TVO:n alihankkijoista puolet lähialueilta – energia-ala kiinnostaa nuoria ennätysmäärin

Teollisuuden Voima (TVO) hyödyntää laajasti alihankkijoita ja oheispalveluita, erityisesti lähialueilta, työllistäen suoraan ja välillisesti yli 5 000 henkilöä. Vuosihuoltojen aikana alihankkijoiden työntekijöitä on noin 1 400 TVO:n oman henkilöstön lisäksi, ja heistä puolet tulee Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueilta. Energia-ala kiinnostaa nuoria, ja TVO sai tänä vuonna ennätysmäärän, yli 3 500, kesätyöhakemuksia, joista 120 valittiin. TVO panostaa hakijakokemukseen ja tarjoaa opiskeluun liittyvää harjoittelua kesätyöntekijöilleen.

Sähkötukien kohdentaminen pienituloisille avainasemassa energiakriisissä

Tuore tutkimus suosittelee kohdennettuja sähkötukia pienituloisille kotitalouksille, jotta vältettäisiin edellisen hallituksen virheet, joista hyötyivät suurituloiset. Professori Lassi Ahlvikin mukaan laaja-alaiset tuet eivät kannusta sähkönkulutuksen vähentämiseen ja voivat pahentaa maksuhäiriöitä. Nykyisen hallituksen lakiluonnos sähkön vähittäismyyntihintojen sääntelystä sisältää hintakaton, mutta Ahlvikin mukaan sen raja on liian korkea eikä tuki kohdennu riittävästi apua tarvitseville. Tutkimus korostaa, että energiatuet ovat perusteltuja, kun sähkön hinta nousee liikaa, mutta niiden tulee olla nopeita ja tulojen mukaan kohdennettuja.

Outokummun toimitusjohtaja huolissaan sähkön riittävyydestä ja datakeskuksista

Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst ilmaisee huolensa sähkösyöpöistä datakeskusinvestoinneista, jotka voivat varjostaa muita teollisuusinvestointeja Suomessa. Hän korostaa avoimen keskustelun tarvetta Suomen sähköjärjestelmän tulevaisuudesta ja teollisuuden sähkön hinnasta pitkällä aikavälillä. Outokumpu ei aio investoida energiaan itse, mutta etsii kumppania pienydinvoimalan rakentamiseen Tornion terästehtaan lähelle. Artikkeli käsittelee myös Outokummun kokemuksia Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Demeca hakee kasvua Ruotsin biokaasumarkkinoilta

Demeca, tunnettu biokaasulaitoksistaan, on uudistanut konsernirakennettaan ja eriyttänyt toimintojaan vahvistaakseen kasvua ja kilpailukykyä. Yhtiö hakee kasvua Ruotsista, missä investointihalukkuus biokaasulaitoksiin on Suomea suurempaa, johtuen muun muassa korkeammista tukiprosenteista maatiloille. Demeca näkee mahdollisuuksia kaikenkokoisissa biokaasulaitoksissa Suomessa, vaikka kotimaan markkinat ovat olleet haastavat rahoituksen puutteen vuoksi.

Pentikäinen: Datakeskusten haittoja ylikorostettu, mutta sähkön hinnan nousu todellinen riski

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, että datakeskusten haittoja on ylikorostettu julkisessa keskustelussa, vaikka niillä on merkittävä potentiaali. Hän myöntää, että datakeskusten on pelätty nostavan sähkön hintaa, ja pitää sähkön hinnan nousua todellisena riskinä. Pentikäinen korostaa, että datakeskusyhtiöiden tulisi osallistua puhtaan sähkön tuotannon rakentamiseen ja sitoutua sen käyttöön, sekä hyödyntää datakeskuksissa syntyvää hukkalämpöä esimerkiksi kasvihuonetoiminnassa.

Turve-kansalaisaloite uusiutuvasta energiasta etenee eduskuntaan

Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen tavoitteena on turvata turpeen käyttö edullisena energiamuotona ja raaka-aineena huoltovarmuuden näkökulmasta. Eduskunnan odotetaan selvittävän EU-oikeudellisia mahdollisuuksia turpeen eriyttämiseksi fossiilisista polttoaineista ja turvata sen asema osana Suomen energiantuotantoa.

Imatran Lämmön kaukolämpö- ja lämpöpumppuhankkeiden haasteet ja edistyminen

Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka vastaa kysymyksiin kaukolämpöön ja lämpöpumppulaitokseen liittyvistä töistä ja haasteista Imatralla. Uusi lämpöpumppulaitos ja kaukolämpölinja valmistuivat viime vuonna, mutta nyt tehdään uudelleenreititystöitä purettavan kerrostalon vuoksi ja liittymää Virasoja–Kaukopää-linjan ja Vuoksenniskan kaukolämpöverkon välille. Lämpöpumppulaitoksen toiminnassa on ollut alkuvaikeuksia hukkalämmön talteenotossa, eikä se ole vielä saavuttanut optimiarvoja. Talvella metsäenergialla tuotettu kaukolämpö oli taloudellisempaa korkean sähkön hinnan vuoksi. Investoinnin kokonaiskustannus oli 16,4 miljoonaa euroa.

Fingrid suunnittelee uutta sähköasemaa Pyhäjoelle, kunta selvittää alueen maankäyttöä

Fingrid suunnittelee uutta sähköasemaa Pyhäjoen Hanhelaan, joka sijoittuisi 400 kilovoltin kantaverkon varteen ja josta lähtisi kantaverkko Hanhikivenniemeen. Pyhäjoen kunta teettää maankäyttösuunnitelman sähköaseman ympäristöön selvittääkseen alueen vetovoimaa eri toiminnoille, kuten vihreän siirtymän hankkeille. Sweco Finland Oy laatii käyttösuunnitelman, joka esittää sähköaseman ympäristön maankäytön ja potentiaaliset alueet teollisuus- sekä energia- ja vetyhankkeille.

Isonevan aurinkovoimala etenee aikataulussa ja tuottaa uusiutuvaa energiaa

Suonenjoen Isonevan aurinkovoimalahanke etenee aikataulussa ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2027 aikana. Rabbalshede Kraft Oy omistaa hankkeen, joka tuottaa uusiutuvaa sähköä verkkoon 35-40 vuoden ajan. Voimala rakennetaan käytöstä poistetulle turvetuotantoalueelle Kärkkäälässä.

Wärtsilän uusi maajohtaja esittelee ratkaisun datakeskusten ongelmiin

Wärtsilän Suomen toimintojen uusi maajohtaja, Magdalena Granö, esittelee ratkaisun, joka pyrkii poistamaan Suomen datakeskusten suurimman ongelman. Wärtsilä on nopeasti kasvava yritys, jonka teknologiaa hyödynnetään jo Yhdysvaltojen datakeskuksissa. Granö aloitti Wärtsilä Finlandin toimitusjohtajana vappuna.

Sonkajärven tuulivoimakiista syvenee: Valtuusto ja hallitus erimielisiä, johtaa luottamuspulaan

Sonkajärven kunnassa on syntynyt kriisi kunnanvaltuuston ja -hallituksen välille Huttusenlehdon tuulivoimahankkeen soveltuvuudesta. Valtuusto on toistuvasti linjannut Huttusenlehdon olevan mahdollinen tuulivoima-alue maakuntakaavassa, kun taas kunnanhallitus on ollut eri mieltä. Kiista on johtanut luottamuspulaan ja ehdotukseen kunnanhallituksen erottamisesta, mutta valtuusto päätti äänin 11–10, ettei tilapäistä valiokuntaa perusteta. Tämän seurauksena valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja erosivat tehtävistään.

Turvetuotantoa tarvitaan jatkossa Suomen energiantuotannossa ja huoltovarmuudessa

Artikkelissa korostetaan turpeen merkitystä Suomen luonnonvarana ja sen monipuolisia käyttömahdollisuuksia, erityisesti energiantuotannossa. Kirjoittaja puolustaa turvetuotannon lisäämistä, vedoten turpeen korkeaan energiasisältöön ja sen rooliin huoltovarmuuden turvaamisessa. Artikkelissa vaaditaan energiaturpeen poistamista EU:n päästökauppajärjestelmästä ja sen luokittelua uusiutuvaksi, kritisoiden samalla ulkomaisen jätteen tuontia energiaksi ja siihen liittyviä riskejä.

Kokkolan Energia koordinoi hankkeitaan kaupungin asfaltointien kanssa

Kokkolan kaupunki asfaltoi katuja noin 400 000 eurolla keskittyen kanta-Kokkolan alueelle. Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Risto Koljonen toteaa, että urakat ajoittuvat muiden hankkeiden, kuten vesilaitoksen ja Kokkolan Energian hankkeiden, mukaan. Tämä tarkoittaa, että Kokkolan Energia voi koordinoida omia hankkeitaan kaupungin asfaltointitöiden kanssa.

