logo logo logo

haastattelu 6.3.2019

Vaalihaastattelu: Anders Adlercreutz

Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan viidennessä osassa kysymyksiin vastaa Anders Adlercreutz (Rkp).

Anders Adlercreutz on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja hallinto- ja ympäristövaliokuntien jäsen. Hän kuuluu eduskunnan energiaremonttiryhmään. 

1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?

Suurin ongelma on – mikäli hetkeksi unohdamme ilmastonäkökulmat -  riippuvaisuutemme tuonnista. Kylmänä talvipäivänä olemme käytännössä riippuvaisia naapureidemme energiantuotannosta. Tämän lisäksi on selvä, että polttamalla syntyy liian iso osa meidän energiastamme. Sen osuus on saatava alas nopeasti.

2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.

Paikalliselle, pienimuotoiselle energiantuotannolle on tänään monta estettä. Asuinkerrostalon katolla olevien aurinkopaneelien tuottaman sähkön ohjaaminen asuntojen käyttöön on hankalaa, ja sähköveroa maksetaan käytännössä sen mukaan, millä tontilla tuotantopiste on suhteessa käyttäjään. Ensi kaudella pitäisi mahdollistaa virtuaalimittaus, jolloin tuotantopisteen sijainti ei enää olisi ohjaava sen suhteen, miten sähköä voi käyttää.   

3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?

Määrätietoinen siirtyminen pois fossiilisista energiatuotantomuodoista. Se edellyttää selkeän tiekartan laatimista. 

4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten? 

Tuulivoimaa tulisi merkittävästi lisätä -  se on jo nyt edullisin tapa rakentaa uutta tuotantokapasiteettia. Kun lisäämme säästä riippuvaisten tuotantomuotojen osuutta, pitää myös mahdollistaa ja edistää kulutusjoustoa. Matkalla vähäpäästöiseen tulevaisuuteen tulemme myös lisäämään sähkön käyttöä, sitä on vaikea välttää. Se tarkoittaa myös kokonaistuotantokapasiteetin lisäämistä. 

5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?

Omaa tuotantokapasiteettia lisäämällä. Tärkeää olisi myös lisätä Pohjanlahden yli menevää siirtokapasiteettia – sillä ei ole varsinaista omavaraisuusmerkitystä, mutta se vahvistaisi sidettämme pohjoismaisiin markkinoihin. 

6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?

Puun sivuvirtoja tullaan käyttämään energiantuotannossa mahdollisesti nykyistä enemmän. On kuitenkin oleellista, että kivihiiltä ei korvata puulla, vaan maalämmöllä ja muilla uudistuvilla, ei polttoon perustuvilla energiamuodoilla. Puuta tulee ohjata entistä enemmän pitkäikäisiin tuotteisiin. 

7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?

Se tulee pitkään olemaan Suomen sähköntuotannon kivijalka. En kuitenkaan näe tarvetta sen osuuden lisäämiselle sen jälkeen, kun nykyiset hyväksytyt hankkeet on saatu kytkettyä verkkoon. 

8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?

Polttoainekielto on jo olemassa kivihiilikiellon myötä. Pitää seurata päästökaupan vaikutusta ja päästöoikeuden hinnan kehitystä. 2030-luvulla meidän tulee luopua fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa. Se saattaa tarkoittaa polttoainekieltoa, ellei päästökauppa ole siihen mennessä tehnyt tehtäväänsä.  

9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.

Liikenne.

10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?

Siirtymällä henkilöautoliikenteen osalta vähäpäästöisiin ajoneuvoihin. Tätä voi vauhdittaa muuttamalla työsuhdeautojen verotusarvoja niin, että sähkö- tai kaasuauto on selkeästi vastaavaa diesel- tai bensiiniautoa edullisempi käyttäjälle. Biokaasuautojen konversiotuki pitää säilyttää ja joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä, kehittää. 

11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?

Uusia työpaikkoja tulee syntymään ja teollisuuden rakenne tulee muuttumaan. Energiatuotannon muutokset tarkoittavat, että elämä aikaisempaa enemmän joustaa olosuhteiden mukaan. Jakamistalous muuttaa perspektiiviä omistamiseen ja matkustamiseen. Elintaso ei varsinaisesti laske, ja ne maat, jotka kulkevat muutoksen kärjessä, tulevat korjaamaan hedelmät. 

12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?

Osana EU:ta Suomen toimilla on Suomen kokoa suurempi vaikutus. Puheenjohtajakaudellaan Suomi saa EU:ta nostamaan ambitiotasoaan ja ottamaan selkeän henkisen johtoaseman ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa.