logo logo logo

Kerava aikoo miltei puolittaa päästönsä

16.11.2019

Kerava liittyy energia- ja ilmastosopimukseen, jonka myötä kaupunki sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjään selvästi. Vähennystavoite on vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Iiro Silvanderin mukaan sopimuksen tavoitteet ovat liian kunnianhimoiset ja tulevat ylivoimaisen kalliiksi asukkaille ja Keravan Energialle.

Keski-Uusimaa (E-edition, PDF)

Pääkirjoitus: Jouluvaloa myös kirkkotyömaalle

18.11.2019

Lehti kertoo pääkirjoituksessaan, että Ylivieskan uuden kirkon rakentamiseen tarkoitettu keräystavoite lähestyy. Perjantaina Kirkkotalakoot sai 10 000 euron lahjoituksen Herrforsilta. Yhtiö ei ole aiemmin tehnyt lahjoitusta tällaiseen kohteeseen. Yhtiö tukee yleensä lasten ja nuorten liikuntaa sekä kulttuuria. Lahjoitus on merkittävä kädenojennus keräykselle. Herrfors näyttää samalla esimerkkiä muille yrityksille.

Kalajokilaakso (E-edition, PDF)

Päästöoikeuksien hintojen nousu pakottaa energiayhtiöitä nostamaan kuluttajahintoja

15.11.2019

Seinäjoen Energia nostaa vuoden 2020 alussa sekä käyttöveden että kaukolämmön hintaa useilla euroilla kuukaudessa. Päätöksen taustalla on päästökauppa. Päästöoikeuksien hinnat ovat viisinkertaistuneet kahdessa vuodessa ja lisäpaine hintojen korotukseen tulee turpeen verotuksesta, joka on kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana. Toimitusjohtaja Vesa Hätilä vakuuttaa, että korotuksen jälkeenkin yhtiö tarjoaa edullista energiaa kaupunkilaisille. Seinäjoella energia on Suomen 10. halvinta, Hätilä muistuttaa.

YLE Uutiset

Pääkirjoitus: Energiayhtiön kustannuksiin kuuluu myös korjausvelka

16.11.2019

Pääkirjoituksessa käsitellään Seinäjoen Energian päätöstä korottaa kaukolämmön ja vesihuoltomaksujen hintoja vuoden 2020 alusta lukien. Vesihuoltoverkostoa joudutaan laajentamaan, kunnostamaan ja huoltamaan vesihuoltovarmuuden takaamiseksi. Kaukolämmön hinnankorotuksen suurin syy puolestaan on turpeen ja päästöoikeuksien hintojen nousu. Kirjoituksessa huomautetaan, että hulevesimaksusta käyty keskustelu osoitti, ettei infrastruktuurin ylläpitämistä mielletä aina kustannukseksi, joka jonkun on maksettava. Seinäjoen Energia voisi välttää korjausvelan kertymisen sisällyttämällä infran ylläpidon kustannukset asiakasmaksuihin.

Ilkka

Ylivieskan Kirkko­talakoot on kerännyt jo 700000 euroa

16.11.2019

Ylivieskan Kirkkotalakoot rikkoi perjantaina 700 000 euron rajan. Seurakunta vastaanotti 10 000 euron lahjoituksen Oy Herrfors Ab:ltä. Kokonaistavoite on miljoona euroa.

Keskipohjanmaa (E-edition, PDF)

Ylivieskassa juhlittiin suurinvestoinnin käyttöönottoa

16.11.2019

Oy Perhonjoki Ab:n Vies­kan Voiman voimalaitok­sella vihittiin käyttöön uusi savukaasu­pesuri perjantaina 15.11.2019. Investointi palvelee kasvavan kaukolämpöverkon tarpeita. Investoinnin arvo on kolme miljoonaa euroa. Savukaasupesuri säästää energiaa ja vä­hentää hiilidioksidi- ja rik­kidioksidipäästöjä voima­lan savukaasuista. Voimalaitospäällikkö Tommi Salo Herrforsilta toteaa, että aiempaan nähden nyt säästyy noin joka kuudes rekkalasti polttoainetta.