Herrfors rakentaa uuden kaukolämpövarastotornin Pietarsaareen

Herrfors rakennuttaa Pietarsaareen noin 40 metriä korkean kaukolämpövarastotornin Siikaluodon teollisuusalueelle. Noin 16 miljoonaa euroa maksava torni toimii kaukolämpöenergian varastona ja sen vesitankin koko on 10 000 kuutiometriä. Torni tuo turvaa kaukolämpöjärjestelmään ja mahdollistaa veden lämmittämisen sähkön ollessa edullista, varastoiden lähes kylmän talvivuorokauden lämmöntarpeen.

Lapinlahden uusi lämpöpumppulaitos hyödyntää jäteveden lämpöä kaukolämmitykseen

Lapinlahdelle rakennetaan uusi lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää jäteveden lämpöenergiaa. Laitos korvaa 60 prosenttia alueen polttamiseen perustuvasta kaukolämmön tuotannosta ja sen teho on 2,5 megawattia. Savon Voiman ja Calefa oy:n toteuttama hanke varmistaa kaukolämmön kilpailukykyisen hinnan ja tukee peruskuorman tuotantoa. Laitos, joka käsittelee Lapinlahden kunnan ja Valion jätevedet, otetaan käyttöön helmikuussa 2027.

Opinnäytetyö: Loviisan ydinvoimalan kunnossapidon optimointi ja kehitysehdotukset

Opinnäytetyö: Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Loviisan ydinvoimalan kunnossapidon nykytila ja tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat työjonojen syntymiseen, kunnossapitoprosessien tehokkuuteen ja tuottavan työajan määrään. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, ja siinä hyödynnettiin Lean-ajattelun periaatteita. Aineistonhankinta perustui henkilöstöhaastatteluihin ja havainnointiin. Tulosten perusteella muodostettiin kehitysehdotuksia kunnossapidon toimintamallien tehostamiseksi ja työskentelyn sujuvoittamiseksi Loviisan voimalaitoksella.

Kemijoki Oy jätti Ailangantunturin pumppuvoimalahankkeen lupahakemuksen

Kemijoki Oy on jättänyt vesi- ja ympäristölupahakemuksen Ailangantunturin pumppuvoimalahankkeelle Kemijärvellä. Hankkeeseen liittyy paikallista vastustusta, mutta Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen korostaa hankkeen tuomia taloudellisia hyötyjä ja neuvottelujen tärkeyttä kaupungin kanssa. Hanke on saanut EU:n PCI-statuksen ja valtion tukea, ja sen tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2029 ja tuotanto vuonna 2033.

Alvan kaukolämpötyömaa käynnistyy Muuramessa – kehittää verkostoa

Alva aloittaa uuden kaukolämpölinjan rakennustyöt Muuramessa viikolla 21. Työmaa aiheuttaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä Muuramentien ja Kirkkovuorentien risteyksestä Punasillantietä kohti. Työn tavoitteena on kehittää alueen kaukolämpöverkkoa, ja sen odotetaan valmistuvan syyskuussa 2026.

Datakeskusten kasvu ja sähköntuotannon haasteet Suomessa

Artikkeli käsittelee datakeskusten nopeaa kasvua Suomessa ja niiden vaikutuksia sähkönkulutukseen ja hintaan. Kirjoittaja pohtii, onko mikään kunta asettanut datakeskuksille ehdoksi niiden oman uusiutuvan sähköntuotannon. Datakeskusten suuri sähkönkulutus voi aiheuttaa sähkön hinnan nousua ja riittämättömyyttä, mikä huolestuttaa teollisuutta. Kunnissa kilpaillaan datakeskuksista verotulojen ja hukkalämmön hyödyntämisen vuoksi, mutta niiden taloudellinen hyöty valuu usein Suomen ulkopuolelle. Sähköyhtiöiden näkökulmasta datakeskusten lisääntyminen tarkoittaa kasvavaa kysyntää ja tarvetta lisäkapasiteetille, mikä nostaa sähkön hintaa.

Kajaanin Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaava valmis – 15 voimalaa suunnitteilla

Kajaanin Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos on valmistunut, ja alueelle suunnitellaan 15 tuulivoimalaa, joiden korkeus on enintään 300 metriä. Hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu, ja vaikka maisemavaikutukset ovat merkittäviä, kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan pääosin vähäisiä tai kohtalaisia. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa muutoksia muun muassa virkistyskäyttöön ja linnustoon, mutta nykyisen maankäytön jatkuminen ei vaarannu. Kajaanin kaupunginhallitus käsittelee kaavan asettamista nähtäville ensi tiistaina.

Solar Foods ja Fortum sopivat energiaratkaisuista Lappeenrannan soleiiniproteiinitehtaalle

Solar Foods vahvistaa suunnitelmiaan rakentaa soleiiniproteiinitehdas Lappeenrantaan solmimalla energiaratkaisusopimuksen Fortumin kanssa. Sopimus kattaa vedyn tuotannon, jäähdytys- ja lämmitysratkaisut sekä sähköön liittyvät suunnittelutyöt. Tehtaan on tarkoitus avautua vuonna 2028, ja se tulee kasvattamaan soleiinin tuotantokapasiteettia merkittävästi sekä luomaan kymmeniä uusia työpaikkoja. Lopullinen investointipäätös pyritään tekemään ja rakennustyöt aloittamaan tämän vuoden aikana.

Herrfors kasvattaa lämpöenergian varastointia Pietarsaaressa 16 miljoonan euron investoinnilla

Energiayhtiö Herrfors aikoo investoida 16 miljoonaa euroa sähkökattilan ja suuren kaukolämpövaraston rakentamiseen Pietarsaareen. Hanke alkaa tänä vuonna ja valmistuu ensi vuoden lopulla. Uusi varasto optimoidaan yhdessä Alholmens Kraftin lämpötoimitusten kanssa, ja se auttaa hallitsemaan sähkömarkkinoiden hintavaihteluita. Herrforsin liikevaihto laski viime vuonna alhaisempien sähkönhintojen vuoksi, mutta yhtiö investoi merkittävästi sähköverkon modernisointiin ja vesivoimalan uudistukseen.

Opinnäytetyö: Korpelan Voiman asiakaspalvelun uuden työntekijän perehdytysopas

Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Korpelan Voima Kuntayhtymän kanssa. Työssä laadittiin perehdytysopas Korpelan Voiman asiakaspalvelun käyttöön. Oppaan tavoitteena oli selkeyttää perehdytysprosessia, tukea uuden työntekijän aloitusta ja yhtenäistää käytäntöjä. Työn tuloksena syntyi kokonaisuus, joka tukee suunnitelmallisempaa ja johdonmukaisempaa perehdyttämistä.

DALI-valaistusjärjestelmän integrointi parantaa rakennusten energiatehokkuutta

Artikkeli käsittelee DALI-valaistusjärjestelmän integrointia rakennusautomaatiojärjestelmään, erityisesti Schneider Electricin EcoStruxure Building Operation -järjestelmään. Tavoitteena oli vastata kiristyviin energiatehokkuusvaatimuksiin ja lisätä energian säästämistä rakennuksissa. Työssä kuvattiin integraation tekninen toteutus Helvarin Gateway-laitteen avulla ja osoitettiin, että valaistusjärjestelmän integrointi tukee energiatehokkuustavoitteita ja parantaa järjestelmien yhteentoimivuutta.

Opinnäytetyö: Tekoälyagentit tehostavat Keravan Energian B2B-myyntiä

Opinnäytetyö: Keravan Energia Oy:n tapaustutkimus tarkasteli tekoälyagenttien hyödyntämistä B2B-myynnissä, erityisesti prospektoinnissa, sekä niihin liittyviä tietoturva- ja tietosuojavaatimuksia. Tutkimus osoitti, että tekoälyagentteja voidaan käyttää tehokkaasti raportoinnissa, asiakkaiden tunnistamisessa ja viestinnässä, tuoden ajansäästöä ja tehostaen toimintaa. Onnistunut käyttöönotto edellyttää riittävää koulutusta ja tietoturvallista toteutusta, tukien Keravan Energian strategisia tavoitteita myyntiprosessien tehostamisessa.

Tuotannon työnjohtajan rooli uusiutuvan energian sähkövarastojen valmistuksessa

Opinnäytetyö käsittelee tuotannon työnjohtajan työtä uusiutuvan energian alalla sähkövarastojen valmistuksessa Ubitec-yrityksessä, joka toimii Enicon alihankkijana. Työ aloitettiin haastavassa tilanteessa, jossa useita akkukonttiprojekteja oli käynnissä. Työnjohtajan työ vaatii jatkuvaa reagointikykyä, ennakointia, ongelmanratkaisutaitoja ja tehokasta kommunikointia, korostaen turvallisuutta ja laatua kriittisessä energiainfrastruktuurissa.

