Demeca rakentaa biokaasulaitoksia Ruotsiin, Suomessa kasvua hidastaa sääntely

Haapavetinen Demeca rakentaa parhaillaan kolmea suurta maatilan biokaasulaitosta Ruotsiin, kun taas Suomessa työn alla on vain yksi laitos. Yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia tuli viennistä viime vuonna, ja Ruotsi on ollut merkittävä markkina-alue. Demeca Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Sami Vinkki kertoo, että Suomessa kasvua rajoittavat rahoittajien varovaisuus ja sääntely, jotka hidastavat investointeja ympäristöpositiivisiin biokaasuhankkeisiin. Ruotsissa investointiherkkyys on parempi tukien ja taloustilanteen ansiosta. Vinkki näkee mahdollisuuksia biometaanin tuotannossa raskaalle liikenteelle ja korostaa biokaasun merkitystä huoltovarmuudelle.

Lämpö Unionin lämpöpumppuajatuksesta monipuoliseen rakennusalaan ja yllättävään hittituotteeseen

Viitasaarelainen Lämpö Unioni Oy, jonka perustajien alkuperäinen ajatus oli asentaa lämpöpumppuja, on laajentanut toimintaansa monipuolisesti. Vaikka lämpöpumput olivat alussa mielessä, yrityksen toiminta on sittemmin keskittynyt putki- ja kirvesmiestöihin sekä lasitöihin. Yllättäen yrityksen sivutuotteeksi tarkoitettu kolmioaitta on noussut kesän päätuotteeksi, ja sen kysyntä on yllättänyt yrittäjät. Yritys työllistää useita henkilöitä ja on menestynyt hyvin rakennusalan lamasta huolimatta.

Länsstyrelsen ehdottaa Gävle Öst Havsvindpark -tuulivoimahankkeen hylkäämistä

Länsstyrelsen Gävleborg on ehdottanut hallitukselle Gävle Öst Havsvindpark -hankkeen hakemuksen hylkäämistä. Hakemus koskee jopa 324 tuulivoimalan rakentamista Söderhamnin edustalle, ja sen potentiaalinen tuotanto olisi jopa 15 TWh vuodessa. Länsstyrelsen katsoo, että ympäristövaikutusten arvioinnista puuttuu riittävästi tietoa merellisen ympäristön vaikutusten arvioimiseksi, vaikka se pitääkin merituulivoimaa tärkeänä uusiutuvan energian lähteenä alueen energiantuotannolle.

Tekoälyagentti Seppo kilpailuttaa sähkösopimuksia ja hoitaa arkiasioita

Helsinkiläinen Jarkko käyttää Seppo-nimistä tekoälyagenttia hoitamaan arkisia asioita. Seppo on jo tehnyt ruokaostoksia verkkokaupassa ja seuraavaksi se kilpailuttaa sähkösopimuksia ja vakuutuksia. Jarkko korostaa tietoturvan tärkeyttä tekoälyn käytössä ja suosittelee erillisen koneen käyttöä kokeiluille. Vaikka Seppo käyttää amerikkalaisten yhtiöiden kielimalleja, Jarkko pitää sitä tehokkaampana kuin nykyisiä suuria tekoälyjä. Tekoälyagentit voivat muuttaa elämää ja työskentelytapoja, mutta niiden käytössä on oltava tarkkana tietoturvariskien vuoksi.

Biokaasulaitosten rejekti ja biomassa turpeen korvaajaksi kuivikkeena

Keski-Pohjanmaalla on käynnistetty hanke, joka etsii turpeelle korvaavia kuivikkeita maatiloille ja talleille. Yksi keskeinen tutkimussuunta on biokaasulaitosten mädätteen eli rejektin hyödyntäminen separoituna kuivikkeena hevosille. Hankkeessa tutkitaan myös muita kotimaisia vaihtoehtoja, kuten pajua, hamppua ja ruokohelpiä, ja pyritään löytämään kustannustehokkaita ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Tavoitteena on vähentää turpeen käyttöä, jonka tulevaisuus kuivikkeena on epävarma poliittisten päätösten vuoksi.

Keuruun Lehmikorven tuulivoimakaavan päätös lähestyy virheiden varjostamana

Keuruulla päätetään pian Lehmikorven tuulivoimakaavan kohtalosta, johon Pohjan Voima Oy suunnittelee 12 voimalan tuulivoima-aluetta. Prosessia ovat varjostaneet virheet valmistelussa, kuten jääviydet ja viranhaltijan virheellinen toiminta hanketoimijan juristien kanssa. Vaikka kaupunginhallitus on todennut, ettei jatkotoimenpiteitä tarvita, on virhe herättänyt huolta päätöksenteon riippumattomuudesta. Kaupungissa on lisätty viranhaltijoiden koulutusta ja siirrytty kahden valmistelijan malliin vastaavien virheiden ehkäisemiseksi.

Viimeiset hetket hakea avustusta lämmitysjärjestelmän vaihtoon Kouvolassa

Valtionavustus öljy- tai maakaasulämmityksestä luopuville päättyy toukokuussa, ja Sisä-Suomen elinvoimakeskus kehottaa toimimaan nopeasti. Kouvolaan on myönnetty 844 avustusta viime vuoden loppuun mennessä. Avustussummat ovat 2 500 tai 4 000 euroa riippuen vaihdettavasta lämmitysjärjestelmästä, suuremman tuen kohdistuessa ilma-vesilämpöpumppuihin, maalämpöön ja kaukolämpöön. Koko maassa avustuksia on myönnetty lähes 35 000 kotitaloudelle vuodesta 2020 lähtien.

Stora Enso luopui turpeesta Heinolassa – 30 miljoonan euron investointi vähensi päästöjä merkittävästi

Stora Enso on uudistanut Heinolan aallotuskartonkitehtaansa energiantuotannon 30 miljoonan euron investoinnilla, mikä on vähentänyt fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia. Uudistuksen myötä tehtaalla on luovuttu turpeen poltosta ja siirrytty täysin biopohjaisiin polttoaineisiin, kuten puun kuoreen ja hakkeeseen. Tämä muutos on osa metsäteollisuuden laajempaa pyrkimystä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jonka osuus alan energiasta on pudonnut 30 prosentista kahdeksaan prosenttiin 2000-luvulla. Vaikka turpeesta on luovuttu, metsäteollisuus tutkii nyt hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä uusina liiketoimintamahdollisuuksina.

Datakeskusten Hukkalämpö Hyödyksi Kaukolämpöverkoissa

Datakeskusten rakentaminen Suomeen on kasvussa, ja niiden hukkalämmön hyödyntäminen on tärkeä osa niiden ympäristövaikutuksia. Artikkeli mainitsee, että hukkalämpöä käytetään jo lähitaajamien kaukolämpöverkoissa, mikä osoittaa datakeskusten ja kaukolämmön välisen yhteyden. Tämä auttaa vähentämään datakeskusten energiankulutuksen ympäristövaikutuksia ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaukolämpöjärjestelmille.

Ruotsalaispoliitikko rakensi omavaraisen sähköjärjestelmän

Ruotsalainen kunnallispoliitikko Lars Eriksson on rakentanut Alvestaan omavaraisen sähköjärjestelmän aurinkopaneeleilla ja akuilla. Järjestelmä mahdollistaa kotitalouden toiminnan ilman sähköverkkoa pitkään. Erikssonilla on myös perinteisiä ratkaisuja, kuten puuhella ja ulkohuussi, varautumisen parantamiseksi.

Tuulivoiman vastustus ja sijoituspaikat puhuttavat Itä-Suomessa

Artikkeli käsittelee tuulivoiman herättämiä tunteita ja vastustusta Suomessa, erityisesti Itä-Suomen alueella. Se kuvaa yleisötilaisuuksia, joissa asukkaat ovat vastustaneet tuulivoimaloiden rakentamista kotinsa lähelle tai maisemaan, vaikka päästötöntä sähköntuotantoa pidetäänkin tärkeänä. Kirjoittaja pohtii energian tuotannon haittoja ja kustannuksia sekä ehdottaa tuulivoimaloiden sijoittamista teollisuusalueille, kuten Huruslahden rantaan, missä ne eivät häiritsisi asutusta tai luontoa yhtä paljon.

Jyväskylä syventää vety-yhteistyötä Japanin kanssa

Jyväskylän kaupunki lähettää edustajia Japaniin vetyvierailulle Fukushiman ja Yamanashin alueille. Vierailun tavoitteena on syventää yhteistyötä Japanin keskeisten vetytoimijoiden kanssa ja tutustua vedyn tuotannon, jakelun ja käytön ratkaisuihin. Matkalla keskustellaan myös yhteistyömahdollisuuksista viranomaisten ja yritysten kanssa. Vierailuun osallistuu kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja muita viranhaltijoita sekä kaupunginhallituksen edustaja Jukka Hämäläinen.

