Paikallisvoiman ajatuspaperit kokoavat keskeisiä energiapoliittisia kysymyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja paikallisten energiayhtiöiden näkökulmasta. Tavoitteena on tukea ennakoitavaa ja toimitusvarmaa energiajärjestelmää sekä avata päätöksenteon vaikutuksia käytännön toimintaan.
Valtiovarainministeriön tilaamassa VN TEAS -selvityksessä (AFRY 2024) on tarkasteltu kiinteän biomassan verotuksen laajentamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Selvityksen perusteella biomassan verottaminen nostaisi merkittävästi kaukolämmön hintaa, heikentäisi huoltovarmuutta ja vaikuttaisi kielteisesti teollisuuden kilpailukykyyn. Näiden kokonaisvaikutusten valossa verotuksen laajentamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
Vaikutukset kaukolämpöön ja kuluttajiin
Bioenergia muodostaa yli puolet kaukolämmön tuotannosta Suomessa. Veron käyttöönotto nostaisi edellä mainitun selvityksen mukaan kaukolämmön hintaa keskimäärin 8 %, mikä kohdistuisi erityisesti pieniin kaukolämpöverkkoihin ja pienituloisiin kotitalouksiin. Verotus heikentäisi kaukolämmön kilpailukykyä ja lisäisi sähköverkon investointitarpeita, mikä hankaloittaisi energiasiirtymän toteuttamista.
Kaukolämmön kustannusvaikutukset kohdistuisivat suhteellisesti voimakkaimmin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään merkittävässä määrin paikallisesti tuotettuja biomassapolttoaineita ja joissa fossiilisista energialähteistä on luovuttu nopeimmin.
Metsähakkeen rooli energiajärjestelmässä on määrällisesti rajallinen mutta strategisesti kriittinen
Vuoden 2024 puuston poistumaa ja hakkuita koskevien Luken tilastojen perusteella biomassan energiakäyttö muodostaa määrällisesti rajallisen, mutta strategisesti merkittävän osan puun kokonaiskäytöstä. Hakkuukertymä oli yhteensä 73,7 miljoonaa kuutiometriä, josta teollisuuskäyttöön ohjautui 62,1 miljoonaa kuutiometriä (84 %). Energiakäyttöön ohjautui yhteensä 11,7 miljoonaa kuutiometriä (16 %), josta metsähakkeen osuus oli 4,9 miljoonaa kuutiometriä.
Vaikka metsähakkeen osuus puun kokonaiskäytöstä on vain noin 7 % (4,9 / 73,7 milj. m³), sen rooli energiajärjestelmän vakauden, huoltovarmuuden ja joustavuuden kannalta on huomattava. Mahdolliset sääntelytoimet, kuten verotuksen laajentaminen, tulee arvioida huolellisesti suhteessa sen kokonaistaloudelliseen ja strategiseen merkitykseen.
Metsähake on keskeinen polttoaine erityisesti kaukolämmön ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) laitoksissa, joissa sen käyttö mahdollistaa huippukuormituksen hallinnan ja toimitusvarmuuden turvaamisen tilanteissa, joissa sähköä on niukasti saatavilla. Metsähake on myös tärkeä osa bioenergian hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (BECCU/BECCS) teknologisia edellytyksiä, jotka tukevat vetytalouden kehittymistä ja energiantuotannon ilmastokestävyyttä.
Paikallisvoima ry korostaa, että metsähakkeen energiakäyttöä tulee tarkastella markkinaehtoisesti ilman lainsäädännöllisiä rajoitteita, jotka heikentäisivät sen saatavuutta tai hyödyntämisedellytyksiä. Mikäli hake ohjautuu taloudellisesti kannattavaan ja kestävään käyttöön, erillisiä hallinnollisia ohjausmekanismeja ei tarvita.
Bioenergian asema vahvistettu hallitusohjelmassa ja energialinjauksissa, verotukselle ei perusteita
Pääministerin Petterin Orpon Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa linjataan, että biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta veroilla tai lainsäädännöllä, ja bioenergialla nähdään olevan keskeinen rooli fossiilisen energian korvaamisessa sekä huoltovarmuuden turvaamisessa. Marinin hallituksen ilmasto- ja energiastrategian taustalaskelmien perusteella puubiomassan energiakäytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2035 ja edelleen vuoteen 2050 mennessä. Tämä osoittaa, että biomassan käytön ei katsottu olevan ristiriidassa alkuperäisen hiilineutraaliustavoitteen kanssa.
Kevään 2025 kehysriihen energialinjauksissa ei myöskään esitetty muutoksia biomassan verotukseen. Päinvastoin, linjaukset korostavat puhtaan siirtymän edistämistä, toimitusvarmuuden vahvistamista ja investointiympäristön ennakoitavuutta.
Lisäksi energia- ja ilmastostrategian luonnoksessa, joka oli lausuntokierroksella kesällä 2025, bioenergian rooli tunnistetaan osana puhtaan energian tarjontaa ja vetytalouden edellytysten rakentamista. Strategia korostaa myös biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön merkitystä.
Mahdollinen verotuksen laajentaminen biomassalle olisi ristiriidassa näiden linjausten sekä EU:n energiaverodirektiivin neuvottelutulosten kanssa. Sen sijaan politiikkatoimien tulisi tukea bioenergian asemaa osana toimitusvarmaa, kustannustehokasta ja vähäpäästöistä energiajärjestelmää, joka edistää myös vetytalouden ja hiilidioksidin talteenoton teknologioiden kehittymistä.
Bioenergialla on rooli kestävässä energiantuotannossa
EU:n yleinen tuomioistuin vahvisti syyskuussa 2025, että bioenergia voi olla kestävää energiantuotantoa ja tukee komission linjaa taksonomialainsäädännössä. Päätös korostaa bioenergian merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sen roolia uusiutuvan energian kokonaisuudessa. Metsäbiomassan käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä katsotaan perustelluksi, eikä se aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille.
Hallitusohjelmaviestimme: Bioenergian aseman turvaaminen osana toimitusvarmaa ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää
Hallitus sitoutuu vahvistamaan bioenergian roolia osana vähäpäästöistä ja toimitusvarmaa energiajärjestelmää. Bioenergian käyttöä ei rajoiteta verotuksella tai muilla sääntelytoimilla, sillä biomassan verottaminen heikentäisi huoltovarmuutta, nostaisi kaukolämmön kustannuksia ja heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä. Hallitus varmistaa, että politiikkatoimet tukevat bioenergian kestävää käyttöä, edistävät puhdasta siirtymää ja luovat edellytyksiä vetytalouden sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (BECCU/BECCS) teknologioiden kehittämiselle. Bioenergian strateginen merkitys toimitusvarmuuden, joustavuuden ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta tunnistetaan kaikissa energia- ja ilmastopolitiikan linjauksissa.
Lisätietoja:
Annukka Saari
Toiminnanjohtaja
annukka.saari@paikallisvoima.fi
+358 44 578 9139