Norjan ilmastopolitiikka ja hiilidioksidiveron korotukset herättävät keskustelua

Norjan Vapaapuolueen johtaja Sylvi Listhaug varoittaa hallituksen ilmastopolitiikan aiheuttamasta veroshokista, joka nostaisi bensiinin ja dieselin hintoja merkittävästi. Hallituksen suunnitelmien mukaan hiilidioksidivero nousisi 2400 kruunuun tonnilta vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 3400 kruunuun tonnilta vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaikuttaisi erityisesti liikenteen ja teollisuuden polttoaineisiin. Valtiosihteeri Ellen Reitanin mukaan veronkorotus on kuitenkin asteittainen ja sen vaikutukset ovat vähäisiä, sillä fossiilisten ajoneuvojen korvaaminen sähköautoilla etenee nopeasti Norjassa.

Tuulivoima ylitti 100 GW:n rajan maailmanlaajuisesti vuonna 2025

Maailmanlaajuinen tuulivoimakapasiteetti ylitti 100 gigawatin rajan vuonna 2025, kun tuuliturbiinien asennukset kasvoivat merkittävästi. Global Wind Energy Councilin (GWEC) mukaan asennettiin ennätykselliset 178 GW uutta kapasiteettia ja 28 395 turbiinia. Kiinalaiset valmistajat hallitsivat markkinoiden kasvua, mutta Vestas säilytti kärkisijan kumulatiivisissa asennuksissa. Tämä kasvu osoittaa tuulivoiman kasvavan merkityksen uusiutuvana energianlähteenä.

Suorasähkölämmityksen älyohjaus parantaa energiatehokkuutta

Artikkeli käsittelee suorasähkölämmitteisten omakotitalojen passiivisten lämmitysjärjestelmien muuntamista älyohjatuiksi. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja ohjattavuutta hyödyntämällä antureita, automaatiota ja reaaliaikaista dataa. Älyohjaus mahdollistaa energiankulutuksen tarkan seurannan ja lämmityksen optimoinnin sähkön hinnan, sääolosuhteiden ja rakennuksen käyttöasteen perusteella. Työ osoittaa, että älyohjatuilla järjestelmillä voidaan parantaa suorasähkölämmitteisten rakennusten energiatehokkuutta.

Opinnäytetyö: Äänekosken Energian asiantuntijoiden avulla laadittiin katutyöohje Äänekosken kaupungille

Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Äänekosken kaupungille käytännönläheinen katutyöohje, joka kokoaa yhteen katutöiden määräykset ja ohjeistukset. Työssä hyödynnettiin verkkohakuja, benchmarkingia ja haastatteluja, mukaan lukien Äänekosken Energian asiantuntijoita. Lopputuloksena syntyi kattava ohje, joka tukee kaupungin katutöiden laadunhallintaa ja edistää turvallista toimintaa. Jatkokehitystarpeena nähtiin yhteistyö naapurikuntien kanssa ja ohjeen säännöllinen päivittäminen.

Maalämpö palveluna: Myynnin näkökulma ja liiketoimintamallit

Artikkeli käsittelee maalämpö palveluna -ratkaisujen myyntiä B2B-näkökulmasta Suomessa. Tutkimus tunnisti keskeiset myyntiargumentit, kuten kustannussäästöt ja päästövähennykset, sekä asiakasarvon, joka syntyy pääoman vapautumisesta ja riskien siirtymisestä. Siinä esitellään kolme liiketoimintamallia ja kehitetään viisivaiheinen myyntiprosessi työkaluineen. Johtopäätöksenä todetaan maalämpöpalvelun edustavan laajempaa muutosta energia-alalla kohti palvelupohjaisia ratkaisuja.

Energiavarastojen kannattavuus haja-asutusalueiden energiayhteisöissä

Opinnäytetyö arvioi akkuenergian varastointijärjestelmän (BESS) yhteiskäytön teknistä ja taloudellista kannattavuutta Suomen haja-asutusalueiden energiayhteisöissä. Tutkimus osoitti, että yhteinen BESS voi alentaa vuotuisia sähkökustannuksia, erityisesti mökki- ja pientalotyyppisissä yhteisöissä, joissa säästöt olivat 20-26%. Kannattavuus vaihtelee yhteisötyypin ja kuormitusprofiilin mukaan, ja vaatii tapauskohtaista analyysiä.

Maalämmön ja kaukolämmön kilpailutilanne energiatehokkuusasetuksen myötä

Artikkeli käsittelee rakennusten energiatehokkuusasetusta ja sen vaikutuksia eri lämmitysmuotojen, kuten maalämmön ja kaukolämmön, kilpailutilanteeseen. Energiakaupungit ry on huolissaan sähköjärjestelmän kestävyydestä, jos kiinteistöt siirtyvät kaukolämmöstä sähköstä riippuvaiseen maalämpöön. Rakennusteollisuus ry:n Jani Kemppainen kuitenkin toteaa, että uudet energiatehokkuusvaatimukset ja energiamuotokertoimet pitävät sähkön ja kaukolämmön kilpailutilanteen ennallaan, eikä uusi asetus suosi maalämpöä kaukolämmön kustannuksella. Keskustelua käydään myös primäärienergiakertoimien palauttamisesta ja e-luvun laskennasta korjausrakentamisessa.

Lämpökontti tarjoaa ilmavesilämpöpumpputekniikkaan perustuvan lämmitysjärjestelmän palveluna

Lämpöjokeri on tuonut markkinoille lämpökonttiratkaisun, joka sisältää valmiiksi kootun ilmavesilämpöpumpputekniikkaan perustuvan lämmitysjärjestelmän kiinteistöille. KSS Energia tarjoaa tätä ratkaisua KSS VARI -lämpöpalveluna, jossa asiakkaan ei tarvitse investoida laitteistoon tai huolehtia sen ylläpidosta. Lämpökontti sisältää useita ilmavesilämpöpumppuja ja sähkökattilan lisä- ja varalämmönlähteenä, ja se soveltuu monenlaisiin kiinteistöihin tarjoten joustavan ja varman ratkaisun uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Palvelu ratkaisee lämpöpumpputekniikan tilanpuute- ja ääniongelmat, ja se on suunniteltu vaivattomaksi asennukseltaan ja ylläpidoltaan.

Sähköyhtiöt maksoivat ennätyskorvauksia sähkölinjoista

Sähköyhtiöt maksoivat maanomistajille ennätykselliset viisi miljoonaa euroa korvauksia sähkölinjojen rakentamisesta viime vuonna, mikä on merkittävä nousu edellisvuodesta. Korvaukset liittyvät suurjännitteisten runkolinjojen, paikallisverkkojen ja tuulivoimaloiden liityntäverkkojen rakentamiseen. Maanmittauslaitos vastaa lunastuskorvausten määräämisestä, ja prosessi varmistaa maanomistajien oikeudet samalla kun mahdollistaa sähköverkon laajentamisen.

Varoitusvärit voivat vähentää lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin

Tutkijat ovat kehittäneet uuden lähestymistavan lintujen törmäysten vähentämiseksi tuulivoimaloihin hyödyntämällä luonnon varoitussignaaleja. Tutkimuksessa havaittiin, että varoitusvärit keltainen, punainen ja musta yhdistettynä pyörivään liikkeeseen pelottivat lintuja tehokkaammin kuin nykyiset ratkaisut. Valkoiset lavat, joita käytetään yleisesti Suomessa, osoittautuivat huonoimmaksi vaihtoehdoksi. Tämä visuaalinen muutos voisi merkittävästi vähentää lintukuolleisuutta tuulivoiman yhteydessä ja johtaa uusiin standardeihin tuulivoimaloiden suunnittelussa.

Keravan Energian muuntamo sai uuden ilmeen opiskelijoiden toimesta

Keravan Energian aurinkovoimalan muuntamo Koivulantiellä sai uuden ilmeen, kun Keravan Opiston aikuisopiskelijat maalasivat sen osana opintojaan. Maalauksen aiheena ovat auringonsäteet ja auringonkukat, jotka linkittyvät aurinkovoimaan ja kesäiseen miljööseen. Opiskelijat nimesivät muuntamon 'hyvän mielen muuntamoksi', ja sen kuvat näkyvät jopa moottoritieltä.

Ilmalämpöpumpun vesivahingot ja niiden ehkäisy

Ilmalämpöpumput voivat aiheuttaa satoja vesivahinkoja kesäisin, usein ulkoyksikön tippavesiletkun tukkeutumisen vuoksi. Vesi kondensoituu viilennyksessä ja poistuu normaalisti turvallisesti, mutta tukkeutunut letku voi ohjata veden rakennuksen sisälle. Tukoksen voi poistaa pölynimurilla, ja letkun toimivuuden voi tarkistaa kaatamalla vettä sisäyksikön kaukaloon ja varmistamalla sen poistumisen ulos.

Kokkolan Energia mukana kaupungin katu-urakoissa

Kokkolan kaupunki asfaltoi katuja noin 400 000 eurolla, ja tämän vuoden urakat keskittyvät kanta-Kokkolaan. Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Risto Koljonen selittää, että urakat ajoitetaan muiden hankkeiden, kuten vesilaitoksen ja Kokkolan Energian hankkeiden, mukaan. Tämä tarkoittaa, että Kokkolan Energia on mukana kaupungin infrastruktuurihankkeissa, jotka vaikuttavat katujen päällystystöihin.

Sähkötukien kohdentaminen herättää kritiikkiä – professori vaatii täsmätukea pienituloisille

Tuoreen tutkimuksen mukaan Marinin hallituksen sähkötuet hyödyttivät eniten suurituloisia kotitalouksia, ja Orpon hallituksen uusi lakiluonnos on vaarassa toistaa saman virheen. Professori Lassi Ahlvikin mukaan energiatuet tulisi kohdentaa pienituloisille, joiden sähkölasku on tuloihin nähden raskas, ja tukien tulisi kannustaa sähkönkulutuksen vähentämiseen. Nykyinen lakiluonnos, joka sisältää hintakaton ja takuuhinnan 80 prosentille edellisen vuoden kulutuksesta, ei Ahlvikin mukaan kohdennu riittävästi apua tarvitseville, koska se hyödyttää eniten suurikuluttajia eli usein suurituloisia.

Wärtsilälle merkittäviä moottorivoimalakauppoja, teho vastaa Olkiluodon ydinvoimalaa

Wärtsilä on tehnyt useita suuria moottorivoimalakauppoja viime aikoina, mukaan lukien 371 megawatin toimitus brasilialaiselle Origemille. Yhtiö on myynyt yli 1 500 megawatin edestä voimalaitoksia muutaman viikon sisällä, mikä vastaa lähes Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikön tehoa. Erityisesti datakeskukset Yhdysvalloissa ovat olleet aktiivisia ostajia, tuottaen itse sähkönsä. Wärtsilän moottoreita valmistetaan Vaasassa, ja ne käyttävät kaasua, kuten maakaasua tai biokaasua.

Raaseporin Energian toimitusjohtaja ehdolla Raaseporin kaupunginjohtajaksi

Raaseporin kaupunginjohtajan valintaprosessi on käynnissä, sillä Petra Theman jättää tehtävänsä. Vuonna 2022 Theman valittiin kaupunginjohtajaksi tiukassa äänestyksessä, jossa hän voitti Raaseporin Energian toimitusjohtajan Frank Hoverfeltin. Artikkeli käsittelee yleisesti kunnanjohtajien vaihtuvuutta alueella ja mainitsee Raaseporin Energian toimitusjohtajan olleen ehdolla kaupunginjohtajaksi.

Microsoftin datakeskusten hukkalämpö lämmittää Espoota kaukolämpönä

Microsoftin datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetään Espoossa kaukolämmön tuotantoon Fortumin lämpöpumppulaitosten avulla. Tämä hanke kattaa noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöasiakkaiden tarpeesta, ja sen avulla Espoon lämmityksestä 85 prosenttia perustuu jo fossiilittomiin energianlähteisiin. Järjestelyssä datakeskuksen 30-asteinen vesi johdetaan lämpöpumppuihin, jotka nostavat veden lämpötilan 86 asteeseen kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Tämä on osa laajempaa muutosta Suomen kaukolämpöalalla, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi ja sähköistyminen sekä hukkalämmön hyödyntäminen ovat lisääntyneet. Vaikka hukkalämmön hyödyntäminen ei ole Fortumille täysin ilmaista sähköä kuluttavien lämpöpumppujen vuoksi, se on molemmille osapuolille edullista ja edistää energiatehokkuutta.

Itä-Suomen tuulivoimamotti purettava huoltovarmuuden ja sähköntuotannon tasapainon vuoksi

Itä-Suomi tarvitsee tuulivoimaa, mutta puolustushallinnon aluevalvontaongelmat estävät rakentamista, mikä aiheuttaa sähköntuotannon epätasapainon ja heikentää huoltovarmuutta. Kirjoittajat pitävät välttämättömänä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä tuulivoimamotin purkamiseksi ja alueen teollisten investointien edellytysten luomiseksi. Ministeriöiden kompensaatiomalli aluevalvonnan modernisointiin on osoittautunut hankalaksi toteuttaa. Ratkaisukeskeisellä otteella ja teknologisilla ratkaisuilla, kuten tuulivoimaloiden hyödyntämisellä sensorialustoina, voitaisiin tukea aluevalvontaa ja mahdollistaa puhtaan energiantuotannon kasvu Itä-Suomessa.

Nilanin poistoilmalämpöpumppu täydentää lämmitysjärjestelmiä ja säästää energiaa

Nilanin poistoilmalämpöpumppu hyödyntää ilmanvaihdon mukana poistuvan lämmön käyttöveden lämmitykseen ja tuloilman esilämmitykseen, täydentäen olemassa olevia lämmitysjärjestelmiä, kuten takkaa ja ilmalämpöpumppua. Se ottaa talteen energian, josta on jo maksettu, ja parantaa sisäilman laatua sekä säästää energiaa. Nilanin ratkaisut ovat tehokkaampia ja älykkäämpiä kuin vanhat poistoilmalämpöpumput, ja ne voivat hyödyntää myös viilennyksessä syntyvää lämpöä käyttöveden lämmitykseen.

Kehysriihipäätökset vauhdittavat investointeja ja tukevat ydinvoiman kehitystä

Hallituksen kehysriihipäätökset antavat vauhtia yritysten investoinneille, erityisesti digitalisaatioon, tekoälyyn sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Teknologiateollisuus korostaa julkisen T&K-rahoituksen merkitystä riskien pienentämisessä ja investointien vauhdittamisessa. Erityisesti ydinvoiman lisärakentamisen edistäminen ja pienydinvoiman investointituki nähdään tärkeinä ratkaisuina puhtaan ja toimitusvarman sähkön saatavuuden turvaamiseksi. Lisäksi hallituksen aie selvittää pankkisääntelyn keventämistä ja veropäätökset, kuten puhtaan siirtymän investointiverohyvitys, saavat kiitosta. Artikkelissa mainitaan myös tarve nostaa Suomen osaamistasoa ja tukea nuorten työllistymistä.

Iisalmen Prisman remontti hyödyntää hukkalämmön kaukolämpöverkkoon

Iisalmen Prisman remontissa on panostettu energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Uusien kylmälaitteiden tuottama hukkalämpö hyödynnetään yhteistyössä Savon Voiman kanssa. Lämpö korotetaan kaukolämpöpumpuilla ja palautetaan kaukolämpöverkkoon Savon Voiman asiakkaiden käyttöön. Uudistetuilla kylmälaitteilla on nollapäästöt.

Opinnäytetyö: Wärtsilän kaasumoottorin sytytysjärjestelmän testipenkki kehitetty

Tämä opinnäytetyö, jonka toimeksiantajana on Wärtsilä Finland Oy, keskittyy 4-tahti kaasumoottorin sytytysjärjestelmän liikuteltavan testipenkin rakentamiseen. Tavoitteena oli luoda automaatioratkaisu, joka simuloi Wärtsilän kipinäsytytteisen kaasumoottorin sytytysjärjestelmää, mahdollistaen sen toiminnan testaamisen, mittaamisen ja harjoittelun ilman varsinaista moottoria. Testipenkki on modulaarinen ja sitä voidaan käyttää myös rikkoutuneiden osien testaamiseen. Työn tuloksena syntyi modulaarinen ja liikuteltava testipenkki, joka toimii työkaluna mekaanisen ja ohjelmistopohjaisen toiminnan sekä mittalaitteistojen käytön harjoitteluun.

Sähkön hinnan seuraaminen ja kulutuksen ajoittaminen avainasemassa arjen säästöissä

Ilta-Sanomien lukijat jakavat vinkkejä arjen säästöihin, ja moni mainitsee sähkön hinnan seuraamisen ja kulutuksen ajoittamisen keinona säästää merkittävästi. Lukijat kertovat ajoittavansa pakollisia askareita sähkön hinnan mukaan ja käyttävänsä sähköä silloin, kun se on halvinta. Tämä osoittaa, että sähkön hinta on ollut merkittävä tekijä kotitalouksien säästöpäätöksissä, erityisesti viime talvena.