Gasgridin vetyputkihanke etenee ympäristövaikutusten arviointiin

Valtion omistaman Gasgridin suunnittelema vetyputkiverkko on edennyt ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen. Hanke, jonka arvioitu kustannus on 3–5 miljardia euroa, suunnittelee noin 1 500 kilometrin pituista vedyn siirtoverkkoa Suomen länsirannikolle. Gasgridin mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet olla vetytalouden kärkimaa runsaan uusiutuvan energian ja vahvan sähköverkon ansiosta. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan, ja maanomistajilla on edelleen mahdollisuus vaikuttaa putkilinjauksen sijaintiin, vaikka yleisötilaisuuksissa on esitetty kriittisiä kysymyksiä muun muassa turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista.

Wärtsilä maksaa ennätysosingot viime vuoden tuloksesta

Teknologiayhtiö Wärtsilä päätti yhtiökokouksessaan maksaa sijoittajilleen poikkeuksellisen suuret osingot viime vuoden tuloksestaan. Osakkeenomistajille maksetaan perusosingon lisäksi lisäosinkoa, yhteensä 1,06 euroa osakkeelta. Tämä tarkoittaa yhteensä 623 miljoonan euron osinkopottia, joka maksetaan kahdessa erässä. Suurimmat osingot kuittaa ruotsalainen Wallenbergien sijoitusyhtiö Invaw Invest.

Kanta-Hämeen tuulivoima-alueet herättävät keskustelua ja suunnitelmat etenevät

Kanta-Hämeen maakuntakaavaan on tulossa viisi uutta tuulivoima-aluetta kolmen entisen lisäksi, ja luonnos on herättänyt paljon palautetta, erityisesti Hattulan Niinimäen alueesta. Maakuntakaavan tuulivoima-aluemerkintä mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen, eikä uusi 1,25 kilometrin etäisyysvaatimus koske näitä alueita. Hattulan kunnanhallitus on suhtautunut varauksellisemmin Niinimäen hankkeeseen, jonka YVA-vaihe on päättynyt ja toteuttajalla on ollut talousvaikeuksia. Maakuntakaavaan sisällytetään myös ekologisen verkoston ydinalueita, ja kaavaehdotuksen odotetaan valmistuvan noin vuoden kuluttua.

Kilpimäen tuulipuiston kaava herätti keskustelua melusta ja metsästyksestä

Heinäveden Kilpimäen tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksen yleisöillassa keskusteltiin melusta ja metsästyksestä. Asukkaat olivat huolissaan melutasoista ja niiden mittauksista, sekä metsästysoikeuksien rajoituksista tuulipuiston alueella. OX2:n projektipäällikkö Hanna Vaahtera vakuutti, että melurajoja noudatetaan ja mahdolliset viat korjataan. Kunnanhallituksen mukaan tuulipuistoalue on maakuntakaavassa merkitty tuulivoima-alueeksi ja kunnan velvollisuus on edistää sen toteutumista. Keskustelua herätti myös kiinteistöjen arvon aleneminen ja tuulivoiman terveysvaikutukset, joihin ei löytynyt riippumatonta tutkimustietoa haitoista.

Sarvikankaan tuulivoimakaavan valitukset hylättiin hallinto-oikeudessa

Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt Sarvikankaan tuulivoimakaavasta Pieksämäellä tehdyt valitukset. Lähes 20 yksityishenkilön valitukset koskivat kaupunginvaltuuston päätöstä hyväksyä tuulivoimaosayleiskaava. Valittajat perustelivat vaatimustaan menettelyvirheillä ja esteellisyydellä, mutta hallinto-oikeus katsoi, ettei kaava ole lainvastainen esitettyjen perusteiden johdosta. Päätökseen voi hakea muutosta vain korkeimman hallinto-oikeuden myöntämällä valitusluvalla.

LVI Koivusaaren Lämpötila tarjoaa joustavan lämmitysjärjestelmän ilman pannuhuonetta

LVI Koivusaari Oy on kehittänyt Lämpötila-nimisen ratkaisun, joka on rakennuksen viereen asennettava tekninen tila. Tämä joustava lämmitysjärjestelmä soveltuu kohteisiin, joissa vanha pannuhuone on käyttöikänsä päässä tai halutaan säilyttää vanha järjestelmä rinnalla. Lämpötila-ratkaisu sisältää ilma-vesilämpöpumpun ja se voidaan siirtää tai jälleenmyydä. Se sopii omakoti- ja rivitalojen lisäksi esimerkiksi leirintäalueille ja halleihin.

Sallila Energian investoinnit ja IEA:n öljyn vapautus tietokilpailussa

Sallila Energia investoi tänä vuonna sähköverkon kehittämiseen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA vapautti tällä viikolla ennätysmäärän öljyä varastoistaan. Artikkeli on tietokilpailu, joka sisältää kysymyksiä näistä aiheista.

Lapinlahdelle suunnitteilla lämpöpumppulaitos jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseen kaukolämmössä

Savon Voima ja Lapinlahden Vesi suunnittelevat lämpöpumppulaitosta Lapinlahden jätevedenpuhdistamolle. Laitos hyödyntäisi puhdistetun jäteveden hukkalämpöä kaukolämmön tuotannossa, ja jopa 70 prosenttia Lapinlahden kaukolämmöstä voitaisiin saada jätevedestä. Hanke tukee ilmasto- ja energiatavoitteita, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja pitää kaukolämmön hinnan kilpailukykyisenä. Lämpöpumput nostavat jäteveden lämpötilan kaukolämpöverkkoon sopivaksi.

Kaukolämpö nostaa asuntojen vetovoimaa Loimaan keskustassa

Loimaan asuntomarkkinoilla keskustan modernit ja siistit asunnot, joissa on kaukolämpö, ovat halutuimpia. Kiinteistönvälittäjä Tomi Lindforsin mukaan kaukolämpö on myyntivaltti, kun taas vanhemmat ja korjausvelkaiset kohteet ovat vaikeampia myydä. Kaukolämpö on yksi niistä ominaisuuksista, jotka houkuttelevat ostajia Loimaalle, erityisesti eläkeläisiä Helsingistä.

Pienydinvoimalat ja ydinenergialain uudistus Suomessa

Hallitus on esittänyt ydinenergialain uudistusta, joka helpottaisi pienydinvoimaloiden rakentamista lähemmäs asutusta. Pienydinvoimaloita kaavaillaan jo useisiin paikkoihin Suomessa, kuten Helsinkiin, ja niiden suosio on kasvussa maailmanlaajuisesti. Vaikka ydinvoimaa pidetään turvallisena ja vihreänä vaihtoehtona, uusien ydinvoimaloiden rakentaminen Suomessa on kallista ja hidasta, eikä sähkön hinta välttämättä laske niiden myötä. Suomen on kuitenkin tartuttava pienydinvoimaloiden kehittämismahdollisuuksiin, vaikka EU:n aikatauluihin ei todennäköisesti ehditä lupaprosessien vuoksi.

Nurmijärven Sähköverkko ja Nurmijärven Sähkö vahvistavat kunnan vetovoimaa edullisilla hinnoilla

Nurmijärven Sähköverkko Oy ja Nurmijärven Sähkö Oy vahvistavat Nurmijärven kunnan vetovoimaa edullisilla sähkönsiirtohinnoilla ja kilpailukykyisillä sähkönmyyntihinnoilla. Nurmijärven Sähköverkko Oy on Energiaviraston vertailujen mukaan Suomen halvimpien sähkönsiirtoyhtiöiden joukossa ja nousi Epsi Ratingin tutkimuksessa maan ykköseksi asiakaskokemuksessa. Tämä edesauttaa kunnan houkuttelevuutta omakotitalorakentajien keskuudessa.

Fingrid varoittaa kotiakkujen harhaanjohtavista myyntilupauksista reservimarkkinoilla

Fingrid varoittaa kotitalouksia harhaanjohtavista myyntilupauksista sähköä varastoivien kotiakkujen osalta. Kantaverkkoyhtiö on saanut satoja yhteydenottoja myyjien epäasiallisista keinoista ja katteettomista tuottolupauksista reservimarkkinoilta. Fingrid muistuttaa, ettei se myy akkuja tai tee suoria sopimuksia kotitalouksien kanssa, ja kehottaa varovaisuuteen, sillä tuotot vaihtelevat markkinatilanteen mukaan ja reservikäytöstä aiheutuu myös kuluja. Kotiakut voivat osallistua reservimarkkinoille palveluntarjoajan eli aggregaattorin välityksellä, mutta tämä rajoittaa akun omaa käyttöä ja pienentää omistajalle maksettavaa korvausta.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu: Latauspisteet ja energiatodistukset tarkentuvat

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille esityksiä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksista. Muutokset tarkentaisivat sähköajoneuvojen latauspisteiden vähimmäismäärää uusissa ja korjattavissa rakennuksissa, keskittyen tehokkaampiin latauspisteisiin. Lisäksi laajamittaisesti korjattaville rakennuksille ja kaikille julkisille muussa kuin asuinkäytössä oleville rakennuksille vaadittaisiin uusi energiatodistus, joka sisältäisi tietoja hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä. Uutena työkaluna esiteltäisiin vapaaehtoinen perusparannuspassi, joka tukisi rakennusten energiatehokkuuden suunnitelmallista parantamista.

Nousiaisten seurakunta siirtyi maalämpöön ja sai ympäristödiplomin

Nousiaisten seurakunta on saanut Kirkon ympäristödiplomin, ja yksi merkittävimmistä ympäristötoimista oli Pyhän Henrikin Kirkon lämmitysjärjestelmän muuttaminen öljylämmityksestä maalämpöön. Tämä hanke toteutettiin yhteistyössä MasterAmp Oy:n ja Muovitech Finland Oy:n kanssa. Maalämpöön siirtyminen on myös yksi seurakunnan taloussuunnitelmakauden painopisteistä ja edellytys ympäristödiplomin saamiselle. Lisäksi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on siirtynyt käyttämään 100 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.

Viron Audrun asukkaat vastustavat tuulipuistoa

Liettualainen energiayhtiö Ignitis esitteli suunnitelmansa rakentaa tuulipuisto Audrun osavaldaan, Viroon. Paikalliset asukkaat ilmaisivat selkeästi vastustavansa tuulipuiston rakentamista kotinsa lähelle.

Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto hakeutuu yrityssaneeraukseen

Pyhäjoella sijaitsevaa Karhunnevankankaan tuulivoimapuistoa haetaan yrityssaneeraukseen muuttuneen markkinatilanteen, Fingridin kohonneiden tasepalvelumaksujen ja tuulivoimaloiden lapojen jäätymisen vuoksi. Vaikka puisto on teknisesti hyvässä kunnossa ja tuottaa sähköä UPM:lle pitkäaikaisella sopimuksella, sen toiminta on ollut tappiollista. Toimitusjohtaja Heikki Peltomaan mukaan syinä ovat myös koronapandemia, Venäjän sota ja sähkömarkkinoiden muutokset, jotka ovat nostaneet Fingridin perimiä maksuja. Lisäksi tuuliolosuhteet eivät ole olleet odotetunlaiset ja kilpailu on kiristynyt alueella, jossa on paljon tuulivoimapuistoja.

Fortum hakee kasvua teollisuuden sähköistymisestä ja laajentaa uusiutuvan energian hankkeitaan

Fortum pyrkii kasvattamaan vertailukelpoista liikevoittoaan kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä hyödyntämällä teollisuuden sähköistymistä ja datakeskusten kasvavaa sähkönkysyntää Pohjoismaissa. Yhtiö jatkaa Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkamista vuoteen 2050 ja kehittää uutta ydinvoimaa pitkän aikavälin vaihtoehtona, vaikka nykyhinnoilla se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Fortum on myös laajentanut uusiutuvan energian hankekantaansa merkittävillä tuulivoiman kehitysportfolioilla Suomessa ja korostaa investoivansa uuteen kapasiteettiin asiakaskysynnän ja pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten turvin. Yhtiön tase on vahva ja se saavutti ominaispäästötavoitteensa etuajassa.

Jyväskylä syventää vety-yhteistyötä Japanin kanssa

Jyväskylän kaupunki lähettää edustajia Japaniin tutustumaan Fukushiman ja Yamanashin alueiden vetyekosysteemiin ja energiatoimijoihin. Vierailun tavoitteena on syventää yhteistyötä Japanin vetytoimijoiden kanssa ja tutustua vedyn tuotannon, jakelun ja käytön ratkaisuihin. Ohjelmaan sisältyy vierailuja vetyä hyödyntäviin kohteisiin ja keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista.

Pori Energia Sähköverkot Oy:n kaapelointityöt sulkevat Kellahden rantatien

Pori Energia Sähköverkot Oy suorittaa kaapelointitöitä Kellahden rantatiellä maanantaina 16. maaliskuuta, mikä katkaisee tien läpiajoliikenteeltä kello 10–15 väliseksi ajaksi. Liikenne ohjataan kiertoreiteille, ja työmaasta vastaa Elvera Oy. Tien sulkukohta sijaitsee Kellahden rantatie 225:n kohdalta Ämttöön suuntaan.

Riistavesi Agroyhteys-hankkeen pilottikyläksi – uusiutuva energia osana kestävää ruokajärjestelmää

Riistavesi on valittu Agroyhteys-hankkeen pilottikyläksi, jonka tavoitteena on edistää agroekologista symbioosia. Tämä malli yhdistää ruoantuotannon, ravinteiden kierrätyksen ja uusiutuvan energian kestävällä tavalla. Hankkeen avulla pyritään auttamaan alueellisia yhteisöjä löytämään yhteistyöverkostoja ja tuomaan elinvoimaa alueelle, korostaen paikallista suunnittelua ja tarpeita. Hankkeen toiminta-aika ulottuu vuoden 2027 loppuun.

Savon Voima investoi jäteveden hukkalämpöä hyödyntävään lämpöpumppuun Lapinlahdella

Savon Voima investoi Lapinlahdelle lämpöpumppuhankkeeseen, joka hyödyntää jätevedenpuhdistamon hukkalämpöä kaukolämmön tuotannossa yhteistyössä Lapinlahden Veden kanssa. Tämä investointi mahdollistaa jopa 70 prosentin Lapinlahden kaukolämmön tuotannon jätevedestä saatavalla hukkalämmöllä, vähentäen CO₂-päästöjä ja Onkiveteen kohdistuvaa lämpökuormaa. Hanke tukee Savon Voiman ja Lapinlahden kunnan vihreän siirtymän tavoitteita ja auttaa pitämään kaukolämmön hinnan kilpailukykyisenä. Hankkeen kustannusarvio on noin kolme miljoonaa euroa, ja sille on saatu tukea Business Finlandilta.

Robin Packalen säästää sähkön hinnassa ja arjen kuluissa

Artisti Robin Packalen kertoo säästävänsä arjessaan, vaikka hänellä onkin miljoonaomaisuus. Hän on tarkka ruokakuluista ja pitää käyttötilillään vain tarvittavan summan. Korkea sähkön hinta on vaikuttanut Packalenin arkeen, ja hän lataa sähköautoaan vain öisin sekä välttää saunaa kalliin sähkön aikaan. Hän myös sammuttelee valoja ja pienentää lämmitystä säästääkseen sähkökuluissa.

Finagon ilmastotavoitteet saivat tieteellisen vahvistuksen

Finagon lähiajan päästövähennystavoitteet ovat saaneet Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistuksen, mikä osoittaa niiden olevan linjassa tieteellisen ilmastotutkimuksen ja Pariisin sopimuksen 1,5°C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa. Yhtiö sitoutuu vähentämään scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosenttia ja scope 3 päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Finago varmistaa, että 46 prosenttia sen suurimmista tavarantoimittajista ja palvelukumppaneista asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Tämä vahvistus on merkittävä virstanpylväs Finagon kestävän kehityksen polulla ja nostaa rimaa koko alalla.

Biokaasulaitosten hiilidioksidipotentiaali vaarassa jäädä hyödyntämättä tukirajoitusten vuoksi

Artikkeli käsittelee biokaasulaitosten potentiaalia hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä, mutta toteaa, että nykyinen investointituki on rajattu suurille toimijoille, mikä sulkee valtaosan biokaasulaitoksista tuen ulkopuolelle. Tämä rajoitus estää hajautetun energiantuotannon ja alueellisten teollisten symbioosien kehittymisen, vaikka biokaasusta jalostettu biometaani vastaa maakaasua. Tuen alarajan poistaminen voisi vauhdittaa siirtymää pois fossiilisen hiilidioksidin käytöstä ja edistää kuntien elinkeino-, ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita.

Uusi ydinenergialaki yksinkertaistaa pienydinvoimaloiden lupaprosesseja

Suomen hallitus on hyväksynyt uuden ydinenergialain uudistuksen, joka yksinkertaistaa pienydinvoimaloiden lupaprosesseja. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa uusien ydinvoimaloiden rakentamista ja mahdollistaa tyyppihyväksyntä eri pienreaktorityypeille. Ympäristöministeri Sari Multalan mukaan ydinturvallisuus ja yhteiskunnan kokonaisetu ovat edelleen keskeisiä, ja laki kieltää edelleen ydinjätteen tuonnin ja viennin, mutta mahdollistaa ydinjätepalveluiden tarjoamisen muille maille. Laki astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Öljyn hinnan vaihtelut ja energiatehokkuus: Tukea lämmitysmuodon vaihtoon

Artikkeli käsittelee öljyn hinnan vaihteluita ja sen vaikutusta öljylämmittäjiin. Motivan asiantuntija Teemu Kettunen neuvoo harkitsemaan lämmitysmuodon vaihtoa ja talon energiatehokkuuden parantamista. Öljylämmityksestä luopumiseen on saatavilla avustuksia Elinvoimakeskuksen kautta tai korotettua kotitalousvähennystä. Suosituin vaihtoehto on ilma-vesilämpöpumppu, ja asiantuntija kehottaa harkitsemaan ratkaisuja rauhassa ja hyödyntämään energianeuvontaa.

