logo logo logo

Verkkopalvelut laski siirtohintoja

8.12.2021

Forssan Verkkopalvelut Oy laski marraskuun alusta lähtien sähkön siirtohintoja keskimäärin seitsemän prosenttia. Päätös perustuu Energiaviraston sallitun tuoton laskentajärjestelmään, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Tolonen. Hänen mukaansa siirtohintojen lasku on edessä kaikilla sähköyhtiöillä, mutta se tapahtuu eri tahtiin. Siirtohintojen pudottaminen heijastuu yhtiön liikevaihtoon vuositasolla noin puolen miljoonan euron verran, ja jossain vaiheessa investointitasoa joudutaan vähän pudottamaan. Linikkalan sähköasema aiotaan uusia parin vuoden sisällä, ja asiakkaille se näkyy Tolosen mukaan toimintavarmuuden paranemisena.

Forssan Lehti (E-edition, PDF)

Mikkelin kaupunginhallitus ei hyväksy ensi vuoden alijäämäistä budjettia

8.12.2021

Mikkelin kaupunginhallitus teki useita muutoksia kaupunginjohtaja Timo Halosen ensi vuodelle tekemään alkuperäiseen talousarvioesitykseen, joka oli 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus mm. lisäsi tavoitteita tulojen suhteen, ja Etelä-Savon Energia Oy:n osinkotavoitteeksi asetetaan 2,8 miljoonaa euroa.

Länsi-Savo (E-edition, PDF)

Haminan kaupunginhallitus myöntäisi Haminan Energialle yhdeksän miljoonan euron lainatakauksen – Kokonaisuudessaan kaupungin takausvastuu kasvaisi 1,3 miljoonalla eurolla

7.12.2021

Haminan kaupunginhallitus on esittänyt, että Haminan Energialle myönnettäisiin yhdeksän miljoonan euron lainatakaus. Se olisi voimassa vuoden 2031 loppuun. Kaupunginhallitus teki päätöksen asiasta kokouksessaan 7.12. Vastavakuudeksi kaupunki edellyttää yrityskiinnityspanttikirjoja seitsemän miljoonan euron edestä, ja kaupungilla on oikeus periä puolen prosentin suuruinen provision kulloinkin jäljellä olevalle takauksen määrälle vuosittain takaussopimuksen voimassaolon ajan. Lainatakaus liittyy Haminan Energia Oy:n 13 miljoonan euron pankkilainaan, jolla yhtiö muun muassa maksaa ennenaikaisesti 8,1 miljoonan euron lainansa Kuntarahoitus oyj:lle.

Kymen Sanomat | Kymen Sanomat (E-edition, PDF)

Suomesta 14 puhtaan vedyn hanketta ECHA:n listalla

7.12.2021

European Clean Hydrogen Alliancen (ECHA) mukaan Euroopassa on alkanut tai alkamassa lähivuosina yli 750 uusiutuvan vedyn projektia eri toimialoille. Puhtaan vedyn hankkeita on tulossa muun muassa teollisuuteen, liikenteeseen, energia-alalle ja rakentamiseen. Noin 40 % hankkeista liittyy uusiutuvan vedyn tuotantoon, ja toiseksi eniten hankkeita on liikenteen alalla. Hankkeet alkavat viimeistään vuonna 2025. Viimeistään vuonna 2030 alkamaan suunniteltuja projekteja on yhteensä noin tuhat. Suomesta listalla on 14 hanketta. Näistä viisi on Clic Innovationilta, neljä Nesteeltä, kolme P2X:ltä ja kaksi Aurelia Turbinesilta.

Tekniikka & Talous

Lakiehdotus polttoturpeen turvavarastoinnin uudistamisesta lausunnolle

7.12.2021

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksesta polttoturpeen turvavarastoista. Samaan aikaa lausunnolla on myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi polttoturpeen turvavarastoista. Turpeen kysyntä ja tuotannon kannattavuus ovat vähentynyt voimakkaasti syksystä 2020 alkaen. Kesällä 2020 tuotettu turve on jäänyt pääosin varastoihin. Tuotannon ja kysynnän arvioidaan jäävän myös tulevina kesinä hyvin vähäiseksi. Lakiehdotuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) voisi sopia polttoturpeen toimittajan kanssa polttoturpeen turvavaraston perustamisesta ja ylläpitämisestä lämmön huoltovarmuuden turvaamiseksi polttoainemarkkinoiden muutosten ja tuotanto-olosuhteiden vaihteluiden varalta. HVK maksaisi turvavarastoinnista vuosittain huoltovarmuusrahaston varoista korvauksen, jonka enimmäistasoa korotettaisiin nykyiseen verrattuna. Turvavarastossa olevaa polttoturvetta saisi käyttää HVK:n luvalla lämmön tuotannon turvaamiseksi alueella. Ehdotettu laki korvaisi voimassa olevan lain polttoturpeen turvavarastoista.

Press Release Työ- ja elinkeinoministeriö

Fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutus etenee

7.12.2021

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä on käsitellyt fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutusta. Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista toukokuussa 2021. Ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriötyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo, että liikenteen päästöjä on vähennettävä ripeästi, jotta Suomi on hiilineutraali 2035. Monia tiekartassa linjattuja tukia on jo toteutettu ja työtä on jatkettava johdonmukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan sähköautoista tulee valtavirtaa ja uusiutuvien polttoaineiden käyttö lisääntyy nopeasti Suomessa ja maailmalla. Hallituksen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa. Lisää toimia tarvitaan arviolta noin 1,25 megatonnin verran, jotta hiilidioksidipäästöt puolittuisivat vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tavoite on saavutettavissa, jos toteutetaan fossiilittoman tiekartan ensimmäisen vaiheen toimet eli tuet ja kannustimet ja jos tiekartan päästövähennyspotentiaalit etätyön ja liikenteen palveluiden osalta toteutuvat. Lisäksi tarvittaisiin EU:n ilmastopaketissa esitetty unionin laajuinen tieliikenteen päästökauppa ja muita lisätoimia, kuten esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto.

Press Release LVM ja YM

Porilainen kuljetusyhtiö Vuorsola kasvaa tuulivoiman avulla

6.12.2021

Porilainen Mikko, Suvi ja Satu Vuorsolan omistama kasvuyritys Vuorsola Oy on keskittynyt erikoiskuljetuksiin ja nostoihin. Vuonna 1992 perustettu perheyritys on nauttinut 2010- luvun lopulta lähtien jopa 20 % vuosittaista kasvua, ja Porin Yrittäjät palkitsi Vuorsolan perheen vuoden 2021 yrittäjäperheenä. Yhtiön palveluksessa työskentelee täysipäiväisesti 32 henkilöä, ja vuonna 2021 se on rekrytoinut mm. uusia kuljettajia sekä lisävoimaa toimistoon huolehtimaan järeisiin kuljetuksiin liittyvästä byrokratia- sekä suunnittelupuolesta. Vuoden 2021 hyvistä luvuista yhtiö kiittelee tuulivoimaprojekteja, joiden osuuden se arvelee nousevan 30 %:iin koko vuoden liikevaihdosta. Vuonna 2022 osuuden arvioidaan kohoavan jo päälle kolmasosan. Yhtiön merkittävin toiminta-alue on kotimaa, mutta hankkeita toteutetaan myös Ruotsin puolella ja toisinaan Norjassa, Virossa sekä Saksassa. Suomen kilpailueduksi toimitusjohtaja Mikko Vuorsola nimeää tiestön, joka mahdollistaa hänen mukaansa suurempien kappaleiden kuljettamisen kerralla verrattuna esim. Keski-Eurooppaan.

Satakunnan Kansa (E-edition PDF)

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa syyskuussa 2021

8.12.2021

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli reaalisesti 10,00 mrd. euroa ja oli edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna 15 % suurempi. Syyskuussa 2021 viennin arvo päätyi 1,18 mrd. euroon. Puutuoteteollisuuden viennin arvo oli vuoden tammi-syyskuussa 2,84 mrd. euroa ja nousi vuoden 2020 samasta ajankohdasta reaalisesti 42 %. Sahatavaran viennin arvo nousi 56 % ja vientimäärä 11 % edellisestä vuodesta. Vanerin vientiarvo kasvoi 17 % ja -määrä viidenneksellä. Massa- ja paperiteollisuuden vientiarvo oli 7,16 mrd. euroa ollen reaalisesti 7 % vuotta 2020 suurempi. Valkaistun sulfaattisellun vientiarvo nousi 22 % ja -määrä prosentin. Aikakauslehtipaperin vientiarvo nousi 4 % ja vientimäärä 18 %. Hienopaperin vientiarvo laski 14 % ja -määrä kymmenyksellä. Kartongin vientiarvo kasvoi 8 % ja -määrä 15 %. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvosta tammi-syyskuussa 2021 reilu neljäsosa tuli kartongista, paperin osuus oli 23 %. Viidennes tuloista tuli massan ja 19 % sahatavaran viennistä. Puun tuonnin määrä päätyi vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 9,53 milj. kuutiometriin ollen prosentin enemmän kuin vuoden 2020 samana ajankohtana. Tammi-syyskuussa 2021 tuodusta puusta oli kuitupuuta 57 %, haketta 33 % ja tukkipuuta 3 %. Kuitupuun tuonti kasvoi edellisen vuoden alkuun verrattuna 6 % ja hakkeen väheni 4 %. Syyskuussa 2021 Suomeen tuotiin puuta 0,97 milj. kuutiometriä.