Keskipohjanmaa (E-edition, PDF)

Sähkön kulutuksen etäluenta vaatii tarkkailua

17.11.2019

Sähkön kulutuksen etäluentaa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan, kuinka raumalainen rivitaloasukas oli hämmästänyt Vertekin asentajan tultua tutkimaan asunnon sähkökaappia. Etäluettava sähkömittari oli lähettänyt heikkoa signaalia. Rauman Energia Sähköverkko Oy: n verkkopalvelupäällikkö Ti­mo Hyysalo kertoo, että etäluettavat sähkömittarit mahdol­listavat jokaisen Rau­man Energian alueella olevan käyt­töpaikan lukemisen etänä. Jos luennassa havaitaan puutteita, tilanne tullaan tarkastamaan paikan päälle. Joskus mittari pitää vaihtaa, joskus taas vaihdetaan mittarin liikennöintimoduuli tai antennityyppi.

Länsi-Suomi (E-edition, PDF)

Beviljas bygglov för tio vindkraftverk

16.11.2019

För fyra år sedan gick fem åländska bolag ihop (Alandia Försäkring, Leovind, Ålands vindenergi, Ålands vindkraft och Ålands elandelslag) och aviserade att de skulle satsa 75 miljoner euro på att bygga 16 nya vindkraftverk. Byggnadstekniska nämnden i Eckerö beviljade nyss bygglov för nybyggnad av tio vindkraftverk i Torp by, Eckerö. "Det är många steg kvar. Just nu är vi mitt i arbetet med att ta fram en kostnadskalkyl för projektet Långnabba I och II. Steg två är att lösa finansieringen", konstaterar Henrik Lindqvist vid Ålands vindenergi.

Ålandstidningen (E-edition, PDF)

Saknar du reflex? Plocka åt dig en egen från reflexgranen

16.11.2019

Tidningen Östnyland, Borgå Energi och Östra Nylands Räddningsverk har tillsammans dekorerat en av granarna på Borgå torg med reflexer.

Östnyland

Skenaario: Sähköautojen määrä kasvaa, päästöoikeuden hinta kohoaa selvästi

18.11.2019

Luken Hiilineutraalius 2035 -tavoitetta varten tekemässä Jatkuva kasvu -vaihtoehtolaskelmassa todetaan, että vuonna 2030 Suomessa olisi yli 700 000 sähköautoa. Peruslaskelmassa määrä on 150 000. Sähköautot valtaavat markkinat miltei kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Säästö-skenaariossa sähkö- ja kaasuautojen määrät kasvavat selvästi hitaammin. VTT:n mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin liikenteen, lämmityksen, jätteiden ja maatalouden päästöjä pienentämällä. Päästökauppa vähentäisi energiatuotannon ja teollisuuden päästöjä. Päästöoikeuden hinnat kohoaisivat voimakkaasti. Jatkuva kasvu -skenaariossa nollapäästöön yllettäisiin vuonna 2035, jos päästöoikeus maksaisi noin 63 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Säästö-skenaariossa hinta olisi jo sata euroa. Vuoden 2035 jälkeen hinta kohoaa jopa vajaaseen 150 euroon.

Maaseudun Tulevaisuus (E-edition PDF)

GeoHouse Älykylän energiantuotannon vaihtoehtoja tutkittiin opinnäytetyössä

18.11.2019

Utajärven GeoHouse Älykylän aluesuunnitelman valmistuttua ASV Arctic Smart Village Oy on jatkanut kohteen energiantuotannon vaihtoehtojen selvittämistä. Osana projektia yritys teetti opinnäytetyönä selvityksen GeoHouse Älykylän energiantarpeesta ja energiantuotannon mahdollisuuksista. Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevan Alisa Hastin opinnäytetyössä vertailussa olleista vaihtoehdoista aurinkoa ja puuhaketta hyödyntävä hybridiratkaisu osoittautui taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Hastin mukaan merkittävin tulos opinnäytetyössä oli keskitetyn järjestelmän edullisemmat investointikustannukset verrattuna talokohtaiseen järjestelmään GeoHouse Älykylän kokoluokassa. Kuukausituotantoa tarkasteltaessa keskitetyllä energiantuotannolla päästiin hänen mukaansa myös parempaan omavaraisuusasteeseen. Hast lisää, että keskitetyn energiantuotannon kannattavuus paranee edelleen, jos alueelle suunnitellut muut toiminnot toteutuvat. Opinnäytetyön pohjalta Arctic Smart Village Oy jatkaa energiantuotannon selvityksiä yhteistyötahojensa kanssa.

Press Release Arctic Smart Village

Säätösähkömarkkinoiden itsenäisen aggregaattorin pilottia laajennetaan

14.11.2019

Fingrid suunnittelee laajentavansa vuonna 2017 aloitettua pilotointia niin sanotun itsenäisen aggregaattorin toiminnasta säätösähkömarkkinoilla. Itsenäiset aggregaattorit tarjoavat joustavien resurssien omistajille valinnanmahdollisuuksia joustopalveluiden tarjonnassa ja mahdollistavat toimijoille esimerkiksi erikoistumisen tiettyyn teknologiaan. Muutaman vuoden käynnissä olleista, Helenin ja Voltaliksen kanssa toteutetuista piloteista saadut kokemukset ovat toistaiseksi olleet niukkoja. Fingrid näkee pilotin laajentamisen mahdollisuutena kokeilla vuoden 2019 aikana kokeiltujen pilottiratkaisujen skaalautuvuutta ennen varsinaisia sopimusmuutoksia. Suomessa pilotti on suunniteltu avattavan kaikille asiasta kiinnostuneille säätösähkömarkkinatoimijoille. Edellytyksenä osallistumiseen on pilottisopimuksen tekeminen ja tasevastuu. Pilotin käynnistäminen vaatii viranomaisen hyväksynnän. Pilotin käynnistymisestä tiedotetaan myöhemmin lisää.

Press Release Fingrid

Jakomäessä kaadetaan puita uutta maakaasuputkea varten

15.11.2019

Jakomäessä kaadetaan puita Huokotien ja Somerikkotien varresta marraskuun 2019 aikana uuden maakaasuputken rakentamista varten. Alueelle on rakennettava uusi kaasuputki, koska nykyinen joudutaan poistamaan käytöstä Helsingin kaupungin uusien palvelutilojen ja asuntojen rakentamisen myötä. Kaasuputken rakennustyöt alkavat tammikuussa 2020 ja valmistuvat saman vuoden kesällä. Putken valmistuttua putkilinjalle jää viiden metrin puuton vyöhyke, joka maisemoidaan.

Press Release Gasum

Päästövähennyksiä on tehtävä kaikilla tärkeillä sektoreilla

15.11.2019

Suomesta voi tulla ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä vain, jos tehdään kaikkia koskevia päästövähennyksiä kaikilla tärkeillä päästösektoreilla ja säilytetään riittävät hiilinielut. Suomessa on laadittava viimeistään vuonna 2021 uusi energia- ja ilmastostrategia. TEMin ylijohtajan Riku Huttusen mukaan jo aiemmin tiedettiin, että hallituksen tavoite on haastava. Nyt on täsmennetyt mallinnukset ja alustavat laskelmat. VTT:n johtava tutkija Tiina Koljonen toteaa, että päivitettyjen Jatkuva kasvu - ja Säästö-skenaarioiden perusteella kriittistä on fossiilisista polttoaineista luopuminen ja teollisuuden prosessiperäisten päästöjen pienentäminen ripeällä aikataululla. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen on puolituttava vuoteen 2030 mennessä ja loputtava vuoteen 2045 mennessä. Kummassakin skenaariossa päästöoikeuksien hinnat on saatava nopeasti selvään nousuun. Se tapahtuu politiikkatoimilla. Luken Tarja Tuomaisen mukaan kaikissa skenaarioissa nielut suurenevat vuodesta 2035 alkaen, mutta kehitys eriytyy vahvasti ennen sitä. Jatkuva kasvu -skenaariossa hiilinielu on 19,5-22,8 ja Säästö-skenaariossa 19-11,8 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuosina 2020-35. Jatkuva kasvu -skenaariossa aines- ja energiapuuhakkuut ovat 81 milj. kuutiota vuodessa vuonna 2030 eivätkä siitä nouse. Säästö-skenaariossa ne ovat 88 milj. kuutiota ja nousevat yli 90 milj. kuutioon seuraavien 20 vuoden aikana.