Helsinki luopuu kivihiilestä ja maakaasusta kohti joustavaa energiatulevaisuutta

Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka kertoo Helsingin energiatulevaisuudesta, jossa Salmisaaren entinen kivihiilivoimala-alue muuttuu energiainnovaatioiden keskukseksi. Kivihiilen polttaminen on lopetettu, ja sen tilalle on tullut puupellettejä ja sähköä. Tyynellä pakkassäällä käytetään edelleen maakaasua, mutta tavoitteena on luopua kaikesta polttamisesta. Helen suunnittelee muun muassa pienydinvoimalaa ja datakeskuksia hyödyntämään hukkalämpöä, pyrkien kohti omavaraista ja joustavaa energiajärjestelmää, jossa sähkön hintavaihtelut ohjaavat kulutusta.

Imatra houkuttelee ulkomaisia uusiutuvan energian investointeja

Imatra kiinnostaa ulkomaisia uusiutuvan energian yrityksiä, ja Imatran Seudun Kehitysyhtiön toimitusjohtaja Antti Oravuo kertoo neuvotteluista biopohjaiseen energiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden kanssa. Norjalaiset Norsk-e-Fuel AS ja Freija AS suunnittelevat teollisessa mittakaavassa synteettisen e-polttoaineen valmistusta Imatralla käyttäen uusiutuvaa sähköenergiaa. Vaikka prosessit ovat pitkiä ja vaativat investointipäätöksiä, Oravuo näkee Imatran olevan Suomen ykkösalueita uusiutuvan energian tuotantolaitoksille, hyödyntäen alueen biogeenistä hiilidioksidia ja energiamurroksen avaamia mahdollisuuksia.

OX2 nousee Suomen suurimmaksi tuulivoiman omistajaksi strategian muutoksen myötä

Ruotsalainen energiayhtiö OX2 on muuttanut liiketoimintamalliaan Suomessa ja aikoo nyt omistaa rakentamiaan tuulipuistoja. Yhtiö on tehnyt investointipäätöksiä viidestä uudesta tuulipuistosta, joiden yhteisteho on noin 750 MW ja jotka valmistuvat vuosina 2027–2028. Nämä investoinnit nostavat OX2:n todennäköisesti Suomen suurimmaksi tuulivoiman omistajaksi. Strategian muutos johtuu pääomasijoittaja EQT:n tultua yhtiön omistajaksi, ja OX2 investoi myös akkuvarastoihin tuulivoimaloiden yhteyteen.

Porvoon Energia osti strategisen tontin tulevaisuuden energiaprojekteja varten

Porvoon Energia on ostanut tontin Typografvägen 13:sta Porvoosta 1,4 miljoonalla eurolla. Tontti sijaitsee strategisesti yhtiön lämpökeskuksen vieressä ja sillä on pääsy kaukolämpöverkkoon ja sähköön. Porvoon Energia valmistautuu tuleviin mahdollisuuksiin, kuten datakeskuksen rakentamiseen, joka voisi tuottaa hukkalämpöä ja auttaa varmistamaan toiminnan, kun vanha Tolkisten voimalaitos suljetaan.

Turun uuden terminaalin rakennustyöt ja kaukokylmälinjan siirrot

Turun Sataman uuden yhteisterminaalin rakentaminen on käynnissä, ja siihen liittyy merkittäviä teknisiä siirtoja ja rakennustöitä. Hankkeessa on siirretty muun muassa 180 metriä vesijohtoa, 150 metriä paineviemäriä ja 180 metriä kaukokylmälinjaa. Rakennus on kolmikerroksinen ja enimmäkseen teräsrunkoinen, ja sen ulkoseinät kuorrutetaan alumiinikomposiittiverhouksella. Ennen rakentamista alueelta poistettiin 3200 tonnia asfalttia ja tehtiin järeä paalutus sekä pilaristabilointi.

Tekoälyagentti Seppo hoitaa ruokaostokset ja kilpailuttaa seuraavaksi sähkösopimuksen

Helsinkiläinen Jarkko on ottanut käyttöön tekoälyagentti Sepon, joka hoitaa hänen puolestaan arjen askareita. Seppo on jo hoitanut ruokaostokset vertailemalla hintoja ja tilaamalla kotiinkuljetuksen. Seuraavaksi Seppo aikoo kilpailuttaa Jarkon sähkösopimuksen ja vakuutukset. Jarkko korostaa tekoälyn käytössä tietoturvan tärkeyttä ja mainitsee tekoälyn vaatiman sähkönkulutuksen.

Fingrid uudistaa reservimarkkinoiden tietojärjestelmää Mimosa-alustalla

Fingrid uudistaa reservimarkkinoiden ja tasehallinnan tietojärjestelmänsä Mimosa-nimisellä alustalla, joka korvaa nykyisen VAKSI-alustan vuoden 2027 aikana. Uudistuksen tavoitteena on vastata energiamurroksen ja kansainvälistyvien reservimarkkinoiden vaatimuksiin parantamalla järjestelmien integroitavuutta ja suorituskykyä. Mimosan käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa, ja markkinatoimijoita pyydetään antamaan palautetta järjestelmän toiminnallisuuksista.

Imatran Seudun Sähkö investoi kaksi miljoonaa euroa uuteen sähkövarastoon

Imatran Seudun Sähkö Oy investoi kaksi miljoonaa euroa uuteen sähkövarastoon Rajapatsaalle, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tämä 5 megawatin/10 megawattitunnin varasto tukee yhtiön strategiaa kohti omavaraisempaa ja joustavampaa energiajärjestelmää. Sähkövarasto operoi Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja vastaa sähköverkon kasvaviin tarpeisiin sekä parantaa toimitusvarmuutta. Investointi tuo vakautta yhtiön tuotantoportfolioon ja vastaa sähköistyvän liikenteen ja lämmityksen aiheuttamaan joustojen tarpeeseen.

Uusi lumensulatuslaitos parantaa energiatehokkuutta ja säästää energiaa Helsingissä

Vantaan Energia ja Helsingin kaupunki kehittävät uudenlaista lumensulatuslaitosta, joka hyödyntää kaukolämmön paluuvettä. Tämä innovaatio parantaa voimalaitoksen energiatehokkuutta ja lisää energian talteenottoa, sillä viileämpi paluuvesi tehostaa savukaasujen lauhdutusta. Laitos korvaa lumen merikaadon ja kerää samalla epäpuhtaudet talteen, haastaen käsityksen lumensulatuksesta pelkkänä energiankuluttajana. Ratkaisu tarjoaa lisäkapasiteettia lumenhallintaan ja tukee Helsingin tavoitetta lopettaa lumen mereen hylkääminen vuoteen 2028 mennessä.

Nurmijärven Sähkö hyötyy datakeskushankkeesta ja voi alentaa sähkönsiirtomaksuja

Nurmijärven Sähkö hyötyy merkittävästi Klaukkalan Sudentullin alueelle suunnitellusta DayOnen datakeskushankkeesta. Datakeskus toisi Nurmijärven Sähkölle huomattavia siirtomaksuja ja liittymämaksun, mikä todennäköisesti alentaisi kaikkien nurmijärveläisten sähkönsiirtomaksuja. Hanke on mittaluokaltaan merkittävä ja sen talousvaikutukset Nurmijärvelle ovat suuret, sisältäen kiinteistöverotuottoja ja työpaikkoja.

Purso-Tools kasvaa voimakkaasti sähköntuotannon ja meriteollisuuden kysynnän vetämänä

Purso-Tools, porilainen konepaja, on maailman suurin järeiden nokka-akseleiden valmistaja ja kokee voimakasta kasvua. Noin puolet yrityksen moottorinosien tuotannosta palvelee sähköntuotantoa, toimittaen osia voimalaitosten moottoreihin. Yritys investoi voimakkaasti uusiin koneisiin ja laajentaa tilojaan vastatakseen kasvavaan kysyntään, joka on peräisin sekä meriteollisuudesta että sähköntuotannosta. Purso-Tools on myös lisännyt henkilöstömääräänsä merkittävästi ja suunnittelee jatkavansa rekrytointeja.

