Aggressiivisesti sähkösopimuksia tyrkyttävät myyjät ja sovitusta eroavat sopimukset ovat monelle suomalaiselle tuttuja. Paikallisvoiman teettämä tutkimus muistuttaa ilmiön laajuudesta: epäasiallinen sähkönmyynti on vaivannut lähes joka kolmatta suomalaista kuluneen vuoden aikana. Saman viestin puhelinmyynnin tilasta toistaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore selvitys. Ilmiö on saatava kuriin lainsäädännön avulla.
Tyrkyttävät ja töykeät myyjät isoin ongelma
Ylivoimaisesti yleisin ongelma ovat sähkösopimuksien tyrkyttäminen ja töykeä käytös, jotka yhdessä kattavat kolme viidesosaa kaikista epäasiallisista sähkönmyyntiyrityksistä. Noin joka seitsemäs vastaaja oli myös saanut virheellistä tietoa. Joka kymmenes taas on joutunut pettymään saatuaan sopimuksen käsiinsä, kun se ei olekaan vastannut puhelimessa sovittua.
Paikallisvoiman toiminnanjohtaja Toivo Hurmeelle tulokset eivät ole yllätys: ”Kuulemme jatkuvasti tarinoita muun muassa myyjistä, jotka lupaavat asiakkaalle säästöä hyvin heppoisin perustein. Valitettavasti tilanne ei ole parantunut parin vuoden takaisesta, vaan koronakriisin aikaan puhelinmyynti on jopa lisääntynyt. Kuluttajia on suojeltava tehokkaammin puhelinmyynnin sääntelyllä. Esimerkiksi EU:n ePrivacy-asetus tulisi saada nopeasti hyväksyttyä.”
Paikallisvoiman vuonna 2018 teettämän kyselytutkimuksen perusteella luottamus sähkön puhelinmyyjiin on ollut jo pitkään heikkoa. Tuolloin arviolta puolet suomalaisista epäili myyjien väitteiden todenperäisyyttä. Saman tutkimuksen mukaan kolme viidestä vastaajasta halusi, että puhelinmyynti olisi sallittua vain kuluttajan luvalla. Miltei joka kolmas olisi kieltänyt puhelinmyynnin kokonaan.
”Asiallisesta käytöksestä ja luotettavuudesta ei tule tinkiä. Ilman niitä energia-alan on vaikeampi tehdä työtä kestävän ja hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamiseksi,” Hurme muistuttaa.
Tutkimuksen otos edustava katsaus suomalaisten kuluttajien asenteisiin
Kyselytutkimuksen tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 8.6 – 11.6.2020 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Lopullista vastaajajoukkoa voidaan pitää suomalaista aikuisväestöä edustavana iän (18-74v.), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä oli 1 000, jolloin keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).