Pienydinvoima etenee: Nyt myös Kuopion Energia sopimukseen viidestä reaktorista

Kuopion Energia ja pienydinvoimalakehittäjä Steady Energy ovat solmineet aiesopimuksen, jossa on optio viiden kaukolämpöreaktorin rakentamisesta vuodesta 2030 alkaen. Sopimus on jatkoa Steady Energyn aiemmalle aiesopimukselle Helenin kanssa. "Aiesopimusten eteneminen kertoo energiateollisuuden vahvasta halusta kehittää uudenlaista kohtuuhintaista ja vähäpäästöistä teknologiaa kaukolämmön tuotantoon", Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman sanoo. Yhtiö perustettiin viime kesänä kaupallistamaan VTT:n kehittämää ydinlämpölaitoksen konseptia. Sen tavoite on rakentaa ensimmäinen kaukolämpöön soveltuva pienreaktori kuluvan vuosikymmenen aikana. "Tavoitteenamme on rakentaa referenssilaitokset Suomeen ja suunnata siten maailmanmarkkinoille. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää päästöjen nopeaa vähentämistä ja meillä on tarjota siihen yksi toimiva keino", Nyman sanoo.

Asiakaskatoa taittamaan

Korpelan Voiman yhtymävaltuusto käsitteli torstaina yhtiön talousarviota ja taloussuunnitelmaa ensi vuodelle. Talousarvio perustuu sille, että vuodesta 2024 tulee suhteellisen vakaa. Korpelan Voiman varatoimitusjohtajan Perttu Huovisen mukaan sähkömarkkinat ovat rauhoittuneet paljon viime vuodesta, ja vakautta on lisännyt Olkiluoto 3:n tuotannon alkaminen sekä tuuli- ja aurinkovoiman yleistyminen. Korpelan Voima teki tappiota vuosina 2021–22, ja tänä vuonna se pyrkii nollatulokseen. "Olemme menettäneet merkittävästi sähköenergian myyntiä viime vuosina. Tavoitteena on saada kammettua nousua ensi vuonna", Huovinen sanoo. Yhtiö aikoo kasvattaa energiamyyntinsä 170 gigawattituntiin vuonna 2024 muun muassa rekrytoimalla myyntijohtajan ja tarkastelemalla tuotteidensa hintoja ja rakennetta. Verkko Korpela Oy:llä on mennyt vakaasti, ja Lämpö Korpela Oy:n mahdollinen myynti ensi vuonna puhutti valtuustoa.

KokkolaWorks oli menestys

Kokkola Works -kampanja onnistui houkuttelemaan työntekijöitä Kokkolaan ensimmäisenä vuotenaan. Kampanjaan käytetyllä 420 000 eurolla saatiin avoimiin työpaikkoihin enemmän tasokkaita hakijoita, jotka tulivat usein suurista kaupungeista. Kokkola Worksin tarkoituksena on lisätä Kokkolan tunnettuutta ja helpottaa rekrytointia kampanjaan osallistuvissa yrityksissä ja yhteisöissä. Mukana on kaupungin lisäksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ja 15 Kokkolan suurteollisuusalueen yritystä, joihin lukeutuu myös Kokkolan Energia. Ensi vuonna kampanjaan liittyvät Centria, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Pelkästään suurteollisuusalueelle tarvitaan vuoteen 2027 mennessä 1600–2000 uutta työntekijää.

Kaupungintalo muuttaa e-Centeriin Keuruun K-Raudan omistaja vaihtuu

Keuruun kaupungintalon palvelut siirtyvät kaupungintalolta e-Centeriin Keuruun keskusaukion laidalla. Keuruun kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina 4. joulukuuta. Palveluiden on määrä muuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä, ja muutto on osa Keuruun talouden tasapainottamisohjelmaa. Kaupungin elinvoimajohtajan Janne Teeriahon mukaan Keuruu on jo neuvotellut muutosta e-Centerin eli Keuruun Elinkeinotalo Kiinteistö oy:n kanssa. "Neuvotteluja on pidetty kiinteistön osakkeita omistavien yritysten kanssa. Keuruun Elinkeinotalon osakkeet omistaa Keuruun Sähkö oy, Keuruun Toimitilat oy sekä Keuruun Isännöintipalvelu oy. Tilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat siis suurimmaksi osaksi kaupunkikonsernin omistuksessa", hän sanoo. Hänen mukaansa kaupunki joko ostaa tai vuokraa tilat joko kokonaan tai osittain, ja tyhjilleen jäävä kaupungintalo myydään tai puretaan.

Mikkelin säästöohjelman yksityiskohdat julki: kaksi päiväkotia kiinni

Mikkelin kaupunki on julkaissut vuosien 2024–2026 säästöohjelmansa yksityiskohdat. Mikkeli tavoittelee ohjelmalla yhteensä yli 3,3 miljoonan euron pysyviä leikkauksia. Ohjelmaan kuuluvat muun muassa kahden päiväkotiyksikön lakkauttaminen, Mikkelin lentokentän toiminnan lopettaminen tai vähentäminen vuodesta 2026 sekä kaupungin konserni- ja elinvoimapalveluiden supistaminen esimerkiksi kehittämisrahojen leikkaamisen kautta. Säästöohjelman lisäksi Mikkelin taloutta vakautetaan Etelä-Savon Energian vähemmistöosuuden vastikään toteutuneella myynnillä sekä elinvoiman kasvuohjelmalla.

Virheellisesti laskettu sakkomaksu lähetettiin 13 asiakkaalle

Laskuvirheet Turku Energian sopimussakoissa ovat harmittaneet kalliista määräaikaisista sähkösopimuksista irti pyrkiviä asiakkaita. Turku Energian myyntijohtajan Harri Salon mukaan inhimillinen laskuvirhe sattui 13 asiakkaan kohdalla. "Virhe korjattiin heti kun se huomattiin. Sopimusehtojen mukaisesti meillä on oikeus korjata virhe", hän sanoo. Hänen mukaansa prosessi on nyt tarkastettu niin, ettei samanlaisia virheitä tule enää jatkossa. Salo ei suoraan vastaa siihen, miksei asiakkaille ole lähetetty tarkempia laskelmia sopimussakon suuruudesta heidän pyynnöistään huolimatta, vaan sanoo laskuperiaatteen olevan avoin ja julkinen. Hänen mukaansa sopimussakosta on tullut kymmeniä kyselyjä, mutta vain yksittäiset asiakkaat ovat päättäneet purkaa sopimuksensa.

Fortumin vahva tase enteilee osinkosadetta

Sähkön ja sähköfutuurien hintojen lasku on syönyt Fortumin tulosta ja näkymiä, muttei yhtiö ole täysin sähkömarkkinan armoilla. Fortum tuottaa sähköstään noin 55 prosenttia ydinvoimalla ja 45 prosenttia vesivoimalla, ja tuulettomina päivinä sähkön se voi myydä vesivoimalla tuotettua sähköä tarjonnan puutteen nostamalla hinnalla. Inderesin analyytikko Juha Kinnunen arvioi, että Fortumin vesi- ja ydinvoiman tuotantokustannukset ovat myös paljon uutta tuulivoimaa alhaisempia. Yhtiöllä on vahva tase, ja sillä on kassassaan aiempaa enemmän likvidejä varoja, koska se on vähentänyt investointeja. Kinnusen mukaan Fortumin osake on aliarvostettu erityisesti siksi, että sen vesivoiman merkitys säätövoimana tulee vain kasvamaan. Analyytikoiden konsensuksen mukaan osakkeen tavoitehinta on 14,50 euroa, kun kurssi on viime aikoina pysytellyt alle 13 euron alapuolella.

Sähköyhtiöt haluavat myös pienemmät aurinkosähkön tuottajat maksamaan verkkoinvestointeja

Sähköyhtiöt haluavat alkaa periä verkon liittymismaksuja myös aurinkosähkön pientuottajilta. Sekä Energiateollisuuden että Paikallisvoiman mukaan kaikenkokoisia tuottajia tulisi kohdella samanveroisesti. "Aurinkovoima on bisnestä. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys. Jakeluverkonhaltijalla pitäisi olla oikeus periä kustannuksia aiheuttamisperiaatteella", Paikallisvoiman toiminnanjohtaja Toivo Hurme sanoo. Tammikuisessa lausunnossaan eduskunnan talousvaliokunnalle Paikallisvoima otti esille esimerkin, jossa pohjalaisen verkonhaltijan olisi pitänyt vahvistaa verkkoaan 200 000 eurolla voidakseen liittää aurinkovoiman tuottajan siihen. "2 megawattia eli 2000 kilowattia on tehomäärältään kuitenkin niin suuri, ettei se ole tarkoitettu sähkönkuluttajan omaan käyttöön, vaan tarkoituksena on sähkön myynti markkinoille", se huomautti. Alkuvuonna tehty lakimuutos ei kuitenkaan mahdollistanut kapasiteettivarausmaksujen keräämistä pientuottajilta, koska se vaatisi sähkömarkkinalain muutosta.

Nordpool ei reagoinut haamutarjoukseen

Nordpoolin toimitusjohtaja Tom Darellin mukaan sähköpörssin järjestelmä havaitsi viime perjantaina sähkömarkkinat sekoittaneen virhetarjouksen. Havaintoon ei kuitenkaan reagoitu niin kuin olisi pitänyt. "Emme ole päässeet vielä täyteen selvyyteen [tapahtumien] syystä", Darell kertoo. Hänen mukaansa Nordpool on jo vahvistanut tarjousprosessin manuaalista seurantaa virheen jälkeen. Tarkoitus on lisäksi ottaa käyttöön toinen tarkistuskierros poikkeaville tarjouksille. Darellin mukaan virhetarjouksen tehnyt Kinect Energy on kuitenkin yksiselitteisesti vastuussa tapahtumista.

Riittääkö sähkö tänä talvena?

Energiaviraston mukaan Suomen sähköteho on riittävä myös kylmien talvipäivien kulutushuippujen aikana. Se varoittaa kuitenkin, että jos sähköjärjestelmässä sattuu yhtä aikaa useita eri häiriöitä, tehon riittävyys voi vaarantua. Kuluvalla viikolla sellainen tapaus nähtiin, kun Olkiluoto 3 ja yksi ruotsalaisydinvoimala Ringhalsin reaktoreista olivat yhtä aikaa pois tuotannosta. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kuitenkin sanoo, ettei yhtaikaisten häiriöiden riski ole erityisen suuri ensi talvena. Myös Lappeenrannan yliopiston energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen pitää OL3:sta luotettavana ja huomauttaa, että tuulivoiman sääriippuvaisuus aiheuttaa paljon ydinvoimaa enemmän epävarmuutta sähköntuotantoon. Energiaviraston mukaan myös kaasua on Suomessa riittävästi ensi talvena, vaikka Balticconnector-kaasuputki on poissa käytöstä.

Pääkirjoitus: Sähkösekoilun on loputtava

Suomen energiahuolto oli ennen vakaata ja luotettavaa, sillä sähköä ja lämpöä tuotettiin runsaasti ja tasaisesti. Viime aikoina sähkömarkkinaa ovat kuitenkin ravistelleet monenlaiset heilahtelut ja häiriöt, ja pörssisähkön kilowattituntihinta on voinut saman viikon aikana vaihdella sentistä euroon. Markkina suorastaan sekosi hiljattain, kun norjalaisen sähkönmyyjän virhetarjous puski pörssisähkön kilowattituntihinnan 50 senttiä miinukselle. Virhe itse ei ollut ongelma, vaan sen aiheuttama sotku ja sähköpörssin kykenemättömyys sen estämiseen. Vaikka Suomen energiatuotannosta on tullut omavaraista, todellisuudessa suuri osa tuotannosta on epävakaata. Luotettavuutta täytyy kohentaa, jotta Suomi voi sähköistyä edelleen ja jatkaa ilmastopyrkimyksiään.

Olkiluoto 3 tuottaa jälleen sähköä

Sähköntuotanto käynnistyi jälleen Olkiluoto 3:ssa iltakahdeksan maissa torstaina. Teollisuuden Voiman mukaan laitos tuotti illalla sähköä runsaan 350 megawatin teholla. Tuotanto keskeytyi yllättäen keskiviikkona Fingridin tekemän lähivikakokeen seurauksena. TVO uskoi aluksi, että tuotantoon palattaisiin jo samana päivänä, mutta käynnistys lykkääntyi turbiiniautomaation ongelmien vuoksi. Tuotantokatkos ei nostanut pörssisähkön hintaa Suomessa perjantaina. Fingridin sähköjärjestelmän toiminnasta vastaava johtaja Tuomas Rauhala sanoo, että vaikkei OL3 pysynyt normaalisti kantaverkossa lähivikakokeen aikana kuten toivottiin, laitoksen toiminta on ollut luotettavaa koekäyttöjen ja kaupallisen käytön aikana.

Naantalin Kylpylän joulukausi käynnistyy perinteisellä kuusenkoristelukisalla sekä joulumarkkinoilla

Naantalin Kylpylä järjestää joulun alla jälleen perinteisen joulukuusenkoristelukisansa. Leikkimielisessä Korein Kuusi -kilpailuun haastetaan Turun seudun yrityksiä ja kulttuuritoimijoita. Tänä vuonna kuusen koristeluun lähtivät Naantalin Energia, Visit Turku Archipelago, Turun musiikkijuhlat, Raisio Oyj, Viking Line ja Logomo. Tänä vuonna kierrätys näkyy vahvasti kuusen koristelussa. "Kuusen teemalla voi kertoa yllättävänkin paljon yrityksen hengestä, historiasta tai eri toiminnoista. Kisaa käydään leikkimielellä, mutta tosissaan. Monet ovat tuoneet mukanaan myös lisäsomistusta kuusen juurelle, esimerkiksi sähköjunaradan", sanoo tapahtumavastaavana toimiva Saija Etokari Naantalin Kylpylästä. Kuuset asetetaan esille kylpylän Promenade-käytävälle heti joulukuun alussa, ja voittaja välitään yleisöäänillä 18. joulukuuta.

Selvitys: Näin tuulivoimahankkeissa rakennetaan yhteistyötä poronhoitoalueella

Akordi Oy on julkaissut selvityksen nimeltä Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen – Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella. Sen mukaan tuulivoima-ala ei aina tunnista poronhoidon erityisasemaa tai tiettyjen alueiden merkitystä elinkeinolle, mistä on seurannut ristiriitoja. Selvityksessä luotiin tuulivoima-alan ja poronhoidon välille onnistunut yhteistyöprosessi, jossa lievitettiin jännitteitä, laadittiin tuulivoimalle suositukset hyviksi käytännöiksi poronhoitoalueella ja perustettiin alojen välinen yhteistyöfoorumi. Prosessin päätoimijat olivat Suomen tuulivoimayhdistys ja Paliskuntain yhdistys, ja Akordi taas toimi siinä riippumattomana välittäjänä. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tunnistaa poronhoidolle merkittävät alueet paremmin ja kehittää ratkaisuja elinkeinolle aiheuttavien haittojen kompensointiin.

Olkiluoto 3:n paluu viivästyy – Käynnistyksessä ongelmia

Sähköntuotannon käynnistäminen uudelleen Olkiluoto 3:ssa on viivästynyt. Teollisuuden Voiman mukaan viivästys johtuu siitä, että käynnistyksessä havaittiin ongelmia turbiiniautomaatiossa. OL3:n tuotanto keskeytyi yllättäen keskiviikkona lähivikakokeen seurauksena. TVO:n mukaan kokeessa aiheutettiin verkkohäiriö, joka käynnisti yksikön suojaustoiminnot ja keskeytti tuotannon automaattisesti. OL3:n oli määrä palata tuotantoon jo samana päivänä, mutta nyt TVO arvioi, että jatkamaan päästään torstaiaamupäivänä. Yksikkö oli kokeen vuoksi vajaatuotannossa keskiviikkona ja tuotti sähköä vain reilun 800 megawatin teholla, kun normaalisti tuotantoteho on 1560 megawattia.

Ilmalämpöpumppujen kaupanteko jumittaa

Ilmalämpöpumppujen menekki on hidastunut. Asennusta ei enää tarvitse odottaa pitkään nyt, kun komponentti- ja asentajapula on helpottanut. Tipitekin myyntipäällikkö Joni Saarnio kuitenkin toteaa, että hankala taloustilanne on saanut kuluttajan vähentämään suuria hankintoja. Lämpöykkösen toimitusjohtajan Veli-Matti Hautakosken mukaan ilmalämpöpumppujen tilausten määrä on palannut energiakriisiä edeltäneelle tasolle. Hän sanoo, ettei korkea inflaatio näy pumppujen hinnoissa, vaan markkinahinnat ovat laskeneet 5–10 prosenttia kuluvana vuonna. Saarnion mukaan useimmat ilmalämpöpumpun omistajista käyttävät laitettaan mahdollisimman kauan uuteen vaihtamisen sijaan, mutta vanhat pumput eivät välttämättä ole tarpeeksi tehokkaita talven pakkasia varten.

Pienydinvoimalaa kaavaillaan Koivuluotoon

Outokumpu tutkii pienydinvoimalan rakentamista Koivuluotoon muutamien satojen metrien päähän terästehtaistaan Torniossa. Outokummun esiselvitystä johtavan Kristiina Tiilaksen mukaan yhtiö aloittaa alueella kairaukset parin viikon sisällä ja saa niistä tulokset ensi vuonna. Kairausten avulla tutkitaan, kuinka syvälle peruskallio ulottuu ja miten se soveltuu pienydinvoimalalle. Koivuluotoon on kaavoitettu teollisuuspuisto nimeltä Arctio, jonka alueelle pienydinvoimalaa nyt suunnitellaan. Outokumpu ja Fortum ilmoittivat viime keväänä selvittävänsä, voivatko ne vähentää terästuotannon ilmastopäästöjä pienydinvoiman avulla. Vaikka hanketta suunnitellaan vasta alustavasti, pienydinvoima kiinnostaa Outokumpua, koska siitä saa vakaampaa päästötöntä sähköä kuin tuuli- ja aurinkovoimasta.

Untisen tietopyyntö: Vahteala allekirjoitti molemmat velkakirjat jo maaliskuussa 2022

Lestijärveläinen Pentti Untinen teki syyskuussa tietopyynnön Korpelan Voimalle. Hän tiedusteli, ketkä allekirjoittivat ja milloin Korpelan Energialle maaliskuussa 2022 myönnetyn lainan velkakirjan sekä lainalle toukokuussa 2022 myönnettyyn takauspäätökseen liittyvän velkakirjan. Korpelan Voiman kuntayhtymän asiakaspalvelu vastasi Untiselle neljä päivää pyynnön jälkeen, ettei tietoja luovuteta liikesalaisuuden vuoksi. Untinen teki vastauksesta oikaisuvaatimuksen, joka käsiteltiin Korpelan Voiman yhtymänhallituksen kokouksessa marraskuussa 2023. Hallituksen mukaan molemmat velkakirjat allekirjoitti silloinen toimitusjohtaja Antti-Jussi Vahteala 29. maaliskuuta, ja yhtymähallitus päätti panna valtuuston tekemän takauspäätöksen täytäntöön 12. toukokuuta. Hallinto-oikeus on sittemmin kumonnut molemmat päätökset.

Suuri sähkönhinnan korotus maaseudulla

Ålands elandelslag ja Mariehamns Energi nostavat hintojaan ensimmäistä kertaa kevään jälkeen vuodenvaihteessa. Ålands elandelslag nostaa verkkomaksujaan 8 prosentilla inflaation ja investointitarpeiden vuoksi. Mariehamns Energi ei koskenut vaihtuviin hintoihinsa, mutta Ålands elandelslag korottaa omiaan 76 prosentilla. Elandelslagin toimitusjohtaja David Karlsson sanoo, että yhtiö palaa nyt takaisin normaalitasolle laskettuaan hintoja 60 prosentilla toukokuussa. "Uusi hintamme on hyvä, sillä kuulumme Suomen edullisimpiin, vaikkei se ole yhtä silmiinpistävää kuin viime vuonna", hän toteaa. Karlssonin mukaan Ålands elandelslag on nyt Mariehamns Energiä kalliimpi, mutta se hallinnoi kymmenkertaisesti suurempaa verkkoa ja toivoo voivansa laskea taas hintojaan kesään mennessä.

Pariisin ilmastosopimuksen stressitesti alkaa

Torstaina alkavassa YK:n COP28-ilmastokokouksessa tehdään ensimmäistä kertaa Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotiskatsaus. Neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen, yksi EU:n virkatason koordinoivista neuvottelijoista kokonaistarkastelussa, kertoo, että tarkoitus on katsoa, mikä tilanne on suhteessa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteisiin. "Jos ei olla sen mukaisella polulla, sovitaan korjausliikkeestä", hän sanoo. Kupiaisen mukaan aikataulusta ollaan jäljessä niin lämpötilan, sopeutumisen ja rahoituksen tavoitteissa. Hän sanoo, että EU toivoo COP28:n päätöksiin konkreettisia suosituksia, kun taas vastakkaisen näkemyksen mukaan kansallisten ilmastotoimien tulisi olla vapaaehtoisia. "Esillä on ollut uusiutuvien energialähteiden osuuden vahva kasvattaminen ja samalla energiatehokkuustoimet, fossiilisista polttoaineista luopuminen ja fossiilisten polttoaineiden tuista luopuminen", hän kertoo.

Heijastinpuu on rakennettu

Särkisalmen VPK:n nuoriso-osasto pystytti heijastimilla koristetun puun VPK:n varaston edustalle viime viikolla. Puussa on noin sata heijastinta, jotka ovat peräisin vapaapalokuntalaisten kotoa, Parikkalan kunnalta, Parikkalan Valolta ja OP Etelä-Karjalalta. Nuoriso-osaston johtaja Kimmo Pekonen kertoo, että ajatus heijastinpuusta tuli pari viikkoa aiemmin VPK:n naisosastolta. "Tällaisia puita on nähty kaupungeissa, mutta ei vielä näillä kulmakunnilla. Ideana on korostaa heijastimen tärkeyttä pimeällä liikkuessa", hän sanoo. Puusta voi ottaa heijastimen mukaansa, heijastimen ottaja voi jättää tilalle omansa, ja puuhun voi myös lahjoittaa heijastimia. Puu pysyy paikallaan kevääseen saakka.

Kunnat eivät jakaisi tuulivoimatuottoja

Suomessa toimii jo noin 1500 tuulivoimalaa, ja tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat tänä vuonna kunnille yhteensä 36 miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Kiinteistövero on kunnille suurin syy tuulivoiman kaavoittamiseen, ja ne kavahtavat ajatusta siitä, että valtio päättäisi ottaa itselleen osan verotuotoista. Myös tuulivoimaa rakentavat yhtiöt vastustavat ideaa, koska ne menettäisivät tärkeimmän houkuttimensa kuntapäättäjille. Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo, että virallista keskustelua asiasta ei vielä ole, mutta nykyjärjestelmä herättää kateutta muualla Pohjoismaissa, kun tuulivoimasta hyötyvät ne, jotka joutuvat kestämään sen haitatkin. Yhdistyksen mukaan tuulivoimaloita valmistuu tänä vuonna vielä 15 voimala-alueelle, ja ensi vuonna niitä valmistuu seitsemälle alueelle.

Tanska: Puolue vetäytyi maaenergiapuistoneuvotteluista

Tanskan kansanpuolue on päättänyt vetäytyä maaenergiapuistoja käsittelevistä neuvotteluista. Sen mukaan hallituksen aikeet nelinkertaistaa aurinko- ja tuulivoimatuotanto maalla aiheuttaisivat luonnolle peruuttamatonta vahinkoa. Puolueen puheenjohtaja Morten Messerschmidt sanoo, että puolue kannattaa vihreää siirtymää muttei hyväksy tanskalaismaisemien tuhoamista. Hänen mukaansa aurinkokennot pitää asentaa rakennuksiin ja kaupunkeihin, joissa ne eivät turmele luontoa, kun taas tuuliturbiinit tulee sijoittaa merelle.

Norja: Ympäristövirasto suosittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta

Tuoreessa Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön tilaamassa raportissa Norjan ympäristövirasto suosittelee, että Norja pyrkii vähentämään kasvuhuonekaasupäästöjään vuoteen 2035 mennessä vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Virasto uskoo, että Norjan pitäisi perustaa tavoitteensa Pariisin sopimuksen matalimpaan lämpötilaan eli lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen. Ilmasto- ja ympäristöministeri Andreas Bjelland Eriksenin mukaan Norja ilmoittaa uudesta, vuoden 2030 jälkeisestä ilmastotavoitteesta vuonna 2025.

Norja: Ei sähkön toimitusvarmuuden parannusta ennen talvea

Norjan hallitus on toistuvasti luvannut, että sähkön toimitusvarmuutta parannetaan ennen talvea, mutta niin ei ole käynyt. Toimenpiteillä on tarkoitus varmistaa, että tuottajat säästävät vettä ja että sähkön vientiä rajoitetaan, jottei sähköä tarvitse säännöstellä, kun vesivoimavarastot matalalla. Öljy- ja energiaministeri Terje Aasland kirjoittaa lehdelle sähköpostissa, että hallitus tekee suurkäräjille esityksen ennen joulua. Hän toivoo, että säädökset ovat voimassa "keväällä".

