Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan toisessa osassa kysymyksiin vastaa Harri Jaskari (Kok).
Harri Jaskari on kolmannen kauden kansanedustaja, talousvaliokunnan varapuheenjohtaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen.
1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?
En ehkä puhuisi yksittäisestä ongelmasta, vaan energia-alan murroksen teettämistä haasteista. Vaikka me kuinka haluamme kehittää älykkäitä energiajärjestelmiä, meillä pitää koko ajan olla mielessä, että kauhuskenaariot tehojen loppumisesta ja järjestelmän romahtamisesta on estettävä.
2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.
Haluaisin vielä monipuolisemmin avata energiamarkkinoita. Mikäli haluamme kehittää aidosti kuluttajalähtöisiä ja älykkäitä energiajärjestelmiä, sähkö-, kaasu- ja kaukolämpöjärjestelmien on pelattava yhteen.
3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?
Varmasti puhtaan/hiilidioksidivapaan energiantuotannon lisääminen lähemmäksi 100:aa prosenttia, kuluttajien ottaminen mukaan/osallistuminen aktiivisesti energiamarkkinaan, ja liikenteen ja rakennuskannan päästöjen radikaali vähentäminen.
4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten?
Askel askeleelta on päästävä eroon fossiillisista polttoaineista ja siirryttävä kohti puhtaita energian tuotantomuotoja. Samalla on kuitenkin huolehdittava säätövoimasta ja analysoitava tarkkaan, miten paljon pystytään huippukulutuksen ja tehon osalta tukeutumaan energiavarastoihin ja kulutusjoustoon ja miten kalliiksi se tulee.
Ydinvoima saattaa taas tulla mukaan keskusteluun - kenties pienydinvoimana. Rakennuksissa ja liikenteessä päästään varmasti huomattaviin tehostustoimiin energian käytössä ja energian puhtaudessa. Sähkö-, kaasu- ja lämpöinfran yhdistyessä pystytään käyttämään huomattavasti nykyistä enemmän hukkalämpöä ja se vähentää tarvetta polttamalla tuotetun lämpöenergian käyttöön.
5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?
Vahva omavaraisuus on aina hyvä asia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. Uskon, että vahvalla perustuotannolla ja nykyistä hajautetummalla energiatuotantomallilla tai kuluttajanjoustolla pystytään sekä parantamaan omavaraisuutta että lisäämään resilienssiä. Todellisia haasteita omavaraisuudelle aiheuttaa yhteiskunnan nopeasti kasvava sähköistyminen. Tarvitsemme yhä enemmän, mutta samalla puhtaampaa energiaa. Luonnollisesti meidän on omavaraisuusasiassa keskusteltava sekä määrästä että tehosta.
6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Uskon, että puun polton rooli tulee tulevaisuudessa vähenemään energiatuotannossa. Puulle löydetään koko ajan uusia käyttötarkoituksia. Lisäksi voimistuu keskustelu luonnon monimuotoisuudesta. Jatkossa pääosin jätteet ja tähteet menevät polttoon.
7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Ydinvoima säilyy merkittävänä perusvoiman tuottajana. Jatkossa on mielenkiintoista/tärkeää se, mitä Fortum tekee jatkolupien suhteen ja miten teknologia kehittyy pienydinvoiman osalta.
8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?
Itse olen voimakkaasti ollut puoltamassa markkinaehtoista päästökauppaa. Jatkossa tukia kannattaa myöntää vain uusiin innovaatioihin. Kieltoja olemme tehneet jo riittävästi.
9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.
Liikenne on ykkönen, rakennuskanta on kakkonen.
10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?
Liikenteessä on jo tehty aika tavalla: on ollut veromuutoksia ja nyt jakeluvelvoitteita. Autojen verotusrakennetta voidaan vielä nykyistä voimakkaammin ohjata tukemaan vähäpäästöisyyttä tai sitten luopua kokonaan autoverosta. Työsuhdeautoissa autoetu voisi olla huomattavasti nykyistä kannustavampi, mikäli valitsee lähes nollapäästöisen auton. Samalla saataisin parissa–kolmessa vuodessa runsaasti vähäpäästöisiä autoja hiukan käytettyinä markkinoille.
11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?
Nopeat julkiset liikenneyhteydet lisääntyvät suurimpien kaupunkiseutujen välillä (lentorata, tunnin juna) ja ihmiset käyttävät niitä entistä enemmän. Työpaikkojen suhteen etätyöratkaisut yleistyvät, ja se vähentää päivittäistä liikkumista. Elintaso voi nousta, mikäli me pystymme konseptoimaan cleantech- ja kiertotalousosaamisemme maailmalla. Ennen kuin kuitenkaan voimme olla uskottavia maailmalla, meidän pitää itse toimia esimerkkinä. En usko, että matkustaminen vähenee, mutta uskon, että tiedostavat ihmiset ostavat vastineeksi hiilinieluja. Uskon, että päästökaupan lisäksi meillä on jatkossa myös nielukauppa.
12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?
Järkevän ja konkreettisen, positiivisen ilmastomuutoksen yksi pilottimaista muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi voi olla yksi ilmastomuutoksen torjunnan kärkimaista teknologisen edistyneisyyden takia. Se avaa samalla huikeat vientimahdollisuudet yrityksillemme.
Voit lukea sarjan muut haastattelut täältä.