Kokkolan Energiaverkkojen voimalinjahanke etenee YVA-prosessin osalta Flexensin konkurssista huolimatta

Kokkolan Energiaverkkojen liiketoimintajohtaja Markus Kekolahti kommentoi uuden voimalinjan rakentamisen tilannetta Kokkolan suurteollisuusalueelle. Flexensin vetytehdashankkeen kaaduttua emoyhtiön konkurssiin, voimalinjan rakentaminen on toistaiseksi jäissä. Kokkolan Energiaverkkojen kuitenkin jatkaa hankkeen YVA-selostuksen (ympäristövaikutusten arviointi) loppuun viemistä itsenäisesti, ja tehdyt suunnitelmat säilyvät tulevaisuuden varalle. Kekolahti uskoo sähkönsiirron tarpeen kasvavan edelleen Kokkolan alueella.

Porvoon Energia luopuu vanhasta yhteistuotantolaitoksesta ja investoi sähköiseen lämmöntuotantoon

Porvoon Energia on poistamassa vanhemman sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa käytöstä Tolkkisissa, koska sähköntuotanto yhteistuotannolla on muuttunut heikosti kannattavaksi. Yhtiö pyrkii vähentämään puun polttoa ja lisäämään sähkön käyttöä lämmön tuotannossa, suunnitellen investointeja lämpöpumppulaitokseen ja sähkökattiloihin. Muutos heijastaa laajempaa trendiä Suomen energiayhtiöissä, joissa fossiilitonta yhteistuotantokapasiteettia ollaan poistamassa markkinamuutosten ja alhaisten sähkönhintojen vuoksi, mikä herättää huolta sähköjärjestelmän kriisinsietokyvystä.

Suomen Voima Oy:n tuulivoimahanke etenee Kemijärvellä

Suomen Voima Oy suunnittelee kahdeksan uuden tuulivoimalan rakentamista Kemijärven koillisosaan Rokamo-Nälkämän alueelle. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä lokakuun loppuun asti, ja yleisötilaisuuksia järjestetään Kemijärvellä ja Sallassa. Puolustusvoimat on antanut hankkeelle myönteisen lausunnon. Hanke sisältää myös sähköaseman ja 110 kV:n voimajohdon rakentamisen. Vaikka hankkeella on kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia poronhoitoon, Suomen Voima Oy arvioi voimaloiden olevan osittain tuotantokäytössä vuosina 2028-2029.

Keuruun Energia sai tavoitteensa täytettyä sähkökuorma-autohankkeessa

Keuruun Energia osallistui Keuruun TKI-keskuksen tutkimus- ja kehitystyöhön sähkökuorma-autojen muuntamiseksi sähkökäyttöisiksi. Yhtiö oli kiinnostunut erityisesti sähkön varastointiin ja autojen lataamiseen liittyvistä mahdollisuuksista, ja sen tavoitteet täyttyivät hankkeessa. Vaikka liiketoiminnaksi asti selvitykset eivät vielä jalostuneet, Keuruun Energian toimitusjohtaja Esa Koivula uskoo sähkön akkuvarastoinnin ja akkujen lataamisen kehittyvän jatkuvasti ja tarjoavan tulevaisuudessa liiketoimintamahdollisuuksia.

Kymenlaakson Sähkö Oy teki vahvaa tulosta ja investoi uusiutuvaan energiaan sekä verkon kehitykseen

Kymenlaakson Sähkö Oy:n konsernin liikevaihto oli elokuun loppuun mennessä 69,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14,0 miljoonaa euroa. Yhtiö investoi tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokohteisiin, kuten Lestijärven tuulivoimapuistoon ja Heininevan aurinkovoimapuistoon, kasvattaen hiilineutraalia sähköntuotantoa. Kaakon Alueverkon hankinta vahvistaa yhtiön asemaa suurjännitteisen sähköverkon omistajana ja kehittäjänä. Sähköverkon toimitusvarmuutta parannetaan maakaapeloinnilla ja muilla verkostoinvestoinneilla, joiden arvo on noin 26 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Tuulivoiman vesistövaikutukset ja sosiaalinen hyväksyttävyys esillä vesiparlamentissa

Artikkeli käsittelee tuulivoiman rakentamisen vesistövaikutuksia, jotka eivät ole vielä täysin tunnettuja. Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission järjestämässä vesiparlamentissa käsitellään energiasiirtymän tietotarpeita ja vaikutuksia, erityisesti maalle rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutuksia hydrologiaan ja vesien laatuun. TURRI-hankkeen esittelyssä kerrotaan, että tuulivoimalaalueiden, sähkönsiirtolinjojen ja tiestön rakentaminen voi vaikuttaa pintavesiin ja ravinnekuormitukseen. Lisäksi seminaarissa pohditaan, miten tuulivoimahankkeista voi kehittää sosiaalisesti hyväksyttävämpiä.

Konecranes esittelee vety- ja sähkökäyttöisiä kontinkäsittelyratkaisuja

Konecranes esittelee vetypolttokennokäyttöisen konttilukkinsa ja sähkökäyttöisiä ratkaisujaan TOC Americas 2025 -tapahtumassa Panamassa. Vetypolttokennokäyttöinen konttilukki on merkittävä edistysaskel raskaiden materiaalinkäsittelylaitteiden kehityksessä, ja sen testitulokset ovat lupaavia. Yhtiö pyrkii tarjoamaan täyssähköisiä versioita kaikista satamavalikoimansa tuotteista vuoteen 2026 mennessä osana Ecolifting-hankettaan, edistäen liikenteen sähköistämistä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja.

Hallitus neuvottelee tuulivoiman etäisyyksistä osana laajempaa poliittista pakettia

Hallituspuolueet neuvottelevat taksiuudistuksen yhteydessä myös tuulivoimaloiden etäisyyksistä asutuksiin nähden. Tämä on osa laajempaa poliittista 'lehmänkauppaa', jossa eri lakiesityksiä ja kiistakysymyksiä yhdistetään omien tavoitteiden läpiviemiseksi. Tuulivoimaan liittyvät kysymykset ovat osa hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa, jonka valmistuminen on viivästynyt ja herättänyt erimielisyyksiä puolueiden kesken, erityisesti hiilineutraaliustavoitteen osalta.

Suomalaisia yrityksiä kannustetaan energiatehokkuussopimuksiin

Suomalaisia yrityksiä haastetaan liittymään energiatehokkuussopimuksiin, jotka ovat vapaaehtoinen järjestelmä EU-direktiivin velvoittaman energiatehokkuuden parantamiseksi. Järjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1997, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuonna 2026 jatkuen vuoteen 2035. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kannustaa yrityksiä mukaan välttääkseen jäykemmän regulaation ja korostaa, että vaikka sähkönkulutus voi kasvaa, energiaa tulee käyttää järkevästi. Energiatehokkuus on tärkeää myös ilmastosyistä, vaikka Suomessa vähäpäästöisen sähkön käyttöä lisäämällä voidaan vähentää liikenteen ja teollisuuden päästöjä.

Pienydinvoimalat esillä Vihreiden mahdollisena vaaliteemana vuoden 2027 eduskuntavaaleissa

Artikkeli ennustaa vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja analysoi puolueiden mahdollisia teemoja. Se ehdottaa, että Vihreiden tulisi laajentaa teemavalikoimaansa ilmastonmuutoksesta turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja pienydinvoimaloihin vastatakseen äänestäjien nykyisiin huoliin. Artikkeli myös arvioi Perussuomalaisten ja Keskustan menestymismahdollisuuksia maailmanpoliittisen turbulenssin keskellä.

Ydinvoimalatyömaan moduulitalot ratkovat Lapin asuntopulaa

Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalatyömaata varten alun perin rakennetut, mutta käyttämättömäksi jääneet moduulirakennukset helpottavat nyt Lapin ja Rovaniemen asuntopulaa. Nämä moduulitalot, joissa on pieniä huoneita ja yhteiset tilat, pystytetään nopeasti esimerkiksi Ylläkselle sesonkityöntekijöiden majoitukseksi. HVM Infran toimitusjohtaja Teemu Södön mukaan rakennukset ovat hyvin eristettyjä ja niiden käyttöikä on jopa 50 vuotta, ja ne lämpiävät sähköllä, lämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla.

Hanhikiven ydinvoimalatyömaan moduulit ratkovat Lapin asuntopulaa

Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalatyömaata varten rakennetut, mutta käyttämättömäksi jääneet moduulirakennukset helpottavat nyt Lapin turistikeskusten ja Rovaniemen asuntopulaa. HVM Infran toimitusjohtaja Teemu Södön mukaan moduulirakentaminen on nopea tapa rakentaa, ja Ylläkselle on nousemassa lähes 150 yhden hengen huonetta sisältävää majoitustilaa. Nämä tilapäismajoitukseksi tarkoitetut huoneet ovat edullisempia kuin yksiöt ja ne on suunniteltu sesonkityöntekijöiden tarpeisiin. Rakennukset ovat hyvin eristettyjä ja niiden käyttöikä on jopa 50 vuotta.

Caruna ja Hitachi Energy sopimukseen muuntajatoimituksista, VEO toimittaa SF6-vapaita kojeistoja

Caruna on solminut merkittävän puitesopimuksen Hitachi Energyn kanssa, joka käsittää 20 muuntajan ja yhden reaktorin toimituksen sähköasemahankkeisiin ympäri Suomea vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäiset toimitukset Carunan sähköasemille Espoossa, Keski-Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa tapahtuvat vuoden 2027 lopussa. Lisäksi VEO toimittaa SF6-vapaita kojeistoja Carunan uudelle sähköasemalle Espoon Finnossa, mikä korostaa ympäristöystävällisten ratkaisujen merkitystä.

Akkukontit yleistyvät ja muuttavat maankäyttöä energiantuotannossa

Akkukonttien maanvuokraus on yleistynyt nopeasti vuonna 2025, ja ne ovat sähköenergian varastointiyksiköitä, jotka tasoittavat uusiutuvien energiamuotojen vaihteluita. Ne parantavat sähkön saatavuutta ja vakauttavat hintavaihteluita, mikä on kriittistä Suomen siirtyessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. MTK korostaa, että maanomistajien tulee olla huolellisia ja aktiivisia akkukonttisopimusten kanssa, jotka tarjoavat myös vuokratuloja.

Alajärven Sähkö osallistui Toholammin sähkökilpailutukseen

Toholammin kunnanhallitus on valinnut Korpelan Energia Oy:n sähköenergian toimittajaksi vuosille 2026–2027. Tarjouskilpailuun osallistui neljä toimijaa, ja Alajärven Sähkö Oy jätti tarjouksen 59,14 €/MWh. Korpelan Energia Oy:n tarjous oli edullisin, 54,23 €/MWh.

Uusi sirulaser parantaa datakeskusten energiatehokkuutta ja tiedonsiirtoa

Columbian yliopiston tutkijat ovat kehittäneet sirulle integroidun monivärisen, korkean tehon laserin, joka voi merkittävästi parantaa datakeskusten energiatehokkuutta ja suorituskykyä. Tämä uusi teknologia, joka tuottaa taajuuskamman, mahdollistaa useiden tiedonsiirtokanavien käytön yhdellä kompaktilla valonlähteellä, vähentäen tilantarvetta ja energiankulutusta. Kehitys voi mullistaa tiedonsiirron infrastruktuuria ja laajentaa sovelluksia kannettaviin spektrometreihin ja kvanttisensoreihin, edistäen energiansäästöä ja tehokkuutta eri aloilla.

Mercedes-Benzin ELF-konsepti esittelee sähköautojen roolia energiavarastoina ja osana älykästä energiajärjestelmää

Mercedes-Benzin ELF-konsepti on liikkuva latauslaboratorio, joka esittelee sähköautojen kykyä toimia energiavarastoina ja integroitua älykkääseen energiajärjestelmään. ELF mahdollistaa kaksisuuntaisen latauksen, jolloin auto voi sekä ottaa vastaan sähköä että palauttaa sitä takaisin taloon, sähköverkkoon tai laitteisiin. Konsepti tutkii myös erittäin nopeita lataustekniikoita, kuten Megawatt Charging Systemiä, sekä langattomia ja automatisoituja latausratkaisuja. Mercedes-Benz aikoo tuoda kaksisuuntaisen latauksen palveluita markkinoille jo ensi vuonna, ja ELF edustaa yhtiön visiota sähköisestä tulevaisuudesta, jossa auto on osa laajempaa energiaekosysteemiä.

Auris Energian biokaasuhanke etenee Säkylässä – tuotanto alkaa 2028

Auris Energian biokaasulaitoshanke Säkylässä etenee prosessisuunnitteluun, ja tuotannon on määrä alkaa vuonna 2028. Laitos tuottaa vuosittain noin 130 gigawattituntia uusiutuvaa biokaasua paikallisista sivuvirroista. Hanke vahvistaa alueen huoltovarmuutta, tukee kiertotaloutta ja luo työpaikkoja. Auris Energia järjestää infotilaisuuden hankkeesta Säkylässä.

Ilomantsin aktiivihiilitehdas tuottaa kaukolämpöä sivutuotteena

Ilomantsin aktiivihiilitehdas on merkittävä toimija alueen energiantuotannossa, sillä syksystä 2023 lähtien kaukolämpöverkko on saanut lämpönsä tehtaan sivutuotteena syntyvästä lämmöstä. Tehdas valmistaa aktiivihiiltä pääasiassa turpeesta, mutta myös puuta käytetään raaka-aineena. Aktiivihiilen tuotantoprosessiin kuuluu pelletin hiiletys yli 1000 celsiusasteen lämpötilassa, ja se on tärkeä vientituote Euroopan markkinoille. Neova Oy omistaa tehtaan, ja se on 50,1-prosenttisesti valtion omistama.

Susien reviiri tuo uusia haasteita Takajärven tuulivoimahankkeelle

Kokemäen Takajärven tuulivoimahankkeen vastustajat ovat saaneet uuden argumentin susien kanta-arviosta. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan suunniteltu tuulipuistoalue on nyt susilauman reviirin ydinaluetta, mikä tekee hankkeen aiemmasta ympäristövaikutusten arvioinnista vanhentuneen. Alueen maanomistajat ovat jo kieltäytyneet sopimuksista Myrsky Energia oy:n kanssa, mikä on vähentänyt suunniteltujen tuulimyllyjen määrää. Kirjoittaja vastustaa tuulipuiston rakentamista tähän maisemaan Sääksjärven ja Puurijärven kansallispuiston väliin.

Muovitech vahvistaa asemaansa maalämpöalalla Geoheat-kaupalla

Muovitech Finland Oy on ostanut Geoheat Oy:n liiketoiminnan vahvistaakseen asemaansa keskisyvien ja syvien maalämpökaivojen asiantuntijana. Kaupan myötä Muovitech laajentaa palveluvalikoimaansa sisältäen asennus- ja huoltoliiketoiminnan, ja se tukee yhtiön strategiaa olla edelläkävijä maalämpöalalla. Tämä yrityskauppa mahdollistaa Muovitechin vastaamaan paremmin kasvavaan kysyntään ja kehittämään tuotteitaan tehokkaammin asiakkaiden tarpeisiin.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy korostaa luontoarvoja toiminnassaan

Kymenlaakson Sähköverkko Oy on julkaissut verkkosivuillaan tiedon luontoarvojen huomioimisesta toiminnassaan. Yhtiö kertoo kiinnittävänsä erityistä huomiota yhtenäisten metsäalueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen linjoja suunnitellessaan. Suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

Ese-Tekniikka Oy asensi juhlavuoden valoteoksen Mikkeliin

Ese-konsernin 125-vuotisjuhlavuosi huipentuu valoteokseen Mikkelissä Mannerheimintie 10:n seinillä. Ese-Tekniikka Oy vastasi valoteoksen asennuksesta, joka on nähtävillä viikon 43 loppuun asti. Valoteos juhlistaa konsernin historiaa, joka alkoi Mikkelin katuvaloista, ja se on sijoitettu rakennukseen, joka äänestettiin Länsi-Savon toimesta Mikkelin rumimmaksi vuonna 2023.

Aurinkovoimala suunnitteilla Riikinnevan jätepenkalle – Savon Voima Verkko Oy mukana suunnittelussa

Leppävirran Riikinnevan jätekeskuksen entiselle jätepenkalle suunnitellaan viiden hehtaarin aurinkovoimalaa. Paneelit rakennetaan kelluvina, jotta ne eivät riko vanhaa kaatopaikkaa suojaavaa kapselointia. Voimala liitetään olemassa olevaan sähköasemaan, ja Savon Voima Verkko Oy on huomauttanut muiden hankkeiden vaikutuksista sähköverkkoon, korostaen suunnitelmien yhteensovittamisen tarvetta verkkoyhtiön kanssa. Hanke vaatii yleiskaavasta poikkeamisen ja rakennusluvan.

Kemijärven pumppuvoimalakiista ja sähkön hinta

Kemijärven kaupunginhallitus ei esitä puheenjohtajiston erottamista, mutta kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen. Kiistan taustalla on epäluottamus hallituksen puheenjohtaja Heikki Nivalaa kohtaan, joka käytti otto-oikeutta elinvoimalautakunnan päätökseen koskien Askanaavan pumppuvoimalaa. Pumppuvoimalat tasoittaisivat sähkön hinnan vaihteluita pumppaamalla vettä korkean sähkön hinnan aikana.

Pörssisähkön miinustunnit vähenevät, mutta hintavaihtelut jatkuvat

Pörssisähkön miinustuntien määrä on vähentynyt Suomessa tänä vuonna verrattuna edellisvuosiin. Energiateollisuuden asiantuntija Janne Kauppi arvioi syiksi sähkökattiloiden lisääntyneen käytön ja tuulivoiman tuotannon joustavuuden. Fingridin Maarit Uusitalo toteaa tuulivoiman tuottajien pyrkivän välttämään sähkön tuottamista miinuksella. Vaikka miinustunnit ovat vähentyneet, sähkön hintavaihtelut jatkuvat, ja viime viikolla nähtiin pörssisähkön vuoden huippuhinta.

Kontiolahden aurinkovoimalahankkeen kohtalo vaakalaudalla konkurssin ja laskusuhdanteen vuoksi

Kontiolahden Kyyrönsuolle suunniteltu suuri aurinkovoimala ei toteudu alkuperäisessä laajuudessaan, sillä hankeyhtiö Better Energy ajautui yrityssaneeraukseen ja sen Suomen-maayhtiö konkurssiin. Konkurssipesä etsii nyt uutta toteuttajaa voimalalle ja myy osan hankkeeseen kaavaillusta maa-alasta. Jos ostajaa ei löydy loppuvuoden aikana, hanke kuopataan, sillä aurinkovoimahankkeet elävät tällä hetkellä laskusuhdannetta.

Metsä Boardin 250 miljoonan euron luottolimiitti sidottu energiatehokkuustavoitteisiin

Metsä Board on allekirjoittanut 250 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, jonka marginaali on sidottu yhtiön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteisiin. Tavoitteisiin kuuluu energiatehokkuuden parantaminen 10 prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä luottolimiitti tukee Metsä Boardin siirtymää kohti fossiilitonta tuotantoa ja jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista, vahvistaen samalla yhtiön taloudellista asemaa ja joustavuutta.

Herrfors avustaa Larsmon liikenneonnettomuuspaikalla

Herrfors oli paikalla Larsmossa tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa, jossa säiliöauto ajautui ojaan. Onnettomuus tapahtui maanantai-iltapäivänä Holm-liikenneympyrän kohdalla Norra Larsmovägenillä. Tie on suljettu ja liikennettä ohjataan kiertoteille, ja Herrfors on tuonut paikalle nostolavan avustamaan tilanteessa.

Lämpöpumppujen vaihtomarkkina käynnistyy Suomessa – alan historiaa ja tulevaisuuden näkymiä

Suomen lämpöpumppumarkkinoilla on avautumassa merkittävä vaihtomarkkina, sillä noin 20 000–30 000 maalämpöpumppua on elinkaarensa päässä. Tämä kehitys on jo nähty Ruotsissa, missä huolto- ja vaihtomarkkina muodostaa yli puolet koko markkinasta. Artikkelissa kerrotaan lämpöpumppualan historiasta Suomessa 1980-luvulta alkaen ja Jussi Hirvosen roolista alan kehityksessä. Lisäksi käsitellään huoltomarkkinan haasteita, kylmäainemuutoksia (erityisesti propaanin yleistymistä) ja uusien invertterisäätöisten pumppujen tehokkuutta. Hirvonen korostaa huoltosopimusten merkitystä ja ennustaa kylmäpuolen tekijöiden pulasta.

Kaukolämpötyöt sulkevat Rantakadun Suomussalmella

Suomussalmen Rantakatu suljetaan maanantaista 20. lokakuuta alkaen kaukolämpötöiden vuoksi. Töiden aikana rakennetaan uusi kaukolämpöliittymä Alvarin tiloja varten. Jalankulkijoita pyydetään kiertämään työmaa-alue, ja töiden arvioidaan valmistuvan tämän viikon aikana.

Tampereen Energia nostaa kaukolämmön hintaa vuodenvaihteessa

Tampereen Energia nostaa kaukolämmön hintaa vuodenvaihteessa 1,9 prosenttia sekä energia- että tehomaksujen osalta. Tämä korotus koskee koko Tampereen Energian kaukolämpöverkon aluetta Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Keskikokoisessa kerrostaloyhtiössä hinta nousee noin euron kuukaudessa, rivitaloyhtiössä 1,60 euroa ja pientalossa 3,50 euroa kuukaudessa. Korotuksen syynä ovat yleinen kustannustason nousu, kasvaneet työ- ja materiaalikulut sekä korkeat polttoaineiden hinnat.

Webinaari tarjoaa työkaluja kuntien energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen

Artikkeli käsittelee tulevaa webinaaria, joka tarjoaa kunnallisille päättäjille ja viranhaltijoille työkaluja ja tietoa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Webinaarissa keskitytään energiatehokkuus- ja ilmastotoimiin, esitellään Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS) ja Hinku-verkosto sekä käsitellään strategista johtamista ja rahoituspalveluita. Tavoitteena on edistää vaikuttavaa ja taloudellista ilmastotyötä kunnissa.

Ilmatar luopuu Perhon hybridihankkeesta, energiavarasto mukana

Ilmatar Energy Oy luopuu osuudestaan Perhon Honkahuhdan hybridihankkeessa, joka sisältää tuulivoimaloita, aurinkovoima-alueita ja varauksen energiavarastolle. Ilmatar myy osuutensa Pohjan Voimalle, mutta hanke jatkuu omistuspohjan muutoksista huolimatta. Perhon Tuuli Oy, joka kehittää hanketta, on ollut Ilmattaren ja Pohjan Voiman yhteisomistuksessa. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja kaavaehdotusta ollaan laatimassa.

Leppäkosken Sähkön uusi toimitusjohtaja Jukka Rajala luottaa yhtiön itsenäisyyteen ja jatkuviin investointeihin

Leppäkosken Sähkön uusi toimitusjohtaja Jukka Rajala uskoo yhtiön jatkavan itsenäisenä ja paikallisena toimijana tulevaisuudessakin. Yhtiö investoi vuosittain noin 6,5 miljoonaa euroa sähköverkon kehittämiseen, erityisesti maakaapelointiin, josta puolet on jo valmiina. Rajala korostaa, että Leppäkosken Sähkön siirtohinnat ovat kohtuulliset ja suunnitelmissa ei ole niiden nostamista. Lisäksi yhtiö on vaihtamassa 30 000 sähkömittaria kolmen vuoden urakassa.

Fotoniikka mullistaa energiatehokkuuden ja energiansäästön

Professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistosta esittelee fotoniikan roolia energiatehokkaassa yhteiskunnassa. Fotoniikka, valoon perustuva teknologia, mahdollistaa merkittäviä energiansäästöjä esimerkiksi LED-valaistuksessa ja aurinkopaneeleissa. Se myös parantaa energiatehokkuutta älykkäiden sensoreiden ja automaation avulla, jotka ohjaavat lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta kulutuksen mukaan. PREIN-lippulaiva kehittää tätä teknologiaa Suomessa, ja Saarinen korostaa fotoniikan merkitystä tulevaisuuden energiamuotona ja teollisuuden peruspilarina.

Venäjä iskenyt hiilikaivokseen ja energialaitokseen Ukrainassa

Venäjän joukot ovat iskeneet hiilikaivokseen Ukrainan Dnipropetrovskin alueella, mikä on neljäs hyökkäys ukrainalaiseen hiilikaivokseen kahden kuukauden aikana. Iskuista huolimatta lähes 200 kaivoksen työntekijää saatiin evakuoitua loukkaantumatta. Lisäksi Venäjä iski energialaitokseen Tšernihivin alueella, aiheuttaen sähkökatkoksia noin 55 000 asiakkaalle.

Uusiutuva sähkö ja vety avainasemassa Suomen energiatulevaisuudessa

LUT-yliopiston dekaani Olli Pyrhönen korostaa uusiutuvan sähkön varastoinnin tärkeyttä, jotta tuotannon buumi voi jatkua. Hän mainitsee vedyn olevan helpoin kemiallinen varasto sähkölle. Suomella on merkittävä potentiaali tuottaa uusiutuvaa sähköä, erityisesti tuulivoimaa, ja tutkimushankkeet selvittävät uusien sähkö- ja vetyinfrastruktuurien rakentamista. Yliopisto tutkii myös mahdollisuuksia yhdistää itärajan tutkavalvontaa tuulivoimarakentamiseen Itä-Suomessa.

Sasky suunnittelee Kokemäen kasvihuoneiden energiatehokkuuden parantamista

Sasky suunnittelee investointiensa lykkäämistä vuodella, mutta vuosien 2027 ja 2028 taloussuunnitelmissa on Kokemäen kasvihuoneiden energiatehokkaan oppimisympäristön suunnittelu ja toteutus. Vanhat kasvihuoneet, jotka ovat käyttöikänsä päässä ja joiden tekniikka on vanhentunutta, vaativat peruskorjausta tai uusien rakentamista. Oppilaitos pohtii aktiivisesti eri vaihtoehtoja energiansäästön ja kestävän kehityksen näkökulmasta, mukaan lukien pienemmän neliömäärän mahdollisuutta kasvihuoneissa. Myös asuntolan peruskorjaus on suunnitteilla.