Kauppalehti

Luken laskelma hiilinieluista vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista

15.11.2019

Luke on julkistanut uusia laskelmia hiilinieluista. Niiden perusteella hallitus joutuu keksimään lisää ilmastoimia, ripeästi. Laskelmissa merkittävimpiä tuloksia on se, että tulevina vuosikymmeninä Suomen metsien hiilinielut ovat noin puolet siitä, miltä vielä vuosi sitten vaikutti. Tällä on suuri vaikutus tavoitteeseen saada Suomi hiilineutraaliksi vain 15 vuoden aikana. Antti Rinteen (sd) hallitus on linjannut tavoitteekseen muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. VTT on tarkastellut hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista laajemmin. Johtopäätöksissä todetaan, että tavoite on mahdollinen, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla oleellisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. VTT:n tarkastelun perusteella ilmastopäästöt pitäisi politiikan avulla saada jyrkkään laskuun viimeistään vuoden 2030 jälkeen. Lisäksi VTT laskee, että EU:n päästökaupassa päästöoikeuden hinnan pitäisi nousta yli 85 euroon hiilidioksiditonnilta eli noin 2,5-kertaistua nykyisestä. Jos näin ei käy, Suomen pitäisi tehdä kansallisesti lisätoimia. Liikenteen päästöjen pitäisi puolittua kymmenessä vuodessa. Tarvittavat loikat ovat suuria.

Helsingin Sanomat

Suomen parhaissa vastuullisuusraporteissa suunta kohti vähähiilistä taloutta

15.11.2019

Suomen parhaat vastuullisuusraportit on palkittu 14.11.2019. Kaikissa kärkipään raporteissa korostui ajatus siitä, että liiketoiminnassa ollaan siirtymässä vähähiiliseen talouteen. Järjestäjäryhmän puheenjohtaja Jani Alenius kommentoi, että on olemassa tarve yhtenäisille standardeille ja raportointikehitykselle. Osa yrityksistä kytkee vastuullisuustavoitteet johdon palkitsemiseen, ja tällaista toivotaan lisää, koska näin voidaan nostaa vastuullisuuden merkitystä liiketoiminnassa. Kokonaiskilpailun voittoon nousi Stora Enso raportillaan Sustainability 2018. Ilmastonmuutos-sarjan voitti Keskinäinen Työelämävakuutusyhtiö Varma. Se raportoi ansiokkaasti ilmastoriskille alttiiden alojen osuudesta sijoitussalkussa. Ihmisoikeudet-sarjan voiton vei Kesko ja Arvonluonti-sarjan Martela. Vuoden nousija -kunniamaininnan sai Tokmanni. Kilpailun järjestäjät pyysivät myös sidosryhmiä Nesslingin säätiötä ja Ympäristötiedon foorumia valitsemaan suosikkinsa ilmastonmuutossarjassa. Nämä valitsivat suosikikseen Fortumin raportin, koska siinä oli huomioitu ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden väliset kytkökset ansiokkaasti.

Press Release Aalto-yliopisto

Komission energiaosaston pääjohtaja: Ilmastotoimien vaikutuksista puhuttava

14.11.2019

Euroopan komission energiaosaston pääjohtajan Ditte Juul-Jørgensen sanoi 14.11.2019 Helsingissä järjestetyssä SET-Plan -konferenssissa, että pitäisi puhua enemmän siitä, minkälaisia seurauksia ilmastonmuutoksen hillinnällä on kansalaisten elämään. Juul-Jørgensenin mukaan tuuli- ja ydinvoima herättää paljon paikallista vastustusta. Tulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevat esimerkiksi pienydinvoimalat ja vetyteknologia. Kansalaisten pitäisi päästä mukaan energiantuotantotapojen valintaan nykyistä järjestelmällisemmin ja läpinäkyvämmin. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CSS) on komissaarin mielestä osa ratkaisua, joten tekniikan mahdollisuuksista ja riskeistä pitää lisätä keskustelua. Konferenssin avajaispuheen piti pääministeri Antti Rinne, jonka mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää uudenlaista ajattelua.

