Jos Suomi aikoo päästä hallitusohjelman ja EU:n asettamiin energia- ja ilmastotavoitteisiin, liikennettä on uudistettava rajulla kädellä. Sähköautojen vaatimaa latausinfraa on kuitenkin vaikea rakentaa markkinaehtoisesti ilman uusia ohjauskeinoja.
Hallitus antoi marraskuussa eduskunnalle selontekona energia- ja ilmastostrategian, jossa se linjaa energia- ja ilmastopolitiikkaa vuoteen 2030 saakka. Noin 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisista päästöjen vähennyksistä lasketaan strategiassa tulevan liikenteestä. Tavoite pakottaa parantamaan liikennejärjestelmää, ajoneuvojen energiatehokkuutta ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.
Strategian mukaan hallitus haluaa tuoda 250 000 sähköautoa Suomen teille. Tavoite on kannatettava, mutta se vaatii myös kattavaa latausinfrastruktuurin lisärakentamista. Latauspaikkoja tarvitaan niin julkisiin tiloihin kuin kotien parkkipaikoille. Sähköinen liikenne –hankkeen tietojen mukaan julkisia latauspisteitä on tällä hetkellä runsaat 700 kappaletta noin 250:llä eri latausasemalla. Vertailun vuoksi sanottakoon, että huolto- ja automaattiasemia on ympäri Suomea hiukan alle 1900.
Paikallisvoima kannattaa sitä, että infrastruktuuri rakennetaan markkinaehtoisesti. Tämä on kuitenkin vaikeaa, jos valtio ei aio tukea rakentamista uusin ohjauskeinoin. Latausinfraa ei synny, ellei sitä hyödyntäviä sähköautoja ole riittävästi käytössä. Toisaalta kuluttajat eivät halua ostaa autoja, elleivät he voi olla varmoja, että he saavat ne ladattua kätevästi työpaikkojensa läheisyydessä tai kotimaanmatkojensa aikana.
Hallituksen on nyt siirryttävä strategisista linjauksista käytännön tekoihin. Tähän mennessä latauspisteiden rakentaminen on keskittynyt Etelä-Suomen kaupunkeihin ja julkisille paikoille. Yksi keino yksityisten latauspisteiden määrän kasvattamiseen olisi tukea niiden rakentamista kotitalousvähennyksen kaltaisella verohelpotuksella, jota taloyhtiöt voisivat hakea.
Sähköverkkoyhtiöt ovat tarvittaessa mielellään mukana rakentamassa sähköliikenteen latausinfraa. Tällöin se luonnollisesti tapahtuisi osana verkkoyhtiöiden valvottua bisnestä ja siihen liittyvät investoinnit ja tuotot sisältyisivät verkkoyhtiöiden valvontamalliin.