Sähkön pörssihinnoittelun haasteet ajoivat tuulipuiston saneeraukseen

Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto on hakeutunut yrityssaneeraukseen sähkömarkkinoiden nopean muutoksen vuoksi. Suomen siirtyminen 15 minuutin pörssisähkön hinnoitteluun on aiheuttanut haasteita tuulivoiman tuottajille, sillä tuotannon ennustaminen näin tarkasti on vaikeaa. Virheellisistä ennusteista koituvat tasesähkön kustannukset ovat moninkertaistuneet sähkön hintojen voimakkaan heilahtelun vuoksi. Yrityssaneerauksen tavoitteena on vakauttaa tuulipuiston talous ja jatkaa sen toimintaa.

Sähkön hinta ja pienydinvoima: Kotitalouksien haasteet ja ratkaisuehdotukset

Artikkelissa pohditaan pienydinvoiman roolia sähkön hinnan heilahtelujen ratkaisijana ja todetaan, ettei se ole saatavilla laajamittaisesti vielä 10-15 vuoteen. Kirjoittaja kyseenalaistaa näkemyksen sähkön halpuudesta Suomessa suhteutettuna tuloihin ja nostaa esiin pörssisähkösopimuksella elävien kotitalouksien haasteet korkeiden hintojen noustessa. Artikkelissa ehdotetaan uudenlaista infrastruktuuria helpottamaan sähkön saatavuutta edullisesti kotitalouksille, erityisesti niille, jotka joutuvat joustamaan perustarpeistaan teollisuuden kilpailukyvyn vuoksi.

Uusi ydinenergialaki eduskuntaan – mahdollistaa pienydinvoimalat ja käsittelee ydinjätettä

Hallitus on lähettänyt eduskuntaan esityksen uudeksi ydinenergialaiksi, jonka tavoitteena on mahdollistaa pienydinvoimaloiden käyttöönotto ja huolehtia ydinjätteen vastuullisesta hoidosta. Uudistus pyrkii parantamaan ydinlaitoshankkeiden riskienhallintaa ja investointivarmuutta. Lakiesityksestä on kuitenkin herännyt kysymyksiä ydinräjähteitä kieltävän pykälän poistamisesta, jonka käsittely on puolustusministeriön vastuulla.

Aurinkovoimalahanke uhkaa lennokkikenttää Mikkelissä

Mikkelin seudulle suunnitellaan uutta OX2 energiayhtiön aurinkovoimalaa, jonka voimalinjat uhkaavat Suosaaren lennokkikentän tulevaisuutta. Hanke on vasta suunnitteluasteella, ja Ilmailuliitto sekä Mikkelin kaupunki etsivät ratkaisuja lennokkitoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, kuten vaihtoehtoisia linjaussuunnitelmia tai kentän siirtoa.

Fingridin Järvilinjan rakennustyöt etenevät aikataulussa

Fingridin Järvilinjan rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa, ja valtaosa pylväistä on pystytetty Huutokosken ja Kuopion Rytkyn välillä. Johtojen vetäminen alkaa pian, ja linjan käyttöönotto on suunniteltu syyskuulle. Talvi oli perustustöiden kannalta sekä hyvä että huono, sillä pakkanen jäädytti maan, mutta vähäinen lumi vaikeutti talviteiden tekoa. Hanke on yksi suurimmista sähkönsiirtokokonaisuuksista, ja se lisää Itä-Suomen siirtokapasiteettia noin 1 000 megawatilla 300 miljoonan euron kustannuksella.

Forssan vanha kaatopaikka muuttuu aurinkovoimalaksi pitkällä vuokrasopimuksella

Forssan kaupunki vuokraa entisen Viksbergin kaatopaikan alueen Aurinkovoimavapriikki Oy:lle aurinkovoimalan ja akkuvaraston rakentamista varten. Sopimus on poikkeuksellisen pitkä, ulottuen vuoteen 2076 asti, mikä perustuu hankkeen kannattavuuslaskelmiin ja alueen pieneen kokoon. Kaupunki edistää tällä sopimuksella uusiutuvaa energiaa ja saa vanhan kaatopaikan hyötykäyttöön, odottaen noin miljoonan euron vuokratuloja 50 vuoden aikana. Kaatopaikka-alueen erityispiirteiden vuoksi kaikki rakennustyöt on tehtävä pinta-asennuksina, jotta maan pintarakenteet eivät vaurioidu.

Keuruun Sähkön ja Keuruun Veden fuusioselvitys kaupunginhallituksen käsittelyyn

Keuruun kaupunginhallitus käsittelee maanantaina selvitystä Keuruun Sähkön ja Keuruun Vesi -liikelaitoksen fuusiosta. Keuruun Sähkön toimitusjohtaja Esa Koivula esitti selvityksen tekoa jo kolme vuotta sitten. Kaupunginhallitus pyytää nyt lausunnot fuusioselvityksestä Keuruun Sähkön hallitukselta ja Keuruun Vesi -liikelaitoksen johtokunnalta huhtikuun loppuun mennessä.

Ydinenergialain uudistus merkittävin energiapoliittinen päätös, mahdollistaa lisäydinvoiman ja pienreaktorit

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman pitää ydinenergialain kokonaisuudistusta vuosikymmenen merkittävimpänä energiapoliittisena päätöksenä. Uudistus sujuvoittaa ydinvoiman luvitusta ja mahdollistaa pienydinreaktorien rakentamisen Suomeen, mikä tekee maasta houkuttelevamman ydinvoimalle. Vestmanin mukaan Suomi tarvitsee lisää puhdasta, kohtuuhintaista ja sääriippumatonta ydinvoimaa varmistaakseen sähkön riittävyyden ja kilpailukyvyn, erityisesti talven tuulettomien pakkasjaksojen aikana. Hän ehdottaa myös EU-laajuista ydinvoimaloiden luvituksen standardointia kustannusten alentamiseksi.

Pohjois-Savossa laajoja luonnon ennallistamis- ja vesiensuojelutoimia

Pohjois-Savossa on tehty merkittäviä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi Helmi-elinympäristöohjelman ja Priodiversity LIFE-hankkeen puitteissa. Vuonna 2025 parannettiin lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, soiden, rantaluontotyyppien ja pienvesien tilaa. Erityisesti soita ennallistettiin Nilsiässä ja Kuopiossa, ja vesien ohjautumista seurattiin Rautavaaralla. Maaningan lintujärvillä jatkettiin hoitokalastuksia ja kasvillisuuden niittoja vesilintujen elinympäristön parantamiseksi, ja Suonenjoella torjuttiin haitallista lupiinia. Lisäksi kunnostettiin noroja Leppävirralla ja hiekkarantoja Pielavedellä ja Rautavaaralla, sekä muutettiin kala-allas laskeutusaltaaksi Kuopion Säyneisessä vähentämään puroihin kulkeutuvaa hienoainesta.

Äänekoskelle suunnitteilla vetytuotantolaitoksen mahdollistava yritysalue

Äänekosken kaupunki suunnittelee uutta Loukeen yritysaluetta Koivistonkylälle, joka on todettu potentiaaliseksi sijoituspaikaksi vetytuotantolaitoksille Keski-Suomessa. Alueen kehittämisessä selvitetään mahdollisuuksia suurteollisuuden tarpeisiin, hyödyntäen läheisen tehdasalueen hiilidioksidipäästöjä. Kaavavalmistelussa ratkaistaan sähköverkon ja vesihuollon kehittäminen laajan yritystoiminnan mahdollistamiseksi. Kaavaluonnos tulee nähtäville keväällä 2028 ja kaupunginvaltuusto käsittelee osayleiskaavan hyväksymistä loppuvuodesta 2029.

Vedyntuotanto käynnistyy Jyväskylässä – merkittävä askel vetytaloudelle

Jyväskylään asennetaan vedyntuotantoyksikkö Suomen ensimmäisen vetytankkausaseman yhteyteen. Tämä megawatin kokoluokan alkalielektrolyyseri mahdollistaa vedyn paikallisen tuotannon, ja sen odotetaan käynnistyvän kesällä. Hanke on merkittävä askel vetytalouden kehityksessä Keski-Suomessa ja edistää fossiilivapaita energiaratkaisuja. Cefmof Hydrogen Oy vastaa tuotantoyksikön operoinnista ja vedyn toimituksesta tankkausasemalle.

Kempower ja DCB Energy rakentavat Benelux-alueen suurinta kuorma-autojen latausverkostoa

Kempower ja DCB Energy ovat solmineet yhteistyösopimuksen Benelux-alueen suurimman julkisen kuorma-autojen latausverkoston kehittämiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tukea sähköistä logistiikkaa ja vastata sähköisen liikenteen siirtymään Alankomaissa. Kempowerin pikalataustekniikka asennetaan kahdeksaan DCB Energyn toimipisteeseen, luoden yhteensä 12,8 MW uutta latauskapasiteettia ja 64 uutta latauspistettä. Tämä projekti tekee DCB Energystä Alankomaiden suurimman kuorma-autojen latauspalvelujen tarjoajan tänä vuonna.

Wärtsilä Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous ja vuoden 2025 tilinpäätöksen esittely

Wärtsilä Oyj Abp järjestää varsinaisen yhtiökokouksensa 12. maaliskuuta 2026 Helsingissä. Konsernijohtaja Håkan Agnevall esittelee kokouksessa yhtiön tilinpäätöksen vuodelta 2025. Esitysmateriaali on saatavilla Wärtsilän verkkosivuilla klo 15.00 alkaen. Wärtsilä on kansainvälinen johtaja innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittajana meri- ja energiamarkkinoilla, ja sen liikevaihto oli 6,9 miljardia euroa vuonna 2025.

VTT-lähtöiset startupit keräsivät merkittävän rahoituksen, Steady Energy rakentaa pienydinvoimalan pilottilaitosta

Vuonna 2025 VTT-lähtöiset startup-yritykset keräsivät 445 miljoonaa euroa rahoitusta, ja deeptech-yritykset saivat yhteensä lähes 1,6 miljardia euroa. Yksi näistä yrityksistä, Steady Energy, rakentaa pienydinvoiman pilottilaitosta Helsinkiin. Tämä osoittaa markkinoiden uskoa suomalaiseen deeptechiin ja sen potentiaaliin luoda uusia teknologioita ja liiketoimintaa, kuten pienydinvoiman kehitystä.

HSY:n Sortti-keräysautot keräävät sähkö- ja elektroniikkaromua pääkaupunkiseudulla

HSY:n Sortti-keräysautot aloittavat kierroksensa 30. maaliskuuta 2026 alkaen pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Autot keräävät maksutta kotitalouksien vaarallista jätettä sekä metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromua. Tämä palvelu täydentää Sortti-kierrätyspalveluja ja tarjoaa ympäristöystävällisen tavan hävittää jätteitä, erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromua, joka hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineina. HSY korostaa vaarallisten jätteiden oikeanlaisen lajittelun tärkeyttä, sillä esimerkiksi akut voivat aiheuttaa tulipaloriskin väärin lajiteltuna.

Pakastimen sulatus parantaa energiatehokkuutta ja säästää energiaa

Pakastimen säännöllinen sulattaminen parantaa laitteen energiatehokkuutta ja toimintaa. Huurteen poistaminen helpottaa myös pakastimen käyttöä. Kotitalousasiantuntija Niina Silander Marttaliitosta suosittelee sulatusta, kun huurretta on kertynyt noin puolen sentin paksuinen kerros, mikä edistää energiansäästöä kotitaloudessa.

Oikaisu: Pienydinvoimalan termi korjattu

Artikkelissa oikaistaan aiempaa uutisointia, jossa mainittiin virheellisesti 'small modural reactorin' (smr) viittaavan pieneen modulaariseen reaktioon, kun tarkoitettiin pientä modulaarista reaktoria. Tämä korjaus liittyy pienydinvoimaan ja modulaarisiin ydinvoimaloihin. Muut oikaisut koskevat toimittajien pääsyä Iraniin, kirjan kirjoittajan nimeä, saamenkielisiä sanoja ja jääkiekkoilijan tilastoja.

Laihialle suunnitteilla mullistava hiilidioksidiakku energian varastointiin

Laihialle suunnitellaan uudenlaista hiilidioksidiakkua, joka toimisi energian varastona ja voimalaitoksena. Tämä italialainen keksintö puristaa hiilidioksidin nesteeksi sähkön ollessa halpaa ja vapauttaa sen turbiinin läpi tuottamaan sähköä sähkön ollessa kallista. Järjestelmä tarjoaa pitkäkestoisen energian varastoinnin ilman harvinaisia maametalleja ja vakauttaa sähköverkkoa. Hanke on saanut positiivisen vastaanoton Laihian kunnassa, ja investointipäätöstä odotetaan vuodeksi 2027.

EU:n muuttuvat painopisteet ja Suomen mahdollisuudet uusiutuvan energian kehityksessä

Euroopan komission painopisteet ovat muuttuneet vihreästä siirtymästä kohti kilpailukyvyn, sääntelyn keventämisen ja turvallisuuden vahvistamista. Tämä näkyy EU:n rahoituksessa, joka ohjautuu yhä suoraviivaisemmin yritysten kasvuun ja puolustuskyvyn vahvistamiseen. Suomelle tämä tarjoaa mahdollisuuksia, erityisesti kyvyssä yhdistää vihreä siirtymä ja kilpailukyky. On tärkeää varmistaa pk-yritysten laaja osallistuminen näihin rahoitusmahdollisuuksiin, jotta Suomi voi hyödyntää täysimääräisesti EU:n kasvavia rahoitusmahdollisuuksia ja uudistua kilpailijamaiden vauhdissa, erityisesti uusiutuvan energian ja kestävien ratkaisujen kehittämisessä.

Äänekosken Energia Oy:n verkkoon kaksi uutta energiavarastoa

Äänekosken Energia Oy:n sähköverkkoon on tulossa kaksi uutta energiavarastoa Kotakennään alueelle. FinnoSun Oy rakentaa akkuenergiavaraston, jonka koko on sovitettu Äänekosken Energian verkon kapasiteettiin. Lisäksi Winda Energy Oy ja NSC Energy lQ Oy suunnittelevat sähkövarastoja Äänekosken alueelle, ja yritykset ovat neuvotelleet yhteistyömahdollisuuksista energiavarastoinnissa.

Äänekosken Energia tuloutti 1,8 miljoonaa euroa haastavasta vuodesta huolimatta

Äänekosken Energia onnistui tulouttamaan kaupungille 1,8 miljoonaa euroa osinkoina ja korkoina, vaikka liikevaihto ja liikevoitto laskivat edellisvuodesta laskeneiden sähkön markkinahintojen ja lämpimän talven vuoksi. Yhtiö liittyi osakkaaksi Suomen Voimaan ja lisäsi ydinvoimaosuuksiaan sekä aloitti aurinkovoiman hankinnan Lapuan Heininevalta. Suurin investointi oli kaukolämpölinjan rakentaminen Äänekosken ja Suolahden välille, jotta Suolahden lämmitys voidaan jatkaa Kumpuniemen Voiman toiminnan päätyttyä.

Datakeskusten buumi ja hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmössä Suomessa

Datakeskusten buumi Suomessa herättää kysymyksiä niiden tarpeesta ja vaikutuksista. Suomeen houkuttelee edullinen ja vakaa sähkö sekä pohjoinen viileys. Vaikka datakeskukset lisäävät sähkönkulutusta, ne voivat myös edistää uuden tuotannon rakentamista. Datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetään jo lähitaajamien kaukolämpöverkoissa, ja uusia teollisuudenaloja etsitään hyödyntämään tätä lämpöä. Investoinnit tuovat työpaikkoja ja verotuloja, mutta herättävät myös huolta sähkön riittävyydestä ja hinnasta.

Kaukolämmön hinnan alentaminen ensisijaista Lahti Energian osinkojen sijaan

Artikkeli käsittelee Lahti Energian kaukolämmön hinnoittelua ja tuotantokustannuksia, erityisesti metsähakkeen hinnan nousun ja sähkökattiloiden käyttöönoton vaikutuksia. Kirjoittaja esittää, että kaukolämmön hinnan tulisi laskea, koska tuotantokustannusten odotetaan alenevan. Lisäksi artikkelissa käsitellään Lahti Energian osingonjakoa kaupungille ja sähkön siirron tariffirakennetta, korostaen oikeudenmukaisen taakanjaon periaatetta.

Haapaveden turvevoimalan alueen tulevaisuus ja energiantuotannon vaihtoehdot

Artikkelissa pohditaan Haapaveden entisen turvevoimalan alueen tulevaisuutta NordFuel-projektin kaaduttua. Kirjoittaja ehdottaa, että alueelle ei annettaisi suoraan datakeskusta, vaan tutkittaisiin perusteellisesti muita energiantuotannon vaihtoehtoja, kuten tuulivoiman hyödyntämistä vedyn tuotantoon. Mielessä on myös aiempi suunnitelma turvevoimalan yhteyteen rakennettavasta kasvihuonekokonaisuudesta lämmön hyödyntämiseksi. Kirjoittaja peräänkuuluttaa ideataukoa ja energia-alan asiantuntijoiden kutsumista parhaiden taloudellisten ja työllisyyttä edistävien ratkaisujen löytämiseksi.

Jussi Halla-aho MT Livessä: Mielipiteitä ruoan ja sähkön hinnoista

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) jakaa näkemyksiään MT Live -haastattelussa. Hän käsittelee muun muassa ruoan hintaa, Suomen sähköistymistä, ydinvoimaa ja turvetta. Halla-aho kertoo myös mielipiteensä sähkön hinnasta, jota hän kuvailee poliittisesti epäjärkeväksi sanoa.