Hämeen Sanomat

Mielipide: Tuulivoiman haittojen ehkäisy retuperällä Suomessa

17.11.2019

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Jari Vihriälä sekä varapuheenjohtaja Sari Murto kirjoittavat Aamulehden Lukijalta-palstalla tuulivoiman haittojen ehkäisystä Suomessa. Kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että Suomessa suositaan varauksetta tuulivoimaa erityisesti nyt, kun ulkomaiset alan toimijat ovat saapuneet hankkeineen Suomeen. Haitoista puhuminen on heidän mukaansa liiaksi keskittynyt vain paikallisille asukkaille, jotka ensisijaisesti joutuvat kärsimään tuulivoiman terveysvaikutuksista. Kirjoittajat ovat sitä mieltä, että luontoa, maisemaa ja tuulivoiman läheisyydessä asuvia ihmisiä tulisi suojella tuulivoiman haitoilta nykyistä tiukemmilla säännöksillä ja ohjeilla. Vihriälä ja Murto vertaavat tilannetta Saksaan, Norjaan ja Tanskaan, joissa sekä yleinen mielipide että asiantuntijat puoltavat rajatumpaa tuulivoiman rakentamista.

Aamulehti

Turku Energialle lisää tuulivoimaa Hyötytuulen investoinnin myötä

15.11.2019

Turku Energian tuulivoimatuotanto kasvaa, kun sen osakkuusyhtiö Suomen Hyötytuuli investoi uusiin tuulivoimahankkeisiin. Tuulisähkön siivu Turku Energian omasta vuosittaisesta tuotannosta on uuden tuulivoiman myötä noin 23 %. Suomen Hyötytuuli on ostanut Kyyjärveltä Peuralinnan tuulipuistohankkeen YIT:ltä. Tuulipuistoon suunnitellaan seitsemää tuulivoimalaa. Turku Energia on mukana Turun kaupungin pyrkimyksessä olla hiilineutraali vuonna 2029.

YLE Uutiset

Kaidin tehdashanke Kemissä jäissä

16.11.2019

Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamohanke on pysähdyksissä emoyhtiön talousvaikeuksien vuoksi. Kemin kaupunginjohtajan Tero Nissisen mukaan tehdashankkeen kohtalosta on yritetty saada tietoja niin Kaidi Finlandin kuin valtiollisten tahojenkin kautta, heikoin tuloksin. Kaidin tytäryhtiö Kaidi Ecological ennusti lokakuun 2019 lopun osavuosikatsauksensa yhteydessä vuodelle huomattavia tappioita, ja ahdingon uskotaan ulottuvan myös itse emoyhtiöön. Kaidi on vakavasti velkaantunut, ja yhtiön keskushahmo sekä Kaidi Finlandin hallituksen puheenjohtaja Chen Yilongia uhkaa kotimaassaan sakko sekä elinikäinen porttikielto kiinalaisille arvopaperimarkkinoille. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Viljakainen vakuuttelee, ettei biojalostamohanketta ole kuopattu, mutta rakentamaan tuskin päästään ennen kuin emoyhtiön tilanne on saatu vakautettua. Myöskään hankkeen myyntiä ei hänen mukaansa ole alettu valmistella. Kemin kaupunkia kiinnostaa hankkeen työllisyysvaikutusten lisäksi erityisesti 2,5 miljoonalla eurolla Kaidille myyty tontti. Kaupungilla on oikeus periä sopimussakkoa, mikäli yhtiö ei saa biomassan nesteytyslaitosta valmiiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Jos tehdasta ei saada toteutettua määräajassa, kaupunki ja yhtiö joutunevat neuvottelupöydän ääreen. Kaupunki saattaa myös lunastaa tontin takaisin itselleen.

