Paikallisvoima antoi lausunnon Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta (VN/6119/2025).
Yleisiä huomioita
Energia-alan näkökulmasta on tärkeää, että suunnitelman toimeenpanossa tunnistetaan Suomen kaukolämpöjärjestelmän erityispiirteet. Suomessa kaukolämpö on keskeinen osa energiajärjestelmää, ja valtaosa kaukolämpöverkostoista täyttää jo energiatehokkuusdirektiivin (EED) 26 artiklassa säädetyn tehokkaan kaukolämmön kriteerit. Näissä järjestelmissä uusiutuvien energialähteiden, hukkalämpöjen, lämpöpumppujen sekä muiden vähäpäästöisten tuotantomuotojen osuus kasvaa jatkuvasti.
Sosiaalisen ilmastorahaston toimeenpanossa olisi tunnistettava kaukolämpöverkkoon liitettyjen rakennusten energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet. Monissa kiinteistöissä käytössä olevat lämmönjakokeskukset ja muut asiakaspään laitteet ovat teknisesti vanhentuneita, mikä edellyttää korkeampia menoveden lämpötiloja ja heikentää koko kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuutta. Tämän vuoksi tukijärjestelmässä tulisi voida tukea myös kiinteistöjen omistamien asiakaspään laitteiden, kuten lämmönvaihtimien, uusimista. Tällaiset investoinnit voivat parantaa asiakaskiinteistöjen energiatehokkuutta nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Sosiaalisen ilmastorahaston toimeenpanossa on varmistettava, ettei tukijärjestelmä johda sellaisten ratkaisujen suosimiseen, jotka heikentävät jo olemassa olevien kestävien kaukolämpöjärjestelmien toimintaedellytyksiä tai kustannustehokkuutta. Tukitoimien tulisi olla teknologianeutraaleja ja huomioida saavutettavat päästövähennykset koko energiajärjestelmän näkökulmasta.
Rakennussektorin toimenpiteet
Rakennussektorin tukitoimien tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden kohdentamisessa tulee huomioida eri lämmitysjärjestelmien vaikutukset koko energiajärjestelmään. Energiatehokkuusinvestointien tukeminen on perusteltua riippumatta siitä, onko rakennus kaukolämmön piirissä vai ei. Sen sijaan pelkästään rakennuskohtaisen lämmöntuotannon lisäämiseen tähtäävät kannustimet voivat tietyissä tilanteissa olla ristiriidassa Suomen energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisvaikuttavuuden kanssa.
Avustuksiin hyväksyttävien teknisten toimenpiteiden listaukseen Paikallisvoima ehdottaa tuen ehtojen rajaamista kesäkuussa 2026 olleen korjausrakentamisavustuksen mukaiseksi. Lämmitystapamuutokset on rajattu tuen ulkopuolelle paitsi silloin kun luovutaan kiinteistökohtaisesta fossiilisesta lämmityksestä. Lämmöntalteenottoratkaisut ovat edelleen tuen piirissä. Paikallisvoima ehdottaa lisättäväksi tuettaviksi toimenpiteiksi lämmönvaihtimen uusimisen sekä asunto-osakeyhtiön lämmityksen jakamisen tehostamisen.
Paikallisvoiman saamien tietojen mukaan eri puolilla Suomea pienemmillä muuttotappio- ja matalan tulotason alueilla on asiakkailla haasteita lämmönvaihtimien uusimisessa kustannustason ja rahoituksen saatavuuden vuoksi. Asiakkaiden laitteet ovat ikääntyneitä ja energiatehottomia. Samalla lämmityksen jakautuminen ei toimi optimaalisesti. Avustettuna useat tällaiset vaihtimen uusinnat olisivat helpoin, nopein ja edullisin tapa parantaa energiatehokkuutta.
Vastaavasti avustuksiin hyväksyttävistä teknisistä toimenpiteistä mainittu ”polttoon perustuva lämmitys” ottaa kantaa teknologisiin ratkaisuihin. Ilmastotoimissa keskiössä on luopua fossiilisesta energian kulutuksesta ja esitämme tämän kirjauksen muuttamista muotoon ”fossiiliseen polttoon perustuva lämmitys”.
Monissa suomalaisissa kaukolämpöjärjestelmissä tuotanto on jo pitkälle vähäpäästöistä. Tällöin yksittäisen rakennuksen irtautuminen kaukolämmöstä ei välttämättä johda merkittäviin lisäpäästövähennyksiin, mutta voi nostaa verkkoon jäävien asiakkaiden kustannuksia ja heikentää yhteisen infrastruktuurin tehokasta hyödyntämistä.
