logo logo logo

haastattelu 25.11.2016

Sähköverkon uusiminen vaatii miljardi-investoinnit

Sähköverkkojen kehittämiseen investoidaan parhaillaan satoja miljoonia euroja ympäri Suomea. Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Ari Saukkonen näkee verkkojen kehittämisessä uusia mahdollisuuksia yhteistyölle.

Suomessa on sähköverkkoa runsaat 400 000 kilometriä. Se on niin paljon, että jos verkon asettaisi yhteen jonoon, se riittäisi kiertämään maapallon ympäri kymmenen kertaa.

Nyt suuri osa tästä verkosta kaipaa uusimista. Energiateollisuus ry:n mukaan jakeluverkot rakennetaan tällä ja tulevalla vuosikymmenellä suurelta osin uudestaan. Merkittävä syy tähän on vuonna 2013 päivitetty sähkömarkkinalaki, joka edellyttää verkkoyhtiöiltä entistä suurempaa sähkön toimitusvarmuutta.

Yhteensä jakeluverkkoyhtiöt investoivat sähköverkon uudistamiseen 2020-luvun loppuun mennessä kahdeksan miljardia euroa. Investoinnit tuntuvat rajusti etenkin paikallisten energiayhtiöiden taloudessa , sanoo Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Ari Saukkonen.

”Meillä on sillä tavalla hyvä tilanne, että verkkomme on perushyvässä kunnossa. Pelivaraa toimitusvarmuusvaatimusten täyttämisessä on. Vuoteen 2028 mennessä on silti suunnitteilla erittäin mittavat investoinnit, kaiken kaikkiaan 50 miljoonaa euroa”, Saukkonen kertoo.

Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:llä on keski- ja pienjänniteverkkoa yhteensä vajaat 2900 kilometriä. Näistä kaapelia on hiukan alle 1300 kilometriä. Kaapelointien lisäksi verkon toimitusvarmuutta on parannettu esimerkiksi sähkölinjojen vierellä kulkevia puita karsimalla, jotta myrskyt tai lumikuormat eivät katkoisi johtoja.

Rahoitusmalli muutoksessa

Korkean investointitason vuoksi verkkoyhtiöiden tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, vaan rahoitusta tarvitaan myös yhtiön ulkopuolelta. Lisäksi energiakonsernien mahdollisuuksia rahoittaa verkkoyhtiöiden investoinnit hankaloittaa se, että  energiamarkkinoilla eletään tiukkoja aikoja.  Rahoitusosaamisen tarve on tullut Saukkosen mukaan monelle yhtiölle uutena vaatimuksena.

Toisaalta kehitys ei ole mennyt pelkästään huonoon suuntaan. Urakointimarkkinat ovat kasvaneet ja kehittyneet, eli palveluiden ostaminen on entistä helpompaa. Myös kaapelointitekniikka on kehittynyt ja verkkoyhtiöiden toiminnan sääntely on tuonut jämäkkyyttä investointien suunnitteluun.

Saukkonen huomauttaa, että sähkömarkkinalaki on kuitenkin vain yksi osa verkkoyhtiöiden toimintaympäristön muutosta.

”Tulevaisuutta kun mietitään, niin se on iso kysymys, että miten järkevällä tavalla valmistaudutaan älyverkkoihin ja saadaan kuluttajat ja kiinteistöt kytkettyä kokonaisuuteen”, Saukkonen pohtii.

Aurinkopaneelien, lämpöpumppujen ja muun sähkön pientuotannon yleistyminen on johtanut siihen, että kesällä verkkosähköä tarvitaan joissakin kiinteistöissä hyvin vähän. Saukkonen muistuttaa, että sähköverkko on kuitenkin rakennettava talven korkeimman kulutuksen mukaan.

”Suomen luonto on sellainen, että talven yli pitää jotenkin päästä, ja energiaa on kyettävä tavalla tai toisella varastoimaan pimeän ja kylmän talven varalle.  Kun hiilikasoista vähitellen luovutaan, eikä ylivuotisten vesialtaiden kapasiteetti riitä tasaamaan kesän ja talven erilaista energiantarvetta, tarvitaan muita ratkaisuja.”

Kokeilemalla eteenpäin

Saukkosen mielestä olisi tärkeää, että sähköjärjestelmien uudistamisen yhteydessä pidettäisiin mielessä myös se, miten järjestelmiä käytännössä rakennetaan. Hän nostaa esimerkiksi kysyntäjouston.

”Tavallisella asiakkaalla ole mitään käsitystä sähkökaapin sisällä tapahtuvista asioista. Kiinteistötoimiala rakennuttaa kiinteistöt ja määrittää, minkälaisia ratkaisuja niihin tehdään ja saadaanko asunnot toimimaan kysyntäjoustokohteina. Meillä on Suomessa hyvää sähköteollisuutta, joka tekee talopuolelle fiksuja ratkaisuja. Nämä toimijat pitäisi saada entistä paremmin integroitua mukaan kysyntäjoustoratkaisujen ja älyverkkojen suunnitteluun”, Saukkonen toteaa.

Yhteistyötä eri alojen kesken toki tehdään jo jonkin verran. Imatran Seudun Sähkö on esimerkiksi mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Lappeenrannan kaupungin ja energia- ja ympäristöalan yritysten perustamassa Green Energy Showroom –verkostossa.

”Uudet teknologiat, energiatehokkuus ja kysyntäjoustoasiat menevät konkreettisesti eteenpäin vain jalkautumalla, kokeilemalla ja rakentamalla. Osaamisen vaihtamiselle ja kehittämiselle on kyllä paikkoja”, Saukkonen vakuuttaa.