logo logo logo

lausunto 28.9.2018

Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen

Paikallisvoima ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Hallitus esittää useita muutoksia energiaverotukseen. Paikallisvoima ry:n näkemyksen mukaan uusista kustannuslisistä energiasektorille tulisi pidättäytyä etenkin murrostilanteessa, jossa kotimaista energiantuotantokapasiteettia on poistumassa markkinoilta ja jossa EU:n päästökaupan ohjausvaikutus on yhä merkittävämpi.

EU:n päästökauppa ilmasto- ja energiapolitiikan ohjaavaksi välineeksi

Päästökauppajärjestelmä on EU:n ilmastopolitiikan tärkein väline kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Toimiessaan se on yksi tehokkaimmista keinoista saavuttaa Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet sekä vauhdittaa siirtymää kohti päästöttömiä energianlähteitä. Hallituksen esityksen luonnoksessa on arvioitu veromuutosten vaikutuksia EU:n päästökauppasektorin päästöjen kehitykseen, mutta ei päästöoikeuksien hinnan kehitystä esimerkiksi kotimaisen tuotannon kilpailukykyyn ja sähkön hintaan.

Päästöoikeuden hinta on kohonnut tämän vuoden alusta 120 prosenttia yli 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Hinnannousun arvioidaan yhä jatkuvan. Samalla päästöoikeuksia ollaan leikkaamassa huomattavasti lähivuosina, joten päästöoikeuden hinta pysyy korkealla tasolla jatkossakin. Päästökaupan tulisikin antaa nyt toimia markkinaehtoisesti ja pidättäytyä muista kustannuslisistä ja verorasituksista energiasektorille, jotka aiheuttavat myös lisää nousupaineita sähkön ja kaukolämmön hintaan ja vähentävät kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä. Päästökaupan ja verotuksen päällekkäistä ohjausvaikutusta on vähennettävä.

Turpeen veronkorotuksen tarve arvioitava uudelleen

Paikallisvoima ry vastustaa suunniteltua turpeen veronkorotusta. Suurin osa energiaturpeesta hyödynnetään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP), joten päästöoikeuksien hinnannousu nostaa turpeen kustannuksia muutenkin. Turpeen käytön kallistuminen johtaisi todennäköisesti myös energiapuun hinnannousuun, mikä lisäisi lämmityskustannuksia ja nostaisi kotitalouksien käyttämän energian hintaa.

Turpeen rooli on keskeinen muun muassa Suomen huoltovarmuuden ja sähkötehon riittävyyden kannalta, joihin on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus. Sähkön tuonti ulkomailta on kasvanut vuosi vuodelta. Kivihiilen käyttökielto ennen laitosten elinkaaren päättymistä nopeuttaa puolestaan kotimaisen kapasiteetin poistumista entisestään.

Kotimaisen tuotannon kannattavuutta voidaan parantaa metsähakkeen tuella ja turpeen veron säilymisellä kohtuullisella tasolla. CHP-tuotannon kilpailukyvyn säilyminen on turvattava tavalla tai toisella, sillä se on tehokas tapa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä erityisesti poikkeustilanteissa.

Yli 60 prosentin veronkorotus yksittäiselle polttoaineelle on kohtuuton. Paikallisvoima ry:n merkittävästi turvetta käyttävissä jäsenyrityksissä veronkorotuksen vaikutukset nousevat satoihin tuhansiin euroihin vuodessa. Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa sijaitsevan esimerkkiyhtiön vuotuinen lisäkustannus on noin 350 000 euroa. Turvetta tukipolttoaineena käyttävässä biolämpölaitoksessa veron korotuksen vaikutus on noin 73 000 euroa. Nämä kustannukset valuvat vääjäämättä asiakkaiden lämmityshintoihin. Päästöoikeuden hinnannousun kustannusvaikutus on vielä moninkertaisesti suurempi. Turpeen veronkorotuksen tarve tulisikin arvioida uudelleen tilanteessa, jossa päästökauppa ja energiapolitiikan muutokset vaikuttavat merkittävästi kotimaisen energian kilpailukykyyn.

Sähkön varastointia koskevat veromuutokset kannatettavia

Esitysluonnoksen mukaan sähkön verotusta koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, ettei sähköön pääsääntöisesti kohdistuisi kahdenkertaista verotusta niissä tilanteissa, joissa sähköä siirretään sähköverkosta sähkövarastoihin ja niistä takaisin sähköverkkoon myöhemmin kulutukseen luovutettavaksi. Tämä on kannatettava uudistus. Sähkön varastoinnin ja siihen liittyvien teknologioiden edistäminen sekä kannustava sääntely-ympäristö ovat keskeisiä seikkoja uudistuvan sähköjärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi. Alan kehitystä tulee seurata ja lainsäädäntöä päivittää muun muassa sähkövaraston määritelmän osalta tarpeiden mukaan.