Pienydinvoimaloiden kehittäjä Steady Energy keräsi merkittävän rahoituksen

Suomalaiset kasvuyritykset ovat keränneet yli 1,5 miljardia euroa rahoitusta tänä vuonna, suurimpien pottien mennessä Ouralle ja IQM:lle. Artikkelissa mainitaan useita rahoitusta saaneita yrityksiä, ja Steady Energy on yksi niistä. Steady Energy keräsi 22 miljoonaa euroa pienydinvoimaloiden kehittämiseen kaukolämmön tuotantoon. Tämä osoittaa, että pienydinvoimaloiden kehitykseen panostetaan Suomessa merkittävästi.

Suomalaisyritykset edelläkävijöinä päästövähennyksissä

YK:n yritysvastuuverkosto UN Global Compact Suomen selvityksen mukaan suomalaisten yritysten määrä, jotka ovat asettaneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia päästövähennystavoitteita, on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Suomi on noussut kolmen parhaan OECD-maan joukkoon sitoutumisessa suhteessa bruttokansantuotteeseen. 127 suomalaisyrityksellä on vahvistetut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet, ja ne ovat vähentäneet päästöjään keskimäärin 41 prosenttia. Edistystä on tapahtunut kaikilla toimialoilla, erityisesti teollisuudessa, finanssialalla ja kuluttajatuotteissa.

Vattenfall sai huomautuksen mainoksestaan kiroilun vuoksi

Vattenfall tiedotti saaneensa huomautuksen Mainonnan eettiseltä neuvostolta mainoksestaan, jossa esiintyy Samuel L. Jackson. Huomautus koskee mainoksessa kuultavaa kiroilua, jota neuvosto ei pidä hyvän tavan mukaisena. Vattenfallin viestintäpäällikkö Heli Satuli kertoo yhtiön seisovan ylpeänä kampanjan takana ja tiedotti asiasta itse ennen neuvoston virallista julkaisua, koska heillä ei ollut mitään piiloteltavaa. Kampanja on saanut pääosin positiivista tai neutraalia palautetta ja sitä esitetään useissa maissa.

Skarta Energy luopuu Korvenmäen aurinkovoimalahankkeesta

Skarta Energy Oy on päättänyt luopua suunnitelmastaan rakentaa viiden megawattipiikin aurinkovoimala Salon Korvenmäkeen. Hankkeesta luovutaan sen pienen koon ja alhaisen sähkönhinnan vuoksi, jotka estävät kannattavan toteutuksen. Yhtiö aikoo jatkossa keskittyä suurempiin, yli 50 megawattipiikin uusiutuvan energian hankkeisiin. Artikkeli mainitsee myös ruoka-avun tarpeen kasvun ja hävikkiruoan jakelun, mutta tämä osuus ei liity energia-alaan.

Suomi sähkönegatiivinen vuonna 2030 Fingridin datan pohjalta – tarvitaan investointeja varastointiin ja joustoon

Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet Suomen sähköjärjestelmän muutoksia vuoteen 2030 mennessä hyödyntäen Fingridin dataa. Tutkimuksen mukaan Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 % vuoden tunneista vuonna 2030, vaikka tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa merkittävästi. Vuosittainen alijäämä on noin 10 TWh, ja talvella esiintyy suuria vajeita. Ratkaisuksi ehdotetaan investointeja energiavarastoihin, kulutusjoustoon ja älykkääseen verkonhallintaan sekä vetytalouteen ja jatkuvan tuotannon ratkaisuihin, kuten ydinvoimaan.

Rovaniemeläisen taloyhtiön sähköt katkaistiin maksamattomien laskujen vuoksi

Rovaniemeläiseltä rivitaloyhtiöltä katkaistiin sähköt maksamattoman laskun vuoksi, mikä aiheutti lämmitysongelmia, sillä kaukolämpö ei kiertänyt sähköllä toimivan pumpun pysähdyttyä. Sähköt palautettiin myöhemmin samana päivänä, kun perintätoimiston kulu oli maksettu. Ongelmien taustalla on useita asuntoja omistavan vuokranantajan, JP-Asunnot oy:n, talousvaikeudet ja yhtiövastikkeiden maksamatta jättäminen. Vuokralaiset ohjataan maksamaan joulukuun vuokransa suoraan taloyhtiölle.

Biokaasulaitoksen työmaiden työsuojelu ja selvitykset Nurmeksessa

Artikkeli käsittelee Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoksen työmaita Nurmeksessa ja Kiuruvedellä. Kiuruveden työmaalla oli todettu epäkohtia ulkomaisen työvoiman kohtelussa, kuten palkanmaksussa ja ylityökorvauksissa. Nurmeksen työmaalla ei ole tehty työsuojelutarkastusta, mutta Kiuruveden tapaus on nostanut sen riskiluokitusta ja tarkastus saattaa olla tulossa. Suomen Lantakaasu on aloittanut oma-aloitteiset selvitykset varmistaakseen, ettei vastaavia laiminlyöntejä ole tapahtunut Nurmeksessa, ja toimitusjohtajan mukaan Nurmeksessa ei ole käytetty samoja aliurakoitsijoita kuin Kiuruvedellä.

IMF kehottaa Suomea viemään sähköä Keski-Eurooppaan – Vaikutukset sähkön hintaan ja talouskasvuun

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) suosittelee Suomea integroitumaan vahvemmin Keski-Euroopan energiamarkkinoille ja viemään sähköä, vaikka se voisi nostaa sähkön hintaa suomalaisille. IMF:n mukaan Suomi on menestynyt energiasektorillaan uusiutuvan energian ja halpojen tukkuhintojen ansiosta. Sähkön viennistä saatavilla varoilla voitaisiin investoida kotimaiseen energiatuotantoon ja tukea EU:n teollisuuden kasvua. Tämä voisi myös tuoda Suomelle muita myönnytyksiä, kuten säästöunionin. IMF:n mukaan Suomen talouskasvu on hidasta, mutta sen odotetaan elpyvän yksityisen kysynnän lisääntyessä, ja se korostaa julkisen talouden sopeutustarvetta.

Perheenisää syytetään kiristyksestä ja raiskauksista – vaati rahaa 'manatusta' ilmalämpöpumpusta

Artikkeli käsittelee rikossyytteitä perheenisää vastaan, joka syyttäjän mukaan käytti uskonnollista valtaa uhreihinsa pienessä kristillisessä lahkossa. Syytteisiin kuuluu kiristys, jossa mies vaati uhrilta rahaa muun muassa 'manatusta' ilmalämpöpumpustaan. Uhri maksoi yli 10 000 euroa, ja yksi tilisiirron saateteksti oli 'Maksu ilmalämpöpumpun kiroamisesta'. Mies kiistää syytteet, jotka liittyvät myös raiskauksiin ja pahoinpitelyihin.

Etelä-Karjalan kunnat edistävät ilmastotyötä – Savitaipale ilman omaa ilmastosuunnitelmaa

Etelä-Karjalan maaseutukunnat ovat alkaneet toteuttaa ilmastosuunnitelmia, mutta Savitaipale on jäänyt ilman omaa suunnitelmaa ympäristöministeriön avustuspolitiikan vuoksi. Savitaipale kuitenkin toteuttaa ilmastotekoja parantamalla sähkölatausinfraa ja rakennusten energiatehokkuutta sekä luopumalla öljylämmityksestä. Suomen ympäristökeskuksen kyselyn mukaan alle puolet kunnista on laatinut toimintasuunnitelmia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, vaikka valtaosa on ryhtynyt toimiin. Kunnat pyrkivät päästövähennyksiin ja hyödyntävät uusiutuvaa energiaa, kuten aurinko- ja tuulivoimaa, sekä parantavat energiatehokkuutta. Pienet kunnat, kuten Lemi ja Luumäki, osoittavat esimerkillään, että paikallisella tasolla voidaan tehdä vaikuttavaa ilmastotyötä.

Helen aloittaa älymittareiden asennukset parantaakseen sähkönkulutuksen seurantaa

Helen aloittaa uusien sähkömittareiden asennukset Koillis-Helsingissä marras-joulukuussa 2025. Yhtiö uusii yhteensä 230 000 sähkömittaria vuoteen 2028 mennessä. Uudet älymittarit parantavat mittaustarkkuutta, mahdollistavat lähes reaaliaikaisen kulutusseurannan ja tukevat älykkäitä sähköverkkopalveluita, auttaen asiakkaita optimoimaan sähkönkäyttöään esimerkiksi pörssisähkön hinnanvaihteluiden mukaan. Tämä hanke on keskeinen osa tulevaisuuden sähköverkkoa ja tukee siirtymistä puhtaampaan energiantuotantoon.

Tutkimus varoittaa Suomen sähköomavaraisuudesta ja korostaa monipuolisia energiaratkaisuja

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi ei saavuta sähköomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä, vaikka uusiutuvan energian tuotantoa kasvatettaisiin voimakkaasti. Tutkimus korostaa, ettei Suomen tulisi nojata pelkästään aurinko- ja tuulivoimaan, vaan panostaa myös jatkuvan tuotannon ratkaisuihin, kuten ydinvoimaan ja vaihtoehtoisiin vedyntuotantomenetelmiin. Omavaraisuuden saavuttamiseksi ehdotetaan laajaa investointiohjelmaa energiavarastoihin, kulutusjoustoon ja vetytalouteen. Tutkijat painottavat kaikkien teknologioiden huomioimista energiaresilienssin ja -varmuuden parantamiseksi.

Vattenfall ja Industrikraft yhteistyöhön uuden ydinvoiman kehittämiseksi Ruotsissa

Vattenfall ja ruotsalainen teollisuuskonsortio Industrikraft ovat solmineet sopimuksen yhteissijoituksesta ja yhteistyöstä uuden ydinvoiman kehittämiseksi Ruotsissa. Industrikraft liittyy 20 prosentin osuudella Videberg Kraft AB:n omistajaksi, ja Ruotsin valtio aikoo myös tulla yhtiön osakkaaksi. Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg korostaa teollisuuden sitoutumisen merkitystä uuden fossiilivapaan sähkön kysynnän osoituksena.

Gasgridin vetyputkihanke ja maanomistajien vaikutusmahdollisuudet MTK:n webinaarissa

MTK järjestää jäsenwebinaarin 24.11. klo 18-19.30 aiheesta Gasgridin vetyputki – miten maanomistajat voivat vaikuttaa hankkeeseen. Webinaarissa käsitellään vetyputkiverkoston rakentamista osana vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian vetytuotantoa. Gasgridin edustajat Kirsi Koivunen ja Tommi Raappana esittelevät hanketta ja aikatauluja, ja Leena Kristeri MTK:sta sekä Matti Äijälä Arvolex Oy:stä käsittelevät maanomistajien vaikutusmahdollisuuksia. Vetyputkiverkosto tulee kulkemaan suurelta osin yksityisten maiden kautta, ja maanomistajien on tärkeää olla tietoisia oikeuksistaan.

BOS Power Group vahvistaa varavoimajärjestelmien palveluitaan Suomessa Gen Tech -yritysostolla

BOS Power Group on ostanut suomalaisen Gen Tech Oy:n, joka on erikoistunut varavoimajärjestelmien huoltoon Suomessa. Tämä yritysosto vahvistaa BOS Power Groupin asemaa johtavana varavoimaratkaisujen tarjoajana kriittiselle infrastruktuurille Pohjoismaissa ja laajentaa sen läsnäoloa Suomessa. Gen Techin toimitusjohtaja Olli Mäenpää odottaa, että liittyminen BOS Power Groupiin mahdollistaa entistä vahvempien ratkaisujen ja palvelujen tarjoamisen asiakkaille.

Eurooppa panostaa teollisuuden energiatehokkuuteen ja hukkalämmön hyödyntämiseen

Euroopan komissio korostaa teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä energiatehokkuuden ja teollisuuden sähköistämisen edistämisessä, kannustaen investointeihin ja tukemalla energiatehokkaita ratkaisuja. Erityisesti lämpöpumppujen rooli kasvaa teollisuuden vihreässä siirtymässä, mahdollistaen merkittäviä energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Esimerkiksi Calefa Oy:n hankkeissa on saavutettu huomattavia CO2-päästövähennyksiä hukkalämmön talteenoton avulla. Komission politiikka pyrkii madaltamaan investointien riskejä ja tarjoamaan rahoitusmalleja energiatehokkuushankkeille.

Gasgridin vetyputkihanke etenee Satakunnassa – maanomistajille tiedotustilaisuuksia

Gasgrid järjestää Satakunnassa infotilaisuuksia maanomistajille vetyputkihankkeestaan, joka kulkee Merikarvialta Porin kautta Harjavaltaan ja Raumalle. Noin 1 500 kilometrin pituinen vetyputki vaikuttaa yli tuhannen maanomistajan maihin, ja Gasgrid kerää palautetta alustavista reittilinjoista. Putken rakentaminen ja käyttö edellyttävät pysyvää käyttöoikeutta noin 10 metrin levyiseen maakaistaleeseen, ja rakentamisen odotetaan alkavan lupaprosessien jälkeen niin, että vetyputki olisi osittain käytössä 2030-luvun alkupuolella.

Venäjän iskut lamauttivat Ukrainan sähköntuotannon

Venäjän hyökkäykset ovat vakavasti vaikuttaneet Ukrainan energiantuotantoon, johtaen laajoihin sähkökatkoksiin useissa kaupungeissa. Ylen Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij kuvailee Kiovan energiantuotannon olevan hiuskarvan varassa. Ukrainan valtiollinen energiayhtiö Centerenergo ilmoitti, että monissa suurkaupungeissa sähköntuotantokyky oli hetkellisesti nolla iskujen jälkeen. Vaikka korjauksia tehdään, sähköyhtiön mukaan useimmilla alueilla on odotettavissa 8–16 tunnin sähkökatkoksia, ja viranomaiset ovat huolissaan myös ydinvoimaloille sähköä toimittaviin laitoksiin kohdistuneista iskuista.

Suomi kärsii sähkövajeesta vielä 2030 – tuuli- ja aurinkovoima eivät riitä sähköomavaraisuuteen

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi kärsii sähkövajeesta vielä vuonna 2030, vaikka tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että Suomi on sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vielä viiden vuoden kuluttua, ja vuotuinen sähkön alijäämä on noin 10 terawattituntia. Ratkaisuksi ehdotetaan investointeja energiavarastoihin, kulutusjoustoon ja vetytalouteen sekä ydinvoiman kaltaisten jatkuvan tuotannon ratkaisujen merkitystä. Tutkijat kritisoivat myös nykyisten energiahankkeiden hitautta ja vaativat nopeampia suunnittelu- ja luvitusprosesseja.

USA:n ja Kiinan ilmastopolitiikka eri teillä – Vaikutukset sähkön hintaan ja globaaliin energiasiirtymään

Artikkeli käsittelee Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmastopolitiikan eriäviä suuntia. Yhdysvaltain presidentti Trumpin hallinto on purkanut edellisen hallinnon ilmastotoimia ja väittänyt uusiutuvien energialähteiden nostavan sähkön hintaa, vaikka tilastot eivät tätä tue. Kiina puolestaan on ristiriitainen toimija, panostaen uusiutuvaan energiaan mutta myöntäen samalla lupia hiilivoimaloille. Molempien suurvaltojen nykyinen linja vaikeuttaa globaalia irtautumista fossiilisista polttoaineista.

YK:n ilmastoneuvottelut käynnissä Brasiliassa – Yhdysvaltojen poissaolo ja Kiinan uudet tavoitteet puhuttavat

YK:n ilmastoneuvottelut ovat alkaneet Brasiliassa, ja Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastotuhoihin varautuminen ja maiden päästövähennystavoitteet vuodelle 2035. Yhdysvaltojen poissaolo Pariisin ilmastosopimuksesta herättää keskustelua, mutta Kiinan uusi ilmastotavoite ja puhtaan teknologian kehitys tarjoavat toivoa. Asiantuntijoiden mukaan ilmastosopimus on edelleen vahva, ja ilman sitä lämpenemiskäyrät olisivat huomattavasti korkeammat.

Fingrid suunnittelee uutta voimajohtoa Raision ja Liedon välille

Fingrid Oyj suunnittelee uutta 400 + 110 kilovoltin voimajohtohanketta Liedon sähköaseman ja Raision uuden sähköaseman välille, kulkien myös Turun, Ruskon, Maskun ja Naantalin alueilla. Hanke on tärkeä osa tulevaisuuden puhdasta sähköjärjestelmää ja tarvitaan Varsinais-Suomen kasvaviin sähkönsiirtotarpeisiin Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on toimitettu ELY-keskukselle, ja yleisötilaisuuksia järjestetään marraskuussa 2024. Rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2029-2031.

Valkeakosken Energia suunnittelee katuvalaistusverkoston ostoa ja uuden tytäryhtiön perustamista

Valkeakosken Energia on suunnittelemassa Valkeakosken katu- ja kuntoratavalaistusverkoston ostoa kaupungilta. Kaupan myötä perustettaisiin Valkeakosken Energian uusi tytäryhtiö, Valkeakosken Valaistus Oy, joka omistaisi ja hallinnoisi valaistusverkostoa. Kaupunki ostaisi valaistuksen palveluna tytäryhtiöltä vuoteen 2045 asti. Järjestelyn tavoitteena on parantaa valaistuksen toimintavarmuutta ja selkeyttää vastuita, eikä sillä odoteta olevan vaikutusta asiakkaiden hintoihin tai Valkeakosken Energian osinkoihin.

Säkylän biokaasulaitos etenee ja tuottaa uusiutuvaa energiaa

Säkylän biokaasulaitoshanke etenee suunnitellusti, ja yli 75 prosenttia laitoksen tarvitsemista raaka-aineista on jo varmistettu. Auris Energian kumppani Gas1 on aloittanut yhteydenotot tuotantoeläintiloihin ja muihin syötetoimittajiin. Laitoksen rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja sen on tarkoitus tuottaa 130 gigawattituntia uusiutuvaa biokaasua vuodessa vuodesta 2028 alkaen, sekä luomukelpoista biolannoitetta.

Tuulivoiman haasteet ja vastustus Suomessa ja Saksassa

Artikkeli käsittelee tuulivoiman haasteita ja vastustusta Suomessa ja Saksassa. Se mainitsee Saksan energiakäänteen ongelmat ja Suomessa tuulivoimateollisuuden hidastumisen, kuten Flender Finlandin toiminnan lopettamisen Jyväskylässä. Luhangassa vanhojen tuulivoimaloiden syöttötariffituen päättyminen voi johtaa niiden käytöstä poistamiseen, ja Joutsassa kunnanvaltuuston puheenjohtaja vastustaa tuulivoimaa. Jyväskylässä kaupunki on lopettanut tuulivoimahankkeen kaavoituksen, ja artikkelissa ehdotetaan kaupungin julistamista tuulivoimavapaaksi vyöhykkeeksi.

Droonihavaintoja Belgian ydinvoimalan yllä

Drooneja havaittiin Belgian Doelin ydinvoimalan yllä sunnuntai-iltana, energiayhtiö Engien mukaan. Havainnot eivät vaikuttaneet voimalan toimintaan, ja viranomaiset on informoitu. Tämä on viimeisin useista droonihäiriöistä maassa, ja drooneja epäillään Venäjän lähettämiksi. Britannia ja Saksa ovat luvanneet tukea Belgiaa droonien vastaisissa toimissa.

Älykäs lämmönsäätö toi merkittäviä energiansäästöjä kuopiolaisessa kerrostalossa

Kuopion Kauppakatu 3A:n kerrostalossa otettiin käyttöön älykäs lämmönsäätöjärjestelmä, joka on tuottanut merkittäviä energiansäästöjä. Järjestelmä mahdollistaa huoneistojen lämpötilan valvonnan ja reagoi sääennusteisiin pitäen sisälämpötilan vakaana. Ensimmäisenä vuonna energiankulutus laski 16 prosenttia, ja taloyhtiön kaukolämmön perusmaksu pienenee yli 1200 euroa. Säästöt syntyivät Kuopion Energian ja taloyhtiön puheenjohtajan Jorma Kauppisen yhteistyöllä, ja järjestelmän avulla pyritään pitämään huoneistojen lämpötilat 22 asteessa ympäri vuoden.

Uusi lainsäädäntö turvaa maanomistajia tuulivoiman purkukustannuksilta ja edistää sähköntuotantoa

Lappiin on suunnitteilla useita maatuulihankkeita, joiden odotetaan parantavan alueen asemaa energian tuottajana. Hallitus valmistelee uutta lainsäädäntöä käytöstä poistettujen maatuulivoimaloiden purkamis- ja ennallistamisvelvollisuuteen liittyen, tavoitteena turvata maanomistajien asema ja lisätä tuulivoiman hyväksyttävyyttä. Yhtenä keskeisenä vaihtoehtona on lakisääteinen vakuus purkukustannusten kattamiseksi. Myös aurinkovoimaloille tarvittaisiin vastaavat säännöt, sillä niidenkin purku- ja ennallistamistyöt ovat edessä.

Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto korottaa vesimaksuja, kaukolämmön hinta pysyy ennallaan

Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto korottaa vesi- ja jätevesimaksuja 2 prosenttia vuoden 2026 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa muutamien senttien korotusta kuutiohintoihin. Veden arvonlisäverollinen hinta nousee 2,07 eurosta 2,11 euroon kuutiometriltä ja jäteveden hinta 3,40 eurosta 3,46 euroon kuutiometriltä. Kaukolämmön hintaan ei ole tulossa muutoksia.

Ilmalämpöpumpun ja lämmitysjärjestelmän huolto energiatehokkuuden takaamiseksi

Artikkeli korostaa ilmalämpöpumpun suodattimien puhtauden merkitystä laitteen energiatehokkuudelle ja kustannustehokkuudelle. Se antaa yksityiskohtaiset ohjeet suodattimien puhdistamiseen itse ja muistuttaa myös ulkoyksikön puhtaanapidosta. Lisäksi artikkelissa käsitellään pientalon talotekniikan, kuten lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon, syyshuoltoa energiansäästön ja toimivuuden varmistamiseksi.

Lahden sähkölaitoksen historiallinen rakennus

Lahden sähkölaitoksen ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1907 Vesijärvenkadun ja Kirkkokadun kulmaan, ja se oli kaupungin ensimmäinen sähkölaitos. Rakennusta laajennettiin 1920-luvulla, ja se on yksi Lahden vanhimmista julkisista rakennuksista. Vaikka rakennuksessa on ollut myös asuntoja, sen jatko-osassa havaittiin hometta vuonna 1998. Artikkeli vertailee vanhoja ja uusia kuvia rakennuksesta.

Kotkan Prismakeskuksen uudistus paransi energiatehokkuutta merkittävästi

Kotkan Prismakeskus on saanut valmiiksi 20 miljoonan euron uudistuksen, joka paransi merkittävästi kiinteistön energiatehokkuutta. Uudistuksessa uusittiin kalusteita ja talotekniikkaa, kuten lämmitys, valaistus ja ilmanvaihto, ja kaikki avoimet kylmäkaapit vaihdettiin ovellisiin. Näiden toimenpiteiden arvioidaan alentavan Prisma Kotkan energiankäyttöä 20 prosenttia vuodessa.

Auringon kuningatar Mária Telkes valjasti aurinkoenergian voiman keksinnöissään

Mária Telkes, 'Auringon kuningatar', oli unkarilaissyntyinen kemisti-fyysikko, joka teki lukuisia aurinkoenergiaa hyödyntäviä keksintöjä. Hänen innovaatioihinsa kuuluivat muun muassa aurinkotislaimet pelastusveneisiin, täysin aurinkolämmitteinen Dover Sun House sekä edullinen aurinkouuni. Telkes sai yli 20 aurinkoenergiaan liittyvää patenttia ja toimi konsulttina alan startup-yrityksille, tehden viimeisen patenttinsa 90-vuotiaana.

Teksti-tv:n sähkön pörssihinnat keräävät uskollisen käyttäjäkunnan

Ylen teksti-tv-palvelu, joka täytti lokakuussa 44 vuotta, on edelleen suosittu ja sillä on noin 600 000 päivittäistä käyttäjää. Palvelun suosituimpia sivuja ovat uutiset ja urheilu, mutta myös sähkön pörssihinnat (sivut 188–189) ovat nousseet jatkuvasti käytettyjen sivujen joukkoon. Vaikka sähköpörssisivun volyymi ei ole yhtä suuri kuin muiden suosituimpien sivujen, sillä on uskollinen käyttäjäkuntansa, mikä osoittaa kiinnostusta sähkön hintatietoihin.

Porin kauppatorille suunnitellaan kaukolämpöön perustuvaa sulanapitojärjestelmää

Porin kauppatorin uudistussuunnitelmissa selvitetään mahdollisuutta asentaa torille ja linja-autolaiturialueelle sulanapitojärjestelmä, joka hyödyntäisi kaukolämpöverkon paluuvettä. Selvityksessä tutkitaan lämpöenergian tuottamista ja järjestelmän toteutusta, ja päätös asiasta odotetaan alkuvuoden 2026 aikana. Vaikka järjestelmä päätettäisiin toteuttaa, rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuonna 2028, ja rahoitus sekä tarkka sijoituspaikka ovat vielä epävarmoja. Kaukolämmön käyttö sulanapitoon on jo käytössä esimerkiksi Rauman keskustan kaduilla.

Södra testaa hiilidioksidin talteenottoa Värössä osana energiapolitiikan kehitystä

Södra käynnistää hiilidioksidin talteenoton pilottihankkeen Värön teollisuusalueella Ruotsissa vuoden 2026 alussa. Hankkeen tavoitteena on tutkia biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämistä uusissa sovelluksissa, kuten elintarviketuotannossa, vedenpuhdistuksessa, kemikaalien valmistuksessa ja e-polttoaineissa. Tämä edistää kiertobiotaloutta ja luo uusia arvoketjuja metsäraaka-aineesta, vahvistaen Södran kilpailukykyä ja metsätilojen kannattavuutta. Pilotti on osa laajempaa energiapolitiikan ja alan trendien kehitystä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta.

Lapinlahdella ei erillistä päätöstä tuulivoiman suojaetäisyydestä

Lapinlahden kunnanhallitus on vastannut valtuustoaloitteeseen, joka esitti vähintään kolmen kilometrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Kunnanhallitus toteaa, että kaavoituksessa huomioidaan tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset, kuten melu ja välke, ja että kolme hanketta on jo pitkällä kaavoitusprosessissa. Tämän vuoksi kunnanhallitus esittää, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen käsitellyksi, eikä erillistä päätöstä suojaetäisyydestä tehdä.

Fortumin ja Nokian osakkeiden nousu saattanut ampua yli analyytikon mukaan

Analyytikoiden mukaan Helsingin pörssin kurssikehitys on ollut vahvaa, mutta yritysten tulosten odotetaan paranevan. OP Pohjolan pääanalyytikko Antti Saari toteaa, että Fortumin ja Nokian osakkeiden nousu on saattanut ampua yli, ja sijoittajien tulisi harkita tuotto-odotuksia muualla. Vaikka Fortumin ja Nokian edesottamuksissa ei ole ollut moitittavaa, yleinen markkinatilanne vaatii tuloskasvua yrityksiltä.

Singaporen energiayhtiö suunnittelee e-metanolitehdasta Pärnuun

Singaporen energiayhtiö Destiny Energy suunnittelee rakentavansa innovatiivisen e-metanolitehtaan Pärnun lentokentän yhteyteen Viroon vuoteen 2028 mennessä. Hanke on saanut lähes yhdeksän miljoonan euron tuen Euroopan unionin innovaatiorahastosta. Hankkeen toteutuminen edellyttää Torin kunnan hyväksyntää, ja lentokentän asemakaavan käsittely on vielä kesken.

Venäjän iskut aiheuttavat hätäkatkoja Ukrainan sähkönjakeluun

Venäjän hyökkäykset Ukrainan energiainfrastruktuuriin ovat aiheuttaneet sähkönjakelun hätäkatkoja useilla alueilla. Ukrainan energiaministerin mukaan tilanne vakaantuu, kun energiajärjestelmä saadaan hallintaan. Iskuissa on kuollut ainakin yksi ihminen ja haavoittuneiden joukossa on lapsia. Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin viime kuukausina.

Kainuussa rakennetaan tulevaisuuden aurinko- ja tuulivoimaosaamista

Kajaanissa toteutettava hanke kehittää uuden oppimisympäristön tuulivoima- ja aurinkoenergia-alalle, nostaen Kainuun energia-alan koulutuksen uudelle tasolle. Tämä ympäristö mahdollistaa kansainväliset GWO-standardien mukaiset koulutukset ja tarjoaa käytännönläheiset harjoitteluolosuhteet uusiutuvan energian ammattilaisille. Hankkeen myötä Kainuun ammattiopisto ja Edukai Oy vastaavat energia-alan nopeaan muutokseen ja osaajatarpeeseen, tavoitteena tehdä Kainuusta valtakunnallisesti merkittävä uusiutuvan energian koulutuksen keskus.

Sähkön hinta ja sähkösopimukset vaikuttavat suomalaisten arkeen

Artikkeli haastattelee viittä suomalaista heidän palkoistaan ja elinkustannuksistaan. Varastotyöntekijä Jari kertoo sähkön halpenemisen olevan tervetullut muutos perheelliselle omakotiasujalle, ja hän on tekemässä uutta määräaikaista sähkösopimusta, jonka hinta on edullisempi kuin edellinen. Lähihoitaja Pia puolestaan toteaa, että vaikka palkka on noussut, elämisen kustannukset ovat kasvaneet, ja sähkön hinta on aivan muuta kuin viisi vuotta sitten.

Sähköyhtiöt jättävät kuluttajariitalautakunnan suositukset huomiotta kalliissa sähkösopimuksissa

Kuluttajariitalautakunnan mukaan useat sähköyhtiöt ovat jättäneet noudattamatta suosituksia, jotka koskevat kalliiden sähkösopimusten kohtuullistamista. Ongelmat ovat johtuneet Ukrainan sodasta ja siitä seuranneesta energiakriisistä, jolloin sähkön hinta on noussut. Lautakunta linjasi vuonna 2023, että jos kuluttajan sähkön hinta nousee yli 15 prosenttia ja enemmän kuin 150 euroa vuodessa, sitä on pidettävä kohtuuttomana ja hintaa soviteltava. Tämä osoittaa, että sähkön hinta ja sähkösopimukset ovat olleet merkittävä riidanaihe kuluttajien ja sähköyhtiöiden välillä.

Ilmalämpöpumpun kirous johti kiristykseen ja syytteisiin

Artikkelissa kerrotaan rikossyytteistä, joissa isää syytetään törkeistä seksuaalirikoksista ja kiristyksestä. Kiristys liittyy tapaukseen, jossa syytetty väitti uhrin kiroanneen hänen ilmalämpöpumppunsa ja vaati tästä 10 000 euroa. Syytetty oli uskonnollisen lahkon johtoasemassa ja käytti auktoriteettiaan vaatiessaan maksua ilmalämpöpumpun korjaamisesta. Tapaus on osa laajempaa rikoskokonaisuutta, johon liittyy myös aiempi lapsikaappaustuomio.

Akut ja paristot aiheuttavat tulipaloja Itä-Suomen jätevoimalassa

Riikinvoima Oy:n jätevoimalaitoksella Itä-Suomessa on ollut useita tulipaloja viime aikoina, jotka ovat johtuneet väärin lajitelluista akuista ja paristoista sekajätteen joukossa. Toimitusjohtaja Janne Kurosen mukaan palot eivät ole haitanneet voimalaitoksen tuotantoa, mutta ne hidastavat jätteenkäsittelyä. Henkilökunta on toiminut tehokkaasti palojen sammuttamisessa. Kurosen mukaan patterit ja akut eivät kuulu sekajätteeseen, ja ne voivat aiheuttaa kemiallisia reaktioita murskaantuessaan.

Vanhan sähkölaitoksen alueelle suunnitteilla uusia koteja Nurmijärvellä

Nurmijärven kunnanhallitus on ehdottanut valtuustolle, että Vanhan sähkölaitoksen alueelle Kirkonkylän keskustan lähelle voidaan rakentaa uusia asuntoja. Suunnitelman mukaan alueelle tulee pääasiassa kerrostaloja, ja sen viihtyisyyttä parannetaan. Kaavasta pyydettiin lausuntoja kesällä 2025, ja niiden pohjalta tehtiin pieniä muutoksia, kuten istutuksia ja puiden säilyttämistä.

Ailangan pumppuvoimalaitoksen YVA-selostus saa kritiikkiä ympäristövaikutusten aliarvioinnista

Artikkeli käsittelee Ailangan pumppuvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja esittää kriittisen näkökulman sen selostukseen. Kirjoittajan mukaan YVA-selostus jättää huomiotta useita negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten kalojen ja eläimistön ajautumisen laitoksen rakenteisiin, Kemijärven ja Kemijoen ekologisen kestävyyden heikkenemisen, jääpeitteen muodostumisen ongelmat, talvi-ilmaston muutokset ja vesistön lämpötilan shokkivaikutukset. Vaikka hanketta markkinoidaan vihreänä siirtymänä, ainoana positiivisena seikkana mainitaan hiilidioksidipäästöjen vertailu fossiilisiin polttoaineisiin, mikä ei kirjoittajan mukaan riitä perustelemaan hankkeen toteuttamista.

KHO kumosi Ikaalisten tuulivoimakaavan menettelytapavirheen vuoksi

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kumonnut Ikaalisten kaupungin päätöksen Tevaniemen tuulivoimakaavasta menettelytapavirheen vuoksi. Päätöksentekokokouksissa oli ollut läsnä ulkopuolisia asiantuntijoita, mukaan lukien tuulivoimayhtiön edustaja, mikä oli vastoin Ikaalisten hallintosääntöä ja perustuslain mukaista puolueettomuusvaatimusta. Vaikka Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli aiemmin hylännyt valituksen, KHO korosti moitteettoman menettelyn tärkeyttä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävissä tuulivoimahankkeissa. Tuulivoimayhtiö OX2 aikoo aloittaa kaavoitusprosessin uudelleen.

Fintrafficin uudet infonäytöt säästävät energiaa ja parantavat tehokkuutta

Fintraffic uudistaa juna-asemien infonäyttöjä, ja uudistukseen sisältyy merkittäviä energiansäästöominaisuuksia. Näytöt sammuttavat taustavalonsa automaattisesti junalähtöjen välissä, mikä parantaa toiminnan resurssitehokkuutta ja vähentää ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on käyttää 99,9 % fossiilivapaata sähköä asemien matkustajainformaatiolaitteissa vuosina 2025–2030 ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi järjestelmään tulee varajärjestelmä matkustajatiedotuksen luotettavuuden parantamiseksi.

HVO:n verottomuus vauhdittaisi pientalojen päästövähennyksiä

Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula ehdottaa HVO-uusiutuvan lämmitysöljyn arvonlisäverottomuutta keinona vähentää pientalojen lämmityksen hiilidioksidipäästöjä. Hannulan mukaan HVO voi pienentää päästöjä jopa 90 % ja on teknisesti valmis ratkaisu, joka toimii olemassa olevissa laitteissa. Poliittisilla päätöksillä, kuten verottomuudella, voitaisiin nopeuttaa siirtymää uusiutuvaan energiaan ja edistää päästövähennyksiä.

Siilinjärvi sitoutuu energiatehokkuussopimukseen

Siilinjärven tekninen lautakunta on hyväksynyt kunnan osallistumisen uuteen kansalliseen energiatehokkuussopimuskauteen vuosille 2026–2035. Sopimuksen tavoitteena on vähintään 10 prosentin energiansäästö sopimuskaudella ja kuuden prosentin välitavoite vuodelle 2030. Tämä vapaaehtoinen sopimus auttaa Suomea täyttämään kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä. Sopimukseen esitetään liitettäväksi kunnan toimitilojen, katuvalaistuksen sekä ajoneuvokaluston ja työkoneiden energiankäyttö.

Kokkolan Energia juhlistaa 120 vuottaan valotaideteoksella

Kokkolan Energia juhlistaa 120-vuotista taivaltaan tilaamalla taiteilija Oliver Rouhikosken suunnitteleman valotaideteoksen nimeltä “Energiaa ilmassa”. Teos, joka yhdistää valon, äänen ja energian, pystytetään Chydeniuksen puistoon Kokkolassa. Kokkolan Energia haluaa teoksella kiittää kaupunkilaisia ja tuoda iloa pimeään vuodenaikaan. Teos on koettavissa 14.–16. marraskuuta 2025.

Ilmalämpöpumppu liittyy kiristykseen laajassa rikosjutussa

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa käsitellään laajaa oikeudenkäyntiä, jossa 80-luvulla syntynyttä miestä syytetään lukuisista seksuaali- ja väkivaltarikoksista sekä kiristyksestä. Kiristyssyyte liittyy ilmalämpöpumpun hankintaan, jossa syytetty vaati uhrilta rahaa väittäen tämän kiroanneen hänen ilmalämpöpumppunsa. Syytetty oli vedonnut uskonnolliseen auktoriteettiinsa ja uhannut uhria, jotta tämä maksaisi yli 9000 euroa 'ilmalämpöpumpun kiroamisesta' päästäkseen eroon antikristuksesta. Mies on aiemmin tuomittu Ulvilan lapsikaappauksesta.

Jätteenpolttolaitoksella uhkaava palotilanne Leppävirralla

Riikinnevan jätteenpolttolaitoksella Leppävirralla syttyi palo jätettä sisältävässä kontissa, mikä aiheutti uhkaavan tilanteen laitoksen hallissa. Pelastuslaitos sai palon sammutettua ja kontti siirrettiin ulos. Tilanteessa oli suuri vaara tulen leviämisestä kuljetushihnojen kautta, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt. Palon syynä oli todennäköisesti sekajätteen seassa ollut puhelimen tai vastaavan virtalaitteen akku.

Verkkopankkien uusi nimentarkistusjärjestelmä aiheuttaa haasteita Porvoon Energian asiakkaille

Artikkeli käsittelee verkkopankkien uutta nimentarkistusjärjestelmää, joka aiheuttaa ongelmia erityisesti ruotsinkielisten yritysnimien kanssa. Esimerkiksi sähkölaskun maksaminen Porvoon Energialle on vaikeutunut, koska järjestelmä ei tunnista ruotsinkielistä nimeä Borgå Energi. Pankit suosittelevat tietojen tarkistamista huolellisesti ja varoittavat vastuun siirtymisestä asiakkaalle petostapauksissa. Nordean Sakari Kalliolahti ja Mörskom Sparbankin Teemu Tuukkanen kommentoivat tilannetta ja toteavat, että järjestelmä kehittyy ajan myötä.

Stora Enso sulki pellettitehtaan Varkaudessa – sivuvirrat hyödynnetään nyt tehtaan omaksi energiaksi

Stora Enso on sulkenut Varkauden pellettilaitoksensa alle kolmessa vuodessa osana tehtaan toiminnan tehostamista. Laitos valmisti pellettejä sahan sivuvirroista, kuten kutterinlastuista ja sahanpuruista, joita jatkossa käytetään Varkauden tehtaan sisäisenä energialähteenä. Vaikka pelletin hinta nousi jyrkästi vuonna 2022 ja laski sen jälkeen, yhtiö ei kommentoinut hintakehityksen vaikutusta päätökseen. Pellettilaitoksen kapasiteetti oli 30 000 tonnia, ja sen tuotteita myytiin kotimaan markkinoille.

Alva nostaa kaukolämmön, veden ja sähkön siirron hintoja Jyväskylässä ja Viitasaarella

Energiayhtiö Alva nostaa ensi vuonna hintojaan Jyväskylässä ja Viitasaarella. Kaukolämmön hinta nousee noin 6 prosenttia Jyväskylän Korpilahdella ja Tikkakoskella perusmaksun osalta, mikä tarkoittaa noin 4,4 euron kuukausittaista korotusta omakotitaloasukkaille. Muualla Jyväskylässä kaukolämmön hintoihin ei tule muutoksia. Hinnankorotuksilla pyritään varmistamaan hinnoittelun vastaavuus todellisiin kustannuksiin ja kaukolämmön toimitusvarmuus. Lisäksi veden, jäteveden ja sähkön siirron hinnat nousevat vuoden 2026 alussa investointien ja kustannusten nousun vuoksi.

Caruna uudistaa sähköverkkoaan Pohjanmaalla

Caruna parantaa sähköverkkoaan Teuvan, Närpiön, Karijoen ja Kristiinankaupungin alueilla kaivamalla yli 750 kilometriä kaapelia maan alle vuosina 2026-2029. Uudistus parantaa yli 16 000 asukkaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja vähentää sähkökatkoja. Hankkeessa rakennetaan 400 uutta puistomuuntamoa ja 1 300 jakokaappia, ja lähes 10 000 vanhaa sähköpylvästä poistetaan maisemasta kierrätykseen. Hanke työllistää pääosin pohjanmaalaisia yrityksiä, ja Telog Oy on pääyhteistyökumppani.

Helsinkiin porataan uraauurtavaa geolämpökaivoa Laakson sairaalan tarpeisiin

Helsingin Laaksoon porataan 3,5 kilometrin syvyistä geotermistä kaivoa, joka on ensimmäinen laatuaan. Poraustyöstä vastaa eteläkorealainen Hanjin D&B Ltd vesivasaraporauksella, joka on ekologinen tapa porata kovaa graniittia. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää geolämpöä Laakson yhteissairaalan lämmitykseen ja jäähdytykseen. Kolmen kaivon kokonaisarvo on 14,5 miljoonaa euroa, ja hankkeella on myös vihreän rahoituksen etuja.

UPM liittyy Ceficiin vahvistaakseen biopolttoaineiden ja uusiutuvan kemian roolia Euroopassa

UPM, maailman johtava puupohjaisten biokemikaalien ja biopolttoaineiden valmistaja, on liittynyt Ceficiin, Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestöön. Liittymällä UPM vahvistaa sitoutumistaan uusiutuvan kemian roolin edistämiseen Euroopassa. Yhtiö pyrkii varmistamaan vahvan, innovatiivisen ja kestävän eurooppalaisen kemianteollisuuden, joka perustuu uusiutuviin ja kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin. UPM:n jäsenyys tukee Euroopan teollista kestokykyä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja korkean lisäarvon teollisten työpaikkojen syntymistä.

Södra kokeilee hiilidioksidin talteenottoa sähköpolttoaineiden raaka-aineeksi

Ruotsalainen metsäyhtiö Södra aloittaa hiilidioksidin talteenoton kokeilun Värön tehtaallaan. Puuperäistä hiilidioksidia voitaisiin hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi elintarviketuotannossa, kemikaalien valmistuksessa tai sähköpolttoaineissa. Tämä voi luoda uusia tulovirtoja ja vastata vähähiilisten tuotteiden kysyntään. Myös Metsä Group on kokeillut hiilidioksidin talteenottoa Suomessa.

Pärnuun rakennetaan uusi metanolitehdas

Singaporen energiayhtiön Destiny Energy Eesti -tytäryhtiö Pärnu P2X Hub OÜ rakentaa Pärnun lentokentän alueelle uuden e-metanolin tuotantoyksikön. Hankkeen arvo on 72 miljoonaa euroa.

Ranuan maanviljelijöiden biokaasulaitos aloitti kaupallisen toiminnan

Ranualla on käynnistetty kaupallinen biokaasulaitos, jonka 21 maanviljelijää ovat perustaneet tuottamaan polttoainetta lehmän lannasta ja muusta biomassasta, kuten ruohosta ja kalasta. Laitos on saanut jakeluluvan ja myy nyt kaasua liikenteen polttoaineeksi. Vaikka osinkoja odotetaan vasta pidemmällä aikavälillä, viljelijät hyötyvät jo nyt puhdistetusta lannasta, joka toimii tehokkaana lannoitteena ja vähentää kemiallisten lannoitteiden tarvetta. Laitoksen tavoitteena on nostaa käsittelykapasiteettia ja se tekee yhteistyötä myös Ranuan kunnan kanssa jätevedenpuhdistamon kaasun hyödyntämiseksi.

Keravan Energia tarjoaa edullisimman määräaikaisen sähkösopimuksen kerrostaloasukkaille

Keravan Energia tarjoaa edullisimman määräaikaisen sähkösopimuksen kerrostaloasukkaille Energiaviraston Sähkönhinta.fi-palvelun vertailun mukaan. Sähkön kallistumisesta huolimatta määräaikaisten sopimusten hinnat ovat pysyneet vakaina. Artikkeli käsittelee myös sähkön siirtohintojen nousua ja pörssisähkön hintavaihteluita, mainiten Helen Sähköverkon ja Fingridin korotukset.

Helen rakentaa kaukolämpöä tuottavan pienydinvoimalan pilottilaitoksen Salmisaareen

Helen suunnittelee pienydinvoimalaa Helsinkiin, ja yksi sijoitusvaihtoehdoista on Salmisaari. Yhtiö on jo rakentamassa Salmisaareen pilottilaitosta, joka tuottaa lämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon sähkövastusten avulla, ilman ydinpolttoainetta. Tämä koelaitos on konkreettinen askel pienydinvoiman kehityksessä ja tukee Helenin ydinenergiaohjelmaa. Lopullinen päätös pienydinvoimalan sijoituspaikasta ja kaavan hyväksymisestä voi tapahtua 2030-luvun alkupuolella.

Gasgridin toimitusjohtaja keskustelee energiamurroksesta ja maailman valtasuhteista The Changers -podcastissa

Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä isännöi The Changers -podcastin uusimmassa jaksossa Henri Vanhasen, jossa keskustellaan energiamurroksen vaikutuksista maailman valtasuhteisiin. Keskustelussa pohditaan Euroopan riippuvuuksia ja Suomen roolia energiakriisin jälkeisessä tilanteessa. Gasgrid esitellään tulevaisuuden monikaasuyhtiönä, joka edistää puhtaan siirtymän ja energiatehokkaan yhteiskunnan kehitystä Suomessa ja Euroopassa.

Ruotsin pääministeri jättää väliin COP30-ilmastokokouksen

Artikkeli käsittelee Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin päätöstä jättää väliin YK:n vuosittainen ilmastokokous COP30 Brasiliassa. Tämä on herättänyt kritiikkiä, sillä Ruotsin kansainvälinen maine ilmastojohtajana on heikentynyt. Artikkelissa verrataan Ruotsin toimia Yhdysvaltojen ilmastopolitiikkaan ja varoitetaan maailman lämpenemisen seurauksista, jos päästövähennyksiin ei panosteta.

Äänekosken Energia korottaa vesi- ja kaukolämpömaksuja investointien ja polttoainekustannusten vuoksi

Äänekosken Energia ilmoittaa korottavansa vesimaksuja ja kaukolämmön kulutusmaksua 5 prosentilla joulukuun alusta alkaen. Vesimaksujen korotuksia perustellaan merkittävillä investoinneilla vesihuollon laitoksiin ja verkostoon, jotka ovat nostaneet yhtiön rahoituskustannuksia. Kaukolämmön kulutusmaksujen nousun syynä ovat puupohjaisten polttoaineiden, kuten metsähakkeen, hinnannousut viimeisen kolmen vuoden aikana.

Ainalin kylä pohtii vetyputken mahdollisuutta ja kuntaliitosta Kannukseen

Kalajoen Ainalin kylän asukkaat pohtivat Kannuksen äkillisen kiinnostuksen syitä, ja Janne Ojamäki spekuloi leikkisästi, voisiko syynä olla kylän alta löytyvä kulta tai suunnitteilla oleva vetyputki. Kyläläiset keskustelevat myös kunnallispolitiikasta, palvelujen heikkenemisestä ja mahdollisesta kuntaliitoksesta Kannukseen, joka toisi parannusta muun muassa terveydenhuoltoon ja tieyhteyksiin. Artikkeli kuvaa kylän elämää ja asukkaiden näkemyksiä tulevaisuudesta.

Karijoki digitalisoi kaukolämpöverkoston tiedot

Karijoella on päätetty digitalisoida vesi-, viemäri-, hulevesi- ja kaukolämpöverkostojen tiedot, jotka ovat aiemmin olleet paperisina arkistoissa. Tämä päätös tehtiin, koska paperiarkistoa on hankala käyttää ja tietojen ajan tasalla pitäminen on hidasta. Palvelun osto maksaa 2 700 euroa, ja aineiston dokumentoinnin sekä karttojen asemoinnin tuntiveloitus on 60 euroa. Digitalisoinnin tavoitteena on parantaa verkostotietojen hallintaa ja saatavuutta.

Haapaveden elinkeinoelämän tila ja turvevoimalan muisto

Artikkeli käsittelee Haapaveden elinkeinoelämän kehitystä ja vertaa nykytilannetta menneeseen. Kirjoittaja muistuttaa ajasta, jolloin turvevoimalaa lobattiin Haapavedelle, mikä johti kaupungin asukasmäärän kasvuun 8300:aan. Nykyään tämä on vain muisto menneiltä ajoilta, ja kirjoittaja peräänkuuluttaa uutta aktiivisuutta ja yrittäjyyden edellytysten parantamista Haapavedellä. Artikkeli korostaa pienten ja keskisuurten yritysten merkitystä sekä asuntotarjonnan ja vetovoimaisuuden tärkeyttä.

Siilinjärvi sitoutuu energiatehokkuussopimukseen

Siilinjärven tekninen lautakunta on hyväksynyt kunnan osallistumisen uuteen kansalliseen energiatehokkuussopimuskauteen vuosille 2026–2035. Sopimuksen tavoitteena on vähintään 10 prosentin energiansäästö sopimuskaudella ja kuuden prosentin välitavoite vuodelle 2030. Tämä vapaaehtoinen sopimus auttaa Suomea täyttämään kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteensa ilman uutta lainsäädäntöä. Sopimukseen esitetään liitettäväksi kunnan toimitilojen, katuvalaistuksen sekä ajoneuvokaluston energiankäyttö.

Keravan Energia rakentaa uuden pääkonttorin ja sähkökattilalaitoksen

Keravan Energia on aloittanut uuden pääkonttorin ja sähkökattilalaitoksen rakentamisen Keravan ratapihan pohjoispuolelle. Uusi viisikerroksinen pääkonttori valmistuu vuodenvaihteessa 2026–2027 ja siihen panostetaan asiakaspalvelutiloihin. Rakennus täyttää kansainvälisen Leed-sertifioinnin gold-laatutason energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä. Uusi sähkökattilalaitos on valmistumassa loppuvuoden aikana, ja vanha lämpökeskus saneerataan sen valmistuttua.

Halsua laskee veroja tuulivoimatulojen ansiosta

Halsuan kunnanvaltuusto päätti laskea kunnallisveroa ja vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia. Veroprosenttien laskuun antaa pelivaraa tuulivoimatulot Honkakankaan tuulivoima-alueelta, josta odotetaan kiinteistöverotuloja ensi vuonna. Lisätuloja voi tulla myös Kanniston tuulivoima-alueelta, jos projekti etenee rakennuslupavaiheeseen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Pärkkä piti maltillisempaa veroprosentin laskua parempana vaihtoehtona.

Äänekosken Energian kaukolämpöverkko Äänekosken ja Suolahden välillä valmis

Äänekosken Energia on saanut valmiiksi kaukolämpöverkon rakentamisen Äänekosken ja Suolahden välille. Verkko on nyt paikoillaan ja lämmössä testausta varten. Vaikka pumppaamoissa tehdään vielä viimeisiä töitä, varsinainen lämmönsiirto Äänekoskelta Suolahteen alkaa ensi syksynä, kun Kumpuniemen Voiman voimalaitoksen toiminta Suolahdessa päättyy. Hanke eteni ripeästi ja aikataulussa haasteista huolimatta.

Äänekosken Energia mukana Syvälahden rehevöitymisen torjunnassa

Äänekosken Energia on osallistunut Keiteleen Syvälahden rehevöitymisen torjuntaan Liminganpuron valuma-alueen vesiensuojeluhankkeessa. Yhtiö rahoitti hanketta yhdessä Äänekosken kaupungin, Syvälahden-Pynnönsaaren osakaskunnan ja Syvälahden kyläyhdistyksen kanssa. Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen korostaa ennallistamistyön tärkeyttä alueen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, sillä alueella sijaitsee yhtiön vedenottamo ja pumppaamo.

Tammervoiman jätteenpolttolaitos juhli 10 vuotta ja nosti esiin biojätteen ongelman

Tammervoiman jätteenpolttolaitos täytti 10 vuotta, ja sen kunniaksi järjestettiin romunäyttely. Näyttelyssä esiteltiin esineitä, jotka ovat selvinneet laitoksen yli 1000-asteisesta uunista, kuten keilapallon metallisisus. Artikkeli nostaa esiin myös ongelman, että biojätettä päätyy edelleen liikaa sekajätteeseen, heikentäen polttolaitoksen polttoaineen laatua, vaikka se voitaisiin hyödyntää biokaasuna.

Kouvolan kaupungin ja hyvinvointialueen kiista karaokeravintola Jolenen kanssa syvenee

Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson hyvinvointialue ovat joutuneet kiistaan karaokeravintola Jolenen kanssa, joka sijaitsee korttelissa, johon suunnitellaan uusia kerrostaloja. Kaupungin omistama Kouvolan asunnot ja Kymen tuki ostivat osan korttelista, mutta Jolenen yrittäjä ei halua lopettaa toimintaansa voimassa olevan vuokrasopimuksen vuoksi. Kouvolan asuntojen toimitusjohtaja Jari Niemi on todennut, etteivät he ole solmineet vuokrasopimuksia tai tehneet vesi- tai sähkösopimuksia yrittäjien kanssa. Ravintola on taistellut aukiolonsa puolesta ja käräjäoikeus on asettanut purkukiellon. Ratkaisua haetaan neuvottelemalla tai oikeusteitse.

Toyota esittelee vety- ja sähköautokonsepteja SEMA Showssa

Toyota esitteli SEMA Showssa useita konseptiautoja, jotka heijastavat yhtiön monipuolista käyttövoimastrategiaa. Erityisesti esillä oli Tacoma H2-Overlander Concept, joka hyödyntää vetypolttokennoteknologiaa ja edustaa Toyotan panostusta vetytalouteen. Lisäksi esiteltiin täyssähköinen bZ Time Attack Concept ja hybridikonsepteja, jotka tukevat liikenteen sähköistämistä. Nämä konseptit osoittavat Toyotan sitoutumista erilaisiin energiaratkaisuihin ajoneuvoissaan.

Paikallisvoiman jäsenyritykset mukana Turun hautausmaan aurinkovoimalahankkeessa

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä rakentaa 290 aurinkopaneelin aurinkovoimalan Turun hautausmaan huoltokeskuksen katolle. Hankkeen toteuttaa Omavoima Oy, jonka omistajiin kuuluvat Paikallisvoiman jäsenyritykset Rauman Energia, Vakka-Suomen Voima, Leppäkoski Group ja Valkeakosken Energia. Voimalan teho on 134 kilowattipiikkiä ja sen odotetaan tuottavan yli 100 MWh energiaa vuodessa. Järjestelmän kustannukset ovat noin 150 000 euroa ja sen takaisinmaksuajaksi arvioidaan 7-9 vuotta. Tämä on osa seurakuntayhtymän tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä.

Metsäteollisuuden haasteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen metsiin

Artikkeli käsittelee metsäteollisuuden nykytilaa Suomessa, korostaen taloudellisia haasteita, kuten sellun hinnan laskua ja raaka-aineen kallistumista, sekä metsänomistajien näkökulmaa puun hintaan. Keskeisenä teemana on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset metsiin, kuten kirjanpainajatuhojen lisääntyminen ja leudot talvet, jotka vaikeuttavat metsätöitä. Metsänomistajien roolia hiilen sidonnassa pidetään tärkeänä, ja metsäyhtiöiden, kuten Metsä Groupin, kerrotaan panostavan luontoarvojen huomioimiseen vapaaehtoisesti. Artikkeli myös kritisoi metsätalouden negatiivista uutisointia ja korostaa metsien säännöllisen hoidon merkitystä.

EJ-tarhat laajentaa Soinissa, hyödyntää kaukolämpöä ja omaa energiantuotantoa

EJ-tarhat, kukkien ja vihannesten tuotantoon erikoistunut yritys, suunnittelee merkittävää laajennusta Soiniin rakentamalla uuden kasvihuonekokonaisuuden. Yrityksen lämpöenergian tuottaa EJ-lämpö, joka hyödyntää bio- ja kierrätysjakeita sekä teollisuuden kierrätyspuuta. EJ-lämpö toimittaa lämpöä myös Soinin kaukolämpöverkkoon, ja tulevaisuudessa yhä suurempi osuus lämmöstä ohjataan puutarhatuotantoon. Laajennuksen myötä EJ-tarhat pyrkii kehittämään uusia tuotteita ja viljelymenetelmiä.

Kaukolämpö katkaistu Nuijamiehestä, elokuvanäytös peruttu

Kulttuuritila Nuijamiehestä on katkaistu sähköt, vesi ja kaukolämpö maksamattomien käyttökustannusten vuoksi. Tämän seurauksena keskiviikon elokuvaesitys on peruttu, vaikka pop-up-levykauppa järjestetäänkin päivällä. Toiminnanjohtaja Mikko Vennon mukaan tilanne on vaikea ja edellyttää keskustelua jatkotoimista.

Biokaasun nykytila ja tulevaisuus raskaassa liikenteessä webinaarin aiheena

Artikkeli käsittelee tulevaa webinaaria, joka keskittyy biokaasuun ja sen käyttöön raskaassa liikenteessä. Webinaarissa käsitellään biokaasun haasteita ja mahdollisuuksia, sääntelyn vaikutuksia, käyttäjäkokemuksia sekä kierrätyslannoitemarkkinoita. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, St1 Biokraftista, Tuoretiestä ja Suomen ympäristökeskuksesta. Webinaari tarjoaa tietoa biokaasun nykytilasta ja tulevaisuudesta.

EU-maat hyväksyivät vesitetyn ilmastosopimuksen vuodelle 2040

EU-maat ovat hyväksyneet vesitetyn ilmastosopimuksen, jonka mukaan EU vähentää ilmastopäästöjään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasosta. Sopimukseen sisältyy kuitenkin heikennyksiä, jotka voivat pienentää päästövähennysvaatimusta jopa kymmenellä prosenttiyksiköllä. EU haluaa sopimuksen valmiiksi ennen Brasilian ilmastohuippukokousta, ja jäsenmaiden on esitettävä omat välitavoitteensa päästöjen leikkaamiseksi vuodelle 2035.

Ilmalämpöpumppujen suosio kasvaa Suomessa

Ilmalämpöpumput ovat saavuttaneet suuren suosion Suomessa, ja niitä on käytössä yli miljoona kappaletta. Niiden suosion taustalla ovat energiatehokkuus, lämmityskulujen vähentäminen ja kesäaikainen viilennys. Esimerkiksi mökillä ilmalämpöpumppu asennettiin sähkölaskun ja kuumien kesäöiden vuoksi.

Leppäkosken Sähkö ja Leppäkosken Lämpö lanseerasivat uuden Leppis Online -palvelun

Leppäkoski-konserni on ottanut käyttöön uuden Leppis Online -asiointipalvelun, joka helpottaa asiakkaiden energia-asioiden hoitoa ja kulutuksen seurantaa. Palvelu on kehitetty osana konsernin asiakastietojärjestelmän uudistusta ja se on nyt avattu Leppäkosken Sähkön ja Leppäkosken Lämmön asiakkaille. Asiakkaat voivat seurata sähkön ja lämmön kulutustaan sekä tarkastella laskujaan. Palvelun nimi valittiin asiakkaiden ehdotusten perusteella.

Suomen Erityisjäte hyödyntää jätteenpolton pohjakuonaa KILKEssä

Suomen Erityisjäte Oy on aloittanut pohjakuonan käsittelyn Materiaalikeskus KILKEssä. Kuona on peräisin Vantaan Energian ja Kotkan Energian jätteenpolttolaitoksilta. Käsittelyssä kuonasta otetaan talteen metalleja ja muita mineraaleja, joita hyödynnetään teollisuuden raaka-aineena ja maanrakennuksessa. Tavoitteena on hyödyntää yli 99,5 % jätteenpolton pohjakuonasta, vähentäen samalla neitseellisten kiviainesten käyttöä ja kuljetusten hiilijalanjälkeä.

EIR-lainatakaus vauhdittaa energiatehokkaita investointeja yrityksissä ja taloyhtiöissä

Euroopan investointirahaston (EIR) ja OmaSp:n sopimus lainatakauksesta tarjoaa pk-yrityksille ja taloyhtiöille mahdollisuuden kestävän kehityksen investointeihin, erityisesti energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Tämä takaus auttaa yrityksiä ja taloyhtiöitä rahoittamaan esimerkiksi energiaremontteja, kuten aurinkopaneelien asennusta tai lämmitysjärjestelmien uusimista, pienemmillä riskeillä ja järkevillä lainaehdoilla. Takaus edellyttää hankkeen edistävän ympäristökestävyyttä ja vihreää siirtymää, ja se voi kattaa myös sähköisen kuljetuskaluston hankinnan tai energiatehokkaampien tuotantokoneiden uusimisen. Taloyhtiöille se mahdollistaa korjausinvestoinnit, kuten energiatehokkuusremontit ja sähköautojen latauspaikat, parantaen kiinteistön arvoa ja pienentäen energiakustannuksia.

Aurinkovoimalat tarjoavat uuden elämän entisille turvesoille

Artikkelissa käsitellään entisten energiaturvesoiden jatkokäyttömahdollisuuksia Suomessa, kun turpeen tuotanto on päättymässä. Yksi esiin nostettu vaihtoehto on aurinkovoimaloiden rakentaminen, erityisesti alueille, joissa turvekerroksen paksuus on alle 1,5 metriä. Tämä tarjoaa maanomistajille potentiaalisesti kannattavamman vaihtoehdon kuin metsitys. Hankkeissa on tutkittu myös muita vaihtoehtoja, kuten metsitystä, maatalouskäyttöä ja kosteikkojen perustamista, sekä eri kasvien, kuten hieskoivun ja ruokohelven, viljelyä.

Ilmalämpöpumpun hyödyt ja huolto mökillä

Artikkeli käsittelee ilmalämpöpumppujen suosiota Suomessa ja niiden hyötyjä, kuten energiatehokkuutta ja viilennysmahdollisuutta. Kirjoittaja jakaa henkilökohtaisen kokemuksensa ilmalämpöpumpun hankinnasta mökilleen seitsemän vuotta sitten, korostaen sen parantaneen asumismukavuutta ja pienentäneen sähkölaskuja. Artikkelissa painotetaan myös säännöllisen puhdistuksen ja huollon tärkeyttä ilmalämpöpumpun toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Lisätukea lämmitysjärjestelmän vaihtoon saatavilla

Tuki öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen omakoti- ja paritaloissa jatkuu lisätalousarvion myötä. ELY-keskus myöntää 2 500 tai 4 000 euron avustuksia lämmitysjärjestelmän vaihtoon, suuremman summan saadessa maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön vaihtavat. Avustuksen ehdot säilyvät ennallaan, ja tukea voi saada noin 3 000 hakijaa jäljellä olevasta määrärahasta.

Ydinvoimala vs. Lääkekehitys: Taloudelliset Vaikutukset Suomelle

Artikkeli vertailee Olkiluoto 3 -ydinvoimalan ja Orionin Nubeqa-lääkkeen kehitysprosesseja ja taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Olkiluoto 3:n rakentaminen kesti 18 vuotta ja maksoi yli 10 miljardia euroa, tuottaen nyt 12 terawattituntia vuodessa. Nubeqan kehitys myyntilupaan kesti yhdeksän vuotta, ja sen vuosimyynti ylitti miljardin dollarin vuonna 2023, odotusten mukaan jopa 3-5 miljardiin. Vaikka ydinvoimala varmistaa energian saannin ja mahdollistaa datakeskuksia, Nubeqan kaltaisten lääkkeiden kehityksen nähdään tuovan merkittävämpää ja suorempaa kasvua Suomen bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen.

Kritiikkiä rakennusten energiatehokkuusasetuksista: Todellinen säästö vai poliittista kikkailua?

Artikkeli käsittelee kriittisesti Suomen ympäristöministeriön ehdotuksia rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansalliseksi toimeenpanoksi. Asiantuntijat syyttävät ministeriötä viherpesusta ja todellisen energiansäästön sivuuttamisesta, sillä ehdotukset painottavat laskennallisia arvoja ja energiamuotojen kertoimia rakennuksen todellisen kulutuksen sijaan. Erityisesti E-luvun uskottavuus mittarina kyseenalaistetaan, koska sitä voidaan 'kikkailla' alaspäin poliittisilla painokertoimilla ja energian alkuperällä, mikä ei paranna rakennuksen fyysistä energiatehokkuutta. Asiantuntijat korostavat eristämisen tärkeyttä ja vaativat E-luvun palauttamista todelliseksi kulutusmittariksi.

Ailangan pumppuvoimalaitoksen YVA-selostus paljastaa merkittäviä ympäristöriskejä

Artikkeli käsittelee Ailangan pumppuvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja sen kriittisiä havaintoja. Vaikka laitoksen hiilidioksidipäästöt ovat positiivinen poikkeus verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin laitoksiin, selostus paljastaa merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia Kemijärveen ja Kemijokeen. Näitä ovat kalojen ja eläimistön joukkokato, vesistön lämpötilan muutokset, jotka vaikuttavat kalakantoihin aina Pohjanlahteen saakka, sekä talvi-ilmaston muuttuminen ja kasvillisuuden tuhoutuminen avoimien vesialueiden vuoksi. Kirjoittaja kyseenalaistaa hankkeen 'vihreän siirtymän' leiman ja esittää vahvoja perusteita sen kaatamiselle.

Kemijärvi hyväksyi pumppuvoimalan kaavoitussopimuksen

Kemijärven kaupunginhallitus on hyväksynyt PVO-Vesivoima Oy:n pumppuvoimalaitoksen kaavoitusaloitteen ja -sopimuksen Askanaavalle. Tämä käynnistää alueen osayleiskaavan ja asemakaavan laatimisen. Suomen Voima Oy on ollut hakijana vastaavissa pumppuvoimalaitoksiin liittyvissä kaavoitusaloitteissa aiemmin.

Kokemäen Sähkö saa uuden toimitusjohtajan ja jatkaa verkostoinvestointeja

Kokemäen Sähkö on nimittänyt Eero Turton uudeksi toimitusjohtajakseen. Turto, joka on työskennellyt yhtiössä vuodesta 2013 ja viimeksi verkostopäällikkönä, tuntee yhtiön verkon hyvin. Kokemäen Sähkö keskittyy nyt verkkoliiketoimintaan ja jatkaa merkittäviä investointeja sää- ja eläinvarman verkon rakentamiseen, pitäen siirtomaksut kohtuullisina. Yhtiö pyrkii myös parantamaan toimitusvarmuutta ja ennakoimaan sähkönkulutuksen muutoksia tulevaisuudessa.

Ese-Verkko mukana Mikkelin Myllymäenhovin energiayhteisössä

Ese-Verkko on ollut mukana Mikkelin Myllymäenhovin asunto-osakeyhtiön perustamassa energiayhteisössä, joka tuottaa aurinkosähköä kiinteistölle ja sen osakkaille. Tämä on ensimmäinen energiayhteisö Ese-Verkon toimialueella, ja se mahdollistaa osakkaiden sähkölaskujen pienenemisen. Ese-Verkko ei laskuta ylijäämäsähkön siirrosta verkkoon, mikä tukee taloyhtiön tavoitetta käyttää tuotettu sähkö mahdollisimman tarkasti tontilla.

Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla mittavia tuulivoimahankkeita sähköntuotantoon

Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla 128 maatuulivoimahanketta, joista noin kolmasosan arvioidaan toteutuvan sähköntuotantoon. Nämä hankkeet voisivat tuoda maakunnalle yli 35 miljoonan euron kiinteistöverotulot ensimmäisenä toimintavuonna ja yli 800 miljoonaa euroa tuulivoimaloiden elinkaaren aikana. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen suurin tuulivoimamaakunta sekä tuotannossa olevien että suunnitteilla olevien hankkeiden määrässä mitattuna. Hankkeita on suunnitteilla 27 kuntaan, ja niiden kokonaiskapasiteetti on 21 489 megawattia.

Purra kritisoi datakeskusten sähköverotukea ja varoittaa sähkön hinnan noususta

Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi eduskunnassa datakeskusten sähköverotukea ja ilmaisi huolensa niiden valtavasta sähkönkulutuksesta. Hän kyseenalaisti veronmaksajien tuen suurille yhtiöille ja varoitti, että datakeskusten kuorma voisi nostaa sähkön hintaa. Purra korosti, että suurtoimijoiden tulisi osallistua kustannuksiin täysimääräisesti ja mainitsi hallituksen valmistelevan uutta tukimallia, jonka tavoitteena on varmistaa Suomen kilpailukyky hyödyllisten datakeskusinvestointien osalta.