Norja: Pato halkesi Braskereidfossin vesivoimalaitoksella

Braskereidfossin vesivoimalaitos Vålerin kunnassa Innlandetin läänissä vaurioitui Hans-myrskyn aikaan 9. elokuuta 2023. Laitos on miehittämätön, ja sitä ohjataan käyttökeskuksesta Lillehammerista käsin. DNV:n raportin mukaan laitoksen omistaja Hafslund Eco ei ollut riittävän tietoinen yön aikana nousevan veden aiheuttamasta vaarasta. Yhtiöllä ei myöskään ollut paikalla henkilöstöä, joka olisi voinut seurata veden tasoa ja avata padon luukut. Hafslund Eco sanoo, että se toimii estääkseen vastaavaa toistumasta. Se aikoo muun muassa lisätä valvontaa suuren tulvimisen varalta, säätää veden virtausrajaa laitoksen miehittämiseksi ja entisestään lisätä henkilöstön määrää käyttökeskuksessa hätätilanteissa.

Tanska: Ajoneuvojen ja asuntojen omistajille uusia kustannuksia

Finansin mukaan Tanskan kansankäräjien nopeutetussa käsittelyssä oleva uusi laki tarkoittaa uutta, vuosittaista 4,70 miljardin kruunun laskua 2,4 miljoonalle autoilijalle ja sadoilletuhansille lämpöasiakkaille Tanskassa. Esityksen mukaan bensiiniin ja dieseliin sekä lämmöntuotannossa käytettyyn öljyyn ja maakaasuun kohdistuu tulevaisuudessa EU:n hiilidioksidirajoituksia. Kiintiöiden kustannukset lankeavat polttoainejakelijoille, mutta viime kädessä laskun maksavat bensiini- tai dieselautoja käyttävät tanskalaiset sekä öljy- tai kaasulämmitteiset taloudet.

Fingridin rajasiirtoyhteyshankkeet nimetty EU:n yhteisen edun mukaisiksi hankkeiksi

Kolme Fingridin rajasiirtoyhteyshanketta on nimetty EU:n yhteisen edun mukaisten hankkeiden listalle eli Project of Common Interests -listalle. Hankkeista Aurora Line oli saanut PCI-statuksen jo aiemmin, ja nyt listalle lisättiin toinen Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa yhteinen hanke Aurora Line 2 sekä yhteistyössä Viron kantaverkkoyhtiön kanssa valmisteltu Estlink 3. Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä sanoo, että tunnustus on merkittävä Fingridin hankkeille. "Se kertoo, että hankkeet ovat tärkeitä paitsi Suomelle, myös koko EU:lle. PCI-statuksen myötä hankkeiden luvitus nopeutuu ja lisäksi tarjoutuu mahdollisuus hakea EU-rahoitusta", hän kertoo. Aurora Line on vuosikymmenen tärkein investointi Suomen kantaverkossa, sillä se vahvistaa siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä, mikä parantaa toimitusvarmuutta ja laskee sähkön hintaa Suomessa. Aurora Line 2:n rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2030-luvulla, ja Estlink 3 on suunnitteluvaiheessa.

Sähkön hinta nousee keskiviikkoiltana yli 30:een senttiin, myös torstaina kallista – grafiikka näyttää tilanteen

Pörssisähkön hinta kallistuu keskiviikkoiltana ja torstaina. Sen verollinen hinta nousee keskiviikkoiltapäivänä yli 31:een senttiin kilowattitunnilta mutta laskee jälleen yötä kohden. Torstaina sähkön pörssihinta on korkeimmillaan aamukymmenen jälkeen, jolloin se on arvonlisäveroineen 29,4 senttiä kilowattitunnilta. Hinta laskee alle 20 sentin vasta kello 17:n jälkeen. Fingridin ennusteen mukaan tuulivoimaa tuotetaan torstaina keskimäärin 1240 megawatin teholla tunnissa eli merkittävästi vähemmän kuin aiempina päivinä. Tilanteeseen vaikuttaa myös Olkiluoto 3:n sähköntuotannon keskeytyminen lähivikakokeen seurauksena keskiviikkona.

Selvitys: Näin tuulivoimahankkeissa rakennetaan yhteistyötä poronhoitoalueella

Suomalaisyritys loi kaupallisen hiilinielun – nyt yhtiö sai 16 miljoonan euron rahoituksen

Suomalainen biohiililaitosten kehittäjä Carbo Culture etsii rahoitusta ensimmäiselle kaupalliselle laitokselleen. Se avasi kesällä Keravalle teollisen mittakaavan pilottilaitoksen, jossa sahajauho hiillytetään biohiileksi päästämättä sen sisältämää hiiltä karkaamaan ilmaan hiilidioksidina. Koska biohiilessä hiili varastoidaan pysyvään muotoon, se toimiii hiilinieluna. Tulevaisuudessa Carbo Culture aikoo tuottaa prosessilla kaukolämpöä, myydä valmistamansa biohiilen esimerkiksi maanparannusaineeksi ja myydä poistokrediittejä talteen ottamastaan hiilidioksidista. Yhtiöllä on nyt noin 16,3 miljoonan euron rahoitus, jolla se voi jatkaa toimintaansa valmistellessaan seuraavaa laitostaan. Tarkoitus on, että ensimmäinen kaupallisen mittakaavan biohiililaitos aloittaa toimintansa Suomessa vuonna 2025.

Uusilla energiavarastoilla on paljon käyttökohteita

Energiavarastojen tarve maailmalla kasvaa, koska sillä voidaan tasata aurinko- ja tuulivoiman tuotantovaihteluita sekä varmistaa sähköjärjestelmien toimintaa. Esimerkiksi OX2 kaavailee sähkövarastoa Uusnivalan sähköasemalle Nivalassa. Litiumioniakkuja käyttävän varaston on määrä tulla käyttöön vuonna 2025, ja ensisijaisesti se lisää Fingridin reservi- ja säätösähkömarkkinoiden toimintavarmuutta. "Energiavarasto voisi olla nopean vasteajan yksikkö, josta saadaan nopeasti lisäenergiaa, jos valtakunnanverkosta äkillisesti putoaa pois isoja yksiköitä", sanoo OX2:n liiketoimintajohtaja Saku-Matti Mäki. Hänen mukaansa Suomessa on monia energian varastoinnista kiinnostuneita toimijoita, mutta alalla tarvitaan lisää kokemusta varastoinnista ja uusiutuvasta energiasta. Tamperelainen Enico taas on kehittänyt siirrettävän energiavaraston, jolla fossiilitonta energiaa voi hyödyntää paikoissa, joissa se on aiemmin ollut mahdotonta.

Ruotsin Ringhals 4 -ydinvoimalassa yllättävä tuotantokatkos – pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta katosi 1 130 megawattia tehoja

Ruotsalaisen Ringhals 4 -ydinvoimalan tuotanto katkesi yllättäen keskiviikon vastaisena yönä. Voimalaitoksen mukaan voimalan turvallisuusjärjestelmät käynnistyivät normaalisti, ja vikaa etsitään paraikaa. Keskeytyminen vie pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta 1130 megawatin edestä sähköä, ja jos häiriö jatkuu pitempään, se voi heijastua pörssisähkön hintoihin Suomessa. Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa sanoo, että Ringhals 4 on poissa käytöstä ainakin torstain ajan. "Näyttää siltä, että päivänsisäisen kaupankäynnin hinnat ovat nousseet hieman verrattuna eiliseen, mutta ei mitään dramaattista. Hiukan painetta on siis ollut varmistaa lisäsähkön saantia", hän toteaa. Tuotantokeskeytyksen vaikutus Suomen pörssisähköhintoihin nähdään iltapäivällä, kun huomisen hinnoista sovitaan Nordpoolissa.

Ministeri Kai Mykkänen: Kaasukielto nytkähtänee eteenpäin "näillä lumilla"

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen arvioi, että hän pääsee piakkoin tekemään esityksen venäläisen LNG:n tuontikiellosta. Esitys voidaan tehdä, kun EU:n kaasumarkkinapaketti on astunut voimaan, ja Mykkänen uskoo sen menevän läpi. Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta on laskenut hitaasti erityisesti siksi, että kaasulla on merkittävä rooli muun muassa Saksassa, ja Mykkänen huomauttaa, että nytkin LNG-tuonti kiellettäisiin vain Suomessa. Gasum on valmis lopettamaan LNG:n tuonnin Venäjältä, jos kielto tulee voimaan. "Jo tällä hetkellä hankimme LNG:tä monesta eri lähteestä, ja suurin osa tulee muualta kuin Venäjältä. Hankimme sitä esimerkiksi Norjasta", sanoo Gasumin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Olga Väisänen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Gasum on hankkinut Venäjältä LNG:tä vain vähimmäismäärän, johon sillä on sopimusvelvoite, koska toistaiseksi ei ole ollut oikeudellisia perusteita keskeyttää tuontia.

Kerava aikoo juhlistaa 100-vuotista taivaltaan näyttävästi

Keravan Energia on pääyhteistyökumppanina Keravan kaupungin satavuotisjuhlassa ensi vuonna. Vuonna 1992 perustettu sähköverkkoyhtiö on poikkeuksellinen alueella, sillä naapurikunnilla ei vastaavia ole. Keravan Energian toimitusjohtajan Jussi Lehdon mukaan yhtiön merkitys nousi vahvasti esille energiakriisissä. Hän sanoo, että merkityksellisintä kuitenkin on, että sähkönsiirtotariffien osinkovirta ohjataan suoraan kaupunkilaisille. Lisäksi Keravan kaupunki ohjaa pääomistajana yhtiötä vastuullisiin ympäristö- ja yhteisötekoihin, ja yhtiön synteettisen metaanin hanke tekisi siitä hiilinegatiivisen vuonna 2027. Juhlavuoden kunniaksi Keravan Energia järjestää ilmaisia ohjattuja kierroksia aurinkovoimalassaan, kesäisen energiariehan ja teatteriesityksen yhdeksäsluokkalaisille yhdessä Keski-Uudenmaan teatterin kanssa.

Nesteelle ja Porvoon Energialle miljoonien investointituki

Porvoon Energia ja Neste kertovat saaneensa työ- ja elinkeinoministeriöltä energiainvestointitukea lämmön talteenottoon Porvoon jalostamolle suunnitellusta vihreän vedyn tuotannosta. Porvoon Energialle myönnettiin 5,4 miljoonaa euroa tukea ja Nesteelle taas 1,96 miljoonaa. Hankkeessa Neste toteuttaisi lämmön talteenoton jalostamon elektrolysaattorista, kun taas Porvoon Energia siirtäisi lämmön Tolkkisten voimalaitokselle. Porvoon Energia kertoo, että sen saama tuki kattaa neljäsosan arvioiduista putkikustannuksista. "Alustavana suunnitelmana on johtaa raakalämpö Sköldvikistä merenalaista putkistoa pitkin Tolkkisten voimalaitosalueelle", sanoo yhtiön lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio. Yhtiön mukaan talteenotetun lämmön lämpötila nostettaisiin kaukolämpöverkkoon sopivaksi lämpöpumpuilla, ja ratkaisulla tuotettaisiin noin 25 megawattia lämpöä Porvoon Energian verkkoon.

Tekstaten

Ilkka-Pohjalaisen tekstiviestipalstalla kommentoidaan Seinäjoen Energian hintaluokkia. Nimettömän kirjoittajan mukaan yhtiö tarjoaa yksityisasiakkaille neljä hintaluokkaa, joista kolme tunnetaan nimellä SE Oikea. "Mikä sitten on nimeltään se neljäs, pörssisähkö? Onko sen nimi SE Väärä?" kirjoittaja kysyy.

Nuoret sytyttävät kynttilät Näsinmäellä 5.12.

Näsinmäen hautausmaan sankarihaudoilla sytytetään jälleen kynttilät joulukuun 5. päivä. Porvoon Seudun Sotaveteraanit ry:n koordinoima tilaisuus järjestetään nyt seitsemännen kerran yhdessä Porvoon suomalaisen seurakunnan ja partiolippukunta Porvoon Pookin kanssa. Kynttilät lahjoittaa Porvoon Energia ja hankkii Mikrokulma. Tilaisuuden alkupuhuttelun jälkeen puhdistetaan sankarihautojen tyynykivet. Sitten nuoret sytyttävät kynttilät ja laskevat ne haudoille, minkä jälkeen tilaisuus päätetään kiitoksilla ja yhteislaululla. "Kynttilöiden sytyttäjät tulevat tänä vuonna muun muassa Albert Edelfeltin koulusta ja Linnankosken lukiosta sekä partiolippukunnat Polunlöytäjistä ja Pookista", sanoo Kari Juvonen Porvoon Seudun Sotaveteraaneista.