Oulussa kehitetään tekoälyä uusiutuvan energian kunnossapitoon

Oulussa kehitetään Tehokkaat kunnossapitomenetelmät (TEKU) -hankkeessa tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja uusiutuvan energian kunnossapitoon. Hankkeen tavoitteena on vastata uusiutuvan energian tuomiin osaamisvaatimuksiin ja tehostaa kunnossapitotoimintoja esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaloissa. Tekoälyä käytetään datan analysointiin, vikojen tunnistamiseen ja järjestelmien toiminnan optimointiin, mikä parantaa energiatehokkuutta ja vähentää kustannuksia. Hankkeessa kehitetään myös oppimisympäristöjä, kuten digivoimalaa, kouluttamaan tulevaisuuden osaajia uusiutuvan energian järjestelmien ylläpitoon.

Pörssisähkön hinta romahtaa torstaina Nord Poolissa

Sähköpörssi Nord Poolin tietojen mukaan pörssisähkön hinta laskee torstaina merkittävästi keskiviikkoon verrattuna. Halvimmillaan sähkö on lähes nollahintaista vuorokauden ensimmäisinä tunteina, kun taas kalleimmat hetket osuvat aamuun ja alkuiltaan. Vaikka hinnat vaihtelevat päivän mittaan, torstain keskihinta on huomattavasti alhaisempi kuin keskiviikon. Hinnat sisältävät arvonlisäveron, mutta eivät sähkön siirtomaksua tai muita lisäkuluja.

Keskustan Mattila vaatii kotimaista osaamista Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen

Keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Hanhikiven ydinvoimalahankkeesta. Hän vaatii hallitukselta takeita kotimaisen ja paikallisen työvoiman käytöstä hankkeessa, korostaen suomalaisen osaamisen ja paikallisten yritysten merkitystä. Mattilan mukaan on tärkeää varmistaa, että hankkeen työpaikat ja taloudelliset vaikutukset jäävät Suomeen, erityisesti Pohjois-Suomeen. Hanhikivenniemen kaava on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, ja hankkeeseen on osoitettu globaalia kiinnostusta.

Liettualainen energiayhtiö Ignitis Group julkaisi uuden strategian

Liettualainen energiayhtiö Ignitis Group on julkaissut strategisen suunnitelmansa vuosille 2026–2029, keskittyen vihreään joustavuuteen. Yhtiö on suosittu Viron sijoittajien keskuudessa.

Ruotsi julkistaa tukipaketin sähkön hinnan nousun torjumiseksi

Ruotsi julkistaa tänään 17,5 miljardin kruunun tukipaketin kotitalouksille ja yrityksille. Paketin tarkoituksena on torjua maailmanlaajuisen energiakriisin vaikutuksia, erityisesti polttoaineiden ja sähkön hintojen nousua. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson esittelee paketin, jonka taustalla on Iranin sodan aiheuttama hintojen nousu ja heikentyneet talousnäkymät.

Kajaanin tyhjenevien kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan ja uutta käyttöä etsitään

Kajaanissa etsitään uutta käyttöä viidelle tyhjenevälle kiinteistölle, joiden elinkaarta halutaan pidentää ja energiatehokkuutta parantaa. Kajaanin ammattikorkeakoulu kerää verkkokyselyllä kaupunkilaisten ideoita ja toiveita tilojen jatkokäytöstä. Kohteisiin kuuluvat muun muassa Satamakadun pääterveysasema ja Kalliokadun Kekkostalo.

Opinnäytetyö: Vakka-Suomen Voima Oy modernisoi Windows-päivitystenhallintaa Autopatch-palvelulla

Vakka-Suomen Voima Oy modernisoi Windows-työasemien päivitystenhallintaa siirtymällä perinteisestä paikallisesta hallintamallista automatisoituun pilviratkaisuun. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin siirtymä Microsoft Endpoint Configuration Managerista Microsoft Windows Autopatch -palveluun. Uudistuksella parannettiin laitekannan tietoturvaa ja vähennettiin IT-tiimin manuaalista työtä, mikä tuki organisaation kyberturvallisuustavoitteita ja vapautti IT-asiantuntijoiden aikaa strategiseen kehitykseen.

Sähkön hinta laski huhtikuussa kausivaikutuksen myötä, inflaatio kiihtyi öljyn hinnan nousun vuoksi

Huhtikuussa inflaatio kiihtyi 1,5 prosenttiin, johtuen pääasiassa öljyn maailmanmarkkinahintojen noususta, mikä nosti dieselin ja lämmitysöljyn hintoja merkittävästi. Sähkön hinta sen sijaan laski maaliskuusta huhtikuuhun 21 prosenttia. Tämä lasku johtuu tyypillisestä kevään kausivaikutuksesta, kun lämmitystarve vähenee ja vesi- sekä tuulivoiman tuotanto lisääntyy.

Miksi tuulivoimaloissa on kolme lapaa: Tekninen selitys ja toimintaperiaate

Artikkeli selittää, miksi moderneissa tuulivoimaloissa on lähes aina kolme lapaa. Teknisen syyn mukaan pariton määrä lapoja jakaa kuormituksen tasaisemmin, ja kolme lapaa on osoittautunut erittäin luotettavaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Lisäksi artikkelissa kuvataan, kuinka tuulivoimalan lavat hyödyntävät tuulen nostovoimaa muuntaakseen pyörimisenergian sähköksi, ja kuinka lavan pituuden kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa tuotetun energian määrän.

Paikallisvoima ry:n selvitys: Sähkönjakeluverkkojen investoinnit kriittisiä talouskasvulle ja työllisyydelle

Paikallisvoima ry on mukana selvityksessä, joka korostaa sähkönjakeluverkkoihin tehtävien investointien merkitystä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle. Selvityksen mukaan sähköistyminen voi luoda yli 20 000 työpaikkaa, mutta tämä edellyttää yli miljardin euron vuosittaisia investointeja jakeluverkkoihin vuoteen 2040 mennessä. Nykyiset valvontamenetelmät rajoittavat verkkoyhtiöiden investointikykyä, ja Paikallisvoima ry:n toiminnanjohtaja Annukka Saari huomauttaa, että valvontamenetelmät on päivitettävä mahdollistamaan oikea-aikaiset investoinnit ilman rahoitusvajetta.

Kuusamoon esitetään pienydinvoimaa ja kaasumoottorivoimalaa energiantarpeen ja hiilineutraaliustavoitteiden ratkaisemiseksi

Kuusamon Keskustan valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen laajasta energiaselvityksestä, joka tutkisi pienydinvoiman ja kaasumoottorivoimalan sijoittamista Kuusamoon. Aloitteen tavoitteena on vastata kaupungin kasvavaan energiantarpeeseen ja hiilineutraaliustavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä. Selvitys kattaisi tekniset edellytykset, ympäristövaikutukset, paikalliset elinvoimavaikutukset ja mahdolliset kumppanuudet energiayhtiöiden kanssa.

Aurinkosähköjärjestelmien ja energiavarastojen myynti vahvassa kasvussa sähkön hintapiikkien ja huoltovarmuuden vuoksi

Onnisen aurinkopaneelien ja energiavarastojen myynti kasvoi merkittävästi alkuvuonna 2026, johtuen sähkön hintapiikeistä ja kuluttajien halusta säästää rahaa sekä parantaa huoltovarmuutta. Kuluttajat hankkivat järjestelmiä myös ekologisuussyistä ja sähkökatkojen varalta. Energiavarastojen suosion odotetaan kasvavan edelleen, sillä ne auttavat hyödyntämään itse tuotettua aurinkosähköä, tasoittamaan hintapiikkejä ja osallistumaan sähköverkon taajuuden hallintaan.

Lahden hiilineutraaliustavoite ja energiainvestoinnit arvioinnissa

Lahden kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, mutta tarkastuslautakunnan mukaan tavoitteen saavuttaminen näyttää vaikealta nykyisillä keinoilla. Kymijärven voimalaitoksen viereen suunniteltu Nordic Ren-Gas -yhtiön vetylaitos voisi edistää hiilineutraaliutta, mutta sen rakentaminen on viivästynyt. Kaupungin on myös vähennettävä liikenteen päästöjä, joihin vaikuttaminen on haastavaa.

Kansanedustaja Mehtälä käsitteli energia- ja turvepolitiikkaa Haapaveden keskustan kokouksessa

Haapaveden keskustan vuosikokouksessa kansanedustaja Timo Mehtälä käsitteli puheenvuorossaan ajankohtaisia energia- ja turvepolitiikan kysymyksiä. Tämä osoittaa, että turpeen ja energia-alan asiat ovat esillä poliittisessa keskustelussa ja niillä on merkitystä myös paikallistasolla. Vaikka pääaiheena oli kotihoidon kuntalisä, turvepolitiikan maininta tuo esiin sen relevanssin laajemmissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa.

