logo logo logo

Kiistellystä voimalinjasta yleisötilaisuus

17.11.2017

Alueverkkoyhtiö Sähkö-Virkeät järjestää Multialla yleisötilaisuuden Seppäsperä–Multian-voimalinjan rakentamissuunnitelmista. Voimajohdon linjaussuunnitelmat ovat herättäneet seudun asukkaissa kiivasta keskustelua ja kannanottoja. Voimalinjan reitiksi on kolme eri vaihtoehtoa. Sähkö-Virkeät on Koillis-Satakunnan Sähkön ja Keuruun Sähkön yhteisomistuksessa.

Keskisuomalainen (E-edition, PDF)

Einonkatu aukeaa tänään Einon päivänä

17.11.2017

Imatrankosken keskustassa sijaitseva Einonkatu avataan tänään liikenteelle. Katu suljettiin liikenteeltä vuoden 2016 huhtikuussa, kun Imatran Seudun Sähkön toimitalona tunnetun rakennuksen purkutyöt käynnistyivät.

Uutisvuoksi

Tekniikka- ja ympäristökatsaus

16.11.2017

Kouvolassa järjestetään vuonna 2019 Asuntomessut. Alueen yhdyskuntatekniikka on saatu valmiiksi ja ensimmäisiä messukohteita ryhdytään rakentamaan alkuvuodesta. KSS rakentaa alueelle viljan pölyllä toimivaa kaukolämpöä.

Valkealan Sanomat (E-edition, PDF)

Merkit unohtuivat tienposkeen

16.11.2017

Tietöistä varoittavat merkit unohdetaan usein lojumaan tienposkeen, vaikka itse tietyöt olisivatkin jo ohi. Pohjois-Paippisissa tehtiin aiemmin tänä vuonna ilmajohtojen maakaapelointia. Ulkopuolisen silmään näyttää, että töitä ei ole tehty kesäkuun jälkeen. Tietöistä varoittavat merkit vietiin silti pois vasta syyskuun lopussa. Keravan Energian rakennuttamispäällikkö Markku Saha kertoo, että merkit joudutaan pitämään paikoillaan mikäli kaapelivetomonttu on vielä avoinna tiealueen luiskassa. Sahan mukaan ely-keskus säätelee toimintaa tarkasti. Keravan Energia käyttää aliurakoitsijoita. Hän ei osaa sanoa, miksi merkit ovat jääneet paikalleen niin pitkäksi aikaa.

Sipoon Sanomat (E-edition, PDF)

Tietoa tarvitaan

16.11.2017

Erikoistietotoimisto ETT kerää Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kokkolalaisista yrityksistä ja yhdistyksistä, jotka on perustettu vuonna 1917 tai sitä ennen ja jotka jatkavat edelleen toimintaansa. Vuonna 1904 perustettu Kokkolan Energia on yksi näistä yrityksistä.

Kokkola (E-edition, PDF)

Kolmen kärjessä traktoreita, energiaa, ikkunoita ja ovia

16.11.2017

Artikkelissa listataan Keski-Suomen suurimpia yhteisöverojen maksajia. Jämsässä Kuoreveden Sähkö oli sijalla 16. Yhtiö maksoi veroja 50 529 euroa. Keuruulla Keuruun Sähkö oli sijalla oli 6. Yhtiö maksoi veroja 75 439 euroa.

Keskisuomalainen (E-edition, PDF)

”Leppäkosken Sähkö on vihamielisen valtausyrityksen kohteena”

17.11.2017

Leppäkosken Sähkö kertoo joutuneensa vihamielisen valtausyrityksen kohteeksi. Espoolainen pääomasijoittajayhtiö Gerako on lähestynyt kirjeellä Leppäkosken Sähkön osakkeenomistajia ja pyytänyt näiltä valtakirjaa. Valtakirjojen avulla Gerako voisi edustaa yhtiön osakkeenomistajia yhtiökokouksissa. Gerakon lähettämä kirje sisältää Leppäkosken Sähkön mukaan useita voimakkaita moitteita yhtiön johtoa kohtaan. Leppäkosken Sähkön lakiasiainhoitaja Lasse Vuola kertoo, että vihamielisten valtaajien päämääränä on usein hankkia pikavoittoja esimerkiksi pilkkomalla yhtiö ja myymällä sen liiketoiminta.