Sähkön ja kaukolämmön hinnat nousevat kaupungissa uutenavuotena

Mariehamns Energi nostaa verkkomaksujaan kahdeksalla prosentilla vuodenvaihteessa. Toimitusjohtaja Robert Kjellbergin mukaan korotus nostaa kuluja noin viidellä eurolla kuukaudessa noin 90 prosentilla yhtiön asiakkaista. Hän sanoo, että korotus johtuu sähköverkon rakentamisen korkeammista materiaalikustannuksista, kattavasta suunnitelmasta sähköverkon vanhojen osien uusimiseksi, ja sähköverkon päivittämisestä kasvavaa sähköistymistä varten. Mariehamns Energi on aiemmin saanut palautetta korkeista vaihtuvista sähkönhinnoista Ålands elandelslagiin verrattuna, mutta nyt yhtiö kertoo olevansa vastaisuudessa sähköosuuskuntaa halvempi kaikille asiakastyypeille. Ero on maksimissaan 573 euroa Mariehamns Energin hyväksi. Ålands elandelslag ei ole vielä ilmoittanut hintamuutoksista.

Gasgridin vetyinfrahanke EU:n yhteisen edun listalle

Gasgrid Finlandin edistämiä vetyinfrastruktuurin kehityshankkeita on nimetty EU:n yhteisen edun mukaisten hankkeiden listalle. Kyseiset kansainväliset kehityshankkeet ovat Nordic Hydrogen Route, Nordic-Baltic Hydrogen Corridor ja Baltic Sea Hydrogen Collector. Listalle pääsy tarkoittaa, että EU pitää hankkeita tärkeinä Euroopan energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Listan hankkeille voi hakea EU-rahoitusta, ja niiden luvitusprosesseja voidan nopeuttaa. Gasgridin vetykehityksestä vastaavaa johtajaa Sara Kärkeä ilahduttaa, että Suomi ja Itämeren alue nähdään keskeisenä osana Euroopan energiainfrastruktuuria.

Paltamo korottaa kaukolämpömaksuja

Paltamon kunnanhallitus on päättänyt korottaa kaukolämpömaksuja ensi huhtikuun alussa. Kaukolämpölaitoksen käyttömaksu nousee 4,55 eurolla megawattitunnilta, kun taas perusmaksu kohoaa kahdeksalla prosentilla. Korotus johtuu siitä, että polttoaineen hintatarkastelun mukaan metsähakkeen hinta nousee ensi vuonna noin 5,50 euroa megawattitunnilta. Kunnanhallitus hyväksyi myös lausunnon, jonka mukaan Takiankankaan ja Hukkalansalon tuulipuistojen ympäristövaikutuksista on tehty riittävä arvio. Ilmatar Paltamo Oy suunnittelee enintään 52 voimalan rakentamista kahdelle alueelle Paltamossa ja Puolangassa.

Helen: Helsingin ydinvoimala voisi käynnistyä 2036

Helenin toimitusjohtajan Olli Sirkan esittelemän strategian mukaan Helsinkiin kaavaillaan kaukolämpöä tuottavaa pienydinvoimalaa vuodelle 2036. Sirkka sanoo, että lähivoimala on välttämätön, jos Helen aikoo saavuttaa tavoitteensa polttavan energiatuotannon lopettamisesta vuoteen 2040 mennessä. Helen korvaa hiilenpolton vuonna 2025 pellettien ja hakkeen poltolla Vuosaaren laitoksessa, mutta kun sekin päättyy, korvaajaksi tarvitaan riittävän tehokasta lämmöntuotantoa. Sirkan mukaan pienydinvoimalan paikaksi on pohdittu Vuosaarta ja Salmisaarta, koska niissä on jo valmiiksi kaukolämpöputkia. Hän huomauttaa, että Helenin strategian toteutuminen vaatii myös hyväksynnän siitä, että tulevaisuudessa kulutuksen on joustettava uusiutuvan energian tuotantovaihtelun mukaan. Hän toivoo, etteivät poliitikot puutu liikaa sähkömarkkinan toimintaan, sillä nyt se ohjaa sähkön kulutusta runsaan tuotannon aikoihin, jolloin hinta on halpa.

Vetytaloudesta Suomen talouden uusi kivijalka

Johtaja Sara Kärki Gasgrid Finlandilta ja strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä Fingridiltä kirjoittavat mielipidekirjoituksessa vetytaloudesta. Vedyllä on keskeinen rooli Euroopan siirtymässä fossiilisesta energiasta puhtaaseen. Nykyään pystytään tuottamaan päästötöntä vihreää vetyä, jota käytetään raaka-aineena, polttoaineena ja energiavarastona teollisuuden hiilineutraalissa tuotannossa. Suomen valttikortteihin vetytaloudessa lukeutuvat puhdas, edullinen ja luotettava sähkö, varmat sähköverkot, teollisten investointien osaaminen ja riittävä vesi vedyntuotannon tarpeisiin. Fingridin ja Gasgridin tuoreen raportin mukaan vety kiinnostaa yrityksiä suuresti. Investointien houkuttelemiseksi kovassa kilpailussa Suomen on tehtävä paljon töitä muun muassa tutkimuksessa ja kehityksessä, energiainfrassa, rahoituksessa, koulutuksessa ja luvituksessa.

Pettikö hälytysjärjestelmä, kun haamutarjous pääsi läpi?

Nordpoolin reasonability check -hälytysjärjestelmä ei varoittanut Kinect Energyn virheellisestä tarjouksesta, joka laski sähkön pörssihinnan minimitasolle Suomessa perjantaina. Järjestelmä korostaa keltaisella värillä tarjoukset, jotka poikkeavat selvästi tarjoajan aiemmista tarjouksista, muttei automaattisesti estä niiden läpimenoa. Nordpoolin mukaan järjestelmä on tarkoitettu vain auttamaan virhetarjousten huomaamisessa, ja tarjouksen tekijä on aina vastuussa virheistään. Nordpoolin entinen työntekijä kertoo Helsingin Sanomille, että hänen aikanaan järjestelmä oli keskeinen osa sähköpörssin toimintaa, ja Nordpoolilla oli töissä ihmisiä, joiden päätehtävä oli tarkistaa kummallisilta näyttävät tarjoukset. Sähköpörssin viestintäjohtaja Stuart Disbrey ei vastaa kysymyksiin siitä, miksi järjestelmä ei reagoinut virhetarjoukseen, ja sanoo vain, että asiakkaat käyttävät muitakin kuin Nordpoolin kaupankäyntialustoja. Pohjoismaissa ei käytetä toisen sähköhuutokaupan mahdollistavaa mekanismia, ja Euroopan kantaverkkoyhtiöiden järjestön mukaan toinen huutokauppa harvoin parantaa markkinoiden tasapainoa.

Norja: Sähköalan vuosittainen kannattavuus kasvoi 52 prosenttia viime vuonna

Norjan sähköalan vuosittainen kannattavuus oli viime vuonna 52 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2021. Norjan tilastokeskuksen mukaan alan liiketulos kasvoi 66 prosenttia ja toimintakulut 56 prosenttia. Sähkön hinnat olivat Norjassa ennätyskorkealla vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Viime vuoden tukkumarkkinahinta oli keskimäärin 1,30 kruunua kilowattitunnilta eli 102 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021. Hinnat vaihtelivat suuresti myös alueittain, ja ne olivat korkeimmillaan Etelä-Norjassa.

Ruotsi: Vattenfall toimittaa Stora Ensolle 200 latausasemaa

Ruotsalaisen energiayhtiön Vattenfallin tytäryhtiö Vattenfall Inchage toimittaa 200 latausasemaa 25:een metsäyhtiö Stora Enson toimistoon ja laitokseen Ruotsissa. Sopimus kestää kolme vuotta. Ensimmäisenä toimitetaan noin 20 latausasemaa Skutskärin sellutehtaalle.

Kannuksen Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Seppo Jylli irtisanoutuu: "Tähän ei liity mitään dramatiikkaa"

Kannuksen Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Seppo Jylli on ilmoittanut irtisanoutuvansa tehtävästään. Hänen mukaansa ero johtuu henkilökohtaisista syistä, joita hän ei aio puida julkisuudessa. "Tähän ei liity mitään dramatiikkaa. Jo silloin kun otin vastaan toimitusjohtajan tehtävät, en ajatellut tässä olevani koko loppu-uraa. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti hallituksen kanssa ja tämä oli oma päätökseni", Jylli sanoo. Hän on lupautunut hoitamaan tehtäväänsä helmikuuhun 2024 asti, mutta tarkoitus on löytää uusi toimitusjohtaja hyvissä ajoin ennen sitä. Kannuksen Kaukolämmön pääomistaja on Kannuksen kaupunki, ja myös Korpelan Voimalla ja Pouttu Oy:llä on siinä omistusosuuksia.

Kuin 1500 saunaa olisi ollut päällä Keravalla ja Sipoossa – Sulakkeita paloi perjantaina pitkin Uuttamaata

Pörssisähköasiakkaat Järvenpäässä, Keravassa, Tuusulassa ja Sipoossa kuluttivat tavallista enemmän sähköä viime perjantaina, kun pörssisähkön hinta painui poikkeuksellisen matalaksi. Carunan ja Keravan Energian mukaan sulakkeita paloi alueella runsaasti suuren kulutuksen vuoksi. Keravan Energian verkkoliiketoiminnan johtaja Osmo Auvinen sanoo, että yhtiön verkkoalueella Keravalla ja Sipoossa sähköverkon suurin teho oli noin 18 megawattia edellispäivää suurempi. "Lisäystä oli noin 20 prosenttia. Hetkellinen 18 megawatin kulutus on kutakuinkin sama kuin 1500 yhtä aikaa päällä olevaa keskikokoisen saunan kiuasta, tai 10 000 pyykkikonetta pyörittämässä 90 asteen lastia", hän toteaa. Sulakkeita jouduttiin kuitenkin vaihtamaan melko vähän, sillä perjantaina tuli kaksi ilmoitusta palaneesta sulakkeesta ja viikonloppuna joitakin lisää pakkasten myötä. Auvinen kertoo, että kun Keravan Energia saa asiakkaalta ilmoituksen sähkökatkosta, yhtiö tarkistaa tilanteen etäluettavalta mittarilta ja lähettää tarvittaessa urakoitsijan asentajan paikalle.

Ruotsi: Enemmistö Värmlannin kunnista haluaa edetä tuulihankkeessa

Yli puolet Grumsin ja Säfflen kuntien asukkaista ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja näkevät Värmlannin läänissä kasvavaa tarvetta uusiutuvalle sähkölle. Tämä selviää tuoreesta kyselystä, jonka energiayhtiö Fortum teetti Novuksella. Asukkaista 60 prosenttia suhtautuu myönteisesti tuulivoimaan. Asukkaiden enemmistö siis haluaa kuntien edistävän Borgvikin tuulivoimahanketta. Tuulipuistoon tulisi enintään 23 tuuliturbiinia, joiden olisi määrä tuottaa korkeintaan 600 gigawattituntia sähköä. Suurin osa turbiineista sijoitettaisiin Grumsiin. Osa sijoittuisi myös Säffleen, mutta kunta vastustaa uusia tuulipuistoja alueellaan. Kyselyn mukaan vain 26 prosenttia Grumsin asukkaista ja 21 prosenttia Säfflen asukkaista haluaa, että kunnat pysäyttävät hankkeen ennen ympäristövaikutusten arviointia. 54 prosenttia Grumsin asukkaista ja 60 prosenttia Säfflen asukkaista toivoo kuntien tukevan hanketta.

Kai Mykkänen Euroopan vetykilpailusta: "Suomella on kolme ässää hihassa"

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo, että Suomella on kolme valttia kilpailussa vetytaloushankkeista. Ensinnäkin luvitusprosessi on sujuva, ja Suomessa on vireillä lainsäädäntöhankkeita luvituksen selkeyttämiseksi ja nopeuttamiseksi. Toiseksi Suomessa on erinomainen sähkön tarjonta, ja kolmas etu on poikkeuksellisen hyvä kantaverkko. Mykkäsen mukaan sähköntuotannon lisääminen on "parasta vetypolitiikkaa", koska edullinen sähkö houkuttelee vetyinvestointeja. "Meillä on harvinaisen suuri potentiaali lisätä tuulivoimaa niin maalla kuin merellä. Ja ydinvoima tekee sähköntuotannosta sääriippumattomampaa. Tavoitteena on lisätä ydinvoimaa erityisesti pienreaktoreilla", hän sanoo. Hänen mukaansa tässä vaiheessa on vaikea päättää vedyn siirtoinfrastruktuurin rakentamisesta, koska vielä ei tiedetä, tuleeko vedynkuljetuksesta kilpailukykyistä toimintaa.

Marraskuun lopussa Mikkeliin saatiin kunnon pakkaset

Pakkassää saapui Mikkeliin marraskuun lopulla. Länsi-Savo julkaisi kuvasarjan kaupungin keskustasta ja lumisista maisemista. Yhdessä kuvista näkyy Etelä-Savon Energian Pursialan voimala, jonka piipuista nousee savua taivaalle. Yhtiön tuottamalle kaukolämmölle on kysyntää pakkasella.

