukaan näin ei käy. Energiamarkkinaviraston regulaatiomalli määrää sähköyhtiöiden hinnat. Omistuksella ja kauppahinnalla ei ole asiaan vaikutusta. Yhtiö ei ole tehnyt päätöksiä hintojen nostamisesta. Liuhala on tyytyväinen uusiin omistajiin, koska katsoo heidän ymmärtävän yhtiön strategian ja tarpeet. Kauppa vaatii kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

Aamulehti

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vievät kohti vähähiilistä yhteiskuntaa

14.12.2017

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta. Uudistetut tavoitteet koskevat toimivia yhdyskuntia ja kestävää liikkumista, tehokasta liikennejärjestelmää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä, elinvoimaista luonto- ja kulttuuriympäristöä sekä luonnonvaroja ja uusiutumiskykyistä energiahuoltoa. Tavoitteita on nyt 17 aiemman 70 sijaan. Päätös astuu voimaan 1.4.2018.

Press Release Ympäristöministeriö

Hallinto-oikeus on kumonnut Fortumin jätetuhkalaitoksen ympäristöluvan

14.12.2017

Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Fortumin Poriin suunnitteleman tuhkankäsittelylaitoksen ympäristöluvan. Laitos käsittelisi Suomen jätteenpolttolaitoksissa muodostuvaa tuhkaa. Siellä voitaisiin hyödyntää myös teollisuuden epäorgaanisia jätehappoja sekä happamia jätevesiä. Fortumin oli määrä johtaa jätevedet Mäntyluodon satama-altaaseen.

Helsingin Sanomat

Elenia-kauppa on Euroopan suurimpia infra-alan kauppoja v. 2017

15.12.2017

Reutersin mukaan Elenia-kauppa on arvoltaan Euroopan suurimpia infra-alan yrityskauppoja vuonna 2017. uutistoimiston mukaan Elenian yritysarvo on 3,5 mrd. euroa. Elenia myydään Valtion Eläkerahaston, Allianzin, Macquarie Infrastructuren ja Real Assetsin konsortiolle. Elenia on Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö 420 000 asiakkaallaan. Carunalla on 664 000 asiakasta. Elenian liikevaihto oli 315 milj. euroa vuonna 2016. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 176 milj. euroa. Energiaviraston verkkoasioista vastaavan johtajan Veli-Pekka Saajon mukaan Elenian valvontaan ei tule muutosta omistajien vaihtumisen seurauksena: uutta sähköverkkolupaa ei tarvitse hakea, jos vain omistajat vaihtuvat. VER:n vaihtoehtoisten sijoitusten sijoitusjohtajan Maarit Säynevirran mukaan Elenia-sijoitus on rahaston strategisen linjauksen mukainen. VER ostaa 10 % Eleniasta ja odottaa sijoitukselle perusinfran kaltaista tuottoa, joka on tyypillisesti 6-8 %. Elenian toimitusjohtajan Tapani Liuhalan mukaan uudet omistajat tukevat yhtiön nykyistä strategiaa. Yhtiö tavoittelee jatkuvasti parempaa palvelua. Vuosina 2012-15 Elenialla oli 83 milj. euroa ylijäämää, mikä vastaa 10 %:a sen liikevaihdosta. Liuhalan mukaan vuosina 2016-17 hinnoittelu on kääntynyt alijäämäiseksi. Tiukka sääntely on hyvä asia, koska sen avulla parannetaan sähkön toimituksia ja asiakkaiden palvelua.

Kauppalehti (E-edition PDF), 15 Dec 2017

Fortum perustelee Uniper-sijoitusta osingoilla

15.12.2017

Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf uskoo Uniper-kaupan etenevän, mutta asia ei ole vielä päätöksessä. Hän ja Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark perustelevat kauppaa osingoilla. Fortum on ollut hyvä osingonmaksaja ja yhtiön hallituksen tehtävä on varmistaa osinkovirran jatkuminen ja kasvaminenkin. Siihen Fortum tarvitsee avuksi Uniperin. Baldaufin johtama hallitus on jo pitkään halunnut vähentää yhtiön riippuvuutta Pohjolan sähkömarkkinoista. Forumilla on siirtoverkkojen myynnistä saatuna paljon sijoitettavaa rahaa, mutta hyviä sijoituskohteita ei ole tahtonut löytyä. Lundmark kertoo, että analyyseissä Uniper oli eurooppalaisista energiayhtiöistä selvästi houkuttelevimmasta päästä. Baldauf selittää, että ison kassavirran avulla Fortum voi olla hyvä osingonmaksaja ja samalla se voi tehdä investointeja esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiaan. Uniper tekee 30 % sähköstään hiilivoimaloilla, mutta Fortumin mielestä olennaisempaa on loppu 70 %. Suuri osa kapasiteetista on kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa, joita Lundmarkin mukaan tarvitaan varmasti energiakäännöksessä pois hiilestä. Fortum haluaa kiirehtiä hiilivoiman alasajoa Euroopassa. Jos taas toive hiilivoiman vapaaehtoisesta alasajosta ei toteudu, uskoo Fortum tienaavansa Uniperin hiilivoimaloille maksettavilla kapasiteetti- tai muilla maksuilla. Baldaufin mukaan suurin riski Uniper-sijoituksessa on se, että energiasektori on aika poliittinen. Lundmark toteaa, että suoraviivainen kaupallinen riski on sähkön hintakehitys. Fortum inhoaa sähkön hinnat romuttavia tukia ja haluaa markkinaehtoisia malleja.