Nuorten itsenäistyminen ja sähkön hinnan vaikutus arkeen

Artikkeli käsittelee kolmen nuoren, Veetin, Lotan ja Einon, kokemuksia muutosta omilleen. Veeti kertoo seuraavansa pörssisähkön hintoja ja välttävänsä pesukoneen käyttöä hintojen ollessa korkealla säästääkseen rahaa. Lotta puolestaan mainitsee vanhempiensa neuvoneen häntä soittamaan sähkösopimuksesta muuton yhteydessä. Nämä maininnat osoittavat, kuinka sähkön hinta ja sähkösopimukset ovat osa nuorten itsenäistymisen ja taloudenhallinnan haasteita.

Nuoret opiskelijat ja arjen haasteet: Sähkön hinta ja sopimukset osana itsenäistymistä

Artikkelissa nuoret aikuiset kertovat kokemuksistaan itsenäistymisestä ja muuttamisesta opiskelupaikkakunnille. Oona Laine, 20, Varkaudesta Tampereelle muuttanut opiskelija, kertoo seuraavansa pörssisähkön hintoja ja harkitsevansa pyykinpesua niiden mukaan. Lotta Pallaste, 19, Helsingistä Lappeenrantaan muuttanut, mainitsee vanhempiensa neuvoneen häntä tekemään sähkösopimuksen. Eino Juntunen, 21, Jyväskylästä Helsinkiin muuttanut, keskittyy opiskelijaelämään ja arjen hallintaan.

Afrikka-yliopisto hyödyntää aurinkovoimaa sähkökatkosten poistamiseen ja yhteisön hyväksi

Zimbabwen Afrikka-yliopisto on ottanut käyttöön oman aurinkovoimalan, joka on parantanut opiskelijoiden elämää poistamalla sähkökatkokset ja dieselgeneraattoreiden käytön. Voimala tuottaa merkittäviä säästöjä yliopiston energiakustannuksissa ja edistää ympäristön puhtautta. Yliopisto jakaa ylijäämäsähköä myös ympäröiville yhteisöille, kuten koululle, orpokodille ja sairaalalle, hyödyntäen uusiutuvaa energiaa ja Kenian oppeja.

Wärtsilä kerää suuria tilauksia: sähkökatamaraaneja, voimalaitoksia ja huoltosopimuksia

Wärtsilä on saanut useita merkittäviä tilauksia viime viikkoina, mukaan lukien tekniikan toimituksen kahdelle uudelle tanskalaiselle megakatamaraanille, jotka ovat osa maailman suurinta sähköistysprojektia merellä. Yhtiö toimittaa myös voimalaitoksia Guyanaan ja Filippiineille sekä on solminut kymmenvuotisen huoltosopimuksen 14 LNG-aluksen kanssa. Lisäksi Wärtsilä vastaa Lombokin saaren voimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta, joka kattaa noin 60 prosenttia saaren energiantarpeesta.

Kevytyrittäjyys säästää Siiri Torvisen energiaa mielekkäille asioille

Siiri Torvinen, 27, on muusikko ja laulunopettaja, joka on valinnut kevytyrittäjyyden elämäntilanteeseensa sopivimmaksi vaihtoehdoksi. Hän kokee, että kevytyrittäjyyden ansiosta omaa energiaa säästyy mielekkäille asioille, kun kirjanpito ja veroilmoitukset hoidetaan ulkopuolisen toimesta. Torvinen yhdistää kevytyrittäjyyden palkkatyöhön laulunopettajana ja nauttii työn monipuolisuudesta. Hän on myös tutkinut traumatietoista laulunopetusta ja opiskelee musiikkiterapiaa.

Valitus Lehmikorven tuulivoimakaavasta koskee Keuruun Sähkön etuja

Keuruun Sähköön liittyvä valitus on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien Lehmikorven tuulivoimaosayleiskaavaa. Kuntalainen Seppo Lampinen vaatii päätöksen kumoamista, koska hän pitää Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa ja valtuutettua esteellisinä Keuruun Sähkön hallituksen jäsenyyden vuoksi. Lampisen mukaan tuulivoimahanke toisi suoraa taloudellista hyötyä Keuruun Sähkölle sähköverkon laajennusten ja siirtomaksujen muodossa.

Tuulivoimahankkeet pysähdyksissä metsäpeuran takia – Ely vaatii varovyöhykkeitä

Tuulivoimahankkeet, kuten Wpd Suomen Toholampi-Lestijärven tuulivoimahanke, ovat pysähdyksissä metsäpeuran takia. Ely-keskus vaatii viiden kilometrin varovyöhykettä Natura-alueisiin, joiden suojeluperusteena on metsäpeura. Tuulivoiman sijoittuminen vasomisalueille ja metsäpeurojen elinympäristöihin herättää huolta, ja Luonnonvarakeskus sekä tuulivoimayhtiöt selvittävät parhaillaan tuulivoiman vaikutuksia metsäpeuraan. Vaikutusten tulkinnat ovat tiukentuneet, ja alalla odotetaan tarkempia ohjeistuksia Luonnonvarakeskukselta vuoden 2027 lopulla. Metsäpeurakanta on Suomessa korkeimmillaan viime vuosina, ja sen elinalueet ovat osittain päällekkäisiä tuulivoiman kaavoitusalueiden kanssa.

Uusi Valovirta-palvelu mullistaa sähkösopimusten vertailun kulutusdatan avulla

Jyväskyläläinen startup Encohub Oy on lanseerannut Valovirta-palvelun, joka auttaa kuluttajia löytämään sopivimman sähkösopimuksen hyödyntämällä yksilöllistä kulutusdataa ja sähköpörssin tietoja. Palvelu käyttää Fingridin Datahubissa olevaa tietoa, jota on aiemmin hyödynnetty lähinnä sähkönmyynti- ja sähköverkkoyhtiöiden välillä. Valovirta tarjoaa sähköyhtiöille mahdollisuuden tavoittaa haluamansa asiakkaat ja hinnoitella tuotteensa yksilöllisemmin, ja monet Suomessa toimivat sähköyhtiöt ovat jo kiinnostuneita tai mukana palvelussa.

St1 investoi biokaasutankkausasemaan Kiuruvedellä kaasuliikenteen tarpeisiin

St1 investoi noin 1,5 miljoonaa euroa biokaasutankkausasemaan Kiuruvedellä, joka palvelee kaikkea kaasuliikennettä tarjoten paineistettua biokaasua (CBG). Asema sijaitsee rakenteilla olevan biokaasun tuotantolaitoksen vieressä ja on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Iisalmessa puolestaan rakennetaan kalliimpaa nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausasemaa raskasta liikennettä varten, jonka on tarkoitus avautua marraskuussa. CBG-tankkaus muistuttaa perinteistä polttoaineen tankkausta, kun taas LBG vaatii suojavarusteita kylmyytensä vuoksi ja on tarkoitettu ammattiliikenteelle.

Kotkan Energia rahoittaa uutta matonpesupaikkaa Mansikkalahteen

Kotkan Energia rahoittaa uuden kuivanmaan matonpesupaikan rakentamista Mansikkalahteen 50 000 eurolla. Rahoitus tulee kaukolämpöenergiatuote Toivon tuotoista, joiden avulla Kotkan Energia ohjaa varoja vastuullisuusasioihin. Uusi pesupaikka ohjaisi pesuvedet viemäriin meren sijasta, mikä on ympäristön kannalta merkittävää. Hanke on vielä valmisteluvaiheessa ja sen odotetaan valmistuvan ensi kesänä.

Haukivuoren viljelijät ja Järvi-Suomen Energia kiistelevät sähkölinjan maakaapeloinnista

Haukivuoren viljelijät ovat vuosia kiistelleet Järvi-Suomen Energian kanssa uuden sähkölinjan toteutustavasta. Viljelijät vaativat linjan vetämistä maakaapelina peltojen läpi, kun taas sähköyhtiö suunnitteli osittaista ilmajohtoa. Vaikka sähköyhtiö on muuttanut suunnitelmiaan ja toteuttaisi osan linjasta maakaapelina, viljelijät, kuten Miika Tiilikka ja Johannes Kimari, vaativat edelleen koko linjan maakaapelointia tasapuolisuuden vuoksi. Kiista on edennyt hallinto-oikeuteen, ja maanomistajat harkitsevat valitusta kaupungin uusimmasta päätöksestä.

Uusia biokaasuasemia suunnitteilla Kiuruvedelle ja Iisalmeen

St1 suunnittelee Kiuruvedelle uutta paineistetun biokaasun (CBG) tankkausasemaa, joka on avoin kaikille ja maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Asema hyödyntää paikallisen biokaasun tuotantolaitoksen tuotetta. Iisalmeen avataan marraskuussa nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausasema raskaalle liikenteelle, jonka kustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. LBG-tankkaus vaatii suojavarusteita kylmyytensä vuoksi, kun taas CBG-tankkaus muistuttaa perinteistä polttoaineen tankkausta.