Tanskan energiaministeri kehottaa kansalaisia energiansäästöön

Tanskan energiaministeri Lars Aagaard vetoaa kansalaisiin osallistumaan energiansäästötalkoisiin, erityisesti välttämällä autolla ajamista, jos se ei ole pakollista. Tämä johtuu öljyn hintojen noususta ja Iranin sodan heikoista näkymistä, jotka ovat saaneet Tanskan pohtimaan öljyvarantojaan. Aagaardin mukaan energian säästäminen hyödyttäisi kuluttajia ja auttaisi valtiota venyttämään varantojaan pidemmäksi aikaa.

Ydinvoima ja pienydinvoima keskeisiä sijoitusteemoja vuonna 2026

Artikkeli käsittelee vuoden 2026 megatrendejä sijoitusmarkkinoilla, nostaen esiin energiatransition, geopolitiikan ja teknologian. Erityisesti ydinvoima mainitaan keskeisenä teemana energiatransitiossa, sillä energiantarve kasvaa ja kaikki tuotantomuodot ovat tarpeen. Ydinvoiman osalta korostetaan investointitarvetta uraanin tuotantoon, rikastukseen, laitevalmistajiin ja uusiin reaktoriteknologioihin, kuten pieniin modulaarisiin reaktoreihin (SMR).

Oomi Mobiili tarjoaa sähkölaskualennuksia energiayhtiöiden omistaman Oomin asiakkaille

Oomi Mobiili on aloittanut puhelinliittymiensä laajemman myynnin, tarjoten asiakkaille mahdollisuuden saada alennusta sähkölaskuun keskittämisedun kautta. Oomi, jonka omistajiin kuuluu useita paikallisia energiayhtiöitä kuten Vantaan Energia ja Oulun Energia, pyrkii helpottamaan asiakkaiden arkea yhdistämällä sähkösopimuksen ja puhelinliittymän. Asiakkaat voivat säästää jopa 96 euroa vuodessa sähkölaskustaan hankkimalla useamman Oomi Mobiili -liittymän.

Polestar 5:n tuotannossa hyödynnetään laajasti uusiutuvaa energiaa hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Polestar julkaisee Polestar 5 -mallin hiilijalanjäljen korostaakseen läpinäkyvyyttä ja kestävää kehitystä. Yhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa merkittävästi tuotannossaan, sillä 83 % alumiinista tulee uusiutuvaa sähköä käyttävistä sulatoista ja auton valmistustilat sekä akkukomponentit käyttävät uusiutuvaa sähköä. Nämä toimenpiteet ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä yli 14 tCO₂e autoa kohti. Polestar pyrkii ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä.

Sähköyhtiö Oomi laajentaa palveluitaan puhelinliittymiin ja tarjoaa säästöjä sähkölaskuun

Sähköyhtiö Oomi on tuonut markkinoille uudet 4G- ja 5G-puhelinliittymät, jotka ovat nyt laajasti saatavilla. Oomi lupaa kilpailukykyisen hinnan kaikille asiakkaille ja tarjoaa keskittämisetua, kuten vähintään 30 euron säästön sähkölaskuun vuodessa, jos asiakkaalla on sekä sähkösopimus että liittymä Oomilta. Yhtiö pyrkii helpottamaan asiakkaiden kokemaa kuormitusta puhelinliittymien jatkuvasta kilpailuttamisesta ja vaihtamisesta.

Iranin konflikti ja energiakriisi korostavat maakaasun ja hiilen haavoittuvuutta, vauhdittaen siirtymää puhtaaseen energiaan

Iranin konflikti ja geopoliittiset shokit korostavat fossiilisten polttoaineiden, kuten maakaasun ja hiilen, haavoittuvuutta. Vaikka osa Euroopan maista turvautui hiileen Ukrainan sodan jälkeen, nykyinen kriisi vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan turvallisuuspoliittisena välttämättömyytenä. Artikkelissa mainitaan maakaasu QatarEnergyn viennin keskeytyksissä ja Bloom Energyn polttokennojen raaka-aineena, sekä hiili Euroopan maiden turvautumisena ja Babcock & Wilcox Enterpr:n perinteisenä toimialana. Uusiutuvan energian ETF-rahastot tarjoavat hajautetun tavan sijoittaa tähän trendiin, mutta niihin liittyy riskejä, kuten korkoriski ja riippuvuus tukipolitiikasta.

Energia-avustukset jatkuvat asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi

Asuinrakennusten energia-avustuksia jatketaan vuonna 2023 yhteensä 98,67 miljoonalla eurolla energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin. Avustukset ovat vauhdittaneet öljylämmityksestä luopumista, lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista sekä ikkuna- ja vedensäästötoimia. Energiakorjauksilla saavutetaan merkittäviä säästöjä lämmitysenergiankulutuksessa ja ilmastopäästöissä, tehden Suomesta energiaitsenäisemmän. Avustusta voivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt, ARA-yhteisöt sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat, ja sen ehtona on rakennuksen energiatehokkuuden paraneminen vähintään 20-30 prosenttia.

Uudenmaan VISIO-kaava esittelee pienydinvoimaa ja muita energiaratkaisuja vihreän siirtymän edistämiseksi

Uudenmaan VISIO-kaavaluonnos esittelee tulevaisuuden energiaratkaisuja, kuten aurinkovoimaa, perinteistä ydinvoimaa ja pienydinvoimaa, osana maakunnan vihreää siirtymää. Kaava on nähtävillä maalis-toukokuussa 2026, ja se käsittelee myös suuria liikennehankkeita, kiertotaloutta ja luontoarvoja. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön antamalla palautetta.

Porvoon Energia hyötynyt toimittaja Rolf Gabrielssonin kokemuksesta

Porvoon Energia on hyötynyt toimittaja Rolf Gabrielssonin osaamisesta, sillä hän on eläkkeelle jäätyään tuottanut sisältöä yhtiön asiakaslehteen ja toiminut viestintäpäällikön sijaisena. Gabrielssonin ura toimittajana alkoi Nesteen tullessa Porvooseen, mikä tarjosi runsaasti aiheita nuorelle toimittajalle ja kuvasi kaupungin kehitystä energiateollisuuden myötä. Artikkeli juhlistaa Gabrielssonin 80-vuotissyntymäpäivää ja kuvaa hänen pitkää uraansa lehtimiehenä sekä aktiivista eläkeläiselämäänsä.

Öljylämmityksen huolto ja nuohous avainasemassa energiansäästössä

Öljyn hinnan nousu korostaa öljylämmitysjärjestelmien säännöllisen huollon ja nuohouksen merkitystä energiatehokkuuden parantamisessa ja energian säästämisessä. Nuohousalan Keskusliiton varapuheenjohtaja Teppo Miettunen korostaa, että säännöllinen huolto parantaa lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta, vähentää öljynkulutusta ja lämmityskustannuksia sekä lisää paloturvallisuutta. Jo yhden millimetrin nokikerros heikentää lämmönsiirtoa viidellä prosentilla, joten nuohous on keskeinen keino varmistaa laitteiden energiatehokas toiminta. Ennakoiva huolto auttaa myös havaitsemaan viat ajoissa ja pidentää laitteiston käyttöikää.

Uusi kerrostalo Ranta-Tampellaan panostaa energiatehokkuuteen

Tampereen Ranta-Tampellaan rakennetaan uusi Asunto oy Tampereen Näsinsäde -niminen kerrostalo, jossa panostetaan energiatehokkuuteen. YIT:n rakentama yhdeksänkerroksinen talo valmistuu joulukuussa 2026 ja se sijoittuu A-energialuokkaan. Energiatehokkuutta edistävät muun muassa katolle asennettava aurinkosähköjärjestelmä, vesikiertoinen lattialämmitys ja huoneistokohtaisesti säädettävä viilennys. Hankkeen arvo on yli 17 miljoonaa euroa.

Kaukolämpötyöt ruuhkauttavat liikennettä Turun keskustassa

Kaukolämpötyöt Turun Linnankadun ja Aurakadun risteyksessä aiheuttavat liikennehäiriöitä 10. huhtikuuta saakka. Työt alkoivat tänään ja ruuhkauttavat liikennettä erityisesti ruuhka-aikoina. Ajokaistoja on poissa käytöstä ja Linnankadulla kääntyminen Auransillan suuntaan on estetty. Nämä kaukolämpötyöt liittyvät kaupungintalon korttelin mittavaan saneerausurakkaan.

Vantaan jätevoimala tehostaa energiantuotantoa uudella lumensulatuslaitoksella

Vantaalle suunnitellaan suurta lumensulatuslaitosta jätevoimalan viereen. Laitos sulattaisi yli miljoona kuutiota lunta talvessa, mukaan lukien Helsingin kantakaupungista aurattua lunta, jota nykyään kaadetaan mereen. Tämä käytäntö kielletään lailla toukokuusta 2028 alkaen. Lumet sulatettaisiin kaukolämpöverkon paluuvedellä, mikä tehostaisi viereisen jätevoimalan energiantuotantoa hyödyntämällä savukaasujen lämpöenergiaa tehokkaammin kylmemmän paluuveden avulla.

Sähköyhtiöiden tehomaksu voi nostaa sähkölaskuja, mutta tasaisella kulutuksella voi säästää

Sähköyhtiöt voivat ottaa käyttöön tehomaksun sisältäviä sähkönsiirtosopimuksia, jotka voivat nostaa paljon sähköä kuluttavien kotitalouksien laskuja. Energiavirasto on antanut määräykset tehomaksun toimintaperiaatteista, ja siirtymäaika kestää vuoden 2029 alkuun. Tehomaksu perustuisi kulutuksen keskitehoon, ja se kannustaa kuluttajia porrastamaan sähkönkäyttöä tasaisemmin, jotta sähköverkon kuormitus olisi ennakoitavampaa ja sähköyhtiöt voivat välttää turhia investointeja. Sähköyhtiöiden on kuitenkin tarjottava pienasiakkaille myös sopimuksia ilman tehomaksua.

Keravan Energia mukana pienydinvoimalahankkeessa

Keravan Energia on solminut aiesopimuksen Steady Energy -yrityksen kanssa pienydinvoimalan rakentamisesta, mikä voi olla todellisuutta jo lähitulevaisuudessa. Pienydinvoimaloita suunnitellaan kaukolämmön tuotantoon, ja ne voivat täydentää Suomen energiantuotantoa tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden rinnalla. Fortum seuraa pienydinvoimalakehitystä ja on investoinut Steady Energyyn, vaikka pitääkin sähkön hintaa Suomessa liian matalana suurille ydinvoimalainvestoinneille. Helsingissä on jo pitkällä pienydinvoimalasuunnitelmat, ja ensimmäinen laitos voisi olla valmis 2030-luvun alussa.

Keuruun Sähkö mainittu kiistanalaisessa tuulivoimahankkeessa

Keuruun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Eveliina Kangasniemi vastustaa Lehmikorven tuulivoimahanketta, johon liittyy epäilyjä rakenteellisesta korruptiosta. Kansainvälisessä omistuksessa oleva Pohjan Voima Oy suunnittelee Keuruun Lehmikorpeen teollista tuulivoiman tuotantoaluetta, josta on luvattu merkittäviä rahasummia Keuruun kaupungille ja Keuruun Sähkölle. Kangasniemen mukaan hankkeen valmisteluun on osallistunut tuulivoimayhtiön edustajia tavalla, joka on hyvän hallintotavan vastaista ja täyttää korruption tunnusmerkit. Keuruun kaupunginvaltuusto päättää hankkeen toteutuksesta maaliskuussa.

Rauman Energia Oy:n hallintomalliin muutoksia

Rauman kaupunki aikoo muuttaa tytäryhtiöidensä, mukaan lukien Rauman Energia Oy:n, hallintomallia. Uuden periaatteen mukaan kaupunki ei enää nimittäisi omia viranhaltijoitaan tytäryhtiöiden hallituksiin jääviyskysymysten välttämiseksi. Viranhaltijat korvataan kunnallisilla luottamushenkilöillä, ja muutokset on tarkoitus toteuttaa kevään vuosikokouksissa.

Helsingin sähköntarve tuplaantuu lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden myötä

Helsingin sähköntarve on kaksinkertaistumassa 2020-luvulla, mikä johtuu pääasiassa suljettujen hiilivoimaloiden korvaamisesta sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla. Nämä teknologiat vastaavat lähes kokonaan kaupungin sähköntarpeen kasvuun lähivuosina. Helen Sähköverkko ja Fingrid joutuvat tekemään merkittäviä investointeja sähköverkkoihin vastatakseen tähän kasvavaan kysyntään, mikä voi vaikuttaa asiakkaiden sähkönsiirtohintoihin. Lisäksi laivaliikenteen sähköistyminen lisää sähköntarvetta.

Turve Suomen huoltovarmuuden ja energiankulutuksen ytimessä

Artikkelissa korostetaan turpeen historiallista merkitystä Suomelle lämmönlähteenä ja työllistäjänä. Siinä kritisoidaan turpeen käytön poliittisia rajoituksia ja sitä, että kotimaista turvetta viedään ulkomaille samalla kun energiaa tuodaan muualta. Kirjoittaja vaatii turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi ja sen poistamista päästökaupan piiristä huoltovarmuuden ja edullisen kotimaisen energian turvaamiseksi.

Pudasjärven entinen turvetuotantoalue ehdolla aurinkovoiman tuotantoon

Pudasjärven kaupunginhallitus käsitteli Syrjäsuon entisen turvetuotantoalueen soveltuvuutta uusiutuvan energian, erityisesti aurinkovoiman, tuotantoon. Alueella on ollut turvetuotantoa vielä vuonna 2023. Tavoitteena on sujuvoittaa hankkeiden lupamenettelyjä ja lisätä uusiutuvan energian osuutta Suomessa. Ehdotetut alueet, kuten Syrjäsuo, voivat houkutella uusiutuvan energian toimijoita helpomman lupamenettelyn vuoksi ja tuoda työpaikkoja.

Kaukolämpövuoto Rovaniemellä jätti satoja ilman lämpöä

Rovaniemen kaukolämpöverkostossa tapahtui suuri vuoto Ounasrinteentiellä, mikä aiheutti 20 metriä korkean vesipatsaan ja runsaasti vesihöyryä. Vuodon vuoksi lähes 400 kaukolämmön asiakasta oli ilman lämmitystä ja lämmintä käyttövettä. Napapiirin energia ja vesi on aloittanut korjauksen, ja lämmöt arvioidaan palautuvan asiakkaille yön aikana.

Keravan Energia rakentaa uuden toimitalon Keravalle

Keravan Energia rakentaa uuden viisikerroksisen toimitalon Keravan aseman ratapihan tuntumaan, jonka on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi toimitalo korvaa 1980-luvulla rakennetun vanhan toimitalon ja vastaa yhtiön kasvaneisiin toiminnallisiin tarpeisiin. Rakennukseen tulee muun muassa henkilöstöravintola ja kuntosali, ja sille haetaan LEED Gold -sertifikaattia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto korostaa uuden pääkonttorin olevan työkalu, joka tukee modernia työntekoa ja vastaa tulevaisuuden energia-alan vaatimuksiin.

Kristiina vaatii lisäselvityksiä vetyputken ympäristövaikutuksista

Kristiinassa kaupunginhallitus on antanut lausuntonsa Suomeen suunnitellun kansallisen vedyn siirtoverkon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Vaikka kaupunki puoltaa vetyputkea, se vaatii lisäselvityksiä putken vaikutuksista maataloustuotantoon, erityisesti perunanviljelyyn. Kristiina ei halua vetyputken reitin kulkevan Lapväärtin ja Tiukan läpi.

Lähi-idän kriisi uhkaa Suomen talouskasvua ja voi nostaa sähkön hintaa

Lähi-idän tilanteen pitkittyminen voi romuttaa Suomen talouskasvun ja johtaa taantumaan, sillä öljyn ja maakaasun hintojen nousu vaikuttaa laajasti talouteen. Kohonneet energianhinnat näkyvät polttoaineen ja tavaroiden hinnoissa, ja voivat välillisesti vaikuttaa myös sähkön hintaan. Tämä voi johtaa inflaatioon ja korkojen nousuun, mikä heikentäisi asuntovelallisten ja rakennusteollisuuden tilannetta. Vaikutukset voivat muistuttaa vuoden 2022 energiakriisiä, mutta Euroopan parantunut energiaomavaraisuus voi lieventää niitä.

Vinkkejä energiatehokkaaseen puunpolttoon

Artikkeli opastaa puun oikeaoppiseen polttamiseen tulisijassa energiatehokkuuden maksimoimiseksi ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Keskeistä on käyttää kuivaa ja pieneksi pilkottua puuta, välttää käsiteltyä puuta ja jätteitä, sekä varmistaa palamisen oikea lämpötila ja ilmansaanti. Oikeilla polttotekniikoilla voidaan saavuttaa maksimaalinen lämmöntuotto ja energiansäästö.

Nurmijärven Sähkö investoi sähkökattiloihin hiilidioksidivapaan kaukolämmön tuotantoon

Nurmijärven Sähkö on investoinut 3 megawatin sähkökattilakokonaisuuteen Rajamäen lämpölaitoksen yhteyteen vastatakseen sähkömarkkinoiden muutoksiin ja tuulivoiman yleistymiseen. Tämä Finessin toteuttama avaimet käteen -ratkaisu otettiin käyttöön vuoden 2025 lopulla, ja vastaava kattila on tulossa Kirkonkylän lämpölaitokselle vuonna 2026. Tavoitteena on siirtyä kohti palamatonta ja hiilidioksidivapaata kaukolämmön tuotantoa hyödyntämällä uusiutuvaa sähköä tehokkaasti erityisesti silloin, kun sähkön markkinahinta on alhainen.