Paikallisvoima korostaa, että tukijärjestelmien tulee ensisijaisesti kannustaa:
- rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen,
- lämmönkulutuksen vähentämiseen,
- kaukolämpöverkkoihin integroituvien ratkaisujen hyödyntämiseen,
- kysyntäjoustoon ja energian varastointiin,
- hukkalämpöjen hyödyntämiseen sekä
- olemassa olevien kestävien kaukolämpöjärjestelmien kehittämiseen.
Kaukolämmön asema energiasiirtymässä
Suomen energiajärjestelmän vahvuutena on kattava kaukolämpöinfrastruktuuri, joka mahdollistaa kustannustehokkaan siirtymän kohti vähäpäästöistä lämmöntuotantoa. Kaukolämpöverkot tarjoavat alustan muun muassa suurille lämpöpumpuille, teollisuuden hukkalämmöille, sähkökattiloille, geotermiselle energialle ja lämpövarastoille.
EED:n 26 artiklan tavoitteena on nimenomaisesti edistää tehokkaan ja kestävän kaukolämmön ja -jäähdytyksen kehittymistä. Tästä näkökulmasta sosiaalisen ilmastorahaston toimeenpanon tulisi tukea olemassa olevan kaukolämpöjärjestelmän vähäpäästöistymistä, eikä luoda kannusteita sellaisiin ratkaisuihin, jotka hajauttavat lämmöntuotantoa ilman selkeää ilmasto- tai kustannushyötyä.
Erityisen tärkeää on varmistaa, että energiatehokkuus- ja investointituet kohtelevat tasapuolisesti myös kaukolämpöverkkoon liitettyjä rakennuksia esimerkiksi lämmönvaihtimen uusimisen yhteydessä. Tukiehtojen ei tulisi käytännössä suosia lämmitysmuodon vaihtamista silloin, kun rakennus kuuluu jo kestävän kaukolämmön piiriin.
Havainto suunnitelmaan käytetyistä menetelmistä
Energia-avustusten vaikuttavuuden arvioinnissa sosiaalisesta rahastosta myönnettävä tuki tultaisiin myöntämään haavoittuvimmille postinumeroalueille. Menetelmän mukaan vaikutusarvioinnissa on käytetty kaukolämmön CO2-ekv.-päästökertoimena kyseisten alueiden tuotantolaitosten päästökerrointen mediaania 70 g/kWh. Sähkön päästökertoimena on kuitenkin käytetty valtakunnallista arvoa 26 g/kWh.
Luonnoksesta ei tule ilmi, minkä ajanjakson päästökertoimesta on kyse tai miten päästökertoimet on laskettu. Tarkasteltaessa koko Suomen vuoden 2025 kaukolämmön tuotannon tai sähkön päästökertoimia, voidaan havaita, että julkisesti saatavat CO2 päästökertoimet ovat merkittävästi pienempiä. Samalla voidaan todeta päästöjen pienentyneen viimeisinä vuosina yleisellä tasolla merkittävästi, eikä tälle kehityssuunnalle ole nähtävillä muutosta.
Kokonaisarvio
Energia-alan näkökulmasta suunnitelman tavoitteet ovat perusteltuja, ja ne edistävät energiatehokkuutta, päästövähennyksiä sekä ilmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä. Jatkovalmistelussa tulee kuitenkin varmistaa, että toimenpiteet ovat yhteensopivia Suomen kaukolämpöjärjestelmän kehittämisen kanssa.
Suunnitelman ei tule kannustaa tarpeettomaan siirtymiseen hajautettuun rakennuskohtaiseen lämmöntuotantoon alueilla, joilla käytössä on jo EED:n vaatimukset täyttävä tehokas kaukolämpöjärjestelmä. Kustannustehokkain ja ilmastovaikutuksiltaan paras ratkaisu saavutetaan usein kehittämällä olemassa olevaa kaukolämpöjärjestelmää edelleen vähäpäästöiseksi, energiatehokkaaksi ja joustavaksi sekä samalla parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.
Tällainen lähestymistapa tukee sekä EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita että Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiaa.
Lisätietoja:
Jari Nykänen
Edunvalvontapäällikkö
jari.nykanen@paikallisvoima.fi
+358 50 330 0103