Trumpin uhkailu viivästytti meriliikenteen päästövähennyssopimuksen hyväksyntää

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kokouksessa lykättiin äänestystä meriliikenteen päästövähennysjärjestelmästä vuodella Yhdysvaltojen vastustuksen vuoksi. Presidentti Trump uhkasi pakotteilla suunnitelmaa tukevia maita, kutsuen sopimusta huijaukseksi. Sopimuksen tavoitteena on velvoittaa aluksia käyttämään kestäviä polttoaineita ja maksaa päästörajan ylittävistä päästöistä, joiden tuotto käytettäisiin meriliikenteen innovaatioihin. Suomi ja EU ovat kannattaneet sopimusta, kun taas Yhdysvaltojen lisäksi Venäjä, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat vastustaneet sitä.

Kajaanin tuulivoimapuisto uhkaa metsäpeurojen ekologista yhteyttä

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen esittää, ettei kaupunki hyväksyisi OX2 Finlandin kaavoitusaloitetta Ylihongikon tuulivoimapuistolle. Hanke, johon on suunnitteilla 9–12 tuulivoimalaa, uhkaisi katkaista metsäpeurojen ekologisen yhteyden Koivukylän ja Otanmäen ydinalueiden välillä. Vaikka OX2 Finlandin selvityksen mukaan alueella ei ole talvilaitumia, kaupunginjohtaja korostaa ekologisen yhteyden merkitystä peurakantojen yhdistymiselle. Kaupunki on edellyttänyt muidenkin hankkeiden huomioivan ekologiset yhteydet, ja Ylihongikon hanke sijoittuisi suoraan tämän yhteyden päälle, tehden siitä esteen. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 21.10.2025.

Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen tasevastaavien vakuusmallista – lisää yhtiön riskejä

Markkinaoikeus on hylännyt Fingridin valituksen Energiaviraston päätöksestä, joka koski tasevastaavien vakuusehtoja. Tämä päätös lisää Fingridin taloudellisia riskejä, sillä se altistaa yhtiön suuremmille vastapuoliriskiille tasevastaavien suhteen ja voi heikentää sen kykyä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. Fingrid on pettynyt päätökseen ja arvioi jatkotoimia, sillä Energiaviraston vahvistamat vakuuksien määräytymisperusteet jäävät voimaan, mikä voi nostaa kustannuksia kaikille markkinaosapuolille.

Kaukolämpöputki vuotaa Maunulassa – jakelukeskeytys jatkuu iltaan

Helsingin Maunulassa on meneillään kaukolämmön jakelukeskeytys, kun kaukolämpöputki alkoi vuotaa Metsäpurontiellä. Pelastuslaitos eristi alueen ja vastuu siirtyi Helenille. Korjaustyöt ovat käynnissä, ja jakelukeskeytyksen arvioidaan jatkuvan iltayhdeksään asti, vaikuttaen useisiin kiinteistöihin.

Caruna ja Hitachi Energy sopimukseen muuntajatoimituksista

Hitachi Energy ja Caruna ovat solmineet merkittävän sopimuksen, jonka mukaan Hitachi Energy toimittaa 20 päämuuntajaa ja yhden reaktorin Carunan sähköasemille Etelä- ja Lounais-Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäiset toimitukset alkavat vuoden 2027 lopulla Espooseen, Keski-Uudellemaalle ja Lounais-Suomeen. Caruna on yksi Suomen suurimmista sähköverkkoyhtiöistä, ja Hitachi Energy rakentaa uutta tuotanto- ja teknologiakeskusta Mustasaareen, jonka tuotannon on määrä alkaa vuonna 2027.

Sasky panostaa energiatehokkuuteen Kokemäen kasvihuoneiden remontissa

Sasky suunnittelee Kokemäen kampuksen kasvihuoneiden peruskorjausta vuosille 2027 ja 2028, keskittyen erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen. Nykyiset kasvihuoneet ovat vanhoja, ja niiden tekniikka on käyttöikänsä päässä, mikä tekee energiatehokkuuden parantamisesta välttämätöntä. Oppilaitos pohtii myös kasvihuonealan pienentämistä energiasäästöjen saavuttamiseksi. Investoinnit on lykätty vuodella uuden rahoitusmallin vuoksi.

Gasgridin Inkoon LNG-terminaalin paikat vuodelle 2026 aikataulutettu

Gasgrid Finland Oy:n tytäryhtiö Floating LNG Terminal Finland Oy on saanut valmiiksi Inkoon FSRU-aluksen terminaalipaikkojen aikataulutuksen vuodelle 2026. Markkinoiden odotetun kysynnän vuoksi suunniteltujen paikkojen kokonaismäärää on vähennetty 23:sta 20:een, joista 13 on vapaana spot-varauksiin. Yhtiö avaa spot-paikkojen allokointimenettelyn vuoden 2026 jokaiselle neljännekselle ja pyytää kiinnostuneita osapuolia jättämään hakemuksensa 24.10.2025 alkaen. Gasgrid on monikaasuyhtiö, joka edistää puhtaan siirtymän ja energiatehokkaan yhteiskunnan tavoitteita Suomessa ja Euroopassa.

Porin kaupunki perii maksua lämmitystolpallisesta pysäköinnistä – sähkön hinta ja tasa-arvo perusteena

Porin kaupunki alkaa periä työntekijöiltään maksua lämmitystolpallisista pysäköintipaikoista, mikä on herättänyt keskustelua. Maksu on 20 euroa kuukaudessa tai 100 euroa lämmityskaudelta, ja sen perusteena on henkilöstön tasa-arvo sekä säästöt. Kaupungin arvion mukaan tolppapaikoilla käytetty sähkö maksaa noin 200 000 euroa vuodessa, mikä osoittaa sähkön hinnan merkityksen kaupungin taloudelle. Vaikka maksuja kohtuullistettiin alkuperäisestä ehdotuksesta, paikan saaminen ei ole taattua, ja lupia myydään enemmän kuin paikkoja on. Tämä päätös heijastaa kaupungin pyrkimyksiä hallita kustannuksia, mukaan lukien sähkön hinta, ja edistää tasa-arvoa työntekijöiden keskuudessa.

Infineonin uusi tutkapiiri tuo energiansäästöä ja älykkyyttä IoT-laitteisiin

Infineon Technologies on esitellyt uuden 60 gigahertsin tutkapiirin, XENSIV BGT60CUTR13AIP:n, joka on suunniteltu vähävirtaisiin IoT-sovelluksiin. Tämä CMOS-tekniikkaan perustuva piiri tarjoaa energiatehokkaan ratkaisun älylaitteisiin, vähentäen pääprosessorin kuormitusta ja pidentäen akunkestoa. Tutka mahdollistaa tarkan läsnäolon ja liikkeen tunnistuksen jopa 20 metrin etäisyydeltä, tarjoten samalla paremman yksityisyydensuojan kuin kamerat. Sen avulla voidaan mitata liikkeen lisäksi etäisyyttä, nopeutta, suuntaa ja elintoimintoja, mikä edistää älylaitteiden energiansäästöä ja älykästä reagointia ympäristöönsä.

Euroopan akkuteknologian kehitys laahaa Kiinan perässä

Euroopan sähköistyessä tarvitaan tehokkaampia sähkön varastointikeinoja ja uuden aikakauden akkuteknologiaa. Artikkeli korostaa, että Euroopan unioni on tehnyt virheen keskittyessään vanhaan teknologiaan ja litiumkaivoksiin, kun taas aasialaiset valmistajat ovat jo kehittäneet ja massatuottavat tehokkaampia ja kestävämpiä akkuteknologioita, kuten natriumioniakkuja ja kiinteän olomuodon akkuja. Tämä kehityseri uhkaa Euroopan autoteollisuuden kilpailukykyä ja strategista omavaraisuutta, ja vaatii tulevaisuussuuntautuneita päätöksiä ja investointeja uusiin teknologioihin.

Helen varoittaa Helsingin sähkönkulutuksen huipun tuplaantumisesta ja suurista investointitarpeista

Energiayhtiö Helen varoittaa Helsingin sähkönkulutuksen huipun tuplaantuvan 1600 megawattiin seuraavien 5–7 vuoden aikana, mikä edellyttää suuria investointeja sähkönsiirtoyhteyksiin. Uusi lakimuutos lisää jakeluverkkoyhtiöiden, kuten Helen Sähköverkon, vastuuta suurjännitteisen verkon kehittämisessä ja velvoittaa Heleniä investoimaan merkittävästi Helsingin alueen kasvavan sähkön tarpeen vuoksi. Investoinnit, jotka verkon käyttäjät todennäköisesti maksavat, ovat välttämättömiä puhtaan siirtymän ja esimerkiksi datakeskusten tarpeiden vuoksi, vaikka Fingridin asettamat rajoitukset hidastavatkin suurimpia datakeskushankkeita Etelä-Suomessa.

Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan rakennukset ratkaisemaan Rovaniemen asuntopulaa

Rovaniemen asuntopulaa pyritään helpottamaan Pyhäjoen Fennovoiman ydinvoimalatyömaalle alun perin tehdyillä majoitusrakennuksilla. Kempeleläinen Pajala-HVM Housing oy omistaa rakennukset, joista neuvotellaan jopa viiden siirtämisestä Rovaniemelle. Rakennukset, joissa olisi 200–250 huonetta, kunnostettaisiin ja luvitettaisiin pysyviksi asunnoiksi. Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun rehtorit sekä kaupunki etsivät ratkaisuja opiskelijoiden asuntopulaan, ja kaupunki valmistelee myös kaavoitusta ja lahjoitusta DAS:lle uusien rakennushankkeiden mahdollistamiseksi.

Pieni Neulamäki -kaava jäissä, pienydinvoimalan sijoituspaikat harkinnassa Kuopiossa

Kuopion Pieni Neulamäki II -asemakaavan täytäntöönpano on jäissä hallinto-oikeuden valitusten vuoksi, joiden käsittely voi kestää jopa puolitoista vuotta. Kaavasta on valitettu muun muassa luontoarvojen perusteella, ja kaupunki on teettänyt selvityksiä alueen luonnosta, kuten kirjoverkkoperhosista. Vaikka Pieni Neulamäki on tärkeä yritystonttitarjonnan kannalta, kaupunki arvioi kaavan etenemistä luontoselvitysten pohjalta. Kuopio etsii aktiivisesti lisää tilaa teollisuudelle ja yrityksille, ja Hepomäen sekä Sorsasalon teollisuusalueet ovat olleet esillä vaihtoehtoina esimerkiksi Kuopion Energian pienydinvoimalan sijoittamiselle.

Pornaisten hiekka-akku Time-lehden parhaiden keksintöjen listalle – tuottaa kaukolämpöä vihreällä energialla

Polar Night Energyn kehittämä hiekka-akku on valittu Time-lehden vuoden 2025 parhaiden keksintöjen listalle Vihreä energia -kategoriassa. Tämä innovatiivinen lämpövarasto toimii Pornaisten kunnan kaukolämpöverkon päätuotantolaitoksena, tuottaen vihreää energiaa asukkaille. Hiekka-akku varastoi lämpöä vuolukivimurskeeseen ja sen kannattavuus perustuu lataamiseen sähkön hinnan ja reservimarkkinoiden mukaan. Loviisan Lämpö Oy vastaa hiekka-akun operoinnista, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta sekä Suomessa että maailmalla.

Kiinan Ordoksen hiilikaivosalueen kehitys ja ympäristötoimet

Artikkeli käsittelee Kiinan Sisä-Mongolian Ordoksen aluetta, joka on kehittynyt valtavien hiilikaivosten avaamisen myötä. Kaupunki on kasvanut nopeasti, ja sen ympäristössä on panostettu kaivosten kunnostukseen ja maisemointiin, vaikka Kiina onkin edelleen suuri hiilidioksidipäästöjen lähde. Ordoksen alueella hiilikaivokset kunnostetaan täyttämällä ne sivukivellä ja palauttamalla alue kasvipeitteiseksi tai muuhun hyötykäyttöön, kuten maanviljelyyn tai virkistysalueiksi. Vaikka hiilivoimaloita rakennetaan edelleen, savukaasujen puhdistusta ja hiilidioksidin talteenottoa kehitetään. Alueella on myös aurinkopaneelikenttiä, jotka on sijoitettu kaivospenkereille.

Pieni Neulamäki II -asemakaava jäissä, pienydinvoimalan sijoituspaikkoja harkitaan Kuopiossa

Kuopion kaupungin Pieni Neulamäki II -asemakaavan täytäntöönpano on jäissä hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten vuoksi. Kaavalla pyritään luomaan lisää tilaa teollisuudelle ja yrityksille, ja kaupunki on teettänyt luontoselvityksiä alueen kirjoverkkoperhos- ja sammakkokantojen vuoksi. Vaikka Pieni Neulamäki on tärkeä yritystonttitarjonnan kannalta, kaupunki harkitsee myös muita teollisuusalueita, kuten Hepomäkeä ja Hiltulanlahden rampin ympäristöä. Hepomäen ja Sorsasalon teollisuusalueita on suunniteltu myös Kuopion Energian pienydinvoimalan sijoituspaikoiksi.

Ydinteknologian dosentti tutkii ydinvoiman yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pienydinvoimaloita

Matti Kojo, a newly appointed docent in nuclear technology and society, researches decision-making and participation in nuclear power projects, including the acceptability and impacts of such projects. His work also covers public attitudes, trust in technology and operators, and the ethical considerations of nuclear waste, which has intergenerational effects. Currently, small modular reactors for district heating near population centers are a timely topic, with planning underway in Kuopio and Helsinki.

Rakennusfysiikka-seminaari keskittyy energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen

Rakennusfysiikka-seminaari kokoaa alan ammattilaiset yhteen Tampereella keskustelemaan rakentamisen energiatehokkuudesta ja hiilijalanjäljen pienentämisestä. Tapahtumassa käsitellään muun muassa energiansäästöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja rakentamisen hiilijalanjäljen kokonaisvaltaista laskemista. Professori Juha Vinha korostaa arkkitehtien roolia pääsuunnittelijoina ja toivoo heidän osallistuvan aktiivisesti keskusteluun. Seminaari pyrkii edistämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja rakennusalan haasteisiin.

Stora Enso lakkauttaa pellettilaitoksen Varkaudessa

Stora Enson Varkauden yksikön muutosneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena viisi henkilöä työllistäneen pellettilaitoksen toiminta lakkautetaan. Tämä päätös johtaa 20 tehtävän lakkauttamiseen, mutta samalla avautuu 14 uutta tehtäväkokonaisuutta sisäiseen hakuun. Muutosten tavoitteena on parantaa yksikön kilpailukykyä ja sopeutua markkinatilanteeseen.

IMO:n ilmastosopimus laivaliikenteen päästöistä lähellä hyväksyntää

YK:n alainen Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on lähellä hyväksyä maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen, jolla pyritään vähentämään laivaliikenteen ilmastopäästöjä. Sopimuksen mukaan vuodesta 2028 alkaen merenkulun ilmastopäästöistä kerättäisiin veroa, joka nousisi asteittain vuoteen 2050 saakka. Vaikka Yhdysvallat vastustaa sopimusta, kehitysmailla ja merenkulkualalla on ratkaiseva rooli sen hyväksymisessä, ja varustamot joutuvat maksamaan veroa, jos IMO hyväksyy sopimuksen.

Fingridin raportti: Sähköjärjestelmän taajuuden laatu vakaa vuonna 2024

Fingrid on julkaissut raportin pohjoismaisen sähköjärjestelmän taajuuden laadusta vuodelta 2024. Raportissa analysoidaan taajuuden poikkeamia normaalialueelta ja jaksollista heilahtelua. Vuonna 2024 taajuuden laatu pysyi vertailukelpoisena aiempiin vuosiin, ja jaksollisen heilahtelun määrä väheni merkittävästi. Vaikka kumulatiivinen aika standardialueella ylitti tavoitearvon ja lyhytkestoisten poikkeamien määrä kasvoi, suurten taajuuspoikkeamien lukumäärä väheni.

Haminan Energian laskutuksen nimisekaannus selviää

Haminan Energia on kohdannut asiakaspalautetta liittyen sähkölaskujen maksamiseen nettipankissa, sillä EU:n pikamaksuasetuksen muutoksen myötä maksunsaajan nimi ja tilinumero ovat aiheuttaneet hämmennystä. Yhtiön hallintojohtaja Tuomas Uskin mukaan tilanteen ei pitäisi enää olla mahdollinen, sillä laskuissa lukee jatkossa Haminan Energia Oy. Vanhoja nimiä, kuten Haminan Sähköverkko Oy ja Ympyräkaupungin Energia, on ollut käytössä, ja pankin vaihto OP:sta Nordeaan noin vuosi sitten on myös vaikuttanut tilinumeroihin. Haminan Energia vakuuttaa, ettei maksujen pitäisi mennä väärään paikkaan.

Fingrid varoittaa laajasta sähkökatkosta Suomessa, Katternö Kärnkraftin lehdessä

Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka varoitti Katternö Kärnkraftin lehdessä laajasta sähkökatkosta Suomessa, vaikka todennäköisyys on pieni. Laajat sähkökatkot voivat johtua sääilmiöistä, verkon vioista tai inhimillisistä virheistä. Suomen sähköjärjestelmän heikkoutena on sähkön tuotannon vaihtelu sään mukaan ja suurten yksiköiden määrä. Fingridin siirtovarmuus oli kuitenkin vuoden alkupuoliskolla 99,99999 prosenttia, mikä on eurooppalaista huipputasoa.

