logo logo logo

haastattelu 14.3.2019

Vaalihaastattelu: Sari Essayah

Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan kuudennessa osassa kysymyksiin vastaa Sari Essayah (Kd).

Sari Essayah on entinen europarlamentaarikko ja toista kautta kansanedustajana. Hän on suuren valiokunnan jäsen ja talousvaliokunnan varajäsen sekä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja.

1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?

Suomi on siitä hyvässä asemassa, että meillä on kotimaista vesivoimaa, ydinvoimaa ja tuulivoimapotentiaalia sekä metsätalouden sivujakeita, joilla pystymme kattamaan valtaosan energiantarpeestamme. Haasteena ovat isot energiantuotannon rakennemuutokset, kun tavoittelemme täydellistä vapautta fossiilienergiasta. Tämä koskettaa etenkin PK-seutua. Suomen tilanne on kuitenkin paljon parempi kuin monissa EU-maissa, joissa ydinvoima on ajettu tai ajetaan alas ja hiilivoiman osuus on edelleen valtavan iso. 

Pidemmällä tähtäimellä yhteiskunnan sähköistyminen on trendi, jota pitää seurata hyvin tarkkaan. Kaikkien palvelujen sähköistyminen, verkottuminen ja digitalisaatio voi tarkoittaa myös kasvavaa häiriöherkkyyttä ja merkittävää riskialttiutta. Myös sähköntuotannon kapasiteettia tulee nostaa.

2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.

Maaseudun biokaasulaitosten lisääminen ja biokaasun liikennekäytön lisääminen.

3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?

Kotimaisen sähköntuotannon kapasiteetin nostaminen, päästöjen vähentäminen, uusiutuvan ja hajautetun tuotannon lisääminen sekä uusien ratkaisuiden löytäminen kaukolämmöntuotantoon. Lisärahoitus energiateknologian TKI-toimintaan.

4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten? 

Energiantuotantopaletti muuttuu väistämättä. Kivihiilestä luopuminen ensi vuosikymmenen aikana tuo isoja muutospaineita etenkin PK-seudulle. Tuulivoiman osuus kasvaa, mutta säätövoimaa tarvitaan myös vastaavasti. Teknologia kehittyy nopeasti mm. energian varastoinnin osalta ja mahdollistaa hajautettua tuotantoa entisestään. Kotimaisuus, uusiutuva ja päästötön tulevat olemaan linjauksia. Samoin Olkiluoto 3 vaikuttaa käynnistyessään energiapalettiin.

5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?

Kestävää sähköntuotantoa tulee ehdottomasti pyrkiä lisäämään sekä Suomessa että koko EU-alueella sitä mukaa, kun yhteiskunta sähköistyy. Liian moni EU-maa luottaa siihen, että sähköä voidaan aina tuoda jostain naapurista. Hajautettua sähköntuotantoa ja uusiutuvaa mm. tuulisähköä tulee koko ajan lisää, rakennettujen vesivoimaloiden tehoa voidaan nostaa turbiineja uusimalla, biomassa ja hake yhteistuotannossa, samoin rakenteilla olevien ydinvoimaloiden valmistuminen sähköntuotantoon parantaa energiaomavaraisuutta.

6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?

Suurin osa puun poltosta saatavasta energiasta perustuu metsäteollisuuden sivuvirtoihin, ja tätä voi toki pitää varsin kestävänä. Sen sijaan puuhakkeen tuominen mm. Puolasta ja Baltian maista PK-seudun lämmittämiseen on valitettava seuraus kivihiilen kieltämisestä. Isot korvaavat tekniset ratkaisut yhä odottavat, vaikka hyvää tutkimusta tehdään. Samoin puun poltto tulee tulevaisuudessakin olemaan haja-asutusalueilla tärkeässä roolissa mm. pientaloissa. Puukaminoiden, varaavien tulisijojen ym. rakentaminen varalämmönlähteeksi uusiin pientaloihin tulisi olla suositeltavaa.

7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa

Arviot ydinvoiman tulevaisuudesta ovat todella vaihtelevia. Suurten uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on ollut taloudellisesti epävarmaa, koska nykyaikaiset turvallisuusvaatimukset tulevat niin kalliiksi toteuttaa. Areva ajautui Ranskan valtion pelastettavaksi osittain Olkiluoto 3:n viivästymisen takia. Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden käyttöönotto voi tapahtua jo kymmenen vuoden sisällä, ja niillä voidaan hoitaa mm. kaupunkien energiantuotantoa kaukolämmön kautta.

8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?

Kieltojen sijaan erilaiset kannustimet toimivat myös. Uusien tuotantotapojen alkuun saattamisessa investointituet ovat hyvät, sen sijaan syöttötariffit yleensä vääristävät markkinoita. Verotuksen kautta voidaan ohjata, ja toisaalta veronpalautuksin myös tukea tiettyjä energiaintensiivisiä aloja.

En kannata esim. polttomoottorien kategorista kieltoa. Polttomoottorien hyötysuhteet paranevat koko ajan, raskaassa liikenteessä niitä käytetään vielä pitkään ja henkilöautoissa esim. bensa-akku-hybridit ovat yksi mahdollinen välimallin ratkaisu. Uudet polttoaineet kuten biodieselit vähentävät päästöjä nykyisestään. Samoin KD on pitkään ajanut mm. tukea biokaasun paikallistuotannolle liikennekäyttöön. 

9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.

Energiantuotanto, koska siellä syntyy 74% kasvihuonepäästöistä eli siellä fossiilienergiasta luopuminen. 

10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?

Meidän on jatkettava tutkimus- ja kehityspanostuksia, jotta pystymme kustannustehokkaalla ja järkevällä tavalla luopumaan kivihiilen poltosta kaukolämmöntuotannossa sekä irrottamaan myös isomman osan liikenteestä fossiilisesta tuontipolttoaineesta. Liikenteen käyttövoimavalikoima kasvanee ja se on hyvä juttu. 

11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?

Teknologia kehittyy nyt niin nopeasti, että 20 vuoden päähän on vaikea nähdä. Ilmastotoimien vaikutusta voi kuitenkin olla mahdotonta erottaa muista tekijöistä, jotka vaikuttavat Suomen talouteen ja yhteiskunnan kehitykseen kuten ikääntyminen, huoltosuhde ja globalisaatio. Todennäköisesti kiertotalous ja resurssitehokkuus näkyvät vahvasti, liikkumisessa vähäpäästöiset vaihtoehdot ovat käytössä ja energiantuotanto on lähes päästötöntä, hajautettua, enemmän uusiutuvaa ja kotimaista.

12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?

Suomen tärkein rooli on olla yksi energiateknologian kehittämisen edelläkävijöitä ja toiseksi tarjota metsityshankkeiden asiantuntemusta. Esim. FinnFund on yksi harvoista toimijoista, jotka rahoittavat metsityshankkeita Afrikassa. Energiateknologian TKI-toimintaan pitää panostaa. Lisäksi Suomesta käsin johdetaan globaalisti merkittävää ilmastotutkimusta. Tieteen ja teknologian saralla voimme olla kokoamme merkittävämpi tekijä.