logo logo logo

Lämpöä ja sähköä suoraan auringosta

5.6.2020

Aurinkoenergiaa käsittelevässä artikkelissa mainitaan, että Vakka-Suomen Voiman tietojen mukaan Laitilassa on käytössä aurinkopaneeleita jo noin 60 kohteessa. Näistä 50 on omakotitaloja ja loput yrityksiä ja julkisia kohteita. Paneeleita on asennettu mm. Wirvoitusjuomatehtaan, Munaxin, liikuntahallin, kirjaston, terveyskeskuksen ja kaupungintalon katolle.

Laitilan Sanomat

Huipulta suunta on alas

5.6.2020

Suomen suurimpien yritys kasvu on jatkunut, vaikka viime vuonna tulokset ovat alkaneet heikentyä. Tänä vuonna edessä on pudotus. Mukana lehden listauksessa ovat muun muassa EPV Energia, Oulun Energia, Pohjolan Voima, Katternö, Lahti Energia, Vantaan Energia, KSS Energia ja Vaasan Sähkö.

Talouselämä (E-edition, PDF)

Fingrid jätti poikkeuspyynnön varttitaseen käyttöönotosta

5.6.2020

Fingrid on jättänyt poikkeuspyynnön 15 minuutin taseselvitysjakson eli varttitaseen käyttöönotosta Energiavirastolle 5.6.2020. Tästä päivästä lähtien viranomaisella on kuusi kuukautta aikaa arvioida Fingridin hakemusta. Viranomaisella on mahdollisuus tehdä pyyntö lisäselvityksestä. Aikaisemman tiedotteen mukaisesti Fingrid hakee muiden Pohjoismaiden tapaan poikkeusta 22.5.2023 saakka. Viidentoista minuutin taseselvitys- ja kaupankäyntijakson käyttöönotolla mahdollistetaan muutos kohti puhdasta energiajärjestelmää, jossa sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihtelu lisääntyy.

Press Release Fingrid

Valmet Automotive haluaa autotehtaan hiilineutraaliksi

5.6.2020

Valmet Automotive kertoo, että Uudenkaupungin autotehtaalle on asetettu kunnianhimoinen tavoite saavuttaa tuotannon hiilineutraalius vuoden 2021 loppuun mennessä. Tavoite on osana konsernin toimintaohjelmaa, jolla yritys pyrkii jotavien kestävän kehityksen yritysten joukkoon toimialallaan. Tavoitteeseen pyritään vähentämällä energian kulutusta, parantamalla energiatehokkuutta, hyödyntämällä fossiilittomia ja uusiutuvia vaihtoehtoja tehtaan sähkön ja energian tuotannossa sekä kompensoimalla hiilidioksidipäästöt kansainvälisesti standardoiduilla ohjelmilla. Yritys solmi autotehtaalle alkuvuonna 2020 uuden sähkösopimuksen, jonka myötä se käyttää vain fossiilivapaasti vesivoimalla tuotettua sähköä.

Länsi-Suomi

Rakennusten tekniikan energiatehokkuutta parannetaan asetuksella

4.6.2020

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla annetaan energiatehokkuuden vaatimukset rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmille, paikallisille sähköntuotantojärjestelmille sekä itsesäätyville laitteille. Vaatimukset tulisivat sovellettaviksi sekä uudisrakennuksissa, korjaus- ja muutostöissä että rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että rakennusten tekniset järjestelmät ovat energiatehokkaita ja sisäilmaston laatu hyvä. Asetus on osa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutoksen toimeenpanoa Suomessa. Direktiivimuutoksen tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2020.