Kiuruvedelle rakennetaan biokaasun tankkausasema ja biokaasulaitos

Kiuruvedelle rakennetaan St1-yhtiön toimesta biokaasun tankkausasema, jonka on tarkoitus valmistua ensi kesänä. Asema rakennetaan samalle alueelle Suomen Lantakaasu -yhtiön biokaasulaitoksen kanssa, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua noin 125 gigawattituntia vuodessa. Tankkausasema palvelee sekä CBG-autoilijoita että Suomen Lantakaasun keräilyautoja, jotka käyttävät polttoaineenaan asemalta saatavaa biokaasua. Kiuruveden kaupunginhallitus käsittelee maanvuokrasopimusta St1 Biokaasu oy:n kanssa.

Porin Tuorsniemen aurinkovoimalan rakentaminen alkaa

Porin Tuorsniemeen rakennetaan aurinkovoimala osana laajempaa hanketta, jossa Oomi Solar ja Suomen Aurinkovoima sopivat kolmen aurinkopuiston rakentamisesta. Tämä investointi uusiutuvaan aurinkoenergiaan kattaa yhteensä noin 250 megawatin aurinkovoimahankkeet, ja Porin voimalaan tulee yli 11 000 paneelia. Rakennustyöt alkavat välittömästi.

Sonkajärven tuulivoimakaavoitus etenee kunnanvaltuuston päätöksellä, mutta maakuntahallitus vastustaa

Sonkajärven kunnanvaltuusto päätti jatkaa Huttusenlehdon tuulivoimaosayleiskaavoituksen valmistelua ja esittää aluetta tuulivoimapotentiaaliseksi maakuntakaavaan äänin 10–11. Päätös syntyi vastoin kunnanhallituksen esitystä, joka perustui luonto-, matkailu- ja virkistysarvoihin. Vaikka kunnanvaltuusto ilmaisi tahtotilansa, Pohjois-Savon maakuntahallitus on jo päättänyt luopua alueen valmistelusta. Tuulivoimayhtiö Ilmatar suunnittelee alueelle enintään 20 tuulivoimalaa, mutta ei edistä hanketta, ellei aluetta merkitä maakuntakaavaan tuulivoimapotentiaaliseksi.

Matkus-kauppakeskuksen hukkalämpö hyödynnettävissä kaukolämpöön lämpöpumpuilla

LVI-insinööri Aki Vähänikkilän opinnäytetyön mukaan Kuopion Matkus-kauppakeskuksen jäähdytyksestä syntyvää hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää kaukolämpöverkossa lämpöpumppujen avulla. Tämä parantaisi merkittävästi energiatehokkuutta. Kauppakeskuksen lämmitys on jo toteutettu kaukolämmöllä, mutta jäähdytys hoidetaan perinteisillä vedenjäähdytyskoneilla.

Suodenniemen tuulivoimapuistossa järjestetään perhetapahtuma ja keskustelua Kärmekallion hankkeesta

Eurowind Energy järjestää koko perheen suunnistus- ja keskusteluiltaman Kortekallion tuulivoimapuistolla Suodenniemellä. Tapahtumassa on lapsille suunnistusta ja aikuisille mahdollisuus keskustella Kärmekallion tuulivoimahankkeesta sekä tuulivoimasta yleensä. Eurowind Energyn edustajat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin ja tarjolla on pientä purtavaa. Kortekallion tuulivoimapuisto aloitti toimintansa vuonna 2022.

Keuruun Energia hyötyi sähköisten hyötyajoneuvojen TKI-hankkeesta

Keuruun Energia osallistui Keuruun sähköisten hyötyajoneuvojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskushankkeeseen, joka on nyt päättynyt Keuruulla. Vaikka hanke ei johtanut tuotantoon Keuruulla, Keuruun Energia sai hankkeesta etsimänsä tiedon sähkön varastointiin ja autojen lataamiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Toimitusjohtaja Esa Koivulan mukaan liiketoimintaa on syntymässä akkuvarastoinnin ja latauksen kehittyessä jatkuvasti. Tutkimus- ja kehitystyö sähköisen raskaan kaluston parissa jatkuu kuitenkin muualla, ja Keuruun Energia on tyytyväinen hankkeessa saavutettuihin tavoitteisiin.

Alapitkän nuorisoseurantalo paransi energiatehokkuutta ilmalämpöpumpuilla

Alapitkän nuorisoseurantalolla on parannettu energiatehokkuutta Ylä-Savon Veturin myöntämän energia-avustuksen turvin. Salin ja kahvion tiloihin asennettiin ilmalämpöpumput, jotka ovat tuoneet säästöjä lämmityskuluissa ja mahdollistavat etäohjauksen. Lisäksi ikkunat on vaihdettu uusiin ja sisäkaton lämmöneristystä on lisätty, mikä on edelleen parantanut talon energiatehokkuutta. Nämä toimenpiteet ovat tehneet tiloista entistä lämpimämmät ja valoisammat tanssikauden alkaessa.

Keravan Energia pääsponsorina Keinukallion Energia-areenassa

Keravan Energia on pääsponsorina Keravan ja Sipoon yhteisessä Keinukallion Energia-areenassa, jonka rakennustyöt ovat loppusuoralla. Areena avataan tammikuussa 2026, ja sen virallinen nimi on Keravan ja Sipoon Energia-areena. Keravan Energia ja sen tytäryhtiö Sipoon Energia ovat olleet mukana nimen synnyttämisessä. Areena tarjoaa monipuoliset harjoittelutilat useille lajeille.

VSV-Energia edistää kaukolämpöön siirtymistä Uudessakaupungissa Ely-keskusten tuella

Ely-keskukset myöntävät tukea pientalojen omistajille, jotka luopuvat öljylämmityksestä ja siirtyvät esimerkiksi kaukolämpöön. VSV-Energian tavoitteena on laajentaa kaukolämpöverkkoa Uudessakaupungissa, ja yhtiö toivoo tukien lisäävän asiakkaiden kiinnostusta liittymiseen. Kaukolämpö on ympäristöystävällinen ja energiatehokas lämmitysmuoto, jota tuotetaan pääosin biopolttoaineilla. Tukea voi saada sekä vanhan öljylämmitysjärjestelmän purkamiseen että uuden, kestävämmän lämmitysmuodon hankintaan.

Lumipeitteen väheneminen lisää aurinkosähkön tuotantoa Suomessa

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan lumipeitteen väheneminen Pohjolassa voi lisätä aurinkosähkön tuotantoa Suomessa 10-20 prosentilla. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämmetessä lumisten kevätpäivien osuus pienenee, mikä mahdollistaa aurinkoenergian tuotannon kasvun erityisesti keväisin. Aurinkoenergian tuotannon kannalta suotuisia päiviä voi tulla jopa kymmenen lisää kuukaudessa keväällä.

Aurora Line vähentää sähkön hintapiikkejä Suomessa

Sähkön hintapiikit Suomessa ovat harvenemassa uuden Aurora Line -siirtoyhteyden valmistumisen myötä. Tiistain korkeaan pörssisähkön hintaan vaikuttivat Aurora Linen viimeistelytyöt, jotka rajoittivat sähkön siirtoa Pohjois-Ruotsista. Uusi yhteys lisää merkittävästi siirtokapasiteettia ja tuo Suomeen edullista sähköä Pohjois-Ruotsista, mikä auttaa tasaamaan hintoja tulevana talvena.

Uusiutuva energia ohitti fossiiliset ensi kertaa sähköntuotannossa

Uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla, on ensi kertaa tuotettu enemmän sähköä kuin fossiilisilla. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi eniten, ja sitä rakennettiin noin kolme kertaa enemmän kuin tuulivoimaa. Erityisesti Kiina ja muut kehittyvät maat ovat siirtyneet parempaan suuntaan uusiutuvan energian käytössä, kun taas Euroopassa ja Yhdysvalloissa kehitys on ollut hitaampaa.

Lämmitysjärjestelmän vianmääritys ja huolto taloyhtiöissä

Artikkeli käsittelee lämmitysjärjestelmän toimintahäiriöitä ja niiden korjaamista taloyhtiöissä lämmityskauden alkaessa. Se antaa ohjeita patteriventtiilien tarkistamiseen, ilman poistamiseen pattereista ja lämmityksen säätökäyrän säätämiseen tasaisen huonelämpötilan varmistamiseksi. Lisäksi artikkelissa korostetaan huoltoyhtiön roolia näissä toimenpiteissä ja mainitaan lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen tärkeys energiansäästön kannalta.

Suomen suurin ilmalämpöpumppuprojekti käynnissä Turussa

Turussa on käynnistynyt Suomen suurin kerrostalokohteiden ilmalämpöpumppuprojekti, jossa yli 370 asuntoon asennetaan jäähdytys. Tämä hanke hyödyntää VRF-teknologiaa, mahdollistaen energiatehokkaan ja asuntokohtaisesti säädettävän viilennysjärjestelmän vanhoihin kerrostaloihin. Järjestelmä ratkaisee huoneistojen lämpenemisongelmaa ja säilyttää talojen julkisivut, sillä useita sisäyksiköitä voidaan yhdistää samaan ulkoyksikköön. Projekti alkoi marraskuussa 2024 ja sen odotetaan valmistuvan helmikuussa 2026.