Satakunnan Kansa | Ylöjärven Uutiset

Kaivattua raittia syntyy Seinäjoen varteen

16.11.2017

Seinäjoella rakennetaan kahta uutta kevyen liikenteen pätkää Sahanlammen uimarannalta Isännäntien päähän. Kaupunginpuutarhuri Kari Hirvensalo kertoo, että sään niin salliessa raitit valmistuvat vielä tämän vuoden puolella. Aikataulu sujuu Seinäjoen Energian vesilaitoksen töiden tahtiin.

Ilkka | Ilkka (E-edition, PDF) | Pohjalainen

Lundmark jatkaa Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018

16.11.2017

Energiateollisuus ry:n hallitus on valinnut Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin jatkamaan Energiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018. Lundmark aloitti puheenjohtajana syksyllä 2016. Energiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajiksi on valittu Tampereen Sähkön toimitusjohtaja Jussi Laitinen ja Kymenlaakson Sähkön toimitusjohtaja Aku Pyymäki. Heikki Hukkanen Kotkan Energiasta ja Patrick Wacktsröm Porvoon Energiasta osallistuvat Energiateollisuuden hallituksen toimintaan vuonna 2018.

Energiateollisuus (PDF) | ePressi.com

Sijoitusyhtiö Gerako yrittää kaapata Leppäkosken Sähkö -konsernin

17.11.2017

Sijoitusyhtiö Gerako Oy:n toimitusjohtaja Seppo Järvi on lähettänyt Leppäkosken Sähkö Oy:n osakkeenomistajille kirjeen, jossa hän pyytää vuoden 2018 loppuu asti ulottuvaa valtakirjaa 5.12.2017 pidettävään yhtiökokoukseen. Leppäkosken Sähkön johdon mukaan kyseessä on valtausyritys, jonka tavoitteena on vaihtaa yhtiön hallitus keväällä 2018, pilkkoa yhtiö ja myydä se osina. Järvi sanoo hakevansa osakkeenomistajille tasapuolista kohtelua osakkeiden hinnassa, osingoissa ja omistamisessa. Hän syyttää yhtiön hallitusta omavaltaisista toimista. Yhtiön hallitus voi jättää ilman perusteluja rekisteröimättä ostetun osakkeen, ja Järvelle on käynyt niin. Hän katsoo myös, että yhtiökokous on antamassa osakkeita ilmaiseksi hallitukselle ja yhtiön johdolle. Leppäkosken johdon mukaan Järven kirjeessä on asiavirheitä ja se on manipuloiva.

Aamulehti | Aamulehti (E-edition, PDF)

Porvoon seudulla on ollut kaksi lyhyttä sähkökatkoa

17.11.2017

Porvoon seudulla noin 12 000 kotitaloutta jäi lyhyeksi ajaksi ilman sähköä iltapäivällä 15.11.2017. Sähkökatko oli hyvin lyhyt, mutta vastaava muutaman sekunnin mittainen sähkökatko sattui 10.11.2017. Porvoon Sähköverkossa selvitetään mikä olisi voinut aiheuttaa sähkökatkot.

Östnyland (E-edition PDF)

Tyrnävä palkittiin päästöjen vähentämisestä

17.11.2017

Syke on palkinnut Tyrnävän kunnan ja Rantaroustin koulun rakentaneen NCC Suomen marraskuun 2017 Hinku-tekijöinä. Syksyllä 2017 käyttöön otettu Rantaroustin koulu käyttää lämmitykseen etupäässä maalämpöä ja jonkin verran hakkeella tuotettua kaukolämpöä. Aurinkopaneelit rakennuksen katolla keräävät puolestaan talon käyttösähkön. Rantaroustissa toteutettava MySchool-projekti saa oppilaat ymmärtämään uusiutuvaa energiaa, energiansäästöä ja hyvää sisäilmaa.

