Viime viikolla Suomea runnoi harvinaisen voimakas talvimyrsky. Sähköyhtiöille myrsky oli varsinainen haaste: pahimmillaan sähköt olivat poikki jopa 300 000 suomalaiselta kotitaloudelta. Myrsky näkyi ja tuntui myös muissa pohjoismaissa, sillä sitä on esimerkiksi luonnehdittu jopa kaikkein voimakkaimmaksi Norjaa koskaan koetelleeksi myrskyksi. Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Virossa on kärsitty laajoista sähkökatkoista.
Suomessa sähkökatkojen jälkimainingeissa on käyty keskustelua poikkeustilanteisiin varautumisesta sekä sähköyhtiöiden asiakaspalvelusta. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä kuten taas huomata saattoi, on suomalainen yhteiskunta vahvasti riippuvainen tasaisesta sähkön virtaamisesta. Julkisessa keskustelussa kaikki sähköyhtiöt ovat valitettavasti tulleet niputetuksi yhteen puhuttaessa niiden valmiudesta korjata myrskytuhoja ja olla yhteydessä asiakkaisiin. Yhtiöiden välillä on kuitenkin eroja ja tämä on huomioitava tehtäessä analyysiä sähkön jakelujärjestelmän toimintavarmuuden parantamisesta.
Poikkeustilanteissa tilanteissa paikalliset ja alueelliset sähköyhtiöt ovat osoittaneet vahvuutensa - asiakasta lähellä olevan palvelun ja oman alueensa perinpohjaisen tuntemuksen. Sähkökatkon tapahtuessa verkkoyhtiön on tunnettava toiminta-alueensa, jottei aikaa mene korjaustöissä hukkaan karttaa lukiessa. Sähköverkkoyhtiön on myös kyettävä ottamaan nopeasti vastaan vikailmoitukset sekä tarjottava asiakkaille nopeasti tietoa sähkökatkon syistä ja arvio korjausajasta.
Keskustelussa on nostettu esiin ministeritasoa myöten kysymys siitä, ovatko sähköyhtiöiden korvausvelvollisuudet riittävän korkeita kannustaakseen vikojen nopeaan korjaamiseen. Sanktiot ohjaavat toimintaa jo nykyisellä tasollaan hyvin vahvasti: vakiokorvaukset ja korjauskustannukset tulevat romuttamaan kuluvan vuoden talouden pahimmin myrskyn silmään joutuneissa yhtiöissä. Vuoden 2010 myrskyjen perusteella maksettujen vakiokorvausten osuus korvauksia maksaneiden verkkoyhtiöiden liikevaihdosta oli korkeimmillaan jopa yli 50 prosenttia.
Paikallisille verkkoyhtiöille sähköjen palauttaminen asiakkaille on kunnia-asia, eikä sen edistämiseen tarvita enempää keppiä. Myrskyn iskiessä paikallisten verkkoyhtiöiden antama apu on lähellä ja paikallisuudesta syntyy konkreettisesti asiakkaille hyötyä. Tämän tulisi myös näkyä valvontaparametreissa. Verkkoyhtiöiden kyky investoida tulevaisuudessa heikkenee, mikäli sanktioita kovennetaan. Sähköyhtiöiden viranomaisvalvonnassa on viime aikoina korostettu kustannustehokkuutta liian yksioikoisesti, mikä pitkällä tähtäimellä vaikuttaa heikentävästi yhtöiden kykyyn reagoida poikkeustilanteisiin. Täytyy muistaa, että korvausvastuiden kasvaessa myös riskikustannukset kasvavat, mikä näkyy viime kädessä asiakkaan maksamien siirtohintojen nousuna.
Paikallisvoima ry kannattaa vahvasti yhä paremman koordinaation ja yhteistyön kehittämistä mm. pelastusviranomaisten kanssa. Myös kaikki muut rakentavat ehdotukset, kuten sähkölinjojen lisääntyvä sijoittaminen maanteiden varsille ja tiedotuksen parantaminen, tulee käydä läpi, jotta asiakkaille luonnonmullistuksista aiheutuvat sähkökatkot pystytään tulevaisuudessa minimoimaaan. Paikalliset sähköyhtiöt haluavat olla mukana kehittämässä entistä parempaa asiakaspalvelua myös sähköjen mennessä poikki.
Juha Lindholm
Paikallisvoima ry:n puheenjohtaja