Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Paikallisvoima ry:ltä lausuntoa työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta toimenpiteiksi sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi sekä sähkökatkojen vaikutusten lievittämiseksi. Kiitämme mahdollisuudesta lausua em. ehdotuksesta. Paikallisvoima ry yhtyy pääosin Energiateollisuus ry:n TEM:n ehdotuksesta antamaan lausuntoon, mutta haluaa tuoda erityisesti esiin TEM:n ehdotuksen vaikutuksia paikallisten ja alueellisten energiayhtiöiden toimintaan. Toteamme lausuntonamme seuraavaa:
Verkonhaltijoiden väliset erot on tunnustettava
Paikallisvoima haluaa korostaa, että toimenpiteissä sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi on huomioitava eri verkonhaltijoiden välillä vallitsevat erot. Muistiossa verkkoyhtiöiden resurssierot on tiedostettu, mutta tämä ei näy toimenpide-ehdotuksissa riittävissä määrin.
Yritysten maantieteelliset toiminta-alueet ovat hyvin erilaisia, minkä takia investointivaatimusten vaikutus siirtohintojen korotuspaineisiin eroaa vahvasti yhtiöiden välillä. Ero verkonhaltijoiden jakeluverkon kokonaispituudessa asiakasta kohden vaihtelee 18-424 metrin välillä (pois lukien vain sähkönsiirto- ja maakaasuliiketoimintaa Kotkassa Karhulan teollisuusalueella harjoittava Karhu Voima Oy). Hyväksi esimerkiksi investointivaatimusten vaikutuksesta paikallisiin yhtiöihin käy Parikkalan Valo Oy, jonka jakeluverkkopituus asiakasta kohden on 262 metriä. Parikkalan Valo Oy on arvioinut, että yhtiön vuosi-investoinnit kasvavat nykyisestä tasosta yli kaksinkertaisiksi ja korotuspaineet verkkopalvelumaksuihin ovat noin 30 prosenttia.
On hyvä, että ministeriö ehdottaa erilaisia toimitusvarmuustavoitteita taajamiin ja haja-asutusalueelle. Paikallisvoima haluaa kuitenkin korostaa, että monet toimenpiteistä kohdistuvat korostetusti harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla toimiviin sähköyhtiöihin, mikä vaikuttaa verkkopalvelujen hintaeron kasvamiseen kaupunkien ja kyseisten alueiden välillä ja nostaa myös elämisen kustannuksia erityisesti maaseudulla. Näin ollen toimenpiteet sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi lisäävät eriarvoisuutta Suomen eri alueiden kesken.
Vapaa-ajan asuntojen erityisluonne tulisi huomioida sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamisessa. Vapaa-ajan asunnot ovat yleensä vaikeasti tavoitettavilla alueilla ja niiden energiankäyttö on monesti vähäistä. Paikallisvoima ehdottaa, että vähäisen energiankäytön kohteista harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa voitaisiin käyttää tapauskohtaista harkintaa sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamisessa, jotta investoinnit kohdistuvat kokonaisuudessaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Verkoston laatuvaatimukset ja maakaapelointi
Sähköverkon kaapelointi ei ole ainoa keino lyhentää poikkeustilanteissa sähkönjakelun keskeytysaikaa. Kaapelointi on kallista ja vaatii toimiakseen rengasverkon, jossa on kaapelivian sattuessa riittävästi varayhteyksiä eri suuntiin. Perinteisesti haja-asutusalueiden verkot ovat kuitenkin säteittäisiä eivätkä rengasmaisia. Nykyisten ilmajohtoverkkojen muuttaminen kaapeleiksi ei siis ole vielä riittävä toimenpide, vaan myös rengassyöttöihin on panostettava.
Kaapeloinnin korkeiden kustannuksien takia kaikki muut keinot, kuten puuvarmuuden edistäminen, tiealueiden hyödyntäminen sekä verkoston rakenteen ja automaation kehittäminen, tulisi hyödyntää. Paikallisvoiman mielestä myös kaikkien kaapelitietojen keräämistä yhteen paikkaan tulisi harkita, jotta eri toimijat (suunnittelu, urakointi, tiehuolto jne.) löytäisivät helposti ja yksiselitteisesti kaapeloidut kohteet.