Press Release Luonnonvarakeskus

HaminaKotka Satamassa kerätystä jätevedestä jalostetaan biokaasua

8.12.2021

HaminaKotka Satamassa on alettu puhdistaa rahtilaivojen käymäläjätevesiä ja jalostaa niistä biokaasua esimerkiksi rekkojen ja muun raskaan liikenteen polttoaineeksi. Yhteistyökumppanina toimii Kymen Vesi, joka puhdistaa rahtialusten satamaan purkamat jätevedet. Yhtiö ottaa jätevedestä myös näytteitä tutkiakseen jätevesien ravinnepitoisuutta. Puhdistettu jätevesiliete jalostetaan biokaasuksi Gasumin biokaasulaitoksessa. Rahtialukset voivat edelleen purkaa käymäläjätevetensä suoraan mereen, mutta tähän toivotaan muutosta. Baltic Sea Action Groupin tiedotteen mukaan laivojen jätteet olisi syytä saada laivoista satamiin ja hyötykäyttöön. Matkustaja-alusten käsittelemättömille käymäläjätevesille on tullut voimaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päästökielto vuonna 2021.

YLE Uutiset

Nesteelle hyviä tuloksia CDP:n arvioinneissa

7.12.2021

Neste on saavuttanut ilmastotoiminnastaan CDP:n (Climate Disclosure Project) arvioinnissa Leadership-luokan ja luokituksen A-. Yhtiö on saavuttanut parhaan mahdollisen tason (A tai A-) joka kerta siitä lähtien, kun nykyinen arviointijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016. Vuoden 2021 tuloksen pohjana on Nesteen ilmastoon liittyvä vastuullisuussuoritus vuonna 2020. CDP:n Forest and Water Security -arvioinneissa Neste sai Forests-luokassa sekä palmuöljyssä että karjatuotteissa luokituksen A-. Water Security -luokassa yhtiö sai B-luokituksen. Neste on jo 15 vuoden ajan raportoinut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tähtäävistä toimistaan CDP:ssä, joka arvioi yritysten tekemiä toimenpiteitä ilmastoriskien torjumiseksi sekä sitä, miten yritykset hyödyntävät vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

Press Release Neste

Enersense on sopinut sijoituksesta ja kumppanuudesta P2X Solutionsin kanssa

8.12.2021

Enersense International on allekirjoittanut sopimuksen 13-18 milj. euron suuruisesta oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuotantoyhtiöön PX2 Solutionsiin. Enersense merkitsee sijoituksen toteutuessa PX2:n uusia osakkeita niin, että sen omistusosuus yhtiöstä on noin 16,3-22,5 %. Yhtiöt ovat sopineet kumppanuusjärjestelystä, jossa Enersensellä on tiettyjen edellytysten täyttyessä ensisijaisen kumppanin asema P2X:n Harjavaltaan rakennettavan vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennusvaiheen töissä sekä laitoksen valmistuttua sen kunnossapidon ja operoinnin tehtävissä. Yhteistyön arvo on noin 7-8 milj. euroa ja se jakautuu pääosin vuosille 2022-2024 jatkuen kunnossapidon ja operoinnin osalta. Ensisijainen kumppanuus koskee myös P2X:n mahdollisia muita tulevia hankkeita, joiden osalta kumppanuussopimus on solmittu kolmeksi vuodeksi. Enersense ja P2X neuvottelevat yhteistyön tarkemmista ehdoista ja toteutuksesta keväällä 2022.

Press Release Enersense International

Lamorin listautumisanti on ylimerkitty, yhtiö listautuu suunnitellusti

7.12.2021

Lamor Corporationin hallitus on päättänyt listautumisannin toteuttamisesta. Tarjottavien osakkeiden merkintähinta oli instituutioannissa ja yleisöannissa 4,83 euroa osakkeelta ja henkilöstöannissa 4,35 euroa osakkeelta. Lamor laskee listautumisannissa liikkeelle 7 281 374 uutta osaketta. Ne vastaavat noin 27,0 prosenttia Lamorin liikkeeseen laskettujen ja ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärästä annin jälkeen. Lamor saa listautumisannista 35,0 milj. euron bruttovarat. Listautumisannissa kysyntä suomalaisilta ja kansainvälisiltä sijoittajilta oli erittäin vahvaa, ja listautumisanti ylimerkittiin moninkertaisesti. Yleisöannissa vastaanotettiin merkinnät yli 10 000 sijoittajalta. Kaupankäynnin osakkeilla odotetaan alkavan Nasdaq First North Premier Growth Market Finland -markkinapaikalla arviolta 8.12.2021.

Press Release Lamor Corporation

Merikuljetukset kasvoivat 3 % lokakuussa 2021

8.12.2021

Ulkomaan merikuljetusten kokonaismäärä oli vuoden 2021 lokakuussa yhteensä 8,6 milj. tonnia. Merikuljetukset kasvoivat vuoden 2020 lokakuuhun verrattuna 3 %. Vienti laski 4 % ja oli 4,4 milj. tonnia. Tuonti kasvoi 11 % ja oli yhteensä 4,3 milj. tonnia. Eniten kuljetettiin kappaletavaraa, yhteensä 1,5 milj. tonnia, joka oli 17 % kaikista kuljetuksista. Öljytuotteita kuljetettiin 1,0 milj. tonnia sekä raakaöljyä 1,0 milj. tonnia. Kontteja kuljetettiin yhteensä 0,9 milj. tonnia Suomen satamien kautta lokakuussa 2021, joka oli 13 % vähemmän kuin vuoden 2020 lokakuussa. Kuljetettujen konttien määrä oli 62 475. Konttien vienti laski 17 % tonneissa mitattuna ja tuonti laski 3 % vuoden 2020 lokakuuhun verrattuna. Kuljetusvälineitä kuljetettiin ulkomaan meriliikenteessä lokakuussa 2021 kaikkiaan 261 735 kappaletta. Kuljetusvälineiden kuljetuksista suurin osa oli matkustajien henkilöautojen kuljetuksia. Matkustajaliikenteessä kuljetettiin vuoden 2021 lokakuussa 880 514 henkilöä. Suomen ja Ruotsin välillä matkusti 445 914 henkilöä, Suomen ja Viron välillä 416 676 henkilöä, sekä Suomen ja Saksan välillä 9 112 henkilöä. Lokakuussa 2021 Suomeen saapui 4 407 ulkomaisten risteilyalusten matkustajaa. Saimaan kanavan kautta kuljetettiin 147 807 tonnia tavaraa ulkomaan liikenteessä. Ulkomaan liikenteessä olevilla aluksilla kuljetettiin eniten raakapuuta, yhteensä 68 035 tonnia.

Press Release Tilastokeskus

Kotimaan vesiliikenteen kuljetukset laskivat 14 % lokakuussa 2021

8.12.2021

Kotimaan vesiliikenteessä kuljetusten kokonaismäärä oli vuoden 2021 lokakuussa yhteensä 0,4 milj. tonnia. Kotimaan vesiliikenteen kuljetukset laskivat vuoden 2020 lokakuuhun verrattuna 14 %. Lokakuussa 2021 kotimaan vesikuljetukset tapahtuivat rannikolla ja sisävesillä. Eniten kuljetettiin öljytuotteita, yhteensä 181 109 tonnia, joka oli 48 prosenttia kaikista kuljetuksista. Seuraavaksi eniten kuljetettiin raakamineraaleja ja sementtiä, 60 729 tonnia. Saimaan kanavan kautta kuljetettiin 15 947 tonnia tavaraa kotimaan liikenteessä.

Press Release Tilastokeskus

Germany’s new climate minister aims for green economic miracle

8.12.2021

y from around half today to 80 percent by 2030. The total amount of electricity needed will also grow to power the 15 million electric cars that...

