Suomen teollisuuden siirtymä kohti hiilineutraaliutta edellyttää ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä ja vahvistavat huoltovarmuutta. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (CCU) on tässä keskeisessä roolissa. Biogeeninen hiilidioksidi tarjoaa Suomelle merkittävän kilpailuedun, sillä olemme Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen bioperäisen hiilidioksidin lähde. Samalla meillä ei ole geologisia varastoja, mikä korostaa tarvetta kehittää teknologioita, joilla hiilidioksidi jalostetaan korkean lisäarvon tuotteiksi.
Hiilidioksidin talteenotto yhdistettynä vedyn käyttöön avaa tien synteettisiin polttoaineisiin, kemikaaleihin ja rakennusmateriaaleihin, jotka tukevat sekä kotimaista kysyntää että vientiä. Näiden ratkaisujen avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä lento- ja meriliikenteessä, tuottaa sähköpolttoaineita maantieliikenteeseen ja kehittää uusia teollisuuskemikaaleja. Suomella on tähän kaikki edellytykset: puhdas ja edullinen sähkö, vahva kantaverkko, tuulivoiman lisärakennuspotentiaali, puhdas vesi ja osaaminen.
Suomi tarvitsee kunnianhimoisen ohjelman, joka panostaa hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen, tukee korkean jalostusarvon tuotteiden kehittämistä ja turvaa tutkimus- ja kehitysrahoituksen. Laaditaan hiilidioksidin jatkojalosteiden tiekartta, joka vahvistaa ennakoitavuutta ja investointiympäristöä, tukee tutkimusta ja markkinoiden kehittymistä sekä tunnistaa myös pienten ja keskisuurten energiayhtiöiden hyvät edellytykset toimia vety‑ ja hiilidioksiditalouden edelläkävijöinä. Näin varmistamme huoltovarmuuden, investoinnit ja vientipotentiaalin ja rakennamme Suomelle vahvan aseman Euroopan hiilinegatiivisessa teollisuudessa.
Hallitusohjelman 2027 tulee varmistaa, että Suomi hyödyntää tämän potentiaalin. Tarvitaan johdonmukainen ja ennakoitava toimintaympäristö, joka houkuttelee investointeja CCU-teknologioihin ja korkean jalostusarvon tuotteisiin. Lupamenettelyt on sujuvoitettava, jotta hiilidioksiditerminaalit, vetyhankkeet ja teolliset pilotit voidaan toteuttaa nopeasti. TKI-rahoitus ja koulutus ovat kriittisiä, sillä hiilidioksidin hyödyntäminen vaatii uutta osaamista ja tiivistä yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Vety ja hiilidioksidi yhdessä muodostavat arvoketjun, jossa Suomi voi olla edelläkävijä.
Verotuksen osalta on varmistettava, että hiilidioksidin ja vedyn jalostukseen liittyvät tuotteet – kuten metanoli ja ammoniakki kuuluvat alimpaan veroluokkaan ja että raaka-aineena käytetty vety on verotonta. Tämä luo kilpailukykyä ja varmistaa investointien kohdentumisen Suomeen. Samalla on huolehdittava siitä, että EU-sääntely tukee vähähiilisen vedyn ja CCU-tuotteiden kehitystä pitkälle 2030-luvulle.
Lisätietoja:
Annukka Saari, Toiminnanjohtaja
annukka.saari@paikallisvoima.fi
044 578 9139