Paikallisvoima haluaa muistuttaa, että nopealla aikataululla toteutettu verkon kaapelointi tulee aiheuttamaan resurssipulaa sekä henkilöstön että materiaalien osalta. Jo tällä hetkellä osalla energiayhtiöistä on vaikeuksia saada tarvittava määrä ammattilaisia töihin tiukan paikan tullen. Verkoston laatuvaatimusten aikataulu on epärealistinen jo resurssipulan takia puhumattakaan laatuvaatimusten aiheuttamista kustannuksista yhtiöille. Paikallisvoima katsoo olevan perusteltua, että laatuvaatimusten täyttämisen määräaikaa tulisi siirtää esitettyä myöhemmäksi.
Paikallinen toiminta ja paikallistuntemus
Poikkeustilanteessa paikallistuntemuksen merkitys on äärimmäisen suuri. Tämä tarkoittaa sekä verkon että paikallisten osaajien kuten metsureiden, kaivinkonekuljettajien ja muiden paikallisten urakoitsijoiden tuntemista. Välipäivien talvimyrskyt osoittivat, että poikkeustilanteessa kaikille energiayhtiöille ei riittänyt vahvistuksia verkonkorjaukseen koko maan kattavista urakointiliikkeistä.
Vakiokorvaukset
Paikallisvoima katsoo Energiateollisuus ry:n tavoin, että vakiokorvausten tasoa ei ole tarpeen nostaa. Sanktiot ohjaavat toimintaa jo nykyisellä tasollaan hyvin vahvasti: vakiokorvaukset ja korjauskustannukset tulevat romuttamaan kuluvan vuoden talouden pahimmin myrskyn silmään joutuneissa yhtiöissä. Esimerkiksi Vatajankosken Sähkö Oy:llä tapaninpäivän myrskyjen kustannukset nousevat noin 25 %:iin vuoden 2011 verkkopalvelujen 8 miljoonan euron liikevaihdosta: yhtiö käytti korjauskustannuksiin 1,3 miljoonaa euroa ja vakiokorvauksiin 0,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 myrskyjen perusteella maksettujen vakiokorvausten osuus korvauksia maksaneiden verkkoyhtiöiden liikevaihdosta oli korkeimmillaan jopa yli 50 prosenttia. Koska vakiokorvaukset sisältävät myös sähköveron, on vakiokorvausten osuus suhteessa verkkoliiketoimintaan kasvanut merkittävästi vuoden 2011 veronkorotuksen johdosta. Verkonhaltijan vakiokorvauksista aiheutuva riski on siis jo nyt kasvanut hyvin merkittävästi eikä riskiä ole syytä kasvattaa entisestään vakiokorvausten kiristämisellä.
Vakiokorvaukset lämmittävät hetken asiakkaan mieltä, mutta eivät vaikuta toimitusvarmuuden parantumiseen. Verkkoyhtiöiden kyky investoida tulevaisuudessa heikkenee, mikäli sanktioita kovennetaan. Täytyy muistaa, että korvausvastuiden kasvaessa myös riskikustannukset kasvavat, mikä näkyy viime kädessä asiakkaan maksamien siirtohintojen nousuna.
Valmiussuunnitelmat, viranomaisyhteistyö ja tiedotus
Paikallisvoima ry toteaa, että vaatimukset valmiussuunnitelmien parantamiseksi ovat paikallaan, mutta tämä ei juuri vaikuta paikallisten yhtiöiden toimintaan, sillä valmiussuunnitelmia on jo tehty valtaosassa yhtiöitä ja palvelukyky on kunnossa. Paikallisvoima ry kannattaa vahvasti yhä paremman koordinaation ja yhteistyön kehittämistä mm. pelastusviranomaisten kanssa.
Myös kaikki muut rakentavat ehdotukset, kuten sähkölinjojen lisääntyvä sijoittaminen maanteiden varsille, sähkönjakelua uhkaavien reunapuiden parempi hoito ja tiedotuksen parantaminen, tulee käydä läpi, jotta asiakkaille luonnonmullistuksista aiheutuvat sähkökatkot ja niiden vaikutukset pystytään tulevaisuudessa minimoimaan.
