Maalämpökiista jätti perheen ilman lämmitystä

Artikkelissa kerrotaan Juho-Antti Keinosen perheen kokemuksista maalämpöjärjestelmän asennuksessa. Perhe ajautui pattitilanteeseen maalämpöfirman kanssa, kun asennettavaksi tarkoitettu pumppu osoittautui liian pienitehoiseksi talon kokoon nähden. Kiista koskee erityisesti sitä, oliko maalämpöjärjestelmän tarkoitus lämmittää koko 439 neliömetrin talo vai vain osa siitä, kuten yritys väittää. Keinosten perhe on ollut yli kuukauden ilman lämmitystä ja vaatii sopimuksen purkua sekä rahallisia korvauksia yritykseltä.

Suomen Voima Oy suunnittelee kaasumoottorivoimalaitosta Kotkaan

Suomen Voima Oy selvittää mahdollisuutta rakentaa kaasumoottorivoimalaitos Kotkan Mussaloon. Suunnitelman mukaan laitos koostuisi useammasta kaasumoottorista, joiden kokonaissähköteho olisi noin 40 MW, ja hanketta voitaisiin laajentaa 80 MW:iin. Suomen Voima ja Kotkan kaupunki ovat allekirjoittaneet esisopimuksen kiinteistön vuokraamisesta Mussalon teollisuusalueelta tätä hanketta varten.

Ilmalämpöpumpun kondenssiveden hallinta ja käyttö kesällä

Ilmalämpöpumpun kondenssiveden hallinta on tärkeää erityisesti kesälomien aikana, sillä lämpiminä ja kosteina päivinä vettä voi kertyä jopa kymmeniä litroja viikossa. Vesi tulee johtaa hallitusti pois rakennuksesta esimerkiksi sadevesijärjestelmään, viemäriin tai suureen keräysastiaan, jotta rakenteet eivät kastu. Lomamatkan ajaksi ilmalämpöpumpun voi sammuttaa ja käynnistää etänä ennen kotiinpaluuta, tai pitää sen käynnissä pienellä teholla koko hellekauden ajan, jotta rakenteet eivät kuumene ja asumismukavuus säilyy.

Imatran kaupunki ostamassa maata aurinkovoimalaa varten

Imatran kaupunki suunnittelee ostavansa maata Tornator Oyj:ltä Virasojalta aurinkovoimalan rakentamista varten. Maakauppa mahdollistaisi kaupungille tasaista vuokratuloa aurinkovoimalan toteutuessa. 3Flash Finland Oy on hankkeen takana, ja sen eteneminen riippuu luvitusprosessista ja markkinatilanteesta. Sähkömarkkinoiden myönteiset näkymät tukevat uusiutuvan energian hankkeita.

Naantalin Energia Oy asentaa valaistuksen keskustan koirapuistoon

Naantalin Energia Oy asentaa valaistuksen Naantalin keskustan koirapuistoon, joka on suljettuna noin 1-2 viikkoa remontin ajan 22. kesäkuuta alkaen. Puistoon tulee kolme uutta LED-valoa, ja se avataan viimeistään viikolla 28. Naantalissa on yhteensä neljä aidattua koirapuistoa.

Analyytikko povaa UPM:n muuttuvan sähköyhtiöksi

Kokenut analyytikko ennustaa, että UPM voi muuttua sähköyhtiöksi, kun sen paperintuotantoa yhdistetään Sappin kanssa. Tämä muutos voi tuoda lisävuosia Suomen paperikoneille. UPM:n paperiliiketoimintojen siirto uuteen yhteisyritykseen odottaa EU:n kilpailuviranomaisten hyväksyntää, ja jos se toteutuu, UPM luopuu osasta identiteettiään paperitehtaiden poistuessa.

Nurmijärven kunta puolustaa datakeskuksen kaavapäätöstä oikeudessa

Nurmijärven kunta pyytää Helsingin hallinto-oikeutta käsittelemään kiireellisenä valituksen Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavasta, joka liittyy suureen datakeskushankkeeseen. Kunta kiistää valituksessa esitetyt virheet, mukaan lukien väitteet kunnanhallituksen jäsen Arto Häggin esteellisyydestä Nurmijärven Sähkö -konsernin hallituksen jäsenenä. Kunta korostaa kaavan lainmukaisuutta ja hankkeen merkittäviä työllisyys- ja talousvaikutuksia alueelle.

Suomen energiapolitiikan kehitys ja haasteet uusiutuvan sähkön investoinneissa

Artikkeli käsittelee Suomen energiapolitiikan kehitystä ja sen suunnanmuutosta vuosina 2010–2011, jolloin tavoitteeksi asetettiin CO2-päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian, kuten bio- ja tuulienergian, lisääminen. Se korostaa Suomen menestystä Venäjä-riippuvuuden vähentämisessä ja päästöttömän sähkön omavaraisuudessa. Artikkeli kritisoi nykyisen hallituksen epäröintiä datakeskuksia, vetyteollisuutta, synteettisiä polttoaineita ja sähköautoja kohtaan, mikä hidastaa investointeja uusiutuvaan sähköön. Se myös arvostelee Keskustan edustajan Hannu Hoskosen näkemyksiä päästökaupasta ja päästöjen vähentämisestä, korostaen sähkön roolia tulevaisuuden energiamuotona.

Wärtsilä perustaa yhteisyrityksen energian varastointiin RCT Solutionsin kanssa

Wärtsilä perustaa yhteisyrityksen saksalaisen RCT Solutionsin kanssa energian varastointi -liiketoimintaansa varten. Omistus uudessa yhtiössä jakautuu tasan puoliksi. Wärtsilä ei aiemmin löytänyt ostajaa liiketoiminnalle kelpaavalla hinnalla, ja sillä on noin 480 työntekijää energian varastoinnissa maailmanlaajuisesti.

JCB panostaa vetykäyttöisiin työkoneisiin ja esittelee uuden vetykaivurikuormaajan

JCB esitteli kevättapahtumassaan uusia koneuutuuksia ja panostustaan vedyn hyödyntämiseen raskaassa konealalla. Erityisesti esillä oli vetykäyttöinen 3CX Hydrogen -kaivurikuormaaja, joka tarjoaa päästöttömän ratkaisun rakennusalalle. JCB on investoinut yli 100 miljoonaa puntaa vetymoottoriteknologian kehitykseen ja testaukseen, ja vetykäyttöiset koneet tarjoavat saman tehon ja vääntömomentin kuin dieselmallit. Käytettävyyttä työkohteissa helpottaa yhteistyössä HYKITin kanssa kehitetty liikkuva tankkausyksikkö, ja JCB Finance tarjoaa kolmen vuoden käyttöleasing-sopimuksia näille innovatiivisille koneille.

Vatajankoski Oy juhlii 100-vuotista taivaltaan Kankaanpään Hörhiäisviikolla

Vatajankoski Oy juhlii 100-vuotisjuhlavuottaan ja osallistuu Kankaanpään Hörhiäisviikkoon kaupungin yhteistyökumppanina. Yhtiö tarjoaa Mikko Harjun esiintymisen ja sillä on oma esittelyteltta torilla perjantaina ja lauantaina. Hörhiäisviikko tarjoaa monipuolista ohjelmaa kulttuurista markkinatunnelmaan.

Valmetin DNAe-järjestelmä modernisoi Padasjoen Energian kaukolämpölaitoksen

Valmet toimittaa Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän Padasjoen Energia Oy:n lämpölaitokselle, mikä modernisoi laitoksen kaukolämmöntuotannon ja mahdollistaa itsenäisen toiminnan. Uusi järjestelmä parantaa käytettävyyttä, käyttövarmuutta ja tietoturvaa, korvaten nykyisen Valmet-automaatiojärjestelmän. Padasjoen Energia tuottaa ja jakaa kaukolämpöä Padasjoen keskusta-alueella noin 55 asiakkaalle.

Vihreät vaatii datakeskusten hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmössä Helsingissä

Helsingin Vihreät asettaa tiukkoja ehtoja datakeskusten sijoittamiselle kaupunkiin. Puolueen mukaan datakeskusten tuottama hukkalämpö on hyödynnettävä kaukolämpöverkossa biomassan polton vähentämiseksi ja ilmastohyötyjen saavuttamiseksi. Lisäksi datakeskusten tulee sijoittua jo rakennetuille alueille, joustaa sähkönkulutuksessaan ja investoida uusiutuvaan energiaan. Kaukolämpöhyöty on keskeinen peruste datakeskusten sijoittamiselle kaupunkialueelle.

Ilmalämpöpumpun kondenssiveden hallinta ja käyttö kesällä

Onnisen asiantuntija antaa vinkkejä ilmalämpöpumpun kondenssiveden hallintaan erityisesti kesälomien aikana. Kondenssivettä syntyy enemmän lämpiminä ja kosteina päivinä, ja se tulee aina johtaa hallitusti pois rakennuksesta. Suosituksena on käyttää suurikokoista keräysastiaa tai sammuttaa pumppu pidempien lomien ajaksi, sillä monet laitteet ovat etäohjattavia. Asiantuntija myös neuvoo pitämään pumppua käynnissä pienellä teholla koko hellekauden ajan asumismukavuuden parantamiseksi ja rakenteiden kuumenemisen estämiseksi.

Metsäteollisuuden sivutuotteet ja hiilen sidonta voivat kasvattaa Suomen taloutta ja edistää ilmastotavoitteita

Suomen ilmastopaneelin ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin raportin mukaan metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ja bioperäisen hiilidioksidin talteenotto voivat kasvattaa Suomen taloutta ja edistää ilmastotavoitteita. Raportissa tarkasteltiin skenaarioita vuoteen 2040, joissa uudet teknologiat mahdollistavat korkeamman arvonlisän tuotteiden valmistuksen ligniinistä ja kuoresta, kuten kovahiilen ja nahan käsittelyyn tarvittavien tuotteiden. Lisäksi bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä voitaisiin taltioida tai varastoida, ja Suomella on suuri potentiaali tähän. Vaikka kaikki skenaariot ovat ilmastoystävällisempiä kuin nykytila, matalampi hakkuutaso tukisi paremmin ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta vaatisi uusien korkean jalostusasteen tuotteiden markkinoille saamista taloudellisen arvonlisän ylläpitämiseksi.

Aurinkoenergian ja kotiakkujen kannattavuus Suomessa herättää keskustelua

Artikkeli käsittelee aurinkoenergian ja kotiakkujen kannattavuutta Suomessa, kyseenalaistaen Turun yliopiston tutkimuksen johtopäätöksiä, jotka väittivät kotiakkujen olevan taloudellisesti kannattamattomia. Artikkelissa korostetaan, että tutkimus ei huomioinut reservimarkkinoita ja käytti vanhentuneita tietoja akkujen hinnoista ja kapasiteetista. Alan toimijat, kuten Onninen ja Scanoffice, esittävät, että akkujen hinnat ovat laskeneet merkittävästi ja niiden hyödyntämismahdollisuudet ovat laajemmat kuin pelkkä pörssisähkön optimointi, sisältäen muun muassa reservimarkkinat ja varavoiman. Kirjoittaja esittää myös oman laskelmansa aurinkopaneelien ja akkujen kannattavuudesta omassa kotitaloudessaan.

Caruna uudistaa sähköverkkoa Vihdissä yli 400 kilometrin ja sadan muuntamon hankkeella

Caruna suunnittelee laajaa sähköverkon uudistusta Vihdin haja-asutusalueelle, jonka tavoitteena on parantaa sähkönjakelun varmuutta ja vähentää sähkökatkoja. Hanke alkaa vaiheittain vuonna 2027 ja valmistuu vuoden 2029 loppuun mennessä, sisältäen yli 400 kilometrin uuden sähköverkon rakentamisen ja yli sadan uuden muuntamon asentamisen. Uudistuksessa ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla, mikä tekee verkosta säävarmemman ja mahdollistaa kasvavan sähkönkäytön sekä uusiutuvan energian liittämisen. Hanke kattaa neljä suunnittelualuetta Vihdissä ja sen lähialueilla, ja se koskee yli 3 300 asiakasta.

Keravan Energia neuvottelee datakeskuksen sähköliittymästä Keravalla

Keravan Energia on mukana neuvotteluissa Keravalle suunnitellun datakeskuksen sähköliittymäsopimuksesta. Datakeskuksen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi, ja maakaupat noin 26 hehtaarin alueesta on tarkoitus tehdä lähikuukausina, kun sähköliittymän saaminen on varmistunut. Hankkeen odotetaan tuovan Keravan kaupungille merkittäviä taloudellisia hyötyjä maakaupan, verotulojen ja työpaikkojen muodossa. Datakeskuksen rakentamista valmistelevien töiden odotetaan alkavan vuoden 2027 aikana.

Kiovan sähkölinjat vaurioituivat ilmaiskuissa, 140 000 kotitaloutta ilman sähköä

Venäjän ilmaiskuissa Kiovaan on vaurioitunut sähkölinjoja, minkä seurauksena noin 140 000 kotitaloutta on jäänyt ilman sähköä. Tämä vaikuttaa suoraan sähköyhtiöiden toimintaan ja kykyyn toimittaa sähköä asiakkailleen. Ilmaiskut osuivat myös Kiovan luolaluostariin ja kerrostaloon, ja ainakin kymmenen ihmistä on haavoittunut.

Lassila voitti tennisturnauksen ja ilmalämpöpumpun

Jeri Lassila voitti Salon Tennisseuran Toshiba Lämpöpumput Open -turnauksen miesten A-luokan finaalissa. Palkinnoksi Lassila sai 2 350 euron arvoisen ilmalämpöpumpun. Hän oli voittanut saman turnauksen ja ilmalämpöpumpun myös kaksi vuotta sitten.

Saksa lisää puun polttoa lämmityksessä – uusiutuvan energian linjaus herättää keskustelua

Saksa aikoo lisätä puun polttoa rakennusten lämmittämisessä, mikä merkitsee puubiomassan kunnianpalautusta uusiutuvana energialähteenä. Hallituksen lakiesitys, joka koskee rakennusten lämmityksen modernisointia, hidastaa siirtymistä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin ja lisää puubiomassan käyttöä. Tämä päätös on saanut kiitosta metsänomistajilta ja bioenergia-alalta, mutta se on herättänyt kysymyksiä EU:n RED III -direktiivin kanssa, joka säätelee puun energiakäyttöä ja priorisoi korkean jalostusarvon materiaalikäyttöä. EU-komissio valmistelee jo tiukempia rajoituksia puubiomassan käytölle.

Ilmatar keskeyttää kolme tuulivoimahanketta Haapavedellä

Ilmatar Haapavesi Oy on päättänyt keskeyttää kolme tuulivoimapuistohanketta Haapavedellä: Miekkasuon, Kokkokankaan ja Tukkirämeen. Kaupunginhallitus on tämän seurauksena keskeyttänyt tuulivoimapuistojen osayleiskaavan laