logo logo logo

haastattelu 18.2.2019

Vaalihaastattelu: Atte Harjanne

Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan kolmannessa osassa kysymyksiin vastaa Atte Harjanne (Vihr).

Atte Harjanne on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja Ilmatieteen laitoksen tutkija.

1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?

Kunnianhimon puute ilmastonmuutoksen torjunnassa ja haluttomuus uskoa tutkittua tietoa. Meillä pitäisi olla nopean aikataulun polku vähäpäästöiseen energiatalouteen, lämmitys ja liikenne mukaan lukien.

2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.

Aidosti vähäpäästöistä energiantuotantoa ja sähköistämistä tarvitaan lisää. Sen osalta esteitä pitää purkaa ja kannustimia lisätä. Tämä vaatii muutoksia esimerkiksi sähkön ja eri polttoaineiden verotukseen
ja kenties myös ydinenergian sääntelyyn. Suomi voisi myös lähteä edelläkävijänä pilotoimaan esimerkiksi pienydinvoimaa ja power-to-X-ratkaisuja.

3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?

Vihreille tärkeintä on kokonaisuudessaan kunnianhimoinen ja uskottava ilmastopolitiikka, jolla Suomi tekee osansa ja on edelläkävijä ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä 1,5 asteeseen. Kaikille fossiilisille polttoaineille - turve mukaan lukien - on asetettava eräpäivät, joiden mukaan niistä luovutaan 2020- ja 2030-luvuilla.

4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten?

Siirtymää pois polttamiseen perustuvasta energian tuotannosta on vauhditettava. Uuden bioenergian sijaan investoinnit on ohjattava kestävään ja vähäpäästöiseen tuotantoon. Tämä tarkoittaisi käytännössä
lisää tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaa ja maalämpöä, ja lämmöntuotannon sähköistämistä lämpöpumpuin ja -varastoin.

5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?

Sähkön suomalaisuus ei sinänsä ole itseisarvo niin kauan kuin huoltovarmuus poikkeustilanteissa voidaan taata. Entistä paremmin toimivat kansainväliset sähkömarkkinat ovat Suomenkin etu. Suomessa on jo nyt meneillään suuria investointeja päästöttömään sähköntuotantoon, ja ne parantavat myös sähköomavaraisuutta

6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?

Toivottavasti jatkuvasti pienenevä ja marginaalinen lukuun ottamatta metsäteollisuuden prosesseihin liittyvää sivuvirtojen suoraa hyödyntämistä. Energiantuotanto ei saa muodostua kannustimeksi hakata metsää Suomessa tai sen ulkopuolella. Se ei ole päästöjen tai luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää.

7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?

Erittäin merkittävä joka tapauksessa, kiitos olemassa olevan kapasiteetin, Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman. Sähköntuotannon ohella ydinvoima on niin lupaava kauko- ja prosessilämmön lähde, että sitä olisi syytä harkita ja edistää tosissaan.

8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?

Todennäköisesti. Nykyisellään päästökauppa kattaa koko energiataloudesta liian kapean osan eikä tartu bioenergian ongelmiin tehokkaasti. Yleisenä ohjeena ohjausta olisi kuitenkin parempi suoraviivaistaa kuin sotkea lisää.

9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.

Lämmitys. Siirtyminen vähäpäästöisiin ratkaisuihin lämmityksessä on kokonaisuudessaan vaikeampaa kuin sähköntuotannossa, ja jos onnistumme tekemään sen tässä kylmässä maassa, voimme näyttää erittäin
ratkaisevaa esimerkkiä koko maailmalle.

10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?

Sitoutuminen ja vahva ohjaus siihen, että suurissa kaupungeissa luovutaan pääsääntöisesti polttovoimasta ja haja-alueita ohjataan vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?

Isosti. Mikäli 1,5 asteen merkittävää ylitystä aiotaan edes yrittääestää, tarkoittaa se valtavaa taloudellista ja materiaalista panosta vähähiilisen infran rakentamiseen. Samalla erityisesti lihan ja lentoliikenteen hinnoittelun on syytä nousta vastaamaan niiden ympäristöjalanjälkeä, mikä sekin vaikuttaa kulutukseen. Jollain materiaalisella mittarilla elintaso voisi näin ollen laskea, mutta varsinaisesta hyvinvoinnista ei toivottavasti ole tarpeen tinkiä jos toimimme fiksusti ja ajoissa.

12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?

Suomi voi tarjota muulle maailmalle mallin siitä, miten tämä hoidetaan. Meillä yhdistyy sopivasti haastetta ja kykyä. Toisaalta meillä on haastava ilmasto, pitkät etäisyydet eikä ylen määrin luonnonvaroja. Toisaalta meillä on kova energia-alan ja teollisuuden osaaminen, pitkä perinne pragmaattisesta energiapolitiikasta ja
suhteellisen vauras ja vakaa yhteiskunta. 1,5 asteen Suomi voi olla esimerkki 1,5 asteen maailmalle.