Press Release Ympäristöministeriö

Lahdessa uusi Vähähiilisen rakentamisen kehittämiskeskus

4.6.2020

Uusi Vähähiilisen rakentamisen kehittämiskeskus jatkaa Lahdessa tehtyä ympäristönsuojelu- ja kehitystyötä. Keskuksen idea on, että kaupunki ja kaupungin konserniyhtiöt tarjoavat tuotekehitys- ja tutkimusalustan hiilineutraalin rakentamisen, kestävän kehityksen ja kiertotalouden innovaatioiden suunnittelemiseen ja testaamiseen. Uusi keskus toimii Lahden kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvonnassa ja tarjoaa ratkaisuja koko maahan. Vähähiilisen rakentamisen kehittämiskeskuksen tavoitteena on löytää uusia tapoja ja teknisiä ratkaisuja rakentamisen hiilijalanjäljen vähentämiseen. Tarkoituksena on tuotteistaa sopivimmat teollisiksi ratkaisuiksi tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin. Keskuksen toiminta on parhaillaan käynnistymässä ja nyt etsitään kansallisia ja alueellisia yhteistyökumppaneita.

Press Release Lahden kaupunki

Vaasan Sähköverkko mallinsi tuulen vaikutuksia sähkölinjoihin

5.6.2020

Vaasan Sähköverkko on kevään aikana mallintanut tuulen vaikutuksia sähkölinjoihin osana pilottihanketta. Pilotti kohdistui 60 kilometriin ilmajohtoja Sundomin saaristossa. Hankkeen tulokset kertovat, mitkä kohdat sähköverkosta ovat erityisen haavoittuvaisia tuulen aiheuttamille vaurioille. Pilottohankkeessa tutkittiin sekä puuston kaatumisriskiä että ilmajohtojen vaurioitumisriskiä. Tuulen vaikutusta mallinnettiin eri ilmasuunnista ja tuulen eri voimakkuuksilla. Vaasan Sähköverkon kunnossapitopäällikkö Göran Heino sanoo, että pilotti auttaa raivaussuunnitelmissa ja uusien linjareittien suunnittelussa. Pilotti tehtiin yhteistyössä Numerolan kanssa.

Press Release Vaasan Sähköverkko

Kattava selvitys maalämmöstä Helsingin alueella

5.6.2020

Sweco toteutti Suomen ensimmäisen kattavan maalämpöselvityksen Suomessa. Se toteutettiin Helsingissä ja se valmistui toukokuussa 2020. Helsingin kattavassa selvityksessä tarkasteltiin kerralla kokonaisia asuinalueita tai kortteleita. Maalämpö yleistyy Suomessa. Jo vuonna 2015 maalämpö ohitti sähkön uusien valmistuneiden pientalojen lämmitysmuotona. Vuonna 2017 noin 10 % Suomen omakotitaloista ja 8 % rivitaloista käytti päälämmitysmuotona maalämpöä. Selvityksen mukaan maalämmöllä voidaan täyttää 14-18 % Helsingin lämmitystarpeesta vuonna 2035, jos tarve ei kasva nykyisestä.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Suomen suurimmat T&K:hon panostavat yritykset v. 2019

5.6.2020

Tekniikka & Talous -lehti on listannut Suomen 100 suurinta yritystä tutkimus- ja kehitysinvestointien suhteen. Listan ylivoimainen ykkönen oli Nokia, jonka t&k-kulut vuonna 2019 olivat 4 411 milj. euroa (18,9 % liikevaihdosta). Vuodesta 2018 Nokian t&k-panostukset pienenivät 5 %. Toiselle ja kolmannelle sijalle nousivat Nordea ja OP-Ryhmä. Nordean t&K-menot vuonna 2019 olivat 610 milj. euroa (4,8 % liikevaihdosta) ja OP:n 244 milj. euroa (4,9 %). Kymmenen kärjessä olivat myös Kone (171 milj. euroa), Wärtsilä (164 milj. euroa), Stora Enso (141 milj. euroa), ABB (139 milj. euroa), Orion (119 milj. euroa), Amer Sports (102 milj. euroa) ja Cargotec (102 milj. euroa). Suurin osa yrityksistä kasvatti t&k-investointejaan vuoteen 2018 verrattuna. Suhteessa eniten panostuksiaan kasvatti HMD Global, 2 510 %. Yrityksen t&k-kulut kasvoivat 2,4 milj. eurosta 62,7 milj. euroon. Seuraavaksi eniten t&k-menot kasvoivat Helenillä (268 %) ja Asiakastiedolla (152 %). Ericssonilla (50,0 %), SSH:lla (34,1 %) ja Bittiumilla (33,4 %) t&k-kulut ylittivät kolmanneksen liikevaihdosta.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Helen kehittää hiilineutraalia tulevaisuutta

5.6.2020

Helen on yksi suhteessa eniten t&k-investointeja kasvattaneista yrityksistä. Talousjohtaja Timo Rajalan mukaan Helen investoi voimakkaasti hiilineutraaliin tuotantoon ja uuteen teknologiaan liittyy paljon t&k-kuluja. Vuonna 2019 niihin sisällytettiin mm. Mustikkamaalle rakennettava ainutlaatuinen luolalämpövarasto kaukolämmön tuotantoon. Tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Investointi on arvoltaan 15 milj. euroa. Helen selvittää mm. myös pienten ydinreaktoreiden hyödyntämismahdollisuuksia SMR-ekosysteemihankkeessa, jossa kehitetään valmiuksia uuden teknologian käyttöönottoon yhteistyössä laitetoimittajien, käyttäjien, tutkijoiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Rajala kertoo, että ekosysteemihanke on käynnistynyt keväällä 2020. T&k-investoinnit ovat hänen mukaansa onnistuneet hyvin.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Sähkön negatiivinen hinta säästi veronmaksajilta tuulitukea

5.6.2020

Sähkön markkinahinta oli Suomen hinta-alueella 10.2.2020 neljän tunnin ajalta negatiivinen, miltä ajalta tuulivoimatukena maksettavaa syöttötariffia jätettiin laskennallisesti maksamatta tuulivoimayhtiöille noin 290 000 euroa. Tästä koitui siis säästöä veronmaksajille maksamatta jääneen tuulivoimatuen muodossa. Energiaviraston johtavan asiantuntijan Kari Lavasteen mukaan lukema on todellisuudessa hieman pienempi, koska kaikki tuulivoima ei ole syöttötariffin piirissä

Tekniikka & Talous

Senaatti-kiinteistöjen aurinko-ohjelma alkaa toteutua

5.6.2020

Valtion toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen käynnistämä valtakunnallinen aurinko-ohjelma alkaa konkretisoitua pääkaupunkiseudulla. Heinäkuussa 2020 aloitetaan aurinkovoimaloiden asennukset kymmeneen valtion rakennukseen. Mukana ensimmäisessä vaiheessa ovat tutkimuslaitoksista THL Tilkanmäellä ja VTT Otaniemessä, monen käyttäjän virastotalot Pasilassa, Sörnäisissä ja Hakaniemessä, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu sekä Kansallisgallerian varasto ja Oopperatalo. Senaatti-kiinteistöt investoi vuoteen 2022 saakka vuosittain noin miljoona euroa olemassa olevien kiinteistöjensä katoille toteutettaviin voimaloihin. Senaatti on solminut Suomen suurimpiin aurinkovoiman toimittajiin kuuluvan Lem-Kemin kanssa sopimuksen vuoden 2020 pääkaupunkiseudun voimaloiden asentamisesta. Senaatin tavoitteena on kasvattaa aurinkosähkön tuotantoa seuraavina vuosina 20-kertaiseksi nykytasosta

Press Release Senaatti-kiinteistöt

Kemijoki Oy:n säätövoima tärkeää

4.6.2020

Kemijoen valjastaminen energiantuotantoon aloitettiin vuonna 1952. Valtio on edelleen Kemijoki Oy:n suurin omistaja. Kemijoki Oy kattaa kolmanneksen Suomen säätöenergian tarpeesta. Kemijoen vesistöalueelle on tekeillä uusi tulvariskien hallintasuunnitelma, jonka pitäisi valmistua vuonna 2021. Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen ei halua kommentoida Vuotoksen allasta, sillä sen rakentamista perusteltiin vesivoiman lisäksi Rovaniemen tulvasuojelulla. Hän toteaa, että valitettavasti Ounas- ja Kemijoen valuma-alueella on vähän järviä, jonne vettä voitaisiin tulvien varalle varastoida. Kemijoki Oy:n johtaja Janne Ala sanoo, että vesivoimaa tarvitaan mm. kasvavan tuulivoiman säätövoimana sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainossa pitämiseen.

