logo logo logo

Kyrkösjärven voimalaitos kunnostetaan

22.2.2018

Seinäjoen Energia uusii Kyrkösjärven voimalaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmiä sekä ilmanvaihtolaitteistoja. Myös nykyinen turbiini ja generaattori kunnostetaan. Kunnostustöiden ajaksi Kyrkösjärven ja Kalajärven vedenkorkeutta lasketaan. Huoltoseisokki alkaa laitoksella huhtikuussa, minkä jälkeen alkavat noin puoli vuotta kestävät kunnostustyöt. Järvien vedenkorkeutta lasketaan jo maaliskuussa.

Epari

Vetelin Energia osti Kontaktorin osakekannan

23.2.2018

Tänään julkistettiin, että Vetelin Energia on ostanut Oy Kontaktor Ab:n koko osakekannan. Kaupan myötä Pohjanmaalle muodostuu vahva sähköalan osaaja. Vetelin Energia tuottaa vesivoimalaitoksissaan sertifioitua vihreää energiaa. Yhtiön liiketoimintaan kuuluu myös sähköalan urakointi sekä kaukolämmön tuotanto.

KP24.fi

Leppäkosken omistusta hajautettiin ennen yhtiökokousta

23.2.2018

Leppäkosken Sähkön ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin äänileikkurin poistamisesta. Kokouksessa käytettiin huomattavasti suurempaa äänimäärää kuin edellisessä yhtiökokouksessa joulukuussa. Suurin osa äänimäärän kasvusta selittyy Sallila Energian ja Vakka-Suomen Voiman tekemillä osakesiirroilla. Vakka-Suomen Voima ja Sallila Energia ovat tarjoutuneet ostamaan Leppäkosken Sähkön osakkeita 550 euron kappalehintaan. VSV:n toimitusjohtaja Rami Tähtinen kertoo, että yhtiö käsittelee osakesiirtoja sisäisinä siirtoina. SE:n toimitusjohtaja Olli Eskolan mukaan yhtiö on tasapainottanut omistustaan muun muassa tytäryhtiöiden suuntaan. Tähtinen ja Eskola eivät kommentoi kauppasummia tai muita ehtoja.

Seutulehti UutisOiva (E-edition, PDF)

Träd orsakade strömavbrott

23.2.2018

Ålands elandelslag berättar efter att ett träd fallit på en högspänningslinje på torsdagen drabbades Toböle norrut mot Fitja samt Gloholm av strömavbrott. Avbrottet drabbade kunder från klockan 13.25 fram till strax efter klockan 16.

Nya Åland (E-edition, PDF)

Sähköautojen tulo vaatii varautumista

23.2.2018

Sallila Energia ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi uskovat, että taloyhtiöissä kannattaa varautua sähköautojen tuloon. Sallila Energia ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi järjestivät Loimaan valtuustosalissa teemaillan, jossa kerrottiin sähköautoista. Tilaisuus keräsi runsaan yleisön. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallion tiedossa ei vielä ole, onko Turun taloyhtiöillä lataustolppia. Sähköjärjestelmän kartoituksia on kuitenkin tehty. Kartoituksesta lähdetään liikkeelle, mikäli asia on ajankohtainen taloyhtiössä. Kotilatauspisteen toteutusta kannattaa miettiä jo ennen sähköauton hankintaa.

Loimaan lehti (E-edition, PDF)

Energiavirasto: Siirtohinnoittelu ollut kohtuullista

23.2.2018

Energiavirasto on laskenut, että vuonna 2016 sähkönsiirron hinnoittelu oli enimmäkseen alijäämäistä. Esimerkiksi PKS Sähkönsiirto Oy:n hinnoittelua Energiavirasto pitää kohtuullisena ja hinnoittelu olisi ollut kohtuullista, vaikka siirtotuloja olisi peritty 18,6 miljoonaa euroa enemmän. Vuosina 2012-2015 PKS Sähkönsiirrolle syntyi 3,5 miljoonan euron ylijäämä, joka pitää hyvittää asiakkaille vuosien 2016-2019 aikana. Caruna Espoo Oy:lle puolestaan kertyi miljoonan euron alijäämä vuosina 2012-2015. Energiavirasto julkaisee myöhemmin tiedot Caruna Espoo Oy:n vuoden 2016 hinnoittelusta. Outokummun Energialle laskelmat näyttävät noin 1,3 miljoonan euron alijäämää, eli siirtohintaa olisi voinut periä enemmänkin. Alijäämän osuus Outokummun Energian liikevaihdosta oli vuoden 2016 tilikaudella kolmasosa.

Karjalainen (E-edition, PDF)

Fennovoimasta on syytä käydä uusia keskusteluja

23.2.2018

Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Samuli Isolan mukaan Keravalla ei ole toistaiseksi keskusteltu kaupungin mahdollisesta irrottautumisesta Fennovoima-hankkeesta. Kaupunki teki strategisen valinnan, kun se päätti olla mukana Fennovoimassa. Yhtiössä on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia, ja välillä on syytä seurata, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Kaupungissa ollaan valmiita keskustelemaan, mutta "ei nytkään ole syytä katsoa kieroon". Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan Pia Lohikosken mukaan keskustelu on tarpeen etenkin, jos naapurikunnat linjaavat Fennovoima-kantaansa uudelleen. Keravan Energian sijoitukset Fennovoimaan ovat yhteensä 25 miljoonaa euroa. Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto toteaa, että kokonaissitoumus tehdään vasta, kun ydinvoimalaitos toimii. Artikkelin mukaan Fennovoima-hankkeesta irrottautuminen voi olla tässä vaiheessa hankalaa. Lehti on tehnyt uutisesta etusivun noston.

Keski-Uusimaa (E-edition, PDF) | Keski-Uusimaa (E-edition, PDF)

Seinäjoen Vesi kokeilee Kyrkösjärven pintavettä – Törnävänlammen pumppaamo hiljenee

23.2.2018

Seinäjoen Vesi ja Seinäjoen Energia Oy hakevat aluehallintovirastolta lupaa pintaveden johtamiseen Kyrkösjärven tekoaltaasta Jouppilanvuoren pintavesilaitokselle. Yhtiö päättää kahden vuoden koepumppausten jälkeen, siirtääkö se vedenoton kokonaan Törnävältä Kyrkösjärven rannalle. Nykyisin vesiyhtiö nostaa raakavetensä Törnävänlammen jokirannasta, jonka pumput ovat alkuperäisiä eli 1960-luvulta. Vesiliiketoiminnan johtaja Juha Santtila Seinäjoen Energia Oy:stä kertoo, että joko Törnävänlammen pumppaamo saneerataan tai vaihtoehtoisesti sen toiminta loppuu ja uusi pumppaamo rakennetaan ylös Kyrkösjärvelle.

Ilkka | Ilkka (E-edition, PDF)

Talousministeri Simson: suurkuluttajien energiamaksuja pitää vähentää

23.2.2018

Viron Talousministeri Kadri Simsonin mukaan paljon energiaa kuluttaville yhtiöille pitää luoda kilpailukykyinen veroympäristö energiamaksujen alentamisen avulla. Tänään hyväksytyn sähköenergian maksumäärän vähentämisen lisäksi hallitus on työstämässä samankaltaista ratkaisua myös kaasun suurkuluttajille.

Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium (PDF)

Loviisan satamalle ympäristölupa

23.2.2018

Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan Loviisan satamalle. Uudessa luvassa Suomenlahden Telakka on rajattu luvan ulkopuolelle, koska telakalla on oma ympäristölupa. Satamassa voidaan luvan mukaan käsitellä kivihiiltä. Kivihiili ei saa pölytä ja sitä saa olla alueella kerrallaan enintään 50 000 tonnia.

Östnyland (E-edition PDF)

Kemissä vuotaa raakavettä kaukolämpöverkkoon

23.2.2018

Kemissä on vuotanut raakavettä kaukolämpöverkkoon syksystä 2017 saakka. Vuotajaa ei tiedetä. Kemin Energia ja Vesi on hakenut harvinaisen vian lähdettä. Kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaaren mukaan asiakkaalle on tulossa tuhansien eurojen ylimääräinen lasku.

Lapin Kansa

Suomen sähkö- ja kaukolämpötehot riittävät

22.2.2018

Suomessa käytettiin sähköä 13 820 megawatin teholla aamulla 22.2.2018. Kaikkien aikojen tehohuippu 15 149 megawattia on kuitenkin yhä kaukana. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Petteri Haverin mukaan mitkään merkit eivät viittaa siihen, että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla olisi sähköniukkuutta. Helmikuussa 2018 sähkön tukkuhinta on ollut 70-90 euroa megawattitunnilta, mikä ei ole erityisen kallis talviajan hinta. Sähköjärjestelmä toimii nyt hyvin. Suomen sähköjärjestelmä pystyy tuottamaan sähköä enimmillään 12 000 megawatin teholla. Tuontitehoa irtoaa runsaat 3 000 megawattia. Kotimaiset kaukolämpölaitokset pystyvät tuottamaan lämpöä 22 700 megawatin teholla. Määrä riittää kaikissa oloissa. Energiateollisuuden kaukolämpöasiantuntija Mirja Tiitinen sanoo toiminnan olevan alueellista, joten yhteenlaskettu teho ei ole valtakunnallisesti koko järjestelmän käytettävissä. Asiakkaiden varaama kaukolämpöteho on kaikkiaan 18 900 megawattia.

Energiauutiset

Sähkönkulutuksessa tehtiin kuluvan talven ennätys 22.2.2018

23.2.2018

Sähkön kulutus kohosi Suomessa talven 2017-18 ennätykseen 22.2.2018 klo 7-8, kun kulutus oli 13 786 megawattituntia. Kaikkien aikojen kulutusennätys on 15 105 megawattituntia, joka tehtiin iltapäivällä 7.1.2016. Fingridin suunnittelupäällikön Timo Kaukosen mukaan lämpötilan lasku yhdellä asteella kasvattaa sähkön kulutusta 150 megawattitunnilla. Ennätyslukemiin pääseminen vaatisi 25 asteen pakkasia etelässä ja vielä kylmempää muualla Suomessa. Suomessa on käytössä sähkökapasiteettia 17 000 megawattia, josta 12 000 megawattia on omaa tuotantoa ja 5 000 megawattia siirtoyhteyksiä Ruotsista, Venäjältä, Norjasta ja Virosta.

Helsingin Sanomat

Fortum tutkii Krasnyi Borin teollisuusjätenäytteet Riihimäellä

21.2.2018

Fortumin jäte- ja kierrätysliiketoiminnan asiantuntijat ovat yhdessä Venäjän ympäristövalvontaviranomaisen kanssa ottaneet näytteitä kahdesta avoimesta vesialtaasta Krasnyi Borin vaarallisen jätteen kaatopaikalla Pietarissa. Näytteenoton tavoitteena on selvittää, mitä aineita altaissa on. Nyt otetut näytteet analysoidaan Fortumin laboratoriossa Riihimäellä. Analyysien jälkeen voidaan suunnitella, miten Krasnyi Borin alueen jätteet saadaan käsiteltyä turvallisesti ja tehokkaasti. Sopimusta jätteiden jatkokäsittelystä ei ole tehty.

Press Release Fortum

Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden toimitettava taajuudensäätöblokkiehdotus

22.2.2018

Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan energiaregulaattorit ovat yhdessä vaatineet pohjoismaisia kantaverkkoyhtiöitä toimittamaan regulaattoreiden hyväksyttäväksi mahdollisimman pian yhteisen ehdotuksen taajuudensäätöblokista pohjoismaisella synkronialueella. Regulaattorit ovat vaatineet, että kantaverkkoyhtiöiden on aloitettava julkinen konsultaatio ehdotuksesta viimeistään maaliskuun 2018 alkuun mennessä. Regulaattorit ovat myös vaatineet kantaverkonhaltijoita raportoimaan ehdotuksen valmistelutyön etenemisestä viikoittain. Eurooppalaisten sähkön siirtoverkon käyttöä koskevien suuntaviivojen mukaan pohjoismaisen synkronialueen sähkön kantaverkonhaltijoiden olisi pitänyt toimittaa yhteinen taajuudensäätöblokin (LFC Block) määrittelyä koskeva ehdotus 14.1.2018 mennessä alueen kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäväksi. Kantaverkkoyhtiöt eivät kyenneet toimittamaan ehdotusta määräaikaan mennessä.

Press Release Energiamarkkinavirasto

Nocartilla on paljon myyntisaamisia

23.2.2018

Loudspringin salkun kruununjalokivenä pidetään lahtelaista Nocartia, josta Loudspring omistaa viidenneksen. Energiaratkaisuja ja voimaloita toimittavan Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen on saanut EY:n Entrepreneur of the Year -tittelin vuonna 2017. Yhtiön nimi tulee vastaan uutisissa, joissa kerrotaan suomalaisen yrityksen menestyksestä Afrikassa. Vuonna 2016 Nocartin liikevaihto oli 12 milj. euroa ja liiketulos 4,4 milj. euroa. Tulos perustuu kuitenkin myyntisaamisiin eli asiakkaille menneisiin laskuihin, joita ei ole hoidettu. Vuoden 2016 lopussa taseessa oli 14,2 milj. euroa myyntisaamisia. Vuoden loppuun mennessä yrityksen pankkitilille ei ollut tullut euroakaan koko vuoden myynnistä. Korhonen arvioi, että vuonna 2017 myyntisaamisia on euroissa aiempaa enemmän, mutta selvästi vähemmän suhteessa kokonaisuuteen. Afrikan saamisista 80 % on kotiutettu. Kaikki saamiset on turvattu. Nocart sai historiansa suurimman tilauksen tammikuussa 2017. Tilaus koski 200 milj. dollarin aurinko-hybridi-voimalaitoskokonaisuutta Sambiassa. Hanke on viivästynyt vuodella.

Suomen Kuvalehti (E-edition PDF)

Kalevan toimitalolle sertifikaatti Oulussa

22.2.2018

Kalevan toimitalolle on myönnetty kansainvälinen ympäristösertifikaatti, LEED-platinatason sertifikaatti. LEED-konsultti Simo Skogberg kertoo, että korkeimman platina-tason saavuttaminen kysyy erityistä omistautumista ympäristöasioiden huomioimiseen sekä suunnittelussa että rakentamisessa. LEED on rakennusten ympäristöluokitustyökalu. Globaalin kriteeristön avulla arvioidaan rakennusten ympäristön kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten energiatehokkuutta. Skogbergin mukaan LEED on monialainen luokitus, jossa otetaan huomioon laajasti kaikkea ympäristöasioihin ja ekologisuuteen liittyvää. Skogberg arvioi, että Oulusta löytyy pääkaupunkiseudun jälkeen toiseksi eniten LEED-luokituksia Suomessa.

Kaleva (E-edition PDF)

Jyväskylän Energia käynnisti jälleen Rauhalahden voimalan

22.2.2018

Jyväskylän Energia on käynnistänyt jälleen Rauhalahden voimalan kovan pakkasjakson vuoksi. Voimala suljettiin lokakuun puolivälissä 2017, kun Keljonlahden voimala käynnistettiin. Rauhalahti käynnistetään silloin, kun Keljonlahden voimalan tuottama kaukolämpökapasiteetti ei riitä. Keljonlahden ja Rauhalahden polttoaineena on puu ja turve, mutta pienet varavoimalaitokset käyttävät öljyä. Tuotantojohtaja Teemu Rönkkä arvioi, että Rauhalahden voimala on käytössä noin kaksi viikkoa. Kun kevät etenee, Jyväskylän Energia pohtii, mitä voimaloita tarvitaan.

Keskisuomalainen (E-edition PDF)

Motiva aloittaa aurinkosähkökampanjan

22.2.2018

Motiva aloittaa maaliskuussa 2018 aurinkosähkökampanjan, jossa kuluttajat voivat vertailla avaimet käteen -järjestelmien myyjien laite- ja hintatietoja. Motiva kokoaa tarjouksia omakoti-, rivi- ja kerrostaloihin sopivista aurinkosähköjärjestelmistä. Useimmille omakotitaloille käy 3-6 kWp:n järjestelmä, kun taas 10-20 kWp:n järjestelmä riittää kattamaan rivi- ja kerrostalojen sekä pk-yritysten sähkönkulutukseen.

Talouselämä

Tsekki altistaa itsensä EU:n vihalle ydinvoimaprojektin vuoksi

23.2.2018

Tsekki haluaa laajentaa ydinvoiman roolia energiantuotannossaan. Tämä tuskin miellyttää EU:ta tai Tsekin ydinvoimavastaisia naapurimaita. Tsekki tahtoo rakentaa uuden reaktorin Dukovanyn ydinvoimalan kylkeen, korvaamaan neuvostoaikaista reaktoria. Itävalta ja Saksa vastustavat jyrkästi ydinvoimatuotannon laajentamista Euroopassa. Tsekin energiapoliittinen strategia on korvata maan vanhenevat hiilivoimalat ydinvoimalla. Ennusteiden mukaan ydinvoimalla tuotetun energian osuus maan kokonaisenergiantuotannosta nousee yli 50 prosentin vuoteen 2040 mennessä.

Politico / Europe

Norja: Hallitus ei voi jatkaa autopilotilla EU-asioissa

21.2.2018

Norjan sähkö- ja it-alan etujärjestön EL og IT Forbundetin johtaja Jan Olav Andersen kirjoittaa maan hallituksen harjoittamasta energiapolitiikasta ja suunnitellusta energiapaketista. Hänen mukaansa Norjan osallistuminen ACERiin saattaisi tarkoittaa sitä, että päätöksenteon mahdollisuus maan rajojen sisäpuolella heikkenisi. EU:n energiapaketissa on myös ehdotus, joka hyväksyttäessä rajoittaisi sitä, miten norjalainen Statnett voisi käyttää varojaan. Andersen on sitä mieltä, että sopimukseen liittymisessä on liikaa epävarmuustekijöitä eikä se myöskään tuo selkeitä hyötyjä.

EL og IT Forbundet | Kraftnytt.no | Kraftnytt.no

Tanska: Hallitus: Lämpövoimalaitosten vaatimuksista luovuttava

21.2.2018

Tanskan kaukolämpöjärjestö Dansk Fjernvarme toimitti 13 kohdan lausunnon maan hallitukselle tammikuussa ennen energiapoliittisten keskusteluiden aloittamista. Energiaministeri Lars Chr. Lilleholt vastaa koko hallituksen puolesta järjestön lausuntoon. Vastaus on myös toimitettu Tanskan parlamentin energiapolitiikasta vastaavalle valiokunnalle. Ministeri korostaa sitä, että lämpövoimalaitoksia koskevista vaatimuksista olisi nyt luovuttava.

Dansk Fjernvarme | Energy Supply

Ruotsi: 125 miljoonaa tehokkaampaan teollisuuteen

19.2.2018

Ruotsin energiaviranomainen myöntää 125 miljoonaa kruunua ruotsalaiselle teollisuudelle energiatehokkuuden parantamiseen Energisteget-ohjelman puitteissa tämän vuoden aikana. Anders Pousette Ruotsin energiavirastosta kertoo, että teollisuudesta löytyy huomattavaa potentiaalia parantaa energiatehokkuutta. Ohjelmassa ovat mukana kaikki yritykset, jotka osallistuivat aiemmin lain mukaiseen energiakartoitukseen. Näillä yrityksillä on nyt mahdollisuus saada tukea tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on selvittää mahdollisia parannuksia niiden energiatehokkuuteen.

Elektroniktidningen | Energimyndigheten

Ruotsi: Tuulivoiman haasteet energiakonferenssin keskiössä

20.2.2018

Ruotsin energiaviranomainen järjestää toukokuussa uuden konferenssin nimeltä Energivärlden (energiamaailma), jonka tavoitteena on koota saman katon alle kaikki, jotka ovat alasta kiinnostuneita. Annika Nilsson Ruotsin energiavirastosta sanoo, että tapahtuman aiheena on tuulivoima. Hänen mukaansa paikalle ovat tervetulleita kaikki toimijat kunnista akateemikoihin ja alan järjestöihin. Energivärlden järjestetään Tukholmassa 29.–30. toukokuuta.

Energivärlden

Norja: Kolumni: Hallinnoimme Norjan energiapolitiikkaa jatkossakin

16.2.2018

Norjan öljy- ja energiaministeri Terje Søviknes ja ulkoministeri Ine Eriksen Søreide kirjoittavat kolumnissaan Norjan energiapolitiikasta ja keskustelusta liittyen EU:n Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACERiin. Kirjoittajien mukaan mediassa on levinnyt väärinkäsityksiä, joita on hyvä oikoa. Norjan parlamentti muun muassa käsittelee tällä hetkellä EU:n kolmatta energiamarkkinapakettia, johon maa on jo sitoutunut kahden aiemman paketin sekä ETA-sopimuksen perusteella. Kirjoittajien mukaan maalla ei ole syitä torjua tärkeitä energiapolitiikan osia. He korostavat, että Norja säilyttää täyden suvereniteetin energiaresursseihinsa jatkossakin.

EnerWE

Norja: ACER ei palvele Norjaa

16.2.2018

Professori Øystein Noreng uskoo Norjan pärjäävän paremmin EU:n Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACERin ulkopuolella kuin sen jäsenenä. Hän pelkää yhteistyön johtavan siihen, että Euroopan unioni ottaa vallan Norjan energiapolitiikasta. Norjan öljy- ja energiaministeri Terje Søviknes haluaa maan liittyvän EU:n energiayhteistyöhön ACERin kautta, mutta tämä on aiheuttanut kritiikkiä. Professori Noreng ottaa kantaa asiaan toteamalla, että Norja ei tarvitse ACERia. Hän muistuttaa, että maa on kehittänyt pohjoismaista yhteistyötä tähänkin asti menestyksekkäästi.

Kraftnytt.no