Säästäisikö vety rannikkokuntia siirtolinjoilta?

Selkämerelle suunnitellut merituulivoimahankkeet herättävät vastustusta mantereelle vedettävien siirtolinjojen vuoksi. Keskusteluissa on väitetty, että siirtolinjoja ei tarvittaisi, jos suuri osa tuulisähköstä käytettäisiin jo merellä tai rannikolla. Vaikka vedyn, metanolin tai muiden sähköpolttoaineiden suurtuotanto tekisi ajatuksesta teoriassa mahdollisen, vielä ei pysty ennustamaan, toteutuuko se käytännössä. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT on mallintanut metanolin tuotantoa esimerkiksi Imatran sellutehtaiden hiilidioksidista tuulivoiman avulla. Vaikka konkreettisia suunnitelmia Selkämeren tuulisähköä käyttävistä polttoainetehtaista ei ole, LUT:n tutkimuspäällikkö Petteri Laaksonen sanoo, että sijoituksiin vaikuttaa volyymimarkkinoiden syntyminen vedylle tulevaisuudessa. Jonkin verran siirtolinjoja tarvitaan joka tapauksessa tuotannon vaihtelun ja mahdollisten häiriöiden vuoksi.

Kilpajuoksu aurinkovoimaloista kiihtyy

Kauhajoella on vireillään neljän eri voimayhtiön suuria aurinkovoimalahankkeita. Niihin lukeutuvat muun muassa Forus Oy:n ja Better Energyn hanke Mustaisnevalla ja Rojunnevalla, ATP Pallonevan hankkeet Pallonevassa ja Nurmijärvellä, sekä Vapo Terran hanke Kurikan rajalla. Jos hankkeet etenevät aikataulussa, voimaloita alkaa valmistua vuonna 2025, eikä niitä ole toistaiseksi näkyvästi vastustettu. Kaikki kauhajokiset hankkeet sijoittuvat käytöstä poistuneille tai poistuville turvetuotantoalueille. Kauhajoen kehittämispäällikön Marketta Nummijärven mukaan aurinkovoimaprojektit ovat kunnalle hyvä asia. Hän sanoo, että niiden avulla alueelle voisi tulevaisuudessa houkutella vetytaloutta ja paljon energiaa kuluttavaa teollisuutta.

Sähkön ”hullu perjantai” käynnistää jälkipyykin

Energiavirasto on alkanut selvittää perjantain pörssisähköhinnan pudotuspiikkiä. Viraston johtaja Antti Paananen sanoo, että virheellisen tarjouksen aiheuttama poikkeustilanne voi heijastua esimerkiksi johdannaissopimuksiin. "Mitä isompia hintaheilahtelut ovat, sitä haastavammaksi vakuudet käyvät", hän toteaa. Energiavirasto tutkii, onko tapauksessa rikottu sähkömarkkinoiden sääntelyä ja kuinka vastaavat tapaukset voidaan estää jatkossa. Paanasen mukaan on pohdittava järjestelmiä, joissa virheelliset tarjoukset pyritään estämään avaamalla tarjouskauppa tarvittaessa uudelleen. "Hätäjarrusysteemejä täytyy miettiä, mitä haittoja tai etuja niistä olisi. Pohjoismaissa niitä ei ole. On ajateltu, että jokainen toimija laittaa tarjouksen ja vastaa mahdollisista virheistä", hän sanoo.

Pääkirjoitus: Perjantain sähkösotkussa Suomi saa katsoa peiliin

Nordpoolissa ei käytetä hätäjarrujärjestelmää eli second auction -järjestelmää selvästi virheellisten hintatar­jousten pysäyttämiseen. Keski-Euroopassa ja Baltiassa sellaiset ovat käytössä, mutta siitä kieltäydyttiin, kun Nordpool kysyi siitä kahdeksan vuotta sitten. Ajatus kiinnosti erityisesti Suomen ElFiä, joka halusi yhteneväiset raja-arvot sähkön hinnoille Epex Spotin kanssa. Vaikka mekanismia pidettiin suorastaan itsestäänselvyytenä Keski-Euroopassa, se ei kiinnostanut Nordpoolia, pohjoismaisia sähköntuottajia tai kantaverkkoyhtiöitä. Fingridin sähkömarkkinajohtaja Asta Sihvonen-Punkka arvelee, että hylkäys johtui erityisesti siitä, ettei second auctionin katsottu vaikuttavan hintoihin normaalitilanteissa. Pohjoismaissa ei juuri huomioitu, että kyseessä oli hätäjärjestelmä, ja saattoivat asenteet johtua siitäkin, että sähköntuottajat hyötyvät kalliista sähköstä. Nyt on kuitenkin selvää, että Nordpooliin on luotava hätäjarrujärjestelmä.

Aletunneista sähkön myyjille miljoonatappiot

Sähkön pörssihinnan perjantaisesta pudotuspiikistä aiheutui miljoonien eurojen tappiot suomalaisille pörssisähkön myyjille. Jopa -50 sentin kilowattituntihinta kannusti monet suomalaiset kuluttamaan reippaasti tavallista enemmän sähköä perjantaina. Sähköä kului noin 600–1000 megawattia normaalia enemmän, eivätkä sähköyhtiöt olleet voineet varautua siihen, koska eivät tienneet poikkeushinnasta tehdessään omat ostotarjouksensa perjantain sähköstä. Sen vuoksi ne joutuivat ostamaan ylimääräisen sähkön joko päivänsisäisiltä markkinoilta tai sähkön säätömarkkinoilta. Energiateollisuuden sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa ei usko, että suomalaisyhtiöt voisivat saada vahingonkorvauksia vahingon aiheuttaneelta Kinect Energyltä. "Tappion kärsijät eivät ole sopimussuhteessa yhtiöön. Jos Norjan markkinavalvoja antaa heille jotain rapsuja, ne rahat menevät valtiolle. Olen aika epätoivoinen sen suhteen, että jäsenyhtiömme saisivat tästä vahingonkorvauksia", hän sanoo.

Tanska: Keskittymistä biokaasusektorilla

Tanskan biokaasusektori keskittyy, kun suuret toimijat kuten Bigadan, Biocirc, Nature Energy ja DBC hallitsevat markkinaa. Viisi suurta voimalaa on vaihtanut omistajaa tänä vuonna, ja Shell hankki Nature Energy -biokaasukonsernin vuonna 2022. Biocirc on myös investoinut alaan yli 2 miljardia kruunua. Maatalousalan 50 biokaasulaitoksesta, joissa tuotetaan merkittävästi kaasua, puolet on vaihtanut omistajaa tai saanut uusia osaomistajia sitten vuoden 2001. Kyseiset laitokset tuottavat yhteensä satoja miljoonia kuutiometrejä kaasua. Kauppajärjestö Biogas Denmarkin toimitusjohtaja Frank Rosager sanoo keskittymisen johtuvan monesta tekijästä, kuten alan ammattimaistumisesta ja siitä, että biokaasu nähdään yhä useammin aurinko- ja tuulivoiman kaltaisena investointikohteena.

Norja: Öljyveromaksut kasvoivat 195 prosenttia vuonna 2022

Norjan veroviraston mukaan norjalaiset öljy- ja kaasuyhtiöt maksoivat yhteensä 882,70 miljardia kruunua öljyveroa vuonna 2022. Maksut kasvoivat 195 prosenttia edellisvuoden 299,2 miljardista kruunusta. Kasvu johtui pääosin erittäin korkeista kaasunhinnoista ja kruunun heikosta vaihtokurssista. Veroa maksoi yhteensä 23 öljy-yhtiötä, ja pelkästään Equinorilta maksuja tuli 476,6 miljardia kruunua. Kahdella yhtiöllä ei ollut arvioituja veroja.

Viro: Ydinvoima ei ole välttämättömyys, sosiaalidemokraatit sanoo

Viron sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen Jevgeni Ossinovski sanoi ydinvoimatietopäivän konferenssissa, ettei puolue usko, että ydinvoimalaitokselle olisi Virossa väistämätön tarve. Hänen mukaansa ydinvoimalaitoksen rakentaminen Viroon olisi hyppy tuntemattomaan, ja maailmalla on monia vastaavia projekteja, jotka osoittautuivat paljon kalliimmiksi kuin alun perin suunniteltiin. Viron Isänmaa-puolueen edustaja Kristjan Järvan taas sanoi, että vaikka ydinvoimalaitos olisi tarpeen Viron talouden laajentamiseksi ja teollisuuden kehittämiseksi, tuulivoima riittäisi maan omiin tarpeisiin, jos ydinvoimaa ei toivota. Hänen mukaansa energiatuotantoa on silti hajautettava, eli ydinvoima on tärkeä energiamuoto, jota tulisi harkita.

Norja: Ei suunnitelmia uusista voimalinjoista Tanskaan

Marianne Sivertsen Næss, Norjan suurkäräjien energia- ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja työväenpuolueen energiapoliittinen edustaja, on avoin sille, että Tanskaan kulkevia voimalinjoja jätetään uusimatta, jos ne kasvattavat energian vientiä. Norjalla on 17 kansainvälistä sähkön tuonti- ja vientikaapelia, joista neljä kulkee Tanskaan. Kahdella niistä on elinkaarta jäljellä vain muutama vuosi. Jos kaapelit uusitaan, se lisää siirtokapasiteettia niin, että energiaa voi viedä enemmän. Siihen kuitenkin tarvittaisiin viranomaisten hyväksyntä.

Ruotsi: Vattenfall ilmoitti ydinvoimareaktorisuunnitelmista

Ruotsin valtion energiayhtiö Vattenfall on alkanut hakea enintään 50 miljardin kruunun investointeja nykyisiin ydinreaktoreihinsa. Niihin lukeutuvat Ringhalsin ydinvoimalaitoksen kaksi reaktoria ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksen kolme reaktoria. Vattenfallin mukaan reaktorit pysyvät käynnissä niin kauan kuin ne ovat turvallisia ja kustannustehokkaita. Yhtiö tutkii mahdollisuutta pitää ne toiminnassa 2060-luvulle saakka. Forsmarkin ykkösreaktorin tuotantoa lisätään 100 megawatilla, ja Vattenfall selvittää myös kolmosreaktorin tuotannon lisäämistä. Yhtiö saattaa tehdä lisää päätöksiä reaktoreiden käyttöajan pidentämisestä vuonna 2024. Vattenfallin mukaan sitä seuraavina vuosina voi tulla investointipäätöksiä, jolloin investoinnit alkaisivat vuoden 2030 paikkeilla.

Sähkön tuotantoennätys rikki tänään – kantasähköverkko vaatii neljän miljardin parannukset, mutta tämä säästää kuluttajat jättilaskulta

Suomi rikkoi maanantaina sähkön tuotantoennätyksensä. Fingridin mukaan sähköä oli maanantai-iltapäivään mennessä tuotettu 14 198 megawattia, kun kokonaiskulutus taas oli hieman yli 13 000 megawattia. Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikkö Mikko Heikkilä arveli jo aiemmin marraskuussa, että ennätys rikkoutunee jossain vaiheessa talvea, sillä kasvanut tuulivoima on luonut sille pohjaa yhdessä ydin- ja vesivoiman kanssa. Fingridin tuoreen kehittämissuunnitelman mukaan Suomen kantaverkkoon tarvitaan neljän miljardin euron investoinnit vuoteen 2033 mennessä, jotta kapasiteetti riittäisi kasvavaan tuotantoon ja kulutukseen. Suomeen suunnitellaan monia vihreän siirtymän hankkeita, kuten puhtaan vedyn tuotantoa, mihin tarvitaan paljon fossiilitonta sähköä. Suurin osa investoinneista on suunniteltu Länsi-Suomeen, mutta Fingrid sanoo, että kantaverkko pidetään toimivana myös Itä-Suomessa.

"Tämä on yllättävä havainto monille" – Toisin kuin moni luulee, Suomen kokonaisveroaste laskee merkittävästi

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen kokonaisveroaste laskee suuresti vuoteen 2027 mennessä. Sen ennustetaan laskevan nykyisestä 42,9 prosentista tasan 40 prosenttiin. Tämä johtuu siitä, että energia-, auto- ja ajoneuvoverojen verokertymä laskee, kun niiden tavoitteet toteutuvat eli fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee. Esimerkiksi Helenin veromaksut vähenevät, kun se lopettaa hiilen polton vuonna 2025 ja korvaa sitä muun muassa lämpöpumpuilla ja puuhakkeella. Eläkevakuuttaja Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola huomauttaa, että julkisen talouden alijäämän ennustetaan kasvavan sitä mukaa, kun kokonaisveroaste laskee. Vaikka Suomen hallitus on päättänyt kulukeikkauksista, se voisi sopeuttaa taloutta myös pitämällä kokonaisveroastetta lähellä nykyistä tasoa. Valtiovarainministeriön mukaan taloutta voisi vahvistaa esimerkiksi sitomalla valmisteverot ja liikenteen verot kuluttajahintaindeksiin.