Parikkalan Valon hallituksen varapuheenjohtaja Sami Sinkkonen täyttää 50 vuotta

Sami Sinkkonen, joka täyttää 50 vuotta, on Parikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja toimii myös Parikkalan Valon hallituksen varapuheenjohtajana. Artikkeli käsittelee hänen elämäänsä, haasteitaan ja luottamustaan yhteistyöhön sekä positiiviseen asenteeseen. Hän on ollut mukana kuntapolitiikassa vuodesta 2017 ja korostaa puolueettomuutta sekä kunnioittavaa keskustelua. Sinkkonen uskoo Parikkalan tulevaisuuteen ja pyrkii turvaamaan kuntalaisten peruspalvelut.

Suomen tulisi rakentaa ydinkäyttöisiä jäänmurtajia ja kehittää arktista ydinteknologiaa

Artikkeli ehdottaa, että Suomen tulisi kehittää ydinkäyttöisiä jäänmurtajia ja arktista ydinteknologiaa vastauksena arktisen alueen muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Kirjoittaja esittää, että Suomi voisi hyödyntää Yhdysvaltojen reaktoriosaamista ja Kanadan siviilipuolen ydinvoimakokemusta rakentaakseen turvallisuutta ja huoltovarmuutta lisääviä jäänmurtajia. Tavoitteena olisi kehittää omaa ydinteknologiaa ja olla suunnannäyttäjä arktisella alueella, aloittaen esimerkiksi pienreaktorilla toimivasta tutkimusaluksesta. Tämä vaatisi poliittista rohkeutta ja liittolaisten tukea.

Ydinvoimalatyömaan rakennukset ratkaisuksi Rovaniemen asuntopulaan

Rovaniemen asuntopulaa pyritään helpottamaan Pyhäjoen Fennovoiman ydinvoimalatyömaalta peräisin olevilla majoitusrakennuksilla. Nämä rakennukset, jotka omistaa Pajala-HVM Housing oy, siirrettäisiin Rovaniemelle ja ne voisivat tarjota 200-250 huonetta. Neuvottelut hankkeesta ovat vielä kesken, mutta tavoitteena on saada rakennukset käyttöön ensi vuoden loppupuolella. Rakennukset luvitettaisiin pysyviksi ja ne uudistettaisiin perusteellisesti ennen uusien asukkaiden majoittamista. Korkeakoulujen rehtorit ja kaupungin toimijat etsivät aktiivisesti ratkaisuja opiskelijoiden asuntopulaan, ja nämä entiset ydinvoimalatyömaan rakennukset tarjoavat nopean ratkaisun.

Järvi-Suomen Energia Oy mukana Savonlinnan infran peruskunnostuksessa

Savonlinnan Miekkoniemen alueella on käynnissä laaja infran yhteisrakentamiskohde, jossa uusitaan sähköverkkoa, katuvaloja ja kaukolämpöverkkoa. Järvi-Suomen Energia Oy vastaa sähköverkon uusimisesta. Työmaa on pysynyt aikataulussa, ja sähkö- ja katuvalotyöt valmistuvat vuoden loppuun mennessä, kun taas kaukolämmön osalta työt valmistuvat lokakuun 2025 loppuun mennessä. Sähköverkon saneeraus jatkuu pohjoispuolella vuoden 2026 aikana.

Uusiutuvan energian huoltokoulutus vastaa kasvavaan tarpeeseen

Timo Rinneaho osallistui Poken WindSoLab-pilottikoulutukseen, joka valmistaa tuuli- ja aurinkoenergian huoltotehtäviin. Koulutus vastaa kasvavaan tarpeeseen huoltaa uusiutuvia energialähteitä, sillä tuuli- ja aurinkovoimaloita rakennetaan yhä enemmän. Rinneaho, jolla on sähköasentajan tausta, opiskelee uutta tekniikkaa ja toivoo voivansa tulevaisuudessa toimia alihankkijana näiden voimaloiden huollossa. Koulutuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on riittävästi osaajia huoltamaan näitä energiantuotantolaitoksia.

Fossiilisten polttoaineiden historia, nykyisyys ja tulevaisuus energiapolitiikassa

Artikkeli käsittelee fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen ja maakaasun, historiallista merkitystä teollistumisessa ja niiden nykyistä roolia energiantuotannossa. Se pohtii siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, mainiten kivihiilen käytön vähentämisen ja maakaasun aseman puhtaimpana fossiilisena polttoaineena. Kirjoitus käsittelee myös ilmastopolitiikan haasteita, kuten päästökauppaa ja vapaamatkustajaongelmaa, sekä uusiutuvien energialähteiden ja sähköautojen tulevaisuutta. Lisäksi artikkelissa pohditaan öljyn korvaamista muovien ja kemiallisten tuotteiden raaka-aineena biomassalla.

Biopolttoaineet osana Suomen logistiikan kilpailukykyä ja päästövähennyksiä

Artikkeli korostaa logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Se mainitsee biopolttoaineet yhtenä keinona vähentää päästöjä kuljetuksissa, rinnalla kaasun ja modernien dieselmoottoreiden kanssa. Artikkelin mukaan sääntelyn tulisi tukea teknologianeutraalia kehitystä ja verotuksen sekä väyläinvestointien tulee varmistaa Suomen houkuttelevuus tuotannon ja kuljetusten sijoituspaikkana.

Vetyyn ja uusiutuvaan sähköön perustuva proteiinitehdas vauhdittaa energiainvestointeja

Lappeenrantaan suunniteltu proteiinitehdas kuluttaisi merkittävästi uusiutuvaa sähköä, jopa paperitehtaan verran, ja hyödyntäisi vetyä proteiinin tuotannossa. Tämä investointi on osa laajempaa puhtaaseen energiaan ja vetyyn perustuvaa ruoantuotannon teollisuudenalaa, johon Suomessa on suunnitteilla yli miljardin euron investointeja. Hankkeen toteutuminen edellyttää riittävää sähköverkon kapasiteettia ja pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia uusiutuvan sähkön tuottajien kanssa, mikä vauhdittaisi myös uusien tuuli- ja aurinkovoimalahankkeiden käynnistymistä.

Outokummun Energia mahdollistaa OutoValo-tapahtuman Outokummussa

Outokummun Energia on mukana mahdollistamassa OutoValo-tapahtumaa Outokummussa 23.-25. lokakuuta 2025. Tapahtuma on valoteemainen monitaidetapahtuma, joka levittäytyy Vanhan Kaivoksen alueelle ja sisältää muun muassa mystisen veistosmaailman, musiikkiesityksiä ja valoinstallaatioita. Outokummun kaupungin kulttuurituottaja Esko Vihava korostaa valon merkitystä pimeyden keskellä. Tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa, kuten konsertteja ja valaistuja installaatioita, ja siihen on vapaa pääsy.

Naantalin Energia mukana vetylaitoksen esirakennustöissä Naantalissa

Naantalin kaupunki aloittaa mittavat hakkuut Tupavuoressa, jotta Green North Energy (GNE) voi aloittaa ammoniakki- ja vetylaitoksen esirakennustyöt. Naantalin Energia ja kierrätysparkki Oy on mukana puuston poistossa kiinteistöltä ja tulevan tien alueelta. Vaikka investointipäätöstä ei ole vielä tehty, esirakentaminen etenee. Laitoksen koekäytön on määrä alkaa vuonna 2027 ja tuotannon vuonna 2028, tavoitteena tuottaa vihreitä vetytuotteita ja parantaa Suomen energiahuollon omavaraisuutta.

Paikallisten energiayhtiöiden sähkösopimukset ja hintavaihtelut

Paikallisvoiman jäsenyritykset Herrfors ja Kokkolan Energia tarjoavat samankaltaisia sähkösopimuksia, joiden hinnat vaihtelevat ennusteiden mukaan. Herrforsilla on tarjolla Vakaa-, Vakaa+- ja Spot+-sopimukset, joista Spot+-sopimukseen voi tehdä hintakiinnityksiä. Kokkolan Energialla on Surffari-, Tyyni- ja Ranta-sopimukset, joista Surffari on pörssisähkösopimus ja Ranta tarjoaa kiinteän hinnan 6-24 kuukaudeksi. Asiantuntija suosittelee pörssisähköä, vaikka myöntää sen monimutkaisuuden kuluttajille, ja toteaa, että uusiutuvien energiamuotojen lisääntyminen mahdollistaa edullisia jaksoja myös talvella.

Seinäjoen Energia mahdollistaa valotaidetta Aalto Aesthetics -tapahtumassa

Seinäjoen Energia on mahdollistanut Aalto Aesthetics -valotaidetapahtumassa esitettävän teosparin, Variations on Hope & Reason, joka valaisee kirjastojen ulkopinnat. Tapahtuma järjestetään Seinäjoen Aalto-keskuksessa 24.-25.10.2025 ja on maksuton. Seinäjoen Energia on ylpeä tukeessaan tapahtumaa, joka tuo valotaidetta kaikkien ulottuville.