Kauppalehti (E-edition PDF)

Tuulivoimaosaamista täytyy kehittää koulutuksessa

5.6.2020

Suomessa on suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita noin seitsenkertaisesti nykyiseen tuulivoimakapasiteettiin verrattuna. Alan kasvu näkyy yrityksissä. Esimerkiksi tuulivoimahankkeita kehittävän Ilmatar Windpowerin työntekijämäärä on kolminkertaistunut noin vuoden aikana. Ilmattaren toimitusjohtaja Juha Sarsama sanoo, että koska tuulivoiman hankekokonaisuuksille ei ole omaa koulutusohjelmaa, alan yrityksissä opitaan tekemällä. Osaamista kuitenkin tarvitaan myös sääntelyssä, kaavoituksessa, ja rahoituksessa. Alalle kaivataan jatkossa paljon uusia tekijöitä, niin hankekokonaisuuksien pyörittämiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kuin tukitoimintoihin kuten taloushallintoon. Sarsaman mukaan Suomi on tuulivoimassa noin 10 vuotta Ruotsia jäljessä.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Intialaismedia: Fortumin Intian aurinkoenergiahankkeet kiinnostavat sijoittajia

4.6.2020

Fortumin Intian aurinkoenergiahankkeista on intialaisten lähteiden mukaan kiinnostunut ainakin kuusi eri sijoittajatahoa. Mukana kerrotaan olevan Kanadan Eläkerahasto, pääomasijoitusyhtiöt Actis, KKR, Macquarie, Edelweiss Infrastructure ja Brookfield Asset Management. Intialaisen The Mint -lehden kahden nimettömän lähteen mukaan kauppa olisi yksi Intian suurimmista ja se kattaisi noin 500 megawatin aurinkoenergiaprojektit Intiassa. Lähteet arvioivat kaupan arvon olevan jopa 500 miljoonaa euroa. Fortumin Intian toimitusjohtaja Sanjay Aggarwal kuitenkin sanoo, että yhtiö hyödyntää nyt pääoman kierrätystä. Näin voimme aurinko- ja tuulivoimassa keskittyä laitosten suunnitteluun, rakentamiseen ja operointiin ja myydä osan valmiista hankkeista ulkopuolisille sijoittajille, mikä vapauttaa pääomaa tulevia investointeja varten. Fortum tuli Intiaan vuonna 2012 ja toimii maassa pääosin uusiutuvien energiamuotojen parissa. Yhtiöllä on myös kehitteillä sähkö­au­tojen lataus­ver­kostoja ja erilaisia tutkimus- ja kehitys­hankkeita.

Talouselämä

Purmo Wind Park on löytänyt uuden mahdollisen kumppanin

4.6.2020

Aiemmin on kerrottu, että Lillby Vind, Prokon, WPD Finland ja Fortum halusivat rakentaa tuulipuiston Purmon länsiosaan. Kuukausien keskustelujen jälkeen maanomistajien nimeämä neuvotteluryhmä on nyt neuvotellut toisesta vaihtoehdosta, saksalaisesta Abo Windista. Keskusteluun osallistui lisäksi muita toimijoita. Purmo Wind Park on keskustellut yhteensä kahdeksan eri yrityksen kanssa. Yrityksen hankekuvauksen mukaan kyseessä on tuulipuisto, jossa on enintään 50 tuulivoimalaa, joiden korkeus on 250-300 metriä. Kuvauksen mukaan tuulipuisto voisi toimittaa sähköä jopa 50 000:een sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Hankealueen pinta-ala on noin 5 100 metriä. Tuulipuiston toteutusaikataulu on arviolta 4-6 vuotta. Yhtiö arvioi, että kiinteistövero tuulipuiston noin 30 vuoden elinkaaren aikana olisi noin 43 miljoonaa euroa.