Ahvenanmaan Elandelslagin toimitusjohtaja avaa sähkön kaupankäynnin monimutkaisuutta

Ahvenanmaan Elandelslagin toimitusjohtaja David Karlsson kertoo sähkön kaupankäynnistä Nordpoolissa ja sen monimutkaisuudesta. Sähköä on lähes mahdotonta varastoida, joten tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Yhtiö käyttää koneoppimiseen perustuvaa ennustusjärjestelmää, mutta sääriippuvaisten energialähteiden lisääntyminen vaikeuttaa tasapainon ylläpitämistä. Ahvenanmaan Elandelslag suojaa asiakkaidensa kiinteitä hintoja finanssimarkkinoilla seuraamalla jatkuvasti useita tekijöitä, kuten kaasun hintoja ja geopoliittisia tapahtumia.

MTK vaatii nopeaa siirtymää uusiutuviin energianlähteisiin ja kotimaiseen tuotantoon

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin vaatii nopeaa siirtymää uusiutuviin energianlähteisiin Suomessa Lähi-idän sotatoimien ja öljykriisin aiheuttamien taloudellisten haasteiden vuoksi. Hän korostaa fossiiliriippuvuudesta irtautumisen tärkeyttä ja ehdottaa kotimaisista raaka-aineista valmistettujen nestemäisten polttoaineiden ja energiakasvien viljelyn lisäämistä. Wallin peräänkuuluttaa myös vihreän ammoniakin tuotannon käynnistämistä Suomessa lannoitetuotannon varmistamiseksi ja odottaa seuraavalta hallitukselta kirjauksia vihreästä energiasiirtymästä.

Siuntio aloittaa Bäcksin aurinkovoimalahankkeen asemakaavan laatimisen

Siuntion tekninen lautakunta käsittelee asemakaavan laatimista Bäcksin aurinkovoimalahanketta varten. Exilion tuulihankkeet Ky on pyytänyt kaavahankkeen käynnistämistä teollisen mittaluokan aurinkopuiston ja sähkövaraston sijoittamiseksi noin 77 hehtaarin alueelle. Hankealue sijaitsee viljelysmaalla ja valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, mikä edellyttää huolellista vaikutusten arviointia. Kunnanhallitus on aiemmin todennut, että hankkeita arvioidaan tapauskohtaisesti kaavaprosessin kautta.

Ydinvoima ratkaisuna säätövoiman kriisiin

Artikkelissa korostetaan säätövoiman riittävyyden ongelmaa sähkömarkkinoilla, jossa sään mukaan vaihtelevan energian lisääntyminen heikentää säätövoiman kannattavuutta. Ratkaisuksi tähän kriisiin esitetään luotettavaa ydinvoimaa, jota ei voi olla liikaa järjestelmän vakauden varmistamiseksi.

Liquid Windin konkurssi kaataa synteettisen metanolin hankkeet Suomessa

Ruotsalaisen Liquid Windin konkurssi kaataa sen Suomen hankkeet, mukaan lukien puolen miljardin euron synteettisen metanolin tuotantolaitoksen rakentamisen Naantaliin. Yhtiö oli jo aiemmin lykännyt Naantalin hanketta, ja sen Suomen toiminnot on ajettu alas. Myös Haapavedelle suunniteltu tehdas kaatuu konkurssin myötä.

Sähköautoilijat maksavat jo nyt merkittäviä veroja ja kuluja

Artikkeli käsittelee sähköautoilijoiden maksamia veroja ja kuluja, jotka usein jäävät huomiotta keskustelussa kilometriverosta. Se korostaa, että sähköautoilijat maksavat jo nyt ajoneuvoveroa, käyttövoimaveroa ja sähköveroa kotilatauksesta, mukaan lukien lataushäviöistä. Kirjoittaja kyseenalaistaa, korvaako mahdollinen kilometrivero nämä nykyiset verot vai tuleeko se niiden päälle, ja miten se vaikuttaa ohjausvaikutukseen päästöistä ja kulutuksesta.

Soite valitsi Mind Energy Oy:n sähköyhtiökseen vuosiksi 2028-2031

Soiten aluehallitus on valinnut Mind Energy Oy:n sähköntoimittajakseen vuosille 2028-2031 kilpailutuksen perusteella. Valinnassa hyödynnettiin Veni Energia Oy:n asiantuntemusta, joka kilpailutti energiayhtiöt hankintalain mukaisesti. Sähköenergian laskutushinta Soitelle muodostuu myyjän marginaaleista, varttispot-toimituksesta ja hintariskin vähentämiseksi tehdyistä tehopohjaisista hinnankiinnityksistä, sekä Fingridin ja Datahubin maksuista. Sopimuskauden sähköntoimituksen arvo on 2,731 miljoonaa euroa.

Sähköyhtiölle korvauksia muuntajaan törmäämisestä

Juvalainen mies sai tuomion törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta törmättyään sähkömuuntajaan toukokuussa 2025. Törmäys aiheutti paikallisen sähkökatkon ja vahinkoja sähköyhtiölle. Käräjäoikeus määräsi miehelle ehdollisen vankeustuomion, päiväsakkoja ja velvoitti hänet korvaamaan Järvi-Suomen energialle yli 37 000 euroa muuntajan vaurioitumisesta.

Sähköyhtiön maakaapelointisuunnitelmat ihmetyttävät Korhonniemessä

Mäntyharjun Korhonniemen mökkiläinen ihmettelee sähköyhtiön asennetta maakaapeloinnin suhteen. Alueella on usein sähkökatkoja, ja vaikka sähköyhtiöt perustelevat korkeita siirtomaksuja maakaapeloinnilla, Järvi-Suomen Energia ei suunnittele sitä Korhonniemeen. Kirjoittajan mukaan maakaapelointi parantaisi sähköyhtiön mainetta ja estäisi sähkökatkoja, jotka voivat olla kohtalokkaita talvella.

Maalämpö toi voittoja energiatehokkuuskilpailussa ja puolitti lämmityskulut

Porvoon Kiinteistöyhdistyksen korjaus- ja kehittämiskilpailun voittajat, Asunto Oy Viikinkitie 5 Porvoosta ja Asunto Oy Isännänpuisto Loviisasta, palkittiin energiatehokkuusteemaisesta työstä. Molemmat taloyhtiöt siirtyivät maalämpöön, mikä oli kilpailuehdotusten suurin korjaushanke. Porvoon Viikinkitie 5:n maalämpöhanke maksoi 550 000 euroa ja puolitti taloyhtiön energiakustannukset, kun taas Loviisan Isännänpuiston hanke oli noin 230 000 euroa ja laski lämmityskustannukset alle puoleen. Maalämpöön siirtyminen oli molemmissa tapauksissa vastaus kaukolämmön korkeisiin hintoihin.

Päättäjät hyväksyvät puuenergian, mutta tietotasossa parannettavaa

Päättäjät hyväksyvät laajalti puuenergian eri muodot energiantuotannossa, mutta tietotasossa on vielä parannettavaa erityisesti metsästä energiateollisuuteen siirtyvän runkopuun määrän osalta. Vaikka hakkuutähteet ja teollisuuden tähdepuujakeet ovat erittäin hyväksyttyjä, pienpuun ja metsäteollisuuden jäteliemien hyväksyttävyys on hieman alhaisempaa. Bioenergia ry:n mukaan puuenergian merkitys kotimaisena uusiutuvana energialähteenä ymmärretään hyvin, mutta väärinkäsityksiä runkopuun käytöstä on korjattava. Selvitys osoittaa myös puoluekohtaisia eroja puuenergian hyväksynnässä.

Kemijoki Oy hakee ympäristöasiantuntijaa vesivoiman ympäristötehtäviin

Kemijoki Oy hakee ympäristöasiantuntijaa vahvistamaan tiimiään monipuolisiin ympäristötehtäviin. Tehtävässä työskennellään vesivoiman ympäristövaikutusten, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen parissa. Asiantuntija osallistuu selvitysten ja suunnitelmien laadintaan sekä tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Hakijalta odotetaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kiinnostusta ympäristö- ja luonnonvara-asioihin.

Liquid Windin Naantalin metanolihanke kaatui konkurssiin, mutta vetytalouden näkymät säilyvät

Ruotsalainen Liquid Wind -yhtiö, joka suunnitteli synteettisen metanolin tuotantolaitosta Naantaliin hyödyntäen Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidia ja höyryä, on hakeutunut konkurssiin. Hanke, jossa Turun Seudun Energiantuotanto (TSE) olisi ollut hiilidioksidin ja höyryn toimittaja, on ollut jäissä jo jonkin aikaa. Vaikka tämä hanke päättyy, vetytalouden kehittämisnäkymät Naantalissa nähdään edelleen hyvinä.