Talouselämä (E-edition PDF)

Sodankylän Lämpö ja Vesi suunnittelee uutta lämpölaitosta

13.12.2017

Sodankylän Lämpö ja Vesi Oy suunnittelee uutta lämpölaitosta Metsävainion alueelle. Lämpölaitos valmistuisi vuonna 2019. Lämpölaitokseen tulee 1,6 MW:n biokattila varakattiloineen. Uusi lämpölaitos tulee sijaitsemaan uuden hyvinvointikeskuksen läheisyydessä.

Sompio

Wärtsilä toimittaa aurinkovoimalan Jordaniaan

15.12.2017

Wärtsilä rakentaa Jordaniaan 52 MW:n aurinkovoimalan. Tilaaja on AES Jordanin ja Mitsui & Co:n yhteisyritys AM Solar BV. Voimala valmistuu heinäkuussa 2019. Wärtsilän aurinkovoimaratkaisujen liiketoimintayksikön johtaja Pekka Tolonen ennustaa aurinkoenergian käytön kasvavan voimakkaasti.

Vasabladet (E-edition PDF)

Soinissa esitetään rakennuskieltoa tuulivoimayleiskaava-alueille

15.12.2017

Soinin tekninen lautakunta esittää rakennuskieltoa ja toimenpiderajoitusta Konttisuon, Korkeamaan ja Pesolan tuulivoimayleiskaava-alueille. Asia menee seuraavaksi kunnanhallitukseen ja sieltä -valtuustoon.

Ilkka (E-edition PDF)

STUK seuraa Leningrad 2 -ydinvoimalan käynnistymistä

15.12.2017

STUK pitää silmällä Leningrad 2 -ydinvoimalan uuden ykkösyksikön käynnistymistä Sosnovyi Borissa Venäjällä. Leningrad 2 on Pyhäjoelle suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalan referenssilaitos Pietarin lähellä. Rosatomin mukaan uuden VVER-1200-reaktorin käynnistysprosessi alkoi 8.12.2017. STUKin asiantuntijat ovat vierailleet uuden voimalan työmaalla vuodesta 2008 lähtien. Kaikista kokemuksista referenssilaitoksessa otetaan opiksi, kommentoi projektipäällikkö Kim Söderling STUKista. Pyhäjoelle on tulossa samanlainen reaktori kuin Leningrad 2 -voimalassa.

Kaleva (E-edition PDF)

Gasum hakee kaasutankkauspisteelle paikkaa Kuopiosta

15.12.2017

Gasumilla ja muilla toimijoilla on jo 38 kaasutankkauspistettä Suomessa. Gasumin biokaasujohtaja Jukka Metsälä kertoo yhtiön etsivän aktiivisesti ratkaisua perustaakseen kaasutankkausaseman Kuopion alueelle. Kuopion Ikean pihalle tulee varmaankin jossain vaiheessa tankkauspiste, mutta muitakin paikkoja selvitetään.

Savon Sanomat (E-edition PDF)

Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelu alkaa

14.12.2017

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa. Ohjelma linjaa tarvittavat toimet erilaisten ilmansaasteiden vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää saasteiden aiheuttamia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä -riskejä. Ilmansuojeluohjelma valmistellaan laajapohjaisessa työryhmässä, minkä lisäksi kansalaisia kuullaan valmistelun eri vaiheissa. Kansalaiset voivat itse vaikuttaa paikalliseen ilmanlaatuun monilla erityisesti puun pienpolttoon ja liikenteeseen liittyvillä valinnoilla. Takkojen ja kiukaiden päästöjä voi helposti vähentää polttamalla hyvälaatuista kuivaa puuta hyvin toimivissa laitteissa. Ehdotus kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi valmistuu 30.10.2018 mennessä.

Press Release Ympäristöministeriö

Tutkijat St1:n aikeista metsittää Sahara

15.12.2017

St1 aikoo metsittää Saharaa poistaakseen ilmakehästä ylimääräistä hiilidioksidia. Metsitysprojektin päällikön Heidi Laurilan mukaan yhtiössä tykätään haasteista. Lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan metsittäminen on teknisesti mahdollista. Hankkeen onnistumisen määräävät kuitenkin muut tekijät. Marokko on valittu kohdemaaksi. Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden professorin Markku Kulmalan mukaan metsitys on aina ilmaston kannalta kannattavaa, jos se vain onnistuu. Kulmala yrittää tutkimuksessaan laskea, miten iso metsäalueen tulisi olla, jotta se saisi veden kiertämään luonnostaan. Vielä niin isoa maa-alaa ei kuitenkaan ole mahdollista saada, mutta pienten alueiden metsitys onnistuu. Trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen sanoo, ettei kompensaatiomekanismeja tulisi suosia. Puiden istuttamisen ei tulisi korvata päästövähennyksiä muualla. Sellaiseen ei ole enää aikaa. Kanninen sanoo, että omien päästöjen kompensoinnista tulee mieleen, että halutaan kiertää se, mitä Pariisissa on sovittu. St1:n tavoitteena on luoda metsityksestä uudenlainen keino päästövähennysten tekoon. Se voisi olla muita päästöjenvähennyskeinoja kilpailukykyisempi. Biotalouden tutkija Sari Pitkänen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että polttopuun keräämistä voidaan estää vain nostamalla elintasoa. Jos alueelle tulee puumaista kasvillisuutta, siitä osa käytetään varmasti polttopuuksi.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF), 15 Dec 2017

Metsätalouden lulucf-neuvottelut saatiin pakettiin

14.12.2017

Maankäytön ja metsätalouden päästöjä ja nieluja koskeneet lulucf-neuvottelut on saatu päätökseen. Suomen hallitukselle ja metsäalalle neuvottelutulos on toivotun kaltainen. Lakisäädös ei uhkaa Suomen neuvottelijoiden mukaan Suomeen suunniteltuja investointeja ja niitä varten suunniteltuja lisähakkuita. Suomi sai sorvattua merkittävimmät tavoittelemansa muutokset neuvoston puheenjohtajamaan Viron päättämiin laskentasääntöihin, jolloin metsien lisäkäytöstä ei aiheudu laskennallisia päästöjä. Neuvottelutuloksen myötä vuosina 2021-2030 metsätalouden päästölaskennoissa hiilinieluja verrataan vuosiin 2000-2009. EU ei rajoita ennalta metsien käytön tehokkuutta, jolla hakkuiden määrää verrataan kasvuun, kunhan metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Huolena oli se, että jos Suomi lisäisi hakkuitaan, se joutuisi korvaamaan niistä kertyviä päästöjä. Nyt hyväksytyllä mallilla päästörasitetta ei synny, ja hakkuumääriä voidaan todennäköisesti nostaa tulevalla vuosikymmenellä yli 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos metsien hiilinielun koko on vuosina 2021-2030 pienempi kuin vertailutaso, metsäkompensaatio antaa joustoa metsien lisääntyvään käyttöön. Nielun koko saattaa siis Suomessa pienentyä maksimissaan 55,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia ilman, että siitä koituu laskennallinen päästö.

Maaseudun Tulevaisuus

Viro: Öljyliuskeen ja sähkön eri hinnat mahdollisia

14.12.2017

Viron hallitus on korottanut öljyliuskemaksuja väliaikaisesti yhden vuoden ajaksi kunnes uudesta hinnoittelumallista on päästy sopuun. Ympäristöminister Siim Kiisler toteaa uuden mallin mahdollistavan eri hinnat öljyliuskeelle ja sähköntuotannolle. Nykyiset säädökset tulivat voimaan viime vuonna ja niillä on ollut odotettu vaikutus, sillä öljyliuske ei ole estänyt nestemäisten polttoaineiden tuotantoa. Kiislerin mukaan uusi hinnoittelumalli on tarkoitus luoda ensi vuoden aikana.

ERR - Eesti Rahvusringhääling

Norja: Parlamentti sopi kelluvista tuulipuistoista

13.12.2017

Norjan hallitus on päässyt tukipuolueiden kanssa sopimukseen kelluville tuulipuistoille avattavista vesialueista. Suunnitelma sisältää täysimittaisen pilottivoimalan perustamisen hallituksen tuella. Ympäristöjärjestöt WWF ja Zero kannattavat hanketta.

Dagbladet - Norway

Tanska: Hallitus hylkää uusiutuvan energian tavoitteen

13.12.2017

Tanskan ympäristöministeri Lars Christian Lilleholtin mukaan hallitus hylkää Tanskan ilmastoneuvoston suosituksen, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus pitäisi nostaa 50 prosentista 55 prosenttiin maan kokonaisenergiantarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Ministerin mukaan maa ei välttämättä yllä edes 50 prosentin tavoitteeseen.

Energiwatch