Österbottens Tidning

Suuryritysten investointien määrän arvioidaan laskevan

5.6.2020

Talouselämän tekemän vertailun mukaan Suomen suuryrityksistä Neste oli kovin investoimaan vuonna 2019. Neste käytti investointeihin 890 milj. euroa, josta neljännes meni Singaporen jalostamoon. Kärkisijoilla investoinneissa olivat myös Nokia ja Kesko. Investointiluvut eivät sisällä kuluja tuotekehitykseen, jotka esimerkiksi Nokialla olivat 4,4 miljardia euroa. Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n investoinnit olivat yhteensä 1,1 miljardia vuonna 2019. Stora Enso on alentanut koronan vuoksi investointibudjettiaan 50 milj. eurolla vuodelle 2020 ja yhtiö investoi 650-700 milj. eurolla, mikä on edelleen 150-200 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. UPM:n investoinnit kasvavat 1,2 miljardiin euroon vuonna 2020, ja tästä 900 milj. euroa kohdistuu Uruguayn sellutehtaaseen. EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan lyhyellä aikavälillä yritykset turvaavat kassavirtaa ja tekevät nopeita toimia, mutta isot investointisuunnitelmat ovat vuosikymmenten asioita eikä niitä muuteta kevyin perustein. Yleistilanne on, että investointien määrä laskee. Iso lasku nähdään tuotannollisissa ja tehdasinvestoinneissa sekä asuntorakentamisessa. Positiivista on, että investoinnit digitalisaatioon ja päästöjen vähentämiseen kasvavat. Finnveran pääekonomistin Timo Lindholmin mukaan yritykset tinkivät nyt investoinneista ja keskittyvät kulujen karsimiseen ja omasta kannattavuudesta huolehtimiseen. Suurten yritysten investoinnit ovat muutenkin suuntautuneet enemmän Suomen ulkopuolelle.

Talouselämä (E-edition PDF)

Fortum Bio2X pyrkii biopohjaisten raaka-aineiden hyödyntämiseen

5.6.2020

Fortumin Bio2X-liiketoiminnan kehitysjohtajana aloittaneen Atte Virtasen mukaan liiketoimintayksikkö pyrkii aiemmin hyödyntämättömien biopohjaisten raaka-aineiden käyttöön. Tavoitteena on, että raaka-aineesta hyödynnetään 90 %. Raaka-aineena voivat olla mm. oljet tai metsätalouden jätejakeet. Esimerkiksi olkea jää paljon hyödyntämättä, vaikka materiaali on ympäristöystävällistä.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Gasum bunkrasi LNG-polttoainetta Heereman Sleipnir-alukselle

4.6.2020

Pohjoismainen energiayhtiö Gasum on saavuttanut jälleen yhden virstanpylvään bunkrattuaan nesteytettyä maakaasua (LNG) Heerema-yhtiön maailman suurimmalle puoliksi upotettavalle nosturialukselle Sleipnirille. Alus bunkrattiin toukokuussa 2020 Norjan Åmøyfjorden-vuonolla. Heerema on viimeisin merenkulkualan yhtiö, joka pienentää ilmastovaikutuksiaan käyttämällä Gasumin vähäpäästöistä nesteytettyä maakaasua (LNG). Gasumilla on viisi LNG-alusta: Coralius, Kairos, Coral Energy, Coral EnergICE ja Seagas. Niitä kaikkia voidaan käyttää bunkrausoperaatioihin, ja alukset ovat tärkeä osa Gasumin strategiaa rakentaa vähähiilistä huomista sekä maalla että merellä. Gasumin meriliikenteen myyntijohtaja Jacob Granqvist sanoo, että meriliikenne aiheuttaa kolme prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. LNG:n avulla pystytään pienentämään hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosentilla.

Press Release Gasum