Teiden kunto vaatii lisärahaa, koska tuulivoimaloiden rakentaminen ja puukuljetukset lisääntyvät

Tieverkon kustannustarve kasvaa lähivuosina, koska lisääntyvät puunkuljetukset ja tuulivoimarakentamiseen liittyvät kuljetukset rasittavat sitä. Rasitus vaikuttaa erityisesti Pohjois-Pohjanmaahan ja Kainuuseen. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus toteaa, että seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvitaan noin 15 miljoonaa euroa lisää varoja teiden kunnossapitoon sekä noin 6 miljoonaa euroa painorajoitettujen siltojen kunnossapitoon. Keskuksen mukaan tarpeeseen vaikuttaa muun muassa se, että tuulipuistoja rakennetaan yhä kauemmas satamista sisämaahan, mikä pidentää kuljetusmatkoja. Tuulivoimahankkeet lisäävät raskasta liikennettä myös hankealueiden lähistöllä, kun paikalle tuodaan esimerkiksi kiviaineksia ja betonia rakentamista varten.

Seinäjoen energia kohottaa vesimaksuja vuoden alussa

Seinäjoen energia on päättänyt korottaa vesimaksujaan vuoden 2024 alussa. Perusmaksut nousevat 15 prosenttia ja talous- ja jäteveden käyttömaksut noin 7,5 prosenttia, kun taas liittymismaksut säilyvät ennallaan. Korotus nostaa vesilaskua noin kuudella eurolla kuukaudessa omakotitalossa, joka kuluttaa 150 kuutiota vuodessa. Seinäjoen energian mukaan korotus johtuu yleisestä hintatason noususta ja nousseista käyttö- ja hankintakustannuksista. Yhtiö sanoo, että veden käyttömaksuissa ei ole ollut muutosta kahteen vuoteen, ja korotuksen jälkeenkin ne sijoittuvat Suomen keskitasoon. Sähkön myynnin, kaukolämmön ja Seiverkot Oy:n hintoihin ei tule muutoksia.

Aurinko- ja tuulivoimalat maksavat pelloista ja metsistä huippuvuokraa – yhden sopimusehdon pitää soittaa hälytyskelloja

Aurinko- ja tuulivoimahankkeet tarjoavat maanomistajille uusia mahdollisuuksia saada vuokratuottoa pelloistaan ja metsistään. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo, että voimalayhtiöt maksavat vuokraamistaan alueista moninkertaisesti metsätuottoihin ja viljelysvuokriin nähden. Voimaloiden maksamista hehtaarivuokrista ei toistaiseksi ole virallisia tilastoja, ja niissä on myös suurta vaihtelua muun muassa sijainnin, maaperän laadun ja kantaverkkoyhteyden mukaan. Solarigo Systemsin toimitusjohtaja Antti Koskelainen sanoo, että pohjoisessa vuokratuista hehtaareista maksetaan tavallisesti muutamia satasia vuodessa, kun taas etelässä vuokra voi kohota yli tuhanteen euroon. Tiirola huomauttaa, että maanomistajien on vuokrahinnan lisäksi otettava huomioon myös esimerkiksi mahdolliset käyttörajoitukset tulevillekin sukupolville. Vaikka maanomistajat voivat tuntea painetta vuokraamiseen edistääkseen uusiutuvaa energiaa kotikunnassaan, voimayhtiöiden mukaan heidän ei koskaan ole pakko suostua.

Keravan Energia on välttynyt epäilyttävältä urkinnalta – "Toistaiseksi emme ole saaneet kuin pari yksittäistä ilmoitusta lämpövoimalaitoksemme ympäristöstä"

Keravan Energia sanoo, ettei se ole kokenut toimialueellaan palvelunestohyökkäyksiä tai epäilyttävää toimintaa voimalaitosten tai sähköverkon solmukohtien lähellä. Se on varautunut mahdolliseen urkintaan ja häirintään lisäämällä turvatoimia ja valvontaa. Keravan Energian mukaan energiasektorin turvallisuus on elintärkeää kansalliselle infrastruktuurille, minkä vuoksi pyritään tunnistamaan kaikki mahdolliset uhat. "Toistaiseksi emme ole saaneet kuin pari yksittäistä ilmoitusta lämpövoimalaitoksemme ympäristöstä, mutta olisi tärkeää, että kaikista mahdollisista havainnoista tulisi tieto meille", sanoo yhtiön verkkoliiketoiminnan johtaja Osmo Auvinen. Yhtiö toivoo, että kaikki epäilyttävät havainnot Keravan Energian tai Sipoon Energian sähkö- tai lämpöverkon kohteiden lähellä ilmoitetaan heille heti.

Energiakriisin jälkipyykki näkyy sähköyhtiöistä tehdyissä valituksissa – näistä yhtiöistä valitetaan eniten

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut tänä vuonna paljon vähemmän valituksia sähköyhtiöistä kuin viime vuonna. KKV:n lukujen mukaan ilmoituksia oli lokakuun loppuun mennessä tehty noin 27 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2022. KKV:n erityistuntijan Matias Kinnusen mukaan valitukset ovat keväästä lähtien keskittyneet kohtuuttoman kalliisiin määräaikaisiin sähkösopimuksiin, joita tehtiin energiakriisin aikaan syksyllä 2022. "Ongelmat ja valitukset eivät painotu yhteen tai kahteen ongelmayhtiöön, vaan ne koskevat aika laajalla skaalalla eri yhtiöitä", hän sanoo. KKV on tänä vuonna saanut eniten sähköyhtiöitä koskevia ilmoituksia Fortumista, josta niitä on tehty 439 kappaletta. Keravan Energiasta on tänä vuonna tehty 30 ilmoitusta ja Nurmijärven Sähköstä 12 ilmoitusta.

Ei enää suurin, mutta toimii silti hyvin

Kokemäen Sähkön aurinkovoimalan käyttöönotosta on kulunut viisi vuotta. Tuotannon käynnistyessä syyskuussa 2018 voimala oli Satakunnan suurin 315 aurinkopaneelillaan, 85 kilowatin piikkitehollaan ja 2000 neliömetrin voimala-alueellaan. Kokemäen Sähkön toimitusjohtaja Markus Nurmi sanoo, että tekniikka on kehittynyt huimasti, sillä uusimmat aurinkopaneelit yltävät jo 500 watin tehoon, kun Kokemäen voimalassa paneelien teho on 285 wattia. Lisäksi Harjavallan aurinkovoimala on ohittanut Kokemäen kentän koossa. Kokemäen Sähkön verkostopäällikön Pekka Mäkivirran mukaan aurinkokenttä on toiminut moitteettomasti. Kehityspäällikkö Seija Iivonen sanoo, että kenttä on tuottanut suuren osan Kokemäen Sähkön kiinteistön sähköntarpeesta, ja osa tuotosta menee sähköverkkoon.

Näin energiayhtiöitä myyneet kunnat ovat sijoittaneet varojaan – vuosi 2022 toi salkuille takapakkia

Lahden kaupunki pohtii Lahden Energian vähemmistöosuuden myyntiä, ja moni muu suomalaiskunta on jo tehnyt samankaltaisia kauppoja. Esimerkiksi Mikkeli päätti hiljattain myydä 49 prosentin vähemmistöosuuden Etelä-Savon Energiasta brittiläiselle sijoitusyhtiö Aberdeenille. Kaupunki teki päätöksen välttyäkseen joutumasta kriisikunnaksi, ja se aikoo käyttää saamansa 182 miljoonaa euroa velkojen maksuun ja sijoituksiin. Ennen myyntiä Mikkeli omisti Esen kokonaan. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 68 miljoonaa euroa, ja tulosta se teki 11,5 miljoonaa.

Sähkön hintojen heilahteluun pitää tottua monien syiden takia

Sähkön hinnat ovat vaihdelleet koko syksyn, ja viime viikolla vaihtelu kasvoi äärimmäiseksi, kun hinta oli tiistaina jopa 96,4 senttiä kilowattitunnilta ja painui keskiviikkoiltana alle kahden sentin. Vaihtelu johtui tuuliolosuhteista ja Olkiluoto 3:n turbiinilaitosviasta, jonka vuoksi voimala oli poissa käytöstä alkuviikosta. Välittömät syyt eivät kuitenkaan selitä sitä, minkä vuoksi hintojen heilahtelu on paljon jyrkempää kuin ennen, ja sähkömarkkina-asiantuntijat sanovatkin ilmiön tulleen Suomeen jäädäkseen. Suomessa ei ole enää juuri lainkaan kivihiili- tai maakaasulauhdevoimaloita säätövoimana, ja sääriippuvainen sähköntuotanto on kasvanut suuresti. Suomen hintoihin vaikuttavat myös Euroopan sähkömarkkinoiden yhdistyminen ja sijainti edullisen Pohjois-Ruotsin hinta-alueen sekä kalliin Baltian maiden alueen välissä. Tulevaisuudessa sähköjärjestelmässä nähdään sekä varmuutta tuovia että epävarmuutta lisääviä muutoksia.

Tanska: Sabotaasi Pohjanmeren energiasaarella voisi tehdä Euroopasta haavoittuvaisen

Tanskan energiaviraston mukaan sabotaasi Tanskan tulevalla energiasaarella Pohjanmerellä aiheuttaisi kauaskantoisia seurauksia myös Tanskan ulkopuolella. "Pohjanmeren energiasaaren kokonaistuotannon lopputulema voisi mahdollisesti johtaa osittaisiin kapasiteetin laskuihin tai sähkökatkoksiin osissa Eurooppaa", virasto sanoo huhtikuisessa muistioluonnoksessa. Saaren kapasiteetti on aluksi 3 gigawattia ja kasvaa myöhemmin 10 gigawattiin. Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeriö kirjoitti tammikuussa 2021, että kapasiteetti on niin suuri, että "viat voivat johtaa laajoihin sähkökatkoihin Tanskassa ja yhteysmaissa".

Viro: Kilpailuvirasto tarkastelee kilpailua sähköauton latauskaapeleissa

Viron kilpailuvirasto on ilmoittanut markkina-analyysistä, joka tarkastelee kilpailun puutetta virolaisella sähköautolatausmarkkinalla. Virasto haluaa saada yleiskäsityksen markkinan kilpailutilanteesta, ja analyytikko Enn Robert Kinnasin mukaan Viron markkina ei vaikuta kiinnittävän juuri huomiota julkisten latauspisteiden infrastruktuuriin. Hän sanoo, että analyysin tavoitteena on tunnistaa mahdollisia kilpailuongelmia, jotka voivat vaikuttaa kuluttajavalintoihin ja -hintoihin. Analyysin on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Ruotsi: Investoinnit infrastruktuuriin laskevat todennäköisesti vuosina 2023–2024

Ruotsalaisen analyysikeskuksen Prognoscentretin mukaan Ruotsin infrastruktuuri-investointien odotetaan laskevan noin kahdella prosentilla sekä tänä että ensi vuonna. Lasku johtuu pääosin energia-, tie- ja rautatiesektoreista. Investointien odotetaan kasvavan yhteensä noin 7 prosenttia vuonna 2025 ja runsaat 3 prosenttia vuonna 2026.

Norja: Raportti Oslon ja Akershusin energiatilanteesta

Norjalainen ammattiliittojen keskusjärjestö Landsorganisasjonen i Norge ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto NHO ovat julkaisseet raportin Oslon ja Akershusin energiatilanteesta. Raportin mukaan energiatehokkuuden, aurinkovoiman ja kaukolämmön lisääminen voisi vapauttaa ainakin neljä terawattituntia energiaa eli noin 3 prosenttia maan sähkönkulutuksesta muun Norjan käyttöön. Pelkästään aurinkovoima voisi tuottaa 1,4 terawattituntia sähköä vuoteen 2030 mennessä, ja energiatehokkuus vapauttaisi 2,5 terawattituntia. Oslon ja Akershusin alueella on Norjan suurin energiavaje, sillä vuonna 2022 siellä kulutettiin 16,7 terawattituntia ja tuotettiin vain 1,2 terawattituntia energiaa.

Viro: Ydinvoimapäätökset sitovat sadaksi vuodeksi, työryhmä sanoo

Viron kansallisen ydinvoimatyöryhmän mukaan kaikki päätökset, jotka johtavat ydinvoimalaitosten rakentamiseen Virossa, kestävät noin sata vuotta. Ryhmän koordinaattori Reelika Runnel sanoo, että tämän vuoksi päätösten kaikki puolet on käytävä tarkkaan läpi etukäteen. Hän huomauttaa, että siihen lukeutuvat ydinvoimalain valmistelu ja hyväksyntä, ydinvoimasääntelyelimen luominen ydinvoiman käytön valvomista ja turvallisuusarvioiden tekemistä varten, ja sopimukset siitä, mitä teknologiaa käytetään ja minne ydinvoimala sijoitetaan. Runnelin mukaan hyvä puoli on, että ydinvoima auttaisi Viroa saavuttamaan vuoden 2050 ilmastotavoitteensa, kun taas haittapuoli on, että ydinvoimasta on hankala luopua sen jälkeen, kun valtio on lyönyt suunnitelmansa lukkoon.

Norja: RME huolissaan sähköverkon rajoituksista

Norjassa sähkömarkkinasäätelyelin RME on kertonut verkkoyhtiö Statnettille huolistaan sähköverkon kapasiteettirajoista. RME korostaa, että Statnettillä on velvollisuus luoda uusia yhteyksiä. Sen mukaan on tärkeää, että uuteen verkkokapasiteettiin investoidaan kysynnän mukaan. Statnett onnistui hiljattain vapauttamaan kapasiteettia monille toimijoille pohjoisessa, mutta monet jonottavat yhä kapasiteettia, jota ne tarvitsevat ilmastotoimia ja uutta teollisuutta varten.

Norja: 58 sähkönmyyjällä rikkomuksia laskutusvaatimuksissa

Norjan energiaviranomaisen NVE:n säätelyviranomainen RME on löytänyt rikkomuksia laskutusvaatimuksissa tai raportointivelvollisuudessa 58:ssa 75:stä sähköntuottajasta Norjassa. Niistä yhdeksän ei ole korjannut virheitä ja saa siksi ilmoituksen sakoista. RME harkitsee 12 000 kruunun työpäiväkohtaisia sakkoja, mutta sakon suuruutta voidaan kasvattaa.

Tanska: Budjettivaroja korvamerkitään myrskyvuoksia varten

Kaikki Tanskan kansankäräjien puolueet Yhtenäisyyslistaa lukuun ottamatta ovat päässeet sopuun vuoden 2024 budjetista. Sovun myötä osoitetaan 125 miljoonaa kruunua lisävaroja kunnille, jotka kärsivät myrskytulvista. Kunnat voivat hakea rahastosta varoja myrskyvuoksien aiheuttamien ongelmien ratkomiseen. Rahoituslain teksti viittaa erityisesti lokakuun 20.–21. päivinä tapahtuneeseen myrskytulvaan, joka aiheutti merkittäviä vahinkoja muun muassa teille ja rakennuksille.

Norja: Ydinvoima kannattamatonta kustannusten nykytasolla, NHO:n raportti sanoo

Norjan elinkeinoelämän keskusliiton NHO:n uuden raportin mukaan ydinvoima on kannattamatonta kustannusten nykytasolla. Rystad Energyn dataan perustuva raportti toteaa, että ydinvoimaenergian kustannukset ovat yli 80 euroa megawattitunnilta. Raportin mukaan investointikustannukset ovat suuria, ja ydinvoimassa on merkittäviä riskejä aikataulun tai kustannusten ylityksestä. Se toteaa, että kustannustason täytyy madaltua 2030-luvulla, jotta ydinvoima vielä kannattaisi.

Sähkömarkkinoiden kaaospäivän seuraus: Osa kuluttajista poltti sulakkeen sulakkeen perään

Sähkönkulutus Suomessa kasvoi roimasti perjantai-iltana, kun pörssisähkö tuntihinta romahti norjalaisyhtiön teknisen virheen takia. Savon Voima sai sen vuoksi perjantaina noin 120 hälytystä sulakepaloista, kun tavallisesti niitä tulee 1–3 yhtenä päivänä. "Se on todella poikkeuksellista, sitä ei ole tapahtunut varmaan ikinä samassa mittakaavassa", sanoo yhtiön palveluvastaava Mikko Vähäsaari. Hänen mukaansa osa hälytyksistä tuli samoista talouksista, kun sulakkeensa vaihtaneet polttivat uudenkin sulakkeen jatkaessaan sähkön suurkulutusta. Hän sanoo, että korkea pörssisähkön hinta ei juuri vaikuttanut asiakkaiden kulutukseen, mikä vihjaa, etteivät he voineet laskea sitä enempää. "Kun hinta taas meni alas, löytyi todella paljon potentiaalia ja kulutus räjähti kunnolla ylöspäin. Isoja vikoja tästä ei kuitenkaan tule vaan lähinnä paikallisia vikoja, kuten sulakepaloja", hän toteaa.

OL3:n kykyä selvitä vikatilanteesta testataan vihdoin

Fingrid suorittaa Olkiluoto 3:n lähivikakokeen 29. marraskuuta. Kokeessa aiheutetaan lähiverkkoon hetkellinen oikosulku, joka laskee jännitettä samalla tavalla kuin esimerkiksi salamaniskun aiheuttama vika. Koe oli alun perin määrä tehdä jo tammikuussa, mutta Fingrid perui sen, koska oli havainnut "jotain, mitä etukäteen simuloinnissa ei ollut tullut eteen". Sitä yritettiin jälleen huhtikuun lopussa, mutta silloin Teollisuuden Voima perui sen viime hetkellä laitostoimittajan lisäanalyysien vuoksi. Fingridin kehityspäällikön Minna Laasosen mukaan olisi ollut hyvä, että koe olisi saatu tehtyä keväällä, sillä ukkosmyrskyjä nähdään juuri kesäisin. "Ihan kiva, että saamme kokeen kuitenkin tehtyä vielä tämän vuoden puolella. Se varmistaa osaltaan, että tulevaisuudessa kaikki on kunnossa", hän sanoo.

Pääkirjoitus: Pori Energian pakkomyyntiin ei saa ajautua

Pori suunnittelee Pori Energian vähemmistöosuuden myyntiä saadakseen pääomaa ja sopivan kumppanin esimerkiksi Suomen Hyötytuulen merituulivoimainvestointiin. Myynnin toteutumisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana, sillä kaupunginvaltuusto on päättänyt vasta, että "vähemmistöosuudesta luopuminen on mahdollista. Mahdollisen ostajan pitäisi olla uskottava energiateollinen toimija tai sijoitusyhtiö, mutta Porin kaupunkia ei välttämättä nähdä luotettavana neuvottelukumppanina esimerkiksi Lammin tuulivoimahankkeen vaikeuksien vuoksi. Silti kunnallinen energiayhtiö on kiinnostava kauppatavara, mistä tuore esimerkki on Etelä-Savon Energian 49 prosentin vähemmistöosuuden myynti, josta saadut 180 miljoonaa käytetään Mikkelin taseen alijäämän paikkaamiseen. Porille olisi kuitenkin pahin tilanne joutua myymään omaisuuttaan pakosta, kuten Mikkelissa vaikuttaa käyneen, koska myyntitulojen käyttämisessä normaalin toiminnan ylläpitämiseen hukattaisiin suuri mahdollisuus. Myynnin tavoitteena tulee olla uuden luominen alijäämien kattamisen sijaan.

Sähkökatkot jatkuivat lauantaille

Pohjois-Satakunnassa koettu pitkä sähkökatko jatkui lauantaihin asti. Keskiviikkona ja torstaina alkaneet katkot koskivat Pohjois-Poria, Merikarviaa ja Siikaista, ja lauantaiaamuna sähköttömiä talouksia oli Siikaisissa vielä 42, Porissa 28 ja Merikarvialla 3. Suurin osa vioista korjattiin aamupäivän aikana, ja loput saatiin reilaan iltapäivällä. Lankosken Sähkön verkostopäällikön Olli-Pekka Myllykallion mukaan sähkölinjoille kaatuneet puut ja oksat eivät aiheuttaneet vakavia tuhoja sähköinfralle, vaan enemmän haittasi se, että niitä oli niin paljon. "Linjojen päälle menneet puut ovat melko pieniä. Niin pieniä, etteivät ne ole rikkoneet mitään rakenteita. Silloin menee yleensä rakenteita rikki, kun on myrsky ja puu kaatuu", hän sanoo.

Nordpool ei ota vastuuta sotkusta

Sähköpörssi Nordpool sanoo, ettei se ota vastuuta norjalaisyhtiö Kinect Energyn teknisen virheen aiheuttamasta tilanteesta Suomen sähkömarkkinoilla. Ylettömän suuri virheellinen tarjous romahdutti pörssisähkön hinnan perjantaina ja uhkasi jättää Suomen vaille valtavaa määrää sähköä. Nordpoolin mukaan vastuu tarjouksista on asiakkaalla, ja määräajan jälkeen tehdyt tarjoukset ovat lopullisia. Nordpoolin viestintäjohtaja Stuart Disbrey sanoo, ettei pörssi voinut järjestää uutta huutokauppaa, kuten Fingrid toivoi, koska se tehdään yhteistyössä kaikkien Euroopan sähköpörssien kanssa. Nordpool ei vastannut Helsingin Sanomien kysymyksiin siitä, miten se valvoo tarjouksia tai miksi sen järjestelmät eivät varoittaneet Kinect Energyn ilmeisestä virheestä. Pörssi on kuitenkin käynnistänyt tutkimuksen tapauksen olosuhteista ja omista prosesseistaan. Virheen kuluista on viime kädessä vastuussa Kinect Energy.

Ruotsi: Volvon toimitusjohtaja tahtoo nopeamman vihreän siirtymän

Ruotsalaisen autovalmistajan Volvon toimitusjohtaja Martin Lundstedt sanoo, että vihreä siirtymä edistyy liian hitaasti ja että ruotsalaisten ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky on vaakalaudalla. Hän kehottaa laajaan poliittiseen sopuun siirtymän vaatimien suurten investointien vauhdittamiseksi. Vauhtia kaivataan fossiilittoman sähkön tuottamiseen, digitalisaatioon, sähkönsiirtoon ja raskaiden ajoneuvojen sähköistämiseen. Lundstedtin mukaan investointeja tarvitaan myös 5G-verkkoihin, Arlandan lentoaseman tapaiseen infrastruktuuriin, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä lyhyempiin lupaprosesseihin. Täyssähkökuorma-autojen toimitukset ovat kasvaneet Volvolla 246 prosenttia vuoden 2023 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana vertailukauteen nähden. Täyssähkökuorma-autot kattoivat myös 1,2 prosenttia kaikista toimituksista vuonna 2023. Lundstedt odottaa, että fossiilittomien vaihtoehtojen kysyntä nousee valtavasti vuosina 2026–2028. Hänen mukaansa Volvon menestys ei nojaa vain yhteen polttoainetyyppiin kuten nykyisiin dieselkäyttöisiin malleihin.

Helenin ex-päälliköltä karu ennustus: Helsinkiläisille voi tulla talvella vilu – yhtiön mukaan syytä huoleen ei ole

Eläköitynyt voimalaitospäällikkö Jyrki Itkonen sanoo, että Helsingissä ei välttämättä riitä kaukolämpöä, jos talvesta tulee todella kylmä. Itkonen työskenteli uransa aikana 42 vuotta Helenillä ja toteaa, että monena kylmänä talvena kaukolämmön riittävyys oli tuuripeliä, vaikka silloin oli kolmen kuukauden lakisääteiset hiilivarmuusvarastot. Hänen mukaansa hiilivoimaa on ajettu liian paljon alas liian aikaisin, eikä luotettavaa uutta tuotantoa ole saatu tilalle. Itkonen sanoo, että huonelämpötiloja saatetaan joutua laskemaan, jos talvesta tulee kylmä. Helenin energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen kiistää väitteen. Hänen mukaansa Helenillä on riittävästi lämmöntuotantokapasiteettia, vaikka jokin sen suurista tuotantolaitoksista poistuisi käytöstä.

Jouni Haikarainen: Hake ei alenna Lahti Energian arvoa

Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen sanoo, ettei yhtiön arvo ole laskenut siksi, että se on siirtynyt tuottamaan suuren osan kaukolämmöstään metsähakkeella. "Vaikka olemme joutuneet nostamaan kaukolämmön hintaa, se on edelleen kilpailukykyistä, koska vaihtoehtoisetkin lämmitystavat ovat kallistuneet", hän sanoo. Lahden valtuustoryhmissä on pohdittu mahdollisuutta myydä osa Lahti Energiasta. Vastaavaa on tehty ennenkin, ja vastikään uutisoitiin, että Mikkelin kaupunki myy 49 prosentin vähemmistöosuuden Etelä-Savon Energiasta sijoitusyhtiö Aberdeenille. Mikkeli saa kaupasta yhteensä 182 miljoonaa euroa. Aberdeen osti myös kaksi kolmasosaa Outokummun Energiasta vuonna 2020 ja 49 prosenttia Riihimäen Kaukolämmöstä vuonna 2018.

Sähkökatko Pohjois-Satakunnassa jatkuu vielä lauantaina

Keskiviikkona ja torstaina alkaneet sähkökatkot jatkuivat lauantaille Siikaisissa, Merikarvialla ja Pohjois-Porissa. Alueilla oli perjantai-iltana vielä noin sata taloutta ilman sähköä. Lankosken Sähkön verkostopäällikkö Olli-Pekka Myllykallio sanoi perjantaina, että yhtiön korjaajat työskentelevät jatkuvasti korjatakseen viat. "Tykkylumi osui meidän alueellemme hyvin vahvasti, mutta täälläkin tilanteessa on paljon paikallista vaihtelua. Lännessä ja pohjoisessa, esimerkiksi siis Merikarvialla ja Finpyyn alueella ei ole kuin härmää maassa, kun taas eteläisessä ja itäisessä osassa aluettamme lunta tuli paljon ja häiriöitäkin siksi runsaasti", hän totesi. Hänen mukaansa suurin osa sähkökatkoista saataisiin korjattua perjantaina, ja muutkin saisivat sähköt takaisin lauantaina. Hän sanoi, että lauantaille jäisi vain yksittäisiä korjauksia.

Ruotsi: Talveksi sähköltä odotetaan noin 0,85 kruunun vakaata hintaa

Ruotsalainen sähköyhtiö Bixia odottaa, että sähkön hinnat pysyvät talvella vakaina hyvien vesi- ja kaasuvarastojen sekä lisääntyneen ydinvoimatuotannon ansiosta. Järjestelmähinnaksi arvioidaan noin 0,85 kruunua kilowattitunnilta joulukuusta 2023 maaliskuuhun 2024, kun taas samaan aikaan vuonna 2022 hinta oli 1 kruunu kilowattitunnilta. Riski vuoden 2022 kaltaisiin äärimmäisen korkeisiin sähkön hintoihin on siis pieni, ja joulukuun 2023 hinnan odotetaan jäävän noin kolmasosaan vuoden 2022 ennätyshinnasta. Etelä-Ruotsissa sähkön arvioidaan maksavan 0,90 kruunua kilowattitunnilta joulukuussa 2023, kun taas viime vuonna joulukuun hinta oli 2,70 kruunua. Keski-Ruotsissa hinnaksi odotetaan noin 0,80 kruunua ja Pohjois-Ruotsissa noin 0,60 kruunua.

Kuortaneen Urheiluopisto solmi uuden sähkösopimuksen – kampuksen vuosikulutus vastaa 250–300 omakotitalon sähkönkulutusta

Alajärven Sähkö on tehnyt Kuortaneen Urheiluopiston kanssa sopimuksen opiston sähköntoimituksesta. Sopimus tulee voimaan ensi vuoden tammikuun alussa. Se on merkittävä kummallekin osapuolelle, koska urheiluopistolla kulutetaan vuodessa viisi miljoonaa kilowattituntia sähköä. "On hienoa aloittaa yhteistyö Kuortaneen Urheiluopiston kanssa, toimittaa heille puhdasta sähköenergiaa ja tukea heidän tavoitettaan hiilineutraalisuudesta vuoteen 2030 mennessä", sanoo Alajärven Sähkön toimitusjohtaja Esa Ala-Honkola. Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä yhtiö tuottaa sähkönsä aurinko-, tuuli-, vesi-, bio- ja ydinvoimalla. Sähkö saadaan yhtiön omistamista tuotanto-osuuksista EPV Energiassa ja sen omasta vesivoimalaitoksesta Alajärvellä.

Fingridin toimitusjohtaja: Verkko ei romahda "alepäivän" vuoksi, mutta pörssi mokasi

Fingrid ei ole huolissaan siitä, että pörssisähkön ennätyksellisen negatiiviset hinnat johtaisivat Suomen sähköverkon romahtamiseen. "Näen sen riskin todella pienenä. Siinä mielessä olemme rauhallisin mielin", Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo. Hänen mukaansa suomalaisia on ohjeistettu käyttäytymään normaalisti, ja suurin osa kansalaisista ei lähde käyttämään sähköä niin paljon, että se vaikuttaisi verkkoon. Ruusunen arvioi, että ehkä viisi prosenttia suomalaisista lisää suuresti kulutustaan perjantaina. Hän muistuttaa myös, että pörssisähkösopimukset ovat Suomessa edelleen verrattain harvinaisia. Hän kritisoi Nordpoolia siitä, että se päästi ilmeisen virheen läpi eikä pystynyt korjaamaan sitä jälkikäteen.

Näin paljon ennätyshalvalla sähköllä voi säästää, Fingrid toivoo malttia – Tämä tilanteesta tiedetään

Pörssisähkön hinta putoaa perjantaina ennätykselliseen -20 sentin keskihintaan kilowattitunnilta. Halvimmillaan sähkö on kello 15–24 välillä, jolloin se maksaa arvonlisäveroineen -50 senttiä kilowattitunnilta eli niin vähän kuin se voi Nordpoolin rajoitteiden vuoksi maksaa. Lasku johtuu siitä, että norjalainen sähköyhtiö Kinect Energy lähetti Suomen hinta-alueelle virheellisen sähkön tarjonnan tarjouksen, jossa se tarjosi perjantaille lähes 5800 megawattia sähköä. Vaikka Nordpool ilmoitti aluksi selvittävänsä tilannetta, Fingrid kertoi myöhemmin, ettei uutta huutokauppaa järjestetä. Fingrid ja Energiateollisuus toivovat, että kuluttajat eivät innostuisi liikaa ennätyshalvasta sähköstä, sillä ylikulutus voi vaarantaa sähköjärjestelmän toiminnan.

Tänään sähköyhtiöt maksavat asiakkaan saunomisesta – todellinen Black Friday pörssissä

Pörssisähkön hinta on tänään ennätyksellisen negatiivisissa lukemissa sähköyhtiön virheen vuoksi. Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg sanoi torstai-iltana, että jollei hinta muutu, yhtiön asiakkaat pääsevät saunomaan Porvoon Energian kustannuksella. "Jos hinta ei muutu, sillä on suuria seurauksia useille myyntiyhtiöille, tuottajille, sähköyhtiöille ja joillekin kotitalouksille", hän totesi. Tapaus vaikuttaa myös sähkön pientuottajiin, jotka maksavat saman hinnan myydessään sähköä negatiivisen hinnan tunteina. "Kyse on yleensä kuluttajista, joiden aurinkopaneelit tuottavat enemmän kuin he itse tarvitsevat. Mutta ne eivät tuota niin paljon pilvisenä marraskuun päivänä", Holmberg sanoi.

Merituulella tuotetun sähkön siirto herättää huolta mantereella – tuulivoimayhtiö: Palautteella on vaikutusta päätöksiin

Satakunnan edustalle suunnitellaan monia merituulivoimahankkeita, joista pisimmällä on ruotsalaisen Eoluksen kaksi hanketta. Merelle rakennettavat voimalat ovat huolestuttaneet lähinnä kalastajia, mutta tuotetun sähkön siirtoyhteydet maalle herättävät paljon kysymyksiä rannikon kunnissa ja kiinteistöjen omistajissa. Esimerkiksi Eoluksen jopa sadan voimalan kokoinen Wellamo-hanke on saanut kommentteja enimmäkseen mantereella tapahtuvasta sähkönsiirrosta. Eolus järjestää 28. marraskuuta erillisen tilaisuuden, jossa maanomistajat voivat tutustua siirtolinjojen reittivaihtoehtoihin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa Wellamon siirtoyhteyksille on nimetty neljä vaihtoehtoa: Porin Tahkoluodosta Ulvilaan, Eurajoen Pihlauksenmaalta Raumalle, Eurajoen Pujonkulmasta Raumalle ja Pyhärannan Rihtniemestä Raumalle. Myös Meri-Porissa on kritisoitu Tahkoluodon ja Ulvilan välille rakennettavaa uutta siirtoyhteyttä suunnitelmien ylimalkaisuudesta ja puutteellisuudesta.

ILO-rahaston avustukset lasten ja nuorten harrastustoimintaan Rauman seutukunnan alueella ovat nyt haettavissa

Rauman Nuorkauppakamarin Pro Rauma -säätiön alaisen ILO-rahaston ensimmäinen hakukausi aloitettiin viime sunnuntaina vesikarnevaalilla Rauman uimahallissa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Rauman Energian kansssa, ja sinne kertyi jonoa heti uimahallin avauduttua. Rahaston puheenjohtajan Johanna Lainion mukaan moni nuorkauppakamarin joululahjakeräystä tukenut on halunnut tukea myös lasten ja nuorten harrastamista, ja ILO-rahasto mahdollistaa sen. "Nojaamme pitkälti paikallisten ihmisten ja yritysten lahjoituksiin. Varainkeruu on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta avun tarvekin on toisaalta valtava", hän sanoo. Arto Lilja ILO-rahastosta kertoo, että toisin kuin kentän toimijat yleensä, rahasto tukee harrastamista lajista riippumatta.

Venäläinen yllätys

Talouselämän reportaasi käsittelee Hanhikiven ydinvoimalahankkeen kaatumista ja sen riitaisaa historiaa sekä seurauksia. Puolitoista vuotta hankkeen päättymisen jälkeen Fennovoima ja Rosatom-konsernin yhtiöt riitelevät edelleen korvauksista välimiesoikeudessa, eikä työmaa-aluetta hallussaan pitävä Rosatomin tytäryhtiö Raos Project ole purkanut rakennuksiaan ja lähtenyt alueelta, kuten aiemmin oli sovittu. Talouselämän tietojen mukaan Fennovoima ei ole halunnut estää Raosin pääsyä alueelle ilman viranomaispäätöksiä, koska se lisäisi riskiä, että Rosatom käynnistäisi jonkinlaisen rikosprosessin. Rosatom vaikuttaa pitävän Suomen valtiota ja päättäjiä yhtenä hankkeen osapuolista, vaikka Suomessa ydinvoimalaa on aina pidetty yksityishankkeena. Edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo, että työmaan pääurakoitsijan rahoitus oli hataralla pohjalla jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hänen mukaansa työmaa-alueella ei tapahdu mitään, ennen kuin sen omistajasuhteet on selvitetty.

Suurkauppa kasvattaa rutkasti liikennemääriä

Naantalin tekninen lautakunta käsitteli Rautakadun asemakaavamuutosluonnosta keskiviikon kokouksessaan. Kaavan mukaan Rautakadun teollisuus- ja varastorakennusten paikalle tulee kauppakeskittymä, jolle suunnitellaan 10 000 neliön rakennusoikeutta. Kaavamuutoskorttelissa sijaitsevia liikkeitä ovat Lidl, autohuoltoliike Aurinkotien auto Oy, pakastamoyritys Fintermos Oy ja logistiikkakeskus Transmar AB. Korttelin itäosassa on Naantalin Energian toimitila ja kaupungin tekninen varikko. Tarkoitus on, että kaava hyväksytään kevään 2024 aikana.

Pumppuvoimala uhkaa jääkauden eristämiä nieriöitä

Kemijärven Ailangantunturille suunniteltu pumppuvoimala uhkaa tunturin lampien ja Ailanganlammen ainutlaatuisia nieriöitä. Oulun yliopiston emeritusopettaja Jaakko Lumme sanoo, että nieriä on ollut alueella eristyksissä 10 000 vuotta mutta on peräisin vielä vanhemmista jääkauden aikaisista vetäytymispaikoista. "Jos pumppuvoimala rakennetaan, kalakanta tuhoutuu ilman muuta, siinä ei ole kahta sanaa", hän sanoo. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajan Hanna Halmeenpään mukaan kyseinen nieriän jäännepopulaatio on erityinen luontoarvo ympäristönsuojelulain tarkoittamassa merkityksessä. "Vesilain puolestaan on tarkoitus turvata intressivertailussa "rahassa mittaamattomat arvot" , kun lupaharkinnassa yleiseltä kannalta merkittävät luontoarvotkin on otettava huomioon", hän sanoo. Hänen mukaansa pumppuvoimalan hakemukseen täytyy sisältyä kattava selvitys alueen nykytilasta ja voimalan vaikutuksista siihen.

Kehno sää aiheutti pientä kiusaa

Lumimyrsky aiheutti vahinkoja Satakunnassa torstain vastaisena yönä. Tuuli ja raskas lumi kaatoivat puita teille ja sähkölinjoille, ja raivaustehtäviä tehtiin muun muassa Porissa, Raumalla, Ulvilassa, Harjavallassa, Eurassa, Eurajoella, Pomarkussa ja Huittisissa. Paneliankosken Voiman toimitusjohtaja Kimmo Nurminen muistuttaa, että turvallisuusssyistä kaatuneita puita ei pidä poistaa itse, vaan apuun tulee kutsua sähköalan ammattilainen. Satakunnassa sähköjä oli poikki joistakin kotitalouksista torstaiaamupäivällä muun muassa Eurajoella, Kankaanpäässä, Merikarvialla ja Porissa. Myös Siikaisissa oli sähkökatkoja hieman alle tuhannella kotitaloudella ja Pomarkussa yli viidelläsadalla. Enimmillään sähköttömiä talouksia oli Porissa yli viisituhatta.