Kaleva (E-edition PDF)

Tornion LNG-terminaalia aletaan täyttää kaasulla

17.11.2017

Skangasin kaasutankkerin Coral Energyn on määrä tuoda ensimmäinen kaasulasti Tornion LNG-terminaaliin viikon 46/2017 viikonloppuna. Outokumpu, SSAB, Skangas ja EPV Energia ovat yhdessä toteuttaneet Manga LNG:n terminaalin Tornioon. Skangasin toimitusjohtajan Kimmo Rahkamon mukaan LNG:n käyttö vähentää päästöjä ja vahvistaa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Manga LNG:n toimitusjohtaja Mika Kolehmainen toteaa, että rakennustöiden osalta terminaali on ollut valmis elokuun 2017 lopulta lähtien ja nyt alkaa varsinainen käyttöönotto. Kaupalliset kaasutoimitukset aloitetaan kesällä 2018.

Lapin Kansa (E-edition PDF)

TSE:n kaasutuslaitos jäänee rakentamatta

17.11.2017

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on kaavaillut kaasutuslaitosta Naantalin uuden monipolttoainelaitoksensa yhteyteen. TSE esitti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (Avi) toimittamassaan hakemuksessa, että kaasutuksessa syntyvää tuotekaasua ei pitäisi katsoa jätteeksi, koska se on puhtaampaa. Avi kuitenkin hylkäsi hakemuksen. TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman arvelee, että laitos jää nyt rakentamatta. Hänen mukaansa TSE:n hallitus keskustelee kuitenkin päätöksestä valittamisesta.

Turun Sanomat (E-edition PDF)

Vuohelan Herkulle poikkeuksellinen lämmitysratkaisu

17.11.2017

Lahti Energia ja Vuohelan Herkku ovat laatineet Jokimaalle nousevaan leipomoon maakaasuun pohjautuvan kokonaisratkaisun, joka on mahdollisimman eko- ja energiatehokas. Osapuolet kertovat ratkaisun olevan Suomessa poikkeuksellinen. Uunien tarvitsema energia tuotetaan maakaasulla, jolla lämmitetään termoöljyä. Kuuma öljy kiertää paistouunien arinoiden alla. Laitoksen savukaasuista otetaan talteen hukkalämpö, jota hyödynnetään kiinteistön lämmittämisessä.

Etelä-Suomen Sanomat (E-edition PDF)

Bensiiniauton katsastaminen etanolikäyttöiseksi 10-kertaistunut 2 vuodessa

17.11.2017

Maanteillä voi kulkea jopa satoja etanolikäyttöisiksi muunnettuja bensiiniautoja, joihin ei ole tehty lain vaatimaa muutoskatsastusta. Laskelma pohjautuu VTT:n arvioon, jonka mukaan jälkiasennussarjoja on myyty noin 500 kappaletta vuosittain. Trafin mukaan muutoskatsastuksia on tehty vuonna 2017 yhteensä 243 autoon. Bensiiniauton katsastaminen etanolikäyttöiseksi on ainakin 10-kertaistunut kahdessa vuodessa. Trafin osastopäällikkö Toni Pallaspuron mukaan etanolimuunninta voi olla vaikea huomata määräaikaiskatsastuksessa. Vuoden 2018 alusta lähtien hallitus haluaa kannustaa ihmisiä muuntamaan autonsa ympäristöystävällisemmäksi. Esimerkiksi muutosta etanoliautoksi tuetaan 200 eurolla. Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Leo Parkkosen mukaan muutossarjan asentaminen ei ole peruste alentaa ajoneuvoveroa. Päästöt ovat etanoliautossa vain 1-1,5 % pienemmät kuin bensiiniautolla. VTT:n vastaava tutkija Juhani Laurikon mukaan jälkiasennetuissa etanoliautoissa hiilidioksidipäästöt ovat alle 10 % pienemmät.

Etelä-Suomen Sanomat (E-edition PDF)

Yritysten varastojen arvo kasvoi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä

17.11.2017

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden, kaivostoiminnan, sähköntuotannon ja kaupan alan yhteenlasketut varastojen arvot kasvoivat vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä edellisvuodesta 2,1 %. Teollisuudessa varastojen arvo kasvoi 3,9 %. Kaupan toimialalla varastojen arvo laski 0,6 %. Varastojen arvo kasvoi kaivostoiminnassa 22,4 %, kemianteollisuudessa 10,4 %, tekstiiliteollisuudessa 8,6 %, metalliteollisuudessa 5,7 % ja muussa teollisuudessa 4,5 %. Varastojen arvo väheni sähköntuotannossa 4,4 %, metsäteollisuudessa 4,6 % ja elintarviketeollisuudessa 7,0 %.

Press Release Tilastokeskus

Helenin The Yrjö Show tulee Viafreen netti-tv:n ohjelmistoon

16.11.2017

Helenin tunteita herättävä mainoshahmo Yrjö Uusivirta palaa julkisuuteen, kun The Yrjö Shown toisen tuotantokauden kuusi jaksoa julkaistaan Viafree-netti-tv:ssä. Yrjö Uusivirta -videoita on katsottu yhteensä yli 5 miljoonaa kertaa. The Yrjö Show kertoo Helenin kuvitteellisen insinöörin työpäivistä Sähkötalossa. Insinööri Yrjö Uusivirtaa näyttelee koomikko André Wickström.

Press Release Helen

Kylmä sää nosti asumisen energiankulutusta vuonna 2016

17.11.2017

Tilastokeskuksen mukaan asumiseen kului 66 TWh energiaa vuonna 2016. Kulutus kasvoi 8 %. Vuosi 2016 oli selvästi kylmempi kuin vuosi 2015, vaikka vuoden lämmitystarve oli edelleen pitkän aikavälin lämmitystarvetta matalampi. Edelliseen vuoteen verrattuna tilojen lämmitysenergian kulutus kasvoi 10 %. Kotitalouslaitteiden energiankulutus kasvoi 5 %, mikä johtui lähinnä autojen lämmitystarpeen kasvusta. Asumisen energiankulutuksesta 68 % kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 % käyttöveden lämmitykseen ja 5 % saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteiden, ruoan valmistuksen ja valaistuksen osuus oli vajaa 13 %. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 %. Asumiseen käytettiin sähköä vajaat 23 TWh vuonna 2016. Sähkön kulutus nousi 8 %. Sähköstä 47 % kului tilojen lämmitykseen ja 36 % kotitalouslaitteisiin. Loppuosa sähköstä kului käyttöveden ja saunojen lämmitykseen. Energialähteistä seuraavaksi eniten asumiseen käytettiin kaukolämpöä ja puuta. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 %. Asuinrakennusten tilojen lämmitykseen kului energiaa 45 TWh. Kulutus nousi 10 %. Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 85 % tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.

Press Release Tilastokeskus

Kysyntäjousto voi säästää selvästi sähkölaskussa

16.11.2017

Sähkönkulutuksen kysyntäjoustoa käyttävät yritykset ovat säästäneet sähkölaskussaan vuodessa jopa 5-10 %. Helen aikoo tuoda joustavan sähkönkulutuksen palvelun myös sähköllä lämmitettäville omakotitaloille. Helen on tarjonnut sähkön kysyntäjoustoa vuodesta 2015. Mukana on etenkin kasvihuoneita ja datakeskuksia. Mäntsälässä toimiva Yandexin datakeskus arvioi, että se on säästänyt sähkölaskussaan 5-10 %. Myös mm. kasvihuoneet voivat päästä yhtä suuriin säästöihin. Helen kartoittaa jouston mahdollisuuksia yritysten kanssa erikseen, sillä esimerkiksi datakeskusten, kauppojen ja kasvihuoneiden tilanteet ovat erilaiset. Helenin kehityspäällikkö Markus Logren uskoo, että sähkön kysyntäjousto kehittyy vauhdilla. Helenin Jousto-palvelulla voi olla jo kymmeniä asiakasyrityksiä kesällä 2018. Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppinen arvioi, että Suomessa kysyntäjoustoissa on mukana satakunta yritystä. Ne ovat lähinnä suuria yrityksiä ja tehtaita, mutta mukaan tulee myös pk-yrityksiä.

