logo logo logo

Elever bygger elnät och klättrar i stolpar

20.4.2018

Ålands yrkesgymnasiums tredjeårseleverna på el- och automationstekniklinjen monterade säkringsbrytare i ledningsstolparna på gården utanför Ålands Elandelslag i Norrböle. Övning är är en del av deras LIA-period. Ålands elandelslags vd David Karlsson säger att det är ett alternativ till den klassiska praktiken där en elstuderande följer med en redan etablerad elektriker ut på fältet. Enligt Karlsson har Ålands elandelslag byggt upp ett övningsfält i miniatyrformat med lägre stolpar och utan strömtillförsel så att eleverna på ett effektivt sätt ska kunna lära sig elektroniken i praktiken.

Ålandstidningen (E-edition, PDF) | Ålandstidningen (E-edition, PDF)

Kaapelia maahan Hinnerjoella

20.4.2018

Vakka-Suomen Voima on aloittanut sähköverkon kaapelointihankkeen Euran Hinnerjoen ja Rauman Kodiksamin alueilla. Kyseessä on yli miljoonan euron investointi, ja urakoitsija on Vertek Oy. Kaapelointi parantaa Hinnerjoen alueen toimitusvarmuutta, kun syöttöyhteys sinne saadaan säävarmaksi. Samalla asennetaan kuitukaapeli.

Länsi-Suomi (E-edition, PDF)

Jalkapallokoulu alkamassa Keravalla

20.4.2018

Keravan Pallo ja Keravan Energia järjestävät yhteistyössä 3-7 -vuotiaille jalkapallokoulun. Koulu alkaa maanantaina 23. huhtikuuta. Koulu tarjoaa ohjattua futista, yleisten liikuntataitojen opettelua sekä mukavia hetkiä liikunnan parissa.

Keski-Uusimaa (E-edition, PDF)

Voimalat pysyvät 229 metrisinä

19.4.2018

Puhuri halusi kohottaa Pyhäjoen Parhalahden tuulivoimapuiston voimaloiden korkeutta 250 metriin. Kunnanhallitus kuitenkin torppasi hankkeen äänestyksessä ääniin 4-3.

Pyhäjokiseutu (E-edition, PDF)

Pullonkaulat avattiin Mikkelissä

19.4.2018

Pursialan voimalaitoksella käytetään runsaasti kotimaisia polttoaineita. Laitosta ryhdyttiin rakentamaan 2016 ja se on nyt ollut käytössä marraskuusta lähtien. Etelä-Savon Energian tuotantojohtaja Lasse Lahtinen kertoo, että laitoksen suunnittelussa kuultiin myös polttoaineen toimittajia. Kuorman tyhjennykseen ei kulu kovin montaa minuuttia. Laitos pystyy myös vastaanottamaan sekä peräpurkuautoja että kippi- ja konttiautoja. Vastaanotto on monessa paikassa pullonkaula ja piilokustannus. Pursialan voimalaitoksella tehoa vastaanottoon tuo kolmipaikkainen, läpiajettava vastaanottoasema. Uusi varastosiilo imee uumeniinsa 7 500 kuutiometriä puupolttoainetta. Laitoksen polttoainetarve on 800 gigawattituntia vuodessa. Lähes puolet polttoaineesta on hakkuutähdettä, joka tuodaan käyttöpaikalle suoraan metsästä. Viidennes polttoaineesta on lähialueilla toimivien sahojen sivutuotetta. Noin 10 prosenttia on koko- ja runkopuuta. Viisi prosenttia polttoaineesta tuodaan ulkomailta.

