logo logo logo

Poikkeustilanteissa yhteistyö vaikeutuu, kun viestintäyhteydet katkeavat

14.12.2018

Artikkelissa kerrotaan harjoituksesta Lappeenrannan ja Imatran alueella, jossa harjoiteltiin eri tahojen yhteistoimintaa sään aiheuttamassa laajassa sähkönjakelun häiriössä, joka kohdistuu kanta- ja jakeluverkkoihin. Harjoitukseen osallistui mm. Imatran Seudun Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Ari Saukko, joka oli laatinut useita yrityksensä toimintaa häiritseviä harjoitussyötteitä. Hänen mukaansa henkilöstä haluttiin harjoittaa laaja-alaisesti, sillä tapahtumat tositilanteessa voivat olla erittäin haasteellisia.

Terveys ja Talous -lehti (E-edition, PDF)

Liinmaan perinneyhdistys kutsuu juhlimaan kylän joulukuusen valaisua

13.12.2018

Liinmaan perinneyhdistys ry valaisee Eurajon Linnamaan kylässä kylän yhteisen joulukuusen. Näin se herättää henkiin vanhan perinteen. Paneliankosken Voima Oy ja Eurajoen kunta mahdollistavat Pruuttahuoneen valaistuksen.

Länsi-Suomi

Sipilä ei kannata polttoaineiden veronkorotuksia

14.12.2018

Pääministeri Juha Sipilä ei kannata liikenteen polttoaineiden verojen korottamista. Pitkällä aikavälillä jonkinlaiset veronkorotukset ovat kuitenkin väistämättömiä. Sipilä ei halua veronkorotuksia tikunnokkaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutosta voitaisiin sen sijaan hidastaa kehittämällä tekniikkaa tai metsittämällä Afrikkaa. Sipilä on esittänyt Euroopan komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille, että EU:n investointiohjelmaa voitaisiin käyttää Saharan metsitysohjelmiin. Juncker ei nähnyt sille estettä. Sipilän mukaan EU:ssa aiotaan esittää myös hiilipörssiä. Tuulivoiman hinta on laskenut hyvin nopeasti, minkä vuoksi uudet ydinvoimalat eivät olisi taloudellisesti kannattavia. Sipilä ei kannata uusia ydinvoimaloita.

Satakunnan Kansa (E-edition PDF)

Vapo huutokaupannut jo 12 000 hehtaaria maata

13.12.2018

Vapo on kaupannut itselleen tarpeettomia suo- ja maa-alueita huutokaupat.com-sivustolla. Kauppoja on tähän mennessä tehty jo 110 ja hehtaareja myyty 12 000. Niistä 64 % on metsää, 21 % suonpohjaa, 12 % turvetuotantoaluetta ja 3 % muita alueita kuten peltoa ja kosteikkoja. Puuta hankkeessa on myyty yli 150 000 kuutiometrin edestä. Vapo pani lokakuussa 2016 myyntiin maaomaisuutensa, jonka ala on 100 000 hehtaaria. Yhtiö ei kuitenkaan saanut kaikkia maa-alueita kerralla kaupaksi. Vapo pitää myynnissä yhteensä noin 50 000 hehtaaria maata, ja loput 50 000 hehtaaria toimivat turvetuotannon reservimaina. Vapo tavoittelee maakaupoista yhteensä noin 50 milj. euroa usean vuoden kuluessa. Vuoden 2018 myyntitavoite, 10 milj. euroa, on ylittymässä.

Maaseudun Tulevaisuus

Ilmatieteen laitoksen Damski: Ilmastonmuutoksen ratkaisujen oltava globaaleja

13.12.2018

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski muistuttaa, että ilmastonmuutos on globaali ongelma, joten ratkaisujenkin tulee olla globaaleja. Kaikki on tehtävä yhteistyössä. Nykyinen arvio on, että vuosisadan loppuun mennessä ilmasto on lämmennyt neljä astetta. Tähän mennessä annetut päästölupaukset hillitsevät lämpenemistä kolmeen asteeseen. Tarvitaan siis selvästi kunnianhimoisempia tavoitteita. Ilmastonmuutoksesta on olemassa enemmän tulevaisuustietoa kuin ehkä mistään muusta aiheesta. Damski sanoo, että on erittäin vaikea hahmottaa, mitä tarkoittaisi maapallon lämpeneminen neljään asteeseen. Se maailma olisi joku muu kuin nykyinen, eikä sinne todellakaan kannata mennä.

Kansan Uutiset

Ilmastotoimissa huomioitava myös oikeudenmukaisuus

14.12.2018

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet aiheuttavat lisäkustannuksia, joita kaikki ihmisryhmät eivät välttämättä pysty maksamaan. Sitran johtaja Mari Pantsar toteaa ilmastotoimien eriarvoistumisvaikutusten voivat muodostua koko ilmastotaistelun pullonkaulaksi, jos epäonnistutaan. Ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi on tehtävä myös ikäviä päätöksiä, mutta poliitikkojen pitää ratkaista, miten toiset ihmisryhmät eivät kärsi tai maksa enemmän kuin toiset. Pantsarin mukaan yksittäisille pisteveroille, kuten polttoaineveroille, on parempia vaihtoehtoja mutta se merkitsee laajempaa verotuksen muutosta. Esimerkiksi päästöverojen nostamisen vaikutusta eri tuloluokille pitää kompensoida tekemällä toisaalla veronalennuksia. Sitra laatii parhaillaan ehdotusta Suomen koko verojärjestelmän uudistamisesta tulevalle hallitukselle. Pantsarin mukaan sen nyrkkisääntö on, että verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähentää, ja vähemmän sitä, mitä halutaan lisätä. Tästä seuraa, että päästöveroja pitää nostaa. Sitra on selvittämässä myös, voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön könttäsummana tehtäviä palautuksia pienituloisille. Helsingin yliopiston ilmastoprofessori Markku Ollikaisen mielestä Suomessa pitäisi käydä syvällistä keskustelua siitä mitä ilmastoon ja päästöihin liittyvässä verotuksessa voidaan kokonaisuudessaan tehdä. Yksittäisen kansalaisen kannalta Suomessa ilmastotalkoiden oikeudenmukaisuuskysymys kulminoituu Ollikaisen mukaan juuri autoiluun. Siinä päättäjät pääsisivät pitkälle esim. suosimalla päästöttömyyttä työsuhdeautojen verotuksessa. Ollikaisen mukaan jos kansantalous kasvaa 29 % vuoteen 2030 mennessä, siitä menetetään ilmastotoimien vuoksi 0,5 prosenttiyksikköä. Ilmaston takia ei olla vielä tilanteessa, jossa ilmastopolitiikassa pitäisi alkaa ajaa alas joidenkin väestöryhmien etuja. Poliitikoilta tarvitaan vain taitoa.

Tekniikka & Talous

Fortum: Hiilineutraalius voi tuplata sähkön kysynnän v. 2050 mennessä

14.12.2018

Fortumin vision mukaan yhteiskunnan laajamittainen sähköistäminen on kasvavaa liiketoimintaa. Toimitusjohtaja Pekka Lundmark arvioi, että hiilineutraalius voi tuplata sähkön kysynnän vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen, rakennusten lämmityksen ja raskaan teollisuuden prosessien sähköistäminen tekee mahdolliseksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan. Fortum arvioi, että päästöoikeuksien hinnan nousu, Saksan päätös sulkea ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä ja sähkön siirtokapasiteetin kaksinkertaistuminen Pohjoismaista Manner-Eurooppaan ja Britanniaan vuoteen 2023 mennessä ajavat sähkön hintaa ylös, kun siirrytään sähkön vuosikymmenelle. Vihertyvääkään teollisuutta ei voida pyörittää pelkällä tuuli- ja aurinkovoimalla. Lundmarkin mukaan Suomen kannattaa panostaa myös ydinvoimaan, jos maa haluaa hiilineutraaliksi. Fortum selvittää ja päättää lähivuosina, hakeeko se jatkoa Loviisan ydinvoimareaktoreidensa käyttöluville. Lundmarkin mukaan voimalat ovat hyvässä kunnossa. Hiilineutraaliuteen voidaan päästä joko siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä vastaava määrä hiiltä. Lundmarkin mielestä vety on potentiaalisin sähkön varastointimuoto. Vesivarastot on Pohjoismaihin jo rakennettu, eikä pitkäaikaista varastointia uskalla Lundmarkin mukaan laskea akkujen varaan. Mitään akkumineraaleja ei ole tarpeeksi tulevaisuuden tarpeeseen eikä se olisi teknis-taloudellisesti järkevää.

Maaseudun Tulevaisuus (E-edition PDF)

Fortum ja Rusnano aloittavat 100 MW:n tuulivoimaprojektin Venäjällä

14.12.2018

Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto käynnistää 100 megawatin tuulivoimaprojektin Venäjällä. Projekti on kolmas sijoitusrahastolle Venäjän vuosien 2017 ja 2018 uusiutuvan energian huutokaupassa myönnettyyn 1 823 MW:n rakennusoikeuteen liittyvä investointi. Laitoksen tuotannon odotetaan käynnistyvän vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.

Press Release Fortum

Iijoen Haapakoskelle smolttien ohjausaita

14.12.2018

Iijoen Haapakoskelle asennetaan alkukesästä 2019 lohen ja taimenen vaelluspoikasten eli smolttien ohjausaita, jonka avulla smoltit pyritään ohjaamaan haluttuun kohtaan voimalaitospatoa. Myöhemmässä vaiheessa smolteille aiotaan rakentaa alasvaellusväylä padon yhteyteen. Ohjausaidan ja alasvaellusväylän luoma reitti voi jatkossa toimia myös kudulta palaavien lohikalojen ja muiden kalojen vaelluksen apuna. Luke tutkii lähivuosina aidan toimivuutta. Luken tutkija Riina Huuskon mukaan Suomessa ei aiemmin ole tutkittu smolttien ohjausrakenteita ja tutkimustuloksia voidaan verrata Iijoen otva -hankkeessa aiemmin tehtyyn smolttitutkimukseen. Ohjausrakenteen suunnittelee Ponvia ja valmistaa Katera Steel. Hankkeen rahoittajiin kuuluvat mm. maa- ja metsätalousministeriö, PVO-Vesivoima, alueen kunnat, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iijoen vesistön kalastusalue. Aidan rakentaminen kuuluu Iijoen vaelluskalakärkihankkeeseen.