Tekniikka & Talous

Tutkimus: Suomen metsätalous kiihdyttää ilmastonmuutosta

16.11.2017

Itä-Suomen yliopiston tutkimustulokset osoittavat, että Suomen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin luvut, joita esitetään YK:lle mm. ilmastosopimuksia tehtäessä. Tutkimus on ristiriidassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Suomi on esittänyt YK:lle, että turvemailta vapautuu vuosittain kahdeksan megatonnia hiilidioksidia. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan hiilidioksidia vapautuu 30 megatonnia. Tutkija Heikki Simola toteaa, että hänen näkemyksensä mukaan päästöjä on vähätelty. Syken johtaja Jyri Seppälä ei osaa vielä kommentoida tutkimuksen tuloksia tarkemmin, koska ei ole nähnyt tutkimusta kokonaisuutena. Simolan tulokset kyseenalaistavat Suomen metsätalouden ilmastohyödyt. Oleellista on se, että avohakkuiden jälkeiset maanpinnan muokkaustoimet pienentävät orgaanisen hiilen varastoa maaperässä. Simolan ja hänen työtoveriensa saamien tulosten mukaan Suomen metsätalous köyhdyttää kangas- ja turvemaiden maaperän hiilivarastoa noin 37 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Simolan mielestä Suomen pitäisi lopettaa puhe siitä, että puuston hiilinielu kompensoi muita hiilipäästöjä.

YLE Uutiset

STR Tecoil aikoo kasvaa Euroopan suurimmaksi regenerointilaitokseksi

17.11.2017

Haminalainen STR Tecoil valmistaa jäteöljystä perusöljyä Haminan satamassa sijaitsevassa jalostamossaan. Sivutuotteena valmistetaan bitumia ja kaasuöljyä. Jalostamoa pyöritti vuodesta 2009 alkaen L&T Recoil, joka kuitenkin ajautui konkurssiin vuonna 2014. L&T Recoilin ensimmäinen työntekijä oli Kari-Matti Elo, joka toimii nyt STR Tecoilin myyntijohtajana. Yhtiön toimitusjohtaja ja pääomistaja on Mihail Malkov, joka aikanaan päätti ostaa konkurssipesän ja jatkaa liiketoimintaa. Rahoittajaksi saatiin myös saksalainen Mabanaft, joka oli ollut L&T Recoilin asiakkaana. Vuonna 2015 STR Tecoil tehosti prosessejaan ja sai asiakkaat vakuuttumaan tuotteiden laadusta. Yhtiö osti Haminan Energialta energia- ja vetylaitoksen, minkä ansiosta käyttöaste saatiin joustavammaksi. Raaka-aineen toimittajiksi löydettiin paremmat kumppanit. Työntekijöitä on nyt 40, ja viimeiset puoli vuotta toiminta on ollut voitollista. Koko kapasiteetti on tällä hetkellä loppuunmyyty. Malkovin mukaan yhtiön tavoitteena on kasvaa lähivuosina Euroopan suurimmaksi regenerointilaitokseksi. Jalostamo valmistaa regeneroitua perusöljyä 40 000 tonnia vuodessa. Seuraavaksi yritys keskittyy poistamaan tuotannon pullonkauloja. Yhtiöllä on myös oma öljytankkeri. Raaka-aine hankitaan Suomesta, Pohjoismaista, Benelux-maista, Isosta-Britanniasta ja Venäjältä. Suomessa ongelmana on, että vuosittain 10 000 tonnia voiteluöljyä katoaa jonnekin sen sijaan, että se kerättäisiin kierrätykseen. Elon mukaan öljyä mm. poltetaan laittomasti.

Talouselämä (E-edition PDF)

Energiateollisuus: Pohjoismainen energiayhteistyö tarvitsee yhteisen foorumin

16.11.2017

Energiateollisuus katsoo, että pohjoismainen energiayhteistyö tarvitsee yhteisen foorumin. ET:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark korostaa tarvetta rohkeille ratkaisuille, kun energiaministerit käsittelevät viikolla 47/2017 Oslossa pohjoismaisen energiayhteistyön tulevaisuutta. Energiaministerien on syytä päättää vähintään sähkömarkkina-alan pohjoismaisen yhteistyöfoorumin koolle kutsumisesta. Yhteistä sähkömarkkinaa kannattaa tulevaisuudessa vahvistaa eikä heikentää, Lundmark toteaa. Hänen mukaansa on vaarana se, että Pohjoismaat menettävät edelläkävijän aseman ja kilpailukykyään, jos yhteistyössä ei edetä. Pohjoismaisen energiafoorumin tavoitteena on varmistaa oikeiden päätösten teko oikeaan aikaan. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kommentoi, että tulevaisuudessa tarvittavat uudet menestystuotteet ja palvelut eivät synny itsestään, vaan ne vaativat riskinottoa ja panostusta. Tulevaisuuden haasteiden edessä tarvitaan yhteistyötä.

Press Release Energiateollisuus

SSAB kehittää uutta teknologiaa masuuneiden päästöjen vähentämiseksi

17.11.2017

SSAB pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2045 mennessä tuotanto pyörii ilman fossiilisia polttoaineita. Vuonna 2016 SSAB tuotti hiilidioksidiksi muutettuna 9,98 miljoonan tonnin päästöt. Yhtiön tehtaiden osuus Ruotsin hiilidioksidipäästöistä oli 10 % ja Suomen hiilidioksidipäästöistä 7,5 %. Suurin osa terästuotannon päästöistä syntyy masuuneista. SSAB:n teknisen kehityksen johtajan Martin Pein mukaan masuuneiden päästöjen vähentäminen ei ole helppoa. Tehtailla käytössä oleva teknologia on jo maailman tehokkainta. Masuuneiden päästöjen vähentäminen vaatii täysin uutta teknologiaa, jossa rauta pelkistetään hiilen sijaan vetykaasun avulla. Kaikilla teräsyhtiöillä on käynnissä omia hankkeita päästöjen vähentämiseksi, mutta SSAB:n avaus on aggressiivisin, Pei sanoo. SSAB, kaivosyhtiö LKAB ja energiayhtiö Vattenfall kehittävät uutta tekniikkaa Hybrit-kehityshankkeessa. Hanketta rahoittaa mm. Ruotsin valtio. Pienen koelaitoksen rakentaminen alkaa vuonna 2018, ja kokeita tehdään vuoteen 2025 asti. Sen jälkeen SSAB haluaisi toteuttaa lähes täyden mittakaavan koelaitoksen ja myöhemmin uudistaa tehtaat. On myös mahdollista, että raudan tuotanto siirtyy pois nykyisiltä tehdasalueilta. Uudet tehtaat maksaisivat satoja miljoonia euroja. Toisaalta SSAB voisi saada tuloja teknologian lisensioimisesta kilpailijoille. Lähiaikoina näköpiirissä on, että SSAB joutuu ostamaan lisää päästöoikeuksia, Pei kertoo.

Talouselämä (E-edition PDF)

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt: Varttitase käyttöön samaan aikaan vuonna 2020

16.11.2017

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt esittävät, että Pohjoismaissa siirrytään 15 minuutin taseselvitysjaksoon yhtä aikaa vuoden 2020 puolivälissä. Yhtiöt ovat tehneet esityksensä tilaamansa kustannushyötyanalyysin perusteella. Selvityksen mukaan hyvin aikainen (2018) tai hyvin myöhäinen (2025) käyttöönottovuosi 15 minuutin taseselvitysjaksolle ei ole perusteltua kansantalouden kannalta. Kantaverkkoyhtiöiden sidosryhmät ovat arvioineet tarvitsevansa noin kaksi vuotta tarvittavien muutosten tekemiseen. On tärkeää, että neljässä Pohjoismaassa siirrytään samaan aikaan 15 minuutin taseselvitykseen. Fingridin perustaman varttitasehankkeen projektipäällikkö Maria Joki-Pesola sanoo, että sähkön kaupankäyntijakson pitäisi heijastella sähköjärjestelmän fyysisiä ominaisuuksia, jotta markkinat toimisivat tehokkaasti.

Press Release Fingrid

Suomi on mukana perustamassa Irti hiilestä -liittoumaa Bonnin ilmastokokouksessa

16.11.2017

Suomi on perustanut yhdessä Kanadan, Iso-Britannian sekä yli 20 muun kumppanimaan ja -osavaltion kanssa Powering Past Coal -liittouman, joka kannustaa hallituksia, yritysmaailmaa ja eri organisaatioita luopumaan nopeasti perinteisestä hiilivoimasta. Allianssi julkistettiin torstaina 16.11.2017 Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä. Allianssin tavoitteena on saada mukaan vähintään 50 kumppania vuonna 2018 pidettävään Katowicen ilmastokokoukseen mennessä. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hiilen aika on ohi. Osana energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa Suomi on jo aloittanut kivihiilen energiakäytön kieltävän lainsäädännön valmistelun. Lakiesitys pyritään antamaan vuoden 2018 aikana.

Press Release TEM

Lundmark jatkaa Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018

16.11.2017

Energiateollisuus ry:n hallitus on valinnut Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin jatkamaan Energiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018. Lundmark aloitti puheenjohtajana syksyllä 2016. Energiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajiksi on valittu Tampereen Sähkön toimitusjohtaja Jussi Laitinen ja Kymenlaakson Sähkön toimitusjohtaja Aku Pyymäki.

Press Release Energiateollisuus

Vattenfallin Hall: Fortumin Uniper-kauppa ei ole uhka Vattenfallille

17.11.2017

Vattenfallin toimitusjohtaja Magnus Hall ei pidä Fortumin Uniper-kauppaa uhkana Vattenfallille. Kaupan myötä Fortumista tule Vattenfallia suurempi toimija Euroopan energiamarkkinoilla. Hallin mukaan kilpailutilanne ei kuitenkaan suuresti muutu. Vattenfall on riittävän suuri toimija ja keskittyy omaan strategiaansa. Suurin kilpailu käydään kuluttajamarkkinoilla, eikä siinä ole näköpiirissä muutosta. Vattenfall sai viime vuosituhannen lopulla tuotantopalettiinsa runsaasti ruskohiili - ja hiilivoimaa Saksassa ja Benelux-maissa tehdyillä yrityskaupoilla. Hallin johdolla Vattenfall on luopunut kivi- ja ruskohiilivoimaloistaan. Yhtiön tavoitteena on päästä energiantuotannossa ilmastoneutraaliksi yhden sukupolven aikana. Vuonna 2016 energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 170 grammaa tuotettua kilowattituntia kohden.

Talouselämä (E-edition PDF)

Ahvenanmaa ei ole mukana uudessa energiatukijärjestelmässä

16.11.2017

Ahvenanmaa ei ole mukana Suomen uudessa energiatuessa, joka korvaa aikaisemman tuulivoimatuen. Päätöstä on selitetty sillä, että Ahvenanmaalla on asiassa oma toimivalta, ja siksi maakunta päätyy järjestelmän ulkopuolelle.

Nya Åland (E-edition PDF)

Lahden Kujalan jätekeskuksen aurinkovoimalat aloittaneet sähköntuotannon

17.11.2017

Lahden Kujalan jätekeskuksen laitosrakennuksen katolle asennetut aurinkosähkövoimalat ovat aloittaneet sähköntuotannon. Katolle asennetut aurinkovoimalat ovat keskenään erilaisia, sillä Päijät-Hämeen Jätehuolto (PJH) testaa erilaisten aurinkopaneeliteknologioiden sähköntuotantoa ja soveltuvuutta jätekeskuksen toiminnassa. Aurinkovoimaloiden tuottama sähkö vastaa noin 6 %:ia energia- ja puujätteiden murskauslaitos MURREn vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Voimaloiden vuosituotanto on noin 80 500 kWh.

Etelä-Suomen Sanomat (E-edition PDF)

Valtuusto hyväksyi Kangastuulen kaavan Siikajoella

16.11.2017

Syksystä 2014 alkaen vireillä ollut Kangastuulen tuulivoimahanke etene Siikajoella. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimala-alueen osayleiskaavan ykkösosan. Kaavan on jaettu kahteen osaan maakuntakaavan uudistuksen vuoksi. Osayleiskaavan ykkösalueelle tulee 28 voimalaa, joiden teho on 3-5 megawattia.

Siikajokilaakso (E-edition PDF)

Kouvola valmistautuu Kaslinkin laajennukseen kaavamuutoksella

17.11.2017

Kaslink suunnittelee laajentavansa toimitilojaan Korialla. Kouvolan kaupunki päivittää alueen asemakaavaa, jotta laajennus olisi mahdollinen. Kaupungin kaavoitusarkkitehdin Hannu Purhon mukaan Kaslinkin omassa omistuksessa olevan tontin rajat tulevat vastaan. Kaavamuutos mahdollistaisi Kaslinkin tehtaan laajennuksen nykyisen tontin viereen Tanssilavantien ja Kyntäjäntien kulmaan. Kaslink suunnittelee tuotantotilojen laajentamisen lisäksi biokaasulaitosta, jossa se voisi muuttaa teollisuusjätettä ja sivutuotteita energiaksi ja lannoitteeksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt laitokselle ympäristöluvan, mutta lupaprosessi on kesken Vaasan hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen takia.

Kouvolan Sanomat

TEK palkitsi vuoden 2017 parhaita opinnäytetöitä

17.11.2017

TEK, MAL ja TFiF ovat palkinneet vuoden 2017 parhaita opinnäytetöitä. Väitöskirjapalkinnon on saanut Miika Aittala, jonka työ koskee pintamateriaalien ulkonäön realistista siirtoa virtuaaliympäristöihin. Materiaaleja on 3d-mallinnettu. Väitöskirjassa esitetään aiempaa tehokkaampia algoritmejä. Materiaalien ulkonäkö pystytään mallintamaan fotorealistisesti ja siirtämään vaikkapa pelimaailmaan älypuhelimella otetun valokuvan perusteella. Diplomityöpalkinto on annettu Harri Niemiselle, jonka työ koski hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä sekä kemiallisen energian varastoimista. Työssä on osoitettu vaihtoehtoisen metanolin valmistusmenetelmän toimivuus. Pro gradu -palkinto on annettu Boniphace Kanayatharelle, joka on työssään tutkinut ja kehittänyt mittausmenetelmiä väärennetyn dieselin tunnistamiseen kenttäolosuhteissa.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Uudet ihmisoikeusperiaatteet vahvistavat Nesteen sitoumusta

16.11.2017

Neste on julkaissut uudet ihmisoikeusperiaatteensa verkkosivuillaan. Periaatteet määrittelevät, miten noudatamme parhaita käytäntöjä ja eettisiä toimintatapoja kriittisen tärkeissä ihmisoikeuskysymyksissä. Näitä ovat mm. oikeudenmukainen työllistäminen, työntekijöiden terveys ja turvallisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys, lasten ja nuorten työntekijöiden oikeudet, pakkotyön kielto, oikeudenmukainen kohtelu ja oikeussuojakeinot sekä liiketoiminnan rooli yhteiskunnan sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä.

Press Release Neste

Tanska: Hallitus haluaa luopua hiilivoimasta vuoteen 2030 mennessä

16.11.2017

Tanskan energiaministeri Lars Christian Lilleholt on sanonut, että Tanskan hallitus on ottanut esiin vanhan ilmastotavoitteen, jonka mukaan hiilivoimasta tulee päästä eroon vuoteen 2030 mennessä. Tanska liittyy niiden viidentoista maan joukkoon, jotka ajavat tätä tavoitetta.

Energiwatch

Norja: Ilmasto-oikeudenkäynti hallitusta vastaan

14.11.2017

Greenpeace- sekä Natur og Ungdom -järjestöt ovat haastaneet Norjan hallituksen oikeuteen öljylupien myöntämisestä Barentsinmerelle. Järjestöjen mukaan lupien myöntäminen rikkoo Pariisin ilmastosopimusta vastaan.

Aftenposten