Kaleva

Suomanifesti osoitti mieltään Miehikkälän turvehanketta vastaan

15.11.2019

Suomanifesti-kansanliike järjesti 16.11.2019 mielenilmauksen, jossa vastustettiin Vapon kaavailuja aloittaa turpeennosto Miehikkälän Heinä-Vaajersuolla. Protestissa puhui mm. poliitikko Heidi Hautala (vihr.). Suomanifesti-liike vaatii tiukennuksia turpeen energiakäytön lakkauttamiseen. Sen mukaan turpeenpoltto tulee lopettaa kokonaan ja energiamuodon alasajo aloittaa jo vuonna 2020. Lisäksi liike katsoo, että kaikki hakuvaiheessa olevat luvat uusille turvetuotantoalueille tulee peruuttaa. Suomanifesti kertoo aikovansa ottaa kantaa myös tulevaisuudessa turvetuotannon lopettamiseksi. Kansanliikkeen lisäksi paikalliset asukkaat ja mökkeilijät suhtautuvat epäilevästi Vapon suunnitelmiin Miehikkälässä. Erityistä huolta aiheuttaa tuotantovesien ohjaus paikalliseen Virojokeen, sillä vesistöjen omistajat ovat lähivuosina työskennelleet palauttaakseen alueen jokia luonnontilaan. Vapon toiminnan pelätäänkin uhkaavan taimenten ja rapujen elinoloja. Vapo on vakuuttanut, että tuotantoalueen vedet suodatetaan uuden teknologian avulla, eikä vesistöille pitäisi aiheutua huomattavaa haittaa. Yhtiö uskoo, että vireillä olevan ympäristölupapäätöksen saaminen menee vuodelle 2020. Mahdollinen investointipäätös tehdään lupapäätöksen jälkeen, ja aikaisimmillaan tuotanto on tarkoitus käynnistää vuonna 2023.

YLE Uutiset

Kuopion suunnitelmissa sähköbussien hankinta

15.11.2019

Kuopion kaupunki valmistautuu sähköbussien hankintaan. Vuonna 2021 Kuopion kaduilla saattaa kulkea yhdeksän sähköbussia. Kuopion kaupungin joukkoliikenneinsinööri Antti Tirkkonen kertoo, ettei vielä ole saatu selvyyttä siitä, mille reiteille bussit sijoittuisivat. Vuoden 2018 lokakuussa valmistuneen selvityksen mukaan sähköbussit soveltuisivat parhaiten kaupungin keskustan ja sen liepeillä liikennöiville tiheävuoroisille linjoille. Suunnitelmissa on, että kilpailutuksessa saisi lisäpisteitä uusiutuvan dieselin käytöstä.

YLE Uutiset

SLL: Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen riippuu metsistä

15.11.2019

Luken uusimpien lukujen perusteella Suomen hiilinielu on jäämässä pitkäksi aikaa pieneksi, jos hakkuita yhä kasvatetaan. Aiemmassa arviossa vuoden 2035 nielun suuruus oli noin 35 Mt hiilidioksidia. Tuoreessa arviossa se on vain 17,9 Mt hiilidioksidia. Muutos on seurausta viime vuosien korkeista hakkuista. Nielujen pienuus vuonna 2035 olisi seurausta yhä kasvavista hakkuista, jotka uhkaavat myös metsäluontoa ja vesistöjä. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan näin suuri pudotus vaikeuttaa merkittävästi hiilinegatiivisuustavoitteen saavuttamista. Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu, joten se, saavutetaanko hiilineutraalius vuonna 2035 ja voiko Suomi olla ilmastoa viilentävä sen jälkeen, riippuu metsistä. Nielut ovat nyt ennätysmatalat ja hakkuut ylisuuret. Jotta Suomi voi olla ilmastoa viilentävä, ainoa keino on luopua fossiilisista polttoaineista, rajoittaa metsien hakkuita ja ottaa käyttöön luonnon ilmastoratkaisut hiilinielujen vahvistamiseksi. Tarvitaan lisää elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista, talousmetsiin jatkuvapeitteistä kasvatusta ja kestävyyskriteerit bioenergialle.

Press Release Suomen luonnonsuojeluliitto

Biokattilat ovat pudonneet pois bioenergian rahoituslinjauksista

15.11.2019

Kotimaiset biokattiloiden valmistajat ovat huolissaan Euroopan komission bioenergian rahoituslinjauksista. Valmetin yhteiskuntasuhdejohtaja, Bioenergia ry:n hallituksen jäsen Carita Ollikainen sanoo, ettei tekninen asiantuntijaryhmä ottanut bioenergiateknologian valmistusta mukaan kestävän rahoituksen luokitukseen, vaikka siellä on bioenergiatuotanto. Ollikainen sanoo, että jos bioenergiateknologian tuotantoa ei ole lopullisessakaan kestävän rahoituksen lainsäädännössä, siitä voi seurata ongelmia laitteita valmistaville teollisuusyhtiöille. Investointien rahoituksen hinta voi nousta, jos pankit kohdistavat rahoitusta kestävään tuotantoon.

Maaseudun Tulevaisuus (E-edition PDF)