Maaseudun Tulevaisuus (E-edition PDF)

Suomalaisissa ydinvoimaloissa ei havaintoa kyberhyökkäyksestä

13.12.2018

Tietoturvayhtiö McAfeen raportin mukaan suomalaiseen ydinlaitokseen on kohdistunut kyberhyökkäys. Viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa kertoo, ettei TVO:lla ole havaintoa tällaisesta ongelmasta. Yhtiö on yrittänyt olla McAfeehen yhteydessä asian selvittämiseksi. Tuohimaan mukaan ydinvoimalaan ei voi vaikuttaa kyberhyökkäyksellä, sillä laitos toimii suljetussa verkossa. Loviisan Sanomien mukaan myöskään Fortum ei ole havainnut mahdollista kyberhyökkäystä Loviisassa.

Länsi-Suomi

McAfeen tietoturvaraportti: Suomalainen ydinlaitos hyökkäyksen kohteena

13.12.2018

Tietoturvayhtiö McAfee on julkaissut globaalin raportin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneesta tietoturvauhasta. Raportin mukana ollut kartta kertoo suomalaisen ydinlaitoksen olleen hyökkäyksen kohteena. Raportin mukaan kaksivaiheisen hyökkäyksen kohteena on ollut energiantuotannon, puolustuksen ja rahamaailman organisaatioita. Suurin osa kohteista on ollut Yhdysvalloissa. Haittaohjelman lähdekoodi käyttää samoja piirteitä kuin muutaman vuoden takainen Duuzer-troijalainen, joka yhdistettiin Pohjois-Koreaan. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kertoo nähneensä raportin ja selvittävänsä asiaa.

Tivi

Noireco haluaa tuoda hiilen takaisin maaperään biohiilen avulla

14.12.2018

Noireco Oy rakentaa tuotantolinjaa Hirvensalmelle Koskisen Oy:n sahan yhteyteen. Noirecon laitos käyttää ensin puukuitua ja myöhemmin sahan sivuvirtoja biohiilen valmistukseen. Yritys on kasvattamassa työntekijämäärää noin 30 henkilöön ja neljässä vuodessa on tarkoitus yltää 20 miljoonan euron liikevaihtoon. Noirecon toimitusjohtajan Tuomo Leppäsen mukaan biohiilen avulla tuodaan mikrobit ja hiili takaisin maaperään, vähennetään lannoitusta, parannetaan maaperää ja sidotaan hiilidioksidia. Biohiili myös sitoo ja ylläpitää kosteutta. Liiketoiminnan suurin kasvualue on ehkä biohiilen käyttö turvetuotannosta poistetun suon kasvuolosuhteiden ennallistamisessa. Biohiilen valmistuksessa otetaan talteen tisleitä, joita voitaisiin käyttää kasvinsuojeluaineena. Bioson Oy puolestaan tekee Juvalla sähköä ja lämpöä mädättämällä karjanlantaa ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita. Mukana on 11 viljelijää, joilta raaka-aine saadaan. Jätteestä sähköksi päätyy 40 % ja lämmöksi 60 %. Eniten sitä käyttää Turakkalan puutarha ja kesällä sähköä myydään verkkoon. Hallituksen puheenjohtajan Heikki Teittisen mukaan suurin hyöty saadaan useiden maatilojen ja puutarhan yhteistoiminnasta.

Suomenmaa (E-edition PDF)

Tanska: Vesthimmerland hyväksyi Vattenfallin tuulivoimaprojektin

13.12.2018

Vesthimmerlandin kunta on hyväksynyt ruotsalaisen voimayhtiö Vattenfallin suunnitteleman Nørrekær Enge II -tuulivoimaprojektin. Suunnitelmaan kuuluu 36 tuulivoimalan rakentaminen. Uudet voimalat lisäävät puiston kapasiteettia 184 megawattiin. Perustustyöt alkavat 2020 ja voimaloiden odotetaan olevan toiminnassa jo vuonna 2021.

EnergiWatch

Viro: Tuomioistuin ei estä yrityskauppaa

10.12.2018

Tallinnan hallinto-oikeus on hylännyt energiayhtiö Skinest Energian vaatimuksen. Skinest Energia on vaatinut, että oikeuden pitäisi kumota kilpailuviraston päätös hyväksyä yrityskauppa, jolla Eesti Energia osti uusiutuvan energian tuottajan Nelja Energian. Tuomioistuimen mukaan Eesti Energian tytäryhtiö Enefit Green oli saattanut loppuun yrityskaupan jo ennen kuin Skinest Energia anoi oikeuden suojaa kilpailuviraston päätöksen kumoamiseksi. Lisäksi tuomioistuin näki, ettei kauppa haittaisi julkista etua.

ERR