Koneviesti (E-edition, PDF) | Koneviesti (E-edition, PDF)

Nyt täytetään toimitusjohtajan tuoli

20.4.2018

Kotkan Energia Oy on aloittanut vakituisen toimitusjohtajan hakemisen. Aiempi toimitusjohtaja Pekka Passi irtisanoutui tehtävästä puolen vuoden työsuhteen jälkeen. Hänen lähtönsä jälkeen sijaisuutta on hoitanut Sanna Kytömäki. Kotkan Energian hallituksen puheenjohtaja Pasi Hirvonen uskoo, että kärkiehdokkaat uudeksi toimitusjohtajaksi ovat tiedossa juhannukseen mennessä. Kotkan Energia tuo markkinoille uuden kaukolämpötuotteen. Sen tuottamiseen käytetään vain uusiutuvia energialähteitä. Kotkan Energian kaukolämpöjohtaja Risto Mellaksen mukaan tuotteelle löytyy kysyntää ekologisuutta painottavissa yrityksissä. Tuotteen energiamaksu on 2,5 % kaukolämmön energiamaksuja kalliimpi. Tuote tulee yleiseen myyntiin kesäkuun 2018 alussa. Uudelle tuotteelle etsiään nimeä nimikilpailulla.

Kymen Sanomat | Kymen Sanomat (E-edition, PDF)

Vaasan Sähkön tulos vuodelta 2017

19.4.2018

Vaasan Sähkön liikevaihto vuonna 2017 oli 129,6 milj. euroa ja liikevoitto 25,9 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 53,7 %. Sähkönhankinta oli 1 702 gigawattituntia (GWh), mikä on 11 % vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin myytiin ennätykselliset 1 909 GWh sähköä. Useamman tuotantolaitoksen pitkittynyt vuosihuolto oli osasyy sähköenergian kokonaismyynnin laskuun. Päästöttömän tuotannon osuus sähkön hankinnasta nousi jo lähes 70 %:iin. Kaukolämpöä myytiin 684 GWh, mikä vastaa edellisvuoden lukemaa. Tuotanto oli miltei kokonaan (99 %) sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, ja kivihiilen osuus laski edellisvuoden noin 20 %:sta jopa 5 %:iin. Sähköä siirrettiin 1 008 GWh, jossa on edellisvuoteen verrattuna noin prosentin vähennys. Toimitusjohtaja Hannu Linna on olosuhteisiin nähden kohtuullisen tyytyväinen. Vuosi 2018 antaa osviittaa kasvusta.

Press Release Vaasan Sähkö

Wärtsilä ja Viking Line sopimukseen Viking Gracen LNG-järjestelmästä

20.4.2018

Wärtsilä on solminut Viking Linen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka kohteena on Viking Grace -aluksen Wärtsilä LNGPac-järjestelmä. LNGPac on kaasun käsittelyjärjestelmä nesteytetyllä maakaasulla kulkeviin aluksiin, ja Viking Gracella se koostuu nesteytetyn maakaasun syötöstä, kahdesta varastosäiliöstä ja käsittelylaitteistosta sekä näihin liittyvistä turvallisuus- ja automaatiojärjestelmistä. Sopimukseen sisältyvät myös LNGPac-järjestelmän kuntoon perustuva ylläpito ja etätuki verkon kautta. Olemassa olevaa Viking Gracen ylläpitosopimusta pidennetään samalla viidellä vuodella. Sopimus on allekirjoitettu vuonna 2017, ja se mahdollistaa aluksen ylläpitotoimenpiteiden suunnittelun ja aikatauluttamisen omistajan liiketoiminnan mukaisesti.