Kuopion alueen kasvutavoitteet ja pienydinvoimasuunnitelmat osana alueen kehitystä

Kuopion alueen kauppakamarin pääkirjoitus käsittelee alueen kasvutavoitteita ja strategioita, tavoitteena 200 000 asukkaan Kuopio ja 300 000 asukkaan Pohjois-Savo. Artikkelissa korostetaan yhteistyön ja suunnitelmallisuuden merkitystä kasvun saavuttamisessa, mainiten esimerkkeinä kaavoitustyöpajat ja yritystonttien saatavuuden parantamisen. Erityisesti mainitaan Pohjois-Savon vahvuudet kilpailukykyisen infran, kuten Järvilinjan ja Harjulinjan kantaverkkojen, sekä energiantuotannon osalta, viitaten Kuopion Energian pienydinvoimasuunnitelmiin ja maakunnan biovarantoihin. Tavoitteena on houkutella investointeja ja tehdä Pohjois-Savosta innovatiivisin investointikohde.

Biokaasun rooli energiantuotannossa ja ravinnekierron turvallisuudessa

Biokaasu on keskeinen ratkaisu energiantuotannossa ja kiertotaloudessa, hyödyntäen biomassaa ja edistäen ravinteiden kierrätystä. Biokaasuprosessissa syntyvän mädätysjäännöksen lannoitekäyttö edellyttää luotettavaa laboratorioanalytiikkaa materiaalin laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä on tärkeää haitta-aineiden esiintymisen ja käyttäytymisen arvioinnissa, mikä on välttämätöntä kestävien ravinnekiertoratkaisujen kehittämiseksi.

Helsingin Vihreät: Ilmastoratkaisut ja kestävä talous ohjaavat Helsingin kasvua

Helsingin Vihreät emphasizes that Helsinki's future growth stems from climate solutions, education, and sustainable economic policies. The city council approved their proposals to strengthen climate, competence, and sustainable economy perspectives in Helsinki's growth policy. The program now includes developing a crisis-resilient and climate-friendly food system with low-emission, reliable, and local food production, and highlights solutions addressing climate change and economic shifts.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy investoi miljoonia Haminan sähköverkon parannuksiin

Kymenlaakson Sähköverkko Oy investoi noin 3 miljoonaa euroa sähköverkon parannuksiin Haminan Onkamaalla ja Suur-Uskissa, parantaen sähkön toimitusvarmuutta. Hankkeissa maakaapeloidaan noin 40 kilometriä sähköverkkoa ja rakennetaan uusia puistomuuntamoita. Yhtiö investoi vuonna 2026 yhteensä noin 30 miljoonaa euroa sähköverkon kehittämiseen ja ylläpitoon, siirtäen painopistettä haja-asutusalueille.

Huoltovarmuuskeskus harjoitteli tuulivoimajärjestelmien kybersabotaasin varalta

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) PUHALLUS-projektissa tunkeuduttiin tuulivoimajärjestelmiin ja harjoiteltiin kyberfyysisen sabotaasin varalta. Tämä oli HVK:n ensimmäinen tuulivoima-alalle suunniteltu harjoitus, joka jatkoi aiempaa selvitystä tuulivoiman riskeistä ja uhkatekijöistä. Projektissa testattiin kolmen tuulivoima-alan organisaation järjestelmien haavoittuvuuksia ja luotiin kuvitteellisia tapahtumakulkuja, joita käsiteltiin asiantuntijoiden työpöytäharjoituksessa. Projektin tavoitteena oli parantaa ymmärrystä tuulivoiman resilienssistä ja korostaa luottamusverkostojen sekä monialaisen tiedonvaihdon tärkeyttä energia-alalla.

Joensuun kaukolämpöverkon kuntoluokitus parantaa kunnossapitoa

Opinnäytetyönä muodostettiin Joensuun kaukolämpöverkolle kuntoluokitus ArcGIS-järjestelmään putkirakenteiden tarkastelua varten. Työssä käytettiin ArcGIS-karttaportaalin tietoja ja asiantuntijahaastatteluja pisteytysmallin luomiseen, joka siirrettiin järjestelmään viisiportaisena väriluokituksena. Tuloksena saatiin värikoodattu karttanäkymä, joka auttaa verkoston yleisilmeen tarkastelussa ja kunnossapidon tukena. Luokitus erotteli eri putkirakenteet selkeästi väreillä, ja se osoitti rakenteeseen perustuvan kuntoluokituksen soveltuvan verkoston kunnonhallintaan, vaikka lähtöaineiston puutteet heikensivätkin tarkkuutta.

Sähköyhtiöt hyötyvät kulutuksen ajoituksesta: Määräaikaiset sopimukset ja hybridimallit yleistyvät

Määräaikaiset sähkösopimukset ovat edelleen yleisimpiä suomalaisissa kotitalouksissa, ja niiden osuus oli 42 prosenttia vuonna 2025. Hybridisopimukset, joissa hinta muodostuu kiinteästä ja kulutuksen ajoituksen mukaan vaihtelevasta osasta, ovat yleistyneet ja vaikuttavat jo lähes joka toisen kotitalouden sähkölaskuun. Sähköyhtiöiden näkökulmasta kotitalouksien kyky joustaa sähkönkäytössä on arvokasta energiajärjestelmälle, sillä se hillitsee sähkön hinnan nousua ja tukee uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa. Pörssisähkön suosio on pysynyt vakaana, ja se on pitkällä aikavälillä osoittautunut edullisimmaksi vaihtoehdoksi monille kuluttajille.

Kotkan Energia aloittaa kaukolämmön siirtolinjan rakentamisen Mussalossa ja Hirsaaressa

Kotkan Energia aloittaa kaukolämmön siirtolinjan rakentamisen Mussalon ja Hirssaaren alueilla. Työt jaetaan kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen valmistuu marraskuun loppuun mennessä ja toinen joulukuussa. Rakennustyöt aiheuttavat tilapäisiä muutoksia liikennejärjestelyihin, ja yhtiö pyytää huomioimaan opasteet. Tämä projekti jatkaa viime vuonna valmistunutta Karhuvuoren ja Mussalon välistä yhdyslinjaa.

Herrforsin havainto johti toripysäköinnin tarkastukseen Pietarsaaressa

Herrforsin henkilökunta Pietarsaaressa havaitsi helmikuussa, että valaisinpylväs oli vajoamassa maahan. Tämä johti Pietarsaaren toripysäköinnin tarkastukseen, jossa havaittiin pieniä painumia kadun pinnassa. Vaikka painumia on korjattu teräslevyillä, pysäköintiyhtiö jatkaa tilanteen seurantaa. Pysäköintihalli on tällä hetkellä turvallinen käyttää.

Porvoon Energian öljyvuodon puhdistustyöt jatkuvat Tolkkisissa

Porvoon Energian alueella Tolkkisissa jatkuu öljyvuodon puhdistustyö, joka alkoi ennen pääsiäistä. Toimitusjohtaja Måns Holmbergin mukaan öljyä on edelleen maaperässä, ja työtä jatketaan, kunnes viranomaiset antavat luvan. Tähän mennessä öljyn leviäminen Porvoon Energian alueen ulkopuolelle on onnistuttu estämään. Vuodon laajuudeksi arvioidaan edelleen 75 kuutiota, ja työn odotetaan kestävän vielä vähintään kuukauden.

Parikkalan Valo Oy mukana valokuituverkon rakentamisessa Parikkalassa ja Rautjärvellä

Parikkalan Valo Oy on mukana Parikkalan ja Rautjärven kuntien yhteisessä hankkeessa rakentaa valokuituverkko maaseutualueille. Verkko kattaa Rautjärvellä Pitkäjärvi–Kangaskoski-alueen ja Parikkalassa Oronmylly–Melkoniemi-alueen, ja se toteutetaan suurelta osin yhteisojana Parikkalan Valo Oy:n kanssa. Valokuituverkon tavoitteena on varmistaa alueiden tasavertainen kehittyminen tietoliikenneyhteyksissä ja tarjota nopeat yhteydet viestintään, viihdepalveluihin ja sähköisiin palveluihin.

Tuulivoima taustana kesäteatterikomediassa 'Onnellinen perhe'

Paisuan Tuajamateatterin kesäteatterikausi avautui Markku Hyvösen kirjoittamalla komedialla 'Onnellinen perhe'. Näytelmässä ajankohtainen tuulivoimakysymys toimii taustakehyksenä henkilöiden ihmissuhdekiemuroille, vaikka se jääkin toissijaiseksi teemaksi. Kunnanjohtaja eroaa virastaan tuulivoima-asian vuoksi, ja konsultti saapuu mahdolliselle tuulivoimalapaikkakunnalle. Näytelmä keskittyy vuorosanoihin ja henkilökemioihin, ja siinä käsitellään mustasukkaisuutta ja ihmissuhdesotkuja Ylä-Savossa.