Valvontamallin tehostamisvaatimus kurittaa paikallista asiakaspalvelua
Paikallisvoima ry yhtyy Energiateollisuus ry:n näkemykseen jakeluverkkojen tariffeja koskevan valvontamallin uudistamisen tarpeesta. Valvontamallin tulee antaa verkonhaltijoille mahdollisuus toteuttaa edellytetyt investoinnit sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason nostamiseksi.
Sähköyhtiöiden viranomaisvalvonnassa on viime aikoina korostettu kustannustehokkuutta liian yksioikoisesti, mikä pitkällä tähtäimellä vaikuttaa heikentävästi yhtiöiden kykyyn reagoida poikkeustilanteisiin. EMV:n valvontamallissa jaksolla 2012-2015 olevalla 2,06 %:n yleisellä tehostamisvelvoitteella sekä yhtiökohtaisilla tehostamisvelvoitteilla pyritään operatiivisten kustannusten vähentämiseen. Nämä velvoitteet kuitenkin heikentävät yhtiöiden mahdollisuuksia pitää palveluksessa henkilöstöä esimerkiksi juuri myrskyjen ja laajojen häiriöiden selvittämistä varten. Mikäli erityisesti talvimyrskyjen kaltaisissa poikkeustilanteissa verkkoyhtiöiden halutaan tarjoavan nopeaa ja laadukasta asiakaspalvelua, tulee myös valvontamallin mahdollistaa tämä.
Nykyinen valvontamalli myös lisää paikallisten yhtiöiden riskejä huomattavasti. Laskennallisista keskeytyskustannuksista lasketaan operatiivisiin kustannuksiin mukaan 50 %, mikä lisää oleellisesti jakeluverkkoyhtiöiden taloudellista riskiä.
Paikallisvoima ry toivoo, että sähkönjakelun varmuuden parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä muistettaisiin sähkömarkkinalain hallituksen esityksen perustelut koskien verkkopalvelujen hinnoittelua:
â€[…]hinnoittelun tulisi turvata riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Tulot saisivat kattaa verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sijoitetulle pääomalle kohtuulliseksi katsottavan tuoton†(HE 138/1994, 14 §).
Myös talousvaliokunta otti kyseiseen hallituksen esitykseen antamassaan mietinnössä kantaa verkonhaltijan tulonmuodostukseen:
â€[…]verkonhaltijalla on oikeus odottaa, että tulonmuodostus on riittävä verkon kehittämiseen; verkon kehittäminen on verkonhaltijalle lakisääteinen velvoite. Pakollisten käyttö-, ylläpito- ja kehittämiskustannusten kattamisen jälkeen sähköverkon tulonmuodostuksen tulee lopuksi riittää antamaan verkonhaltijalle kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Valiokunta lähtee siitä, että tuoton kohtuullisuuden arvioimisessa otetaan huomioon sijoituksen vähäinen riskipitoisuus, alhaiset rahoituskulut sekä laitteiston pitkä käyttöikä. […] verkkoyhtiöllä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen siirtopalveluista. Kohtuulliseen korvaukseen sisältyy myös verkon kehittämisvelvoitteen täyttämiseen riittävä tulonmuodostus. Valiokunta edellyttää, että sähkömarkkinaviranomainen verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa soveltaa laskentaperustetta, jolla käyttöomaisuuden historialliseen hankintahintaan perustuvan kohtuullisen pääoman tuoton rinnalla otetaan huomioon verkkojen ylläpito- ja kehittämisvelvoitteesta aiheutuva tulonmuodostumistarve†(TaVM 56/1994).
Nykyisen valvontamallin mahdollistama hinnoittelu yhdistettynä maakaapelointiin nopeutetulla aikataululla sotii näitä perusteluja ja kannanottoja vastaan; tulorahoitus ei tule olemaan riittävää rakentamisen kustannusten kattamiseen eikä takaa sijoitetulle pääomalle kohtuulliseksi katsottavaa tuottoa. Lisäksi yhtiöiden vakavaraisuus on uhattuna, jollei valvontamallia uudisteta.