Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan viimeisessä osassa kysymyksiin vastaa Kimmo Tiilikainen (Keskusta).
Kimmo Tiilikainen on asunto-, energia- ja ympäristöministeri. Hän on toiminut ympäristöministerinä myös Matti Vanhasen toisessa hallituksessa.
1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?
Suurin ongelma on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Onneksi meillä on Suomessa osaamista ja halua korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla ja energiansäästöllä kaikkialla Suomessa.
2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.
Päästökaupan tiukentaminen ja laajentaminen. Sen tulee kattaa myös kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys koko EU:n alueella.
3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?
Keskeisintä on viedä täytäntöön kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen linjaus Suomen ilmastopolitiikan tavoitteista. Meille sitoutuminen riittävän kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan on hallitusneuvotteluiden kynnyskysymys.
4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten?
Suomen tulee luopua fossiilisista polttoaineista vähitellen kokonaan. Vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien osuus energiankulutuksestamme täytyy olla jo vähintään 50 prosenttia. Se tarkoittaa paljon lisää tuulivoimaa, aurinkoenergiaa, biokaasua sekä liikenteeseen sähköautoja ja nestemäisiä biopolttoaineita.
5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?
Olkiluoto 3 parantaa valmistuessaan sähköomavaraisuuttamme jo huomattavasti. Suomi pystyy myös parantamaan sähköomavaraisuuttaan lisäämällä tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa sekä pitämällä huolen CHP-tuotannon kannattavuudesta. Myös energiansäästöllä ja energiatehokkuudella on tärkeä rooli sähköomavaraisuuden nostossa. Kysyntäjoustot, älykkäät sähköverkot ja sähkönvarastointiteknologioiden kehitys auttavat meitä säilymään mahdollisimman omavaraisina sähköntuotannon osalta.
6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Puulla on merkittävä ja lähivuosina jopa kasvava rooli energiantuotantopaletissamme, kun korvaamme fossiilisia polttoaineita. Puuperäistä energiaa on meillä saatavilla paljon metsäteollisuuden sivuvirroista. Sivutuotteena sen kestävyys on meillä maailman huippuluokkaa.
7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Ydinvoima on tärkeä siirtymäkauden energiamuoto. Olemassa olevia voimaloitamme kannattaa käyttää niiden eliniän loppuun saakka.
8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?
Käynnistimme tällä kaudella energiaverotuksen kokonaisuudistusta valmistelevan selvityksen, jossa arvioidaan energiaverotuksen ja päästökaupan yhteensovittamista. Verotuksella ohjataan toki jo nyt energiasektoria vähäpäästöisten energiamuotojen käyttöön. Kivihiilen käytön kieltämisestä päätimmekin jo tällä hallituskaudella.
9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.
Päästöjä täytyy vähentää kaikilla aloilla, muuten emme onnistu ilmastonmuutoksen torjunnassa.
10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?
Kannatamme EU:n päästövähennysten tiukentamista jo vuodelle 2030. Siinä keskeisimpänä ohjauskeinona on päästökaupan kiristäminen. Päästövähennysten täytyy painottua päästökauppasektorille.
11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?
Ilmastonmuutoksen torjunnalla on Suomelle lumisten talvien säilymisen lisäksi muitakin positiivisia vaikutuksia. Uusiutuva energia työllistää kotimaassa, ja fossiilisista polttoaineista luopuminen vähentää riippuvuuttamme ulkomaisesta tuonnista. Uusiutuvan energian työpaikat suuntautuvat usein maaseudulle ja auttavat kehittämään koko maata. Suomalaiset yritykset ovat ilmastoratkaisujen kehittäjinä maailman kärkeä ja tuovat meille työtä ja toimeentuloa. Ihmisten liikkumisessa tullaan näkemään isoja muutoksia autokannan sähköistymisen ja uusien biopolttoaineiden ja biokaasujen myötä. Raideliikenne ja kevyt liikenne tulevat lisääntymään ja niiden edellytykset paranemaan.
12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?
Suomi on noussut kuluneella hallituskaudella kunnianhimoisten maiden etujoukkoon globaalisti. Me olemme olleet kirittämässä EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä tiukempien päästötavoitteiden taakse. Kivihiilen kieltäminen ja kahdeksan puolueen yhteinen ilmastolinjaus tekevät meistä myös eturivin toimijan kansainvälisessä vertailussa. Suomalaiset yritykset, kansalaisjärjestöt, etujärjestöt ja osaajat ovat maailmalla ilmastokysymysten ratkaisemisen kärkijoukkoa. Tätä roolia meidän on syytä vaalia ja vahvistaa.
Voit lukea sarjan aiemmat haastattelut täältä.