Politico - Europe

Norja: Yritykset kärsivät poikkeuksellisista sähkönhinnoista

8.12.2021

Poikkeuksellisen korkea sähkön hinta vaikuttaa voimakkaasti norjalaisiin yrityksiin. Työnantajajärjestö NHO:n laskelmien mukaan ylimääräisiä kustannuksia arvioidaan kertyvän vuodelle 2021 lähes 6 miljardia Norjan kruunua (606 miljoonaa euroa). Hinnat ovat yli 50 prosenttia korkeammat kuin kaksi vuotta sitten. Arvio koskee "tavallisia" yrityksiä, eikä se sisällä sähköä kuluttavia teollisuudenaloja ja maataloussektoria eikä julkista sektoria.

Nationen

Ruotsi: Konflikti Norjan kanssa sähkönsiirrosta

6.12.2021

Nordpoolin sähköpörssin mukaan keskimääräinen kilowattituntihinta sähköalueella 3, johon kuuluvat Tukholma ja Göteborg, oli 6. joulukuuta 2021 lähes 3 kruunua (0,30 EUR). Marraskuun 2021 lopussa hinta oli 2,72 kruunua. Verkkoyhtiöt eivät säätele sähkön siirtoa, vaan määräävä tekijä on korkein hinta. Siirto voidaan kuitenkin keskeyttää. Kun Norja lisäsi sähkön vientiä Isoon-Britanniaan ja Saksaan, seurauksena oli sähkönsiirron vähenemiseen Ruotsiin. Ruotsi vastasi estämällä kapasiteettia rajalla, mikä esti viennin lisäksi myös tuonnin. Vastauksena Norja katkaisi lähetyksen priorisoidakseen paremmin maksavia asiakkaita Euroopassa. Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin mukaan viennin vähentäminen on välttämätöntä, koska verkot ovat vanhoja ja niitä on laajennettava, jotta uusi tilanne olisi hallittavissa. Yhtiö ilmoittaa, että tämä voi kestää vuoteen 2030.

Göteborgs Posten

Ruotsi: Karlshamnsverketin voimalaitos käytössä

6.12.2021

Karlshamnsverketin öljykäyttöinen lauhdevoimalaitos Blekingessä Ruotsissa on ollut toiminnassa aamusta 6.12.2021 asti. Kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät pyysi varavoimalaitoksen käyttöönottoa, koska Puola tarvitsee tukea naapurimaistaan. Karlshamnsverketissä on kolme höyrykattilaa ja niihin liittyvää turbiinia ja generaattoria teholtaan 3x335 MW. Sen kokonaisteho on 662 MW, ja se on Ruotsin suurin fossiilisia polttoaineita käyttävä voimalaitos.

NyTeknik

Ruotsi: Ydinvoimala saatetaan sulkea korjausten vuoksi

4.12.2021

Oskarshamnin ydinvoimala joudutaan ehkä sulkemaan niin sanotun "toissijaisen polttoainevahingon" korjaustöiden vuoksi. Reaktorin teho on 1 450 MW. Seisokki vaikuttaisi lähinnä sähkön hintaan Tukholman alueella. Norjalainen Statnett on jo rajoittanut viennin Tukholmaan 1 000 MW:iin.

Nationen

Ruotsi: Svenska Kraftnät suunnittelee yhteensä 100 miljardin kruunun investointeja

7.12.2021

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät suunnittelee marraskuussa tehdyn esitetyn mukaan yhteensä 100 miljardin Ruotsin kruunun (9,96 miljardin euron) investointeja kaudella 2022-2031. Tavoitteena on nykyaikaistaa ja lisätä runkoverkon kapasiteettia pullonkaulojen ja kapasiteettirajojen vähentämiseksi. Svenska Kraftnätin tavoitteena on ennakoitavampi sähköntuotanto ja energian varastointikapasiteetti, koska suuren kysynnän ja vähäisen tuotannon aikoina on olemassa pulariski. Pääjohtaja Lotta Medelius-Bredhen mukaan sähkön saannin turvaamisessa on pitkällä aikavälillä suuria haasteita. Tänä talvena riski on Medelius-Brehen mukaan pieni mutta ei olematon.