Datakeskuspomo: Sähkön hinta pysyy edullisena Suomessa datakeskuksista huolimatta

Datakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Poikola vakuuttaa, että sähkön hinta Suomessa ei nouse pilviin datakeskusten kasvavan kysynnän vuoksi. Hän korostaa Suomen sähkömarkkinoiden toimivuutta ja Euroopan kolmanneksi halvinta sähköä. Poikolan mukaan datakeskukset ovat moderni teollisuuden ala, joka tarjoaa Suomelle suuria mahdollisuuksia tulevaisuudessa, vaikka Europarlamentaarikko Aura Salla ja Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura esittävätkin varauksia. Poikola lupaa, että Suomi saa halpaa sähköä myös seuraavan 50 vuoden ajan.

Eckerö Linkin M/S Stena Nautica parantaa energiatehokkuutta ja logistiikkaa

Eckerö Link ostaa M/S Stena Nautican, joka korvaa M/S Fjärdvägenin Långnäsin ja Naantalin välisellä reitillä. Uusi alus parantaa energiatehokkuutta ja mahdollistaa sujuvamman lastinkäsittelyn sekä asiakasystävällisemmän aikataulun. Investointi vahvistaa Ahvenanmaan roolia meriliikenteen keskuksena ja luo uusia mahdollisuuksia. M/S Stena Nautican myötä voidaan optimoida polttoaineenkulutusta ja energiatehokkuutta, mikä on tärkeää kilpailukykyisellä kuljetusalalla.

Loviisa sammuttaa katuvalot kesäksi osana energiansäästöstrategiaa

Loviisan kaupunki jatkaa energiansäästöstrategiaansa sammuttamalla katuvalot kesäajaksi 1.6.2026 alkaen koko kunnan alueelta keskustaa lukuun ottamatta. Tämä toimenpide on merkittävä osa kaupungin energiansäästöstrategiaa. Katuvalot sytytetään uudelleen elokuun lopussa, kun illat pimenevät ja valaistuksen tarve kasvaa.

Biokaasun ja Synteettisen Metaanin Turva-automaation Suunnittelu Suomessa

Suomen metaaniala kasvaa biokaasun ja synteettisen metaanin tuotannon vetämänä, mikä on tuonut uusia toimijoita energiasektorille. Turva-automaation suunnittelu nesteytetyn metaanin varastointilaitoksissa on keskeistä riskienhallinnassa, ja tämä opinnäytetyö tarjoaa kokonaiskuvan sen suunnittelusta standardien mukaisesti. Työ havainnollistaa systemaattista etenemistä riskienarvioinnista toteutukseen ja ylläpitoon, tarjoten pohjan käytännön suunnitteluoppaan kehittämiselle.

Opinnäytetyö: Tehokkain strategia Wärtsilän BESS-järjestelmien jäähdyttimeen liittyvien harmonisten säröjen lieventämiseksi

Opinnäytetyö käsittelee Wärtsilän akkuenergian varastointijärjestelmien (BESS) apujäähdytysjärjestelmään liittyviä harmonisia säröjä. Tutkimus keskittyy matalajännitteisen apujärjestelmän jäähdyttimeen liittyviin harmonisiin säröihin ja arvioi teknisesti toteutettavissa olevia lieventämismenetelmiä jo asennettuihin järjestelmiin. Tulokset osoittavat, että harmoninen ongelma liittyy todennäköisimmin apujäähdytysjärjestelmään ja erityisesti kompressorin käyttöön. Ensisijaisena ratkaisuna ehdotetaan kompressorin toiminnan rajoittamista tai muokkaamista riittävän jäähdytystehon säilyttäen, ja tarvittaessa keskitettyä aktiivista harmonista suodatusta.

Opinnäytetyö: Seiverkot Oy:lle keskijänniteverkon yksiviivakaavio

Opinnäytetyö: Seiverkot Oy:lle suunniteltiin ja toteutettiin keskijänniteverkon yksiviivakaavio (SLD), joka parantaa verkon rakenteen ja kytkentöjen hahmottamista. Työn tavoitteena oli kehittää selkeämpi tapa esittää verkkoa verrattuna perinteiseen karttapohjaiseen näkymään. Kaavio tukee verkon käyttöä ja valvontaa, parantaa kytkentöjen ymmärrettävyyttä ja helpottaa vikatilanteiden hallintaa.

Opinnäytetyö: PIPO-asetuksen vaatimukset Leppäkosken Lämmön energiantuotantolaitoksille

Opinnäytetyönä on selvitetty PIPO-asetuksen vaatimuksia Leppäkosken Lämmön energiantuotantolaitoksille. Työssä verrattiin laitosten nykytilannetta asetuksen vaatimuksiin keskittyen päästömittauksiin, rekisteröintiin ja raportointiin. Tuloksena syntyi Excel-työkalu, joka listaa laitosten yksikkökohtaiset vaatimukset ja niiden toteutumisen.

Sallila Sähkönsiirto Oy aloitti uuden suurjännitelinjan rakentamisen Loimaalla

Sallila Sähkönsiirto Oy on aloittanut 110 kilovoltin suurjännitelinjan rakennustyöt Loimaan kaupungin alueella. Uutta linjaa rakennetaan 9,8 kilometriä Haara–Loimaa-välille, ja se on merkittävä investointi yhtiölle sähkönsyötön varmistamiseksi.

Gasgrid kartoitti parhaat sijainnit kaasumoottorivoimalaitoksille kasvavan sähkönkysynnän tyydyttämiseksi

Gasgrid on kartoittanut Suomesta useita potentiaalisia sijainteja kaasumoottorivoimalaitoksille ja teollisille toiminnoille kaasuverkon alueella. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kasvavaan sähkönkulutukseen ja vahvistaa energiajärjestelmän luotettavuutta. Gasgridin mukaan kaasumoottorivoimalaitokset tarjoavat nopeasti käynnistyvää säätövoimaa, mikä on olennaista sääriippuvaisen sähköntuotannon lisääntyessä. Tutkimuksessa tunnistettiin 16 potentiaalista paikkaa kaasumoottorivoimalaitoksille ja lisäksi paikkoja suurille teollisille toiminnoille, kuten datakeskuksille.

Raahen kultakaivoksen ympäristölupa peruttu – sähkösopimusongelmat ja ympäristöriskit syynä

Raahen kultakaivos on ajautunut syviin ongelmiin, ja Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt kaivosyhtiö Laiva Goldin valituksen ympäristöluvan peruuttamisesta toistuvien laiminlyöntien vuoksi. Yhtiö syyttää edellisiä omistajia ja aikoo valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaivoksen talousvaikeudet ovat olleet niin suuria, että valtio joutui talvella 2023 hoitamaan kaivoksen sähköt, ja Laiva Goldille annettiin aikaa hoitaa sähkösopimus kuntoon, mutta tämä epäonnistui. Kaivoksella on ollut vakavia ympäristöriskejä, kuten syanidia pohjavedessä ja patoriskejä, ja vaikka Laiva Gold on korjannut ongelmia, se on tapahtunut liian myöhään.

Maalämpöjärjestelmän kysyntäjousto vanhoissa kerrostaloissa tukee sähköjärjestelmän tasapainottamista

Opinnäytetyössä selvitettiin maalämpöjärjestelmän kysyntäjouston toteuttamista vanhoissa asuinkerrostaloissa IDA ICE -ohjelmistolla tehdyillä simuloinneilla. Tulosten mukaan sähkötehoa voidaan pudottaa 59–80 prosenttia joustojakson aikana sisälämpötilan pysyessä asumisterveysasetuksen rajojen sisällä. Tämä osoittaa potentiaalia sähköjärjestelmän tasapainottamiseen, mutta käytännön toteutus vaatii IoT-termostaattiventtiileitä ja ohjauslogiikkaa.

Helen lämmittää Helsinkiä cashewpähkinänkuorilla

Helen alkaa käyttää cashewpähkinänkuoria uutena polttoaineena kaukolämmön tuotannossa Helsingissä. Kuoria poltetaan Vuosaaren biolämpölaitoksessa puuhakkeen seassa, ja niiden osuus Helenin polttoaineista on noin kaksi prosenttia. Helenin mukaan pähkinänkuoret ovat pähkinätuotannon sivuvirta, ja niiden käyttö edistää huoltovarmuutta ja pyrkii laskemaan kaukolämmön hintaa. Kuorten sisältämä öljy ei ole vesiliukoista, joten säilytyksen ei pitäisi aiheuttaa ympäristöhaittoja, ja polttaminen on turvallista ympäristöluvan puitteissa.