Press Release Wärtsilä

Tullilaboratorio: Leluissa ftalaatteja, polttoaineiden rikkipitoisuudet kunnossa

20.4.2018

Vuonna 2017 Tullilaboratorio tutki 14 431 näytettä. Niistä 55 % liittyi tullirikosepäilyihin. Seuraavaksi eniten tutkittiin elintarvikkeita (22 %), kulutustavaroita (11 %) ja polttoaineita (7 %). Tuoreista hedelmistä ja hedelmätuotteista löytyi vähän puutteita, vain 5 %:ssa EU:n ulkopuolelta tulevista ja 7 %:ssa EU:n alueelta tulevista. Poikkeuksellista kuitenkin oli, että torjunta-aineita löytyi useasta granaattiomena- ja okraerästä. EU:n ulkopuolelta tulevista vihanneksista ja vihannestuotteista löytyi puutteita 37 %:ssa, mutta EU:n alueelta tulevista tuotteista vain 10 %:sta. Elintarvikekontaktimateriaalien tutkimuksissa puutteita oli reilussa 20 %:ssa. Leluista löytyi puutteita noin 30 %:sta tuotteista. Puutteita oli mm. varoitus- ja CE-merkinnöissä, ja leluista löytyi ftalaatteja ja muita haitallisia aineita sekä mekaanisia virheitä. Kosmetiikasta löytyi puutteita 55 %:sta EU:n ulkopuolelta ja 36 %:sta EU:n alueelta tuoduista tuotteista. Tutkimuksissa löytyi mm. puutteita varoitus- ja pakkausmerkinnöissä, ainesosakoostumuksissa ja CE-merkinnöissä. Jakeluasemilta otettiin näytteitä 95E10-bensiinistä, BE 98E5-bensiinistä, dieselistä ja kevyistä polttoöljyistä. Kaikki Suomessa jakeluasemilla myytävät polttoaineet olivat rikittömiä.

Press Release Suomen Tulli

Prof. Kauppi: Hakkuiden vähentäminen Suomessa kiihdyttäisi ilmastonmuutosta

20.4.2018

Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi sanoo, että puunhakkuun vähentäminen Suomessa ei hillitsisi ilmastonmuutosta, vaan jopa kiihdyttäisi sitä. Kaupin mukaan suomalaisella metsäpolitiikalla ei ole vaikutusta maailmanlaajuiseen puutuotteiden kysyntään, ja korvaava puu tulisi maista, joissa metsänuudistaminen ei ole Suomen tasolla. Kauppi sanoo myös, että keskustelussa on hänen mielestään unohtunut Suomen osaaminen ja kokemus materiaalitehokkaasta puunkäytöstä, joka palvelee ilmastonsuojelua jo nykyisellään. Suurimman ongelman muodostavat Kaupin mukaan fossiiliset energianlähteet, joita käytetään nyt enemmän kuin koskaan. Kauppi sanoo, että metsät sitovat jo nyt suuren osan fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä, mutta metsänhoidolla voitaisiin edelleen vauhdittaa puuston kasvua ja lisätä hiilinielua.

Metsälehti

Hanko ottaa jättiloikan aurinkosähkön käytössä

20.4.2018

Hanko tavoittelee 12 aurinkovoimalan investoinnillaan etenkin miljoonien eurojen säästöjä, mutta myös imagohyötyä ja päästövähennyksiä. Osan voimaloista se on hankkinut Suomen ympäristökeskuksen järjestämän yhteishankinnan kautta ja osan yhteistyössä kahden yrityksen kanssa. Forus Oy ja paneelivalmistaja Valoe tarjoavat kunnille sähkön ostosopimusta asentamistaan aurinkovoimaloista. Kaupunginjohtaja Denis Strandell toteaa, että näin hankinta on kaupungille täysin kustannusneutraali. Voimaloiden yhteisteho on non 700 kilowattia. Suomen ympäristökeskuksen hankintaan on tähän mennessä lähtenyt mukaan 52 tahoa. KL-Kuntahankintojen cleantech-asiantuntija Pasi Tainio toteaa, että lisää kuntia tarvitaan mukaan.

YLE Uutiset

Jos Olkiluoto 3 vikaantuu, kahdeksan tehdasta leikkaa heti sähkönkulutustaan

20.4.2018

Olkiluoto 3 on valmistuessaan niin suuri ydinvoimala, että tuotannon yllättävä katkeaminen voisi johtaa jopa sähköjen häviämiseen koko maasta. Tällaiseen mahdollisuuteen varaudutaan hyvissä ajoin ennen laitoksen valmistumista. Fingrid rakentaa parhaillaan ns. järjestelmäsuojaa Olkiluoto 3:n tuotantohäiriöiden varalta. Voimalan vikaantumiseen täytyy reagoida välittömästi ja leikata sähkönkulutusta rajusti, sillä verkoissa täytyy olla tuotantoa ja kulutusta saman verran joka hetki. Järjestelmäsuoja toimii niin, että kun Olkiluoto 3 irtoaa vian seurauksena verkosta, lähtee samalla signaali kahdeksalle teollisuuskohteelle, joissa kulutusta irtoaa verkosta alle sekunnissa. Fingrid valitsi tehtaat kilpailutuksen perusteella. Mukaan valikoituvat mm. UPM:n Jämsänkosken, Kaipolan ja Rauman tehtaat sekä Stora Enson Anjalankosken ja Imatran tehtaat. Ne saavat tilanteista pienen korvauksen. UPM:stä kerrotaan, että Olkiluoto 3:n vikaantuessa sähköt katkaistaisiin ensisijaisesti paperintuotantoon liittyvässä mekaanisen massan valmistuksessa.

YLE Uutiset

Olkiluoto 3:een saapui 128 tonnia uraanipolttoainetta

20.4.2018

TVO on tuonut Olkiluotoon 128 tonnia uraanipolttoainetta Olkiluoto 3 -ydinvoimalan sähköntuotannon aloittamista varten. TVO ei osaa vielä arvioida, vaikuttaako kuumakokeiden viivästyminen säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen toukokuussa 2019. 241 polttoainenippua aiotaan kuitenkin ladata painesäiliöön syksyllä 2018. TVO:n mukaan tätä ennen ja myös tämän jälkeen Olkiluoto 3:ssa on joka tapauksessa vielä paljon töiltä.

Tekniikka & Talous

EU-parlamentti hyväksynyt metsien hiilinieluja koskevan lainsäädännön

20.4.2018

Euroopan parlamentti on hyväksynyt metsien hiilinieluja koskevan lainsäädännön. Uuden lainsäädännön mukaan EU-maiden on taattava, että metsiin, viljelymaihin ja niittyihin sitoutuu saman verran hiilidioksidia kuin niistä vapautuu. Tällä hetkellä EU:n metsät sitovat noin 10 % unionin alueen vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Suomessa metsät sitovat Suomen päästöistä noin kolmanneksen. Jäsenmaiden tulee antaa vuosittain selvitys päästöistä ja määrittää vertailutaso, jolla viitataan arvioon hiilinielun vuotuisesta koosta. Suomen vertailutaso perustuu vuosien 2000-2009 hakkuukertymään, joka oli keskimäärin 55 milj. kuutiota vuodessa. Viime vuosina määrä on noussut yli 70 milj. tonnin. Jos hiilinielu on vertailutasoa pienempi, EU-mailla on mahdollisuus soveltaa metsien käyttöön joustomekanismia. Suomelle on myönnetty vuosille 2021-2030 lisäjoustoa 10 milj. hiilidioksiditonnin verran jo sovitun 44 milj. tonnin hakkuurajoituksen päälle. Lisäjousto mahdollistaa käytännössä noin 1,3 milj. kuution lisähakkuut vuodessa.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Hevosenlannan sopimista energiantuotantoon tutkitaan Etelä-Savossa

19.4.2018

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT tutkivat HevosWatti-hankkeessa hevosenlannan sopimista paikalliseen energiantuotantoon Etelä-Savossa. Suur-Savon Sähkön tuotantopäällikkö Harri Karhu kertoo, että hevosenlannan polttaminen turpeen seassa on onnistunut hyvin yhtiön laitoksessa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston osuudessa haetaan ratkaisuja hevosenlannan logistiikan kehittämiselle etenkin varastoinnissa ja kuljetuksissa.

Pieksämäen lehti (E-edition PDF)

Norja: Ministeri ei halua evätä Eniltä lupaa toimia Norjan mannerjalustalla

17.4.2018

Norjan öljy- ja energiaministeri Terje Søviknes on sanonut, ettei hän näe syytä siihen, että italialaiseta öljy- ja kaasuyhtiöltä Eniltä pitäisi evätä lupa toimia Norjan mannerjalustalla. Kansanedustaja Lars Haltbrekken otti asian esille Enistä tehtyjen paljastusten jälkeen. Haltbrekkenin mukaan yhtiön toimet ovat olleet vastuuttomia.

Stavanger Aftenblad