Dagens Industri

Ruotsi: Vattenfallin toimitusjohtaja vaatii suuria tuulivoimainvestointeja

4.12.2021

Ruotsalaisen energiayhtiö Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg uskoo, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja lisääntyneeseen sähkönkysyntään vastaaminen edellyttää mittavia tuulivoimainvestointeja. Borgin mukaan kuntien veto-oikeutta ja Ruotsin puolustusvoimien etujen huomioimista tulisi rajoittaa, jotta tuulivoimaa voitaisiin kehittää. Myös lääninhallitusten ja kuntien tulisi Borgin mukaan nostaa esiin tuulivoimapuistoille edullisia alueita. Lisäksi Borg on Dagens Nyheterissä julkaistussa mielipidekirjoituksessa esittänyt kymmenen toimenpidettä, joiden avulla hanketta voitaisiin nopeuttaa. Borgin mukaan lupaprosesseja on lyhennettävä, ja puolustusvoimien etujen ja ympäristöetujen ristiriitoja tulisi ohjata selkeämmin.

Göteborgs Posten

Ruotsi: Tukea 18:lle kestävän ilmailun hankkeelle

2.12.2021

Ruotsin energiavirasto Energimyndigheten on myöntänyt yhteensä 100 miljoonaa Ruotsin kruunua (9,96 miljoonaa euroa) kestävän ilmailun Fossilfritt flyg 2045 -aloitteen kahdeksalletoista hankkeelle. Yhden hankkeen tavoitteena on käynnistää Ruotsin ensimmäisen sähkölentoyhtiön toiminta Uumajan ja Östersundin välillä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on alueellinen sähköilmaverkko. Toisessa hankkeessa Ruotsin merenkulkulaitos Sjöfartsverket testaa vaihtoehtoisia polttoaineita, joiden avulla voidaan luoda fossiilivapaa lentolaivasto pelastusalan toimijoille. Muita hankkeita ovat mm. Skellefteån lentoaseman ja Northvolt Ettin akkutehtaan välisen sähköajoneuvojen testiosuuden tutkiminen, hakkuujätteistä valmistettavan biolentopolttoaineen käytön jatkaminen energiayhtiö Växjö Energissä sekä uusien tai päivitettyjen lentokonetyyppien potentiaalin tutkiminen hyödyntäen Ruotsin yliopistojen ja lentoyhtiöiden asiantuntemusta. Energiavirasto rahoittaa tuen valtion toimeksiannon kautta, jossa tavoitteena on edistää uusiutuvien polttoaineiden, sähkön ja vedyn käyttöä lentoliikenteessä.

Energinyheter

Ruotsi: Vattenfall tekee yhteistyötä Cloud & Heat Technologiesin kanssa

3.12.2021

Ruotsalainen energiayhtiö Vattenfall on tehnyt yhteistyötä IT-yhtiö Cloud & Heat Technologiesin kanssa pilottiprojektissa, jossa Tukholman eteläpuolella Jordbrossa sijaitseva datakeskus tarjoaa asiakkaille fossiilivapaata, luotettavaa ja kustannustehokasta laskentakapasiteettia. Keskus, jossa on edistyneet palvelimet tekoälyä ja suorituskykyisiä datasovelluksia varten, hyödyntää Vattenfallin viereisen biopolttoaineisiin perustuvan kaukolämpölaitoksen ylijäämää.

Energinyheter

Tanska: Kuuden suuren biokaasulaitoksen on vaikea täyttää tukivaatimukset

2.12.2021

Tanskassa kuusi suurta biokaasulaitosta kamppailee uusien tukivaatimusten täyttämisessä. Maan suurimpien joukkoon kuuluvat laitokset ovat joko rakenteilla tai niitä kunnostetaan parhaillaan. Jos tuotanto alkaa ennen määräaikaa vuonna 2022, laitokset saavat tukea seuraavat 20 vuotta. Tanskan energiaviraston mukaan vapautus vaatimuksista on myönnetty kuudelle jo kunnostetulle biokaasulaitokselle.

Energiwatch

Tanska: Hallitus julkistaa ilmastokompassin

3.12.2021

Tanskan hallitus on julkistanut uuden Climate Compass - työkalun, joka auttaa yrityksiä dokumentoimaan ilmastojalanjälkensä ja laskemaan hiilijalanjälkensä. Ilmastokompassin ovat kehittäneet Danish Business Authority ja Tanskan energiavirasto. Työkalun odotetaan auttavan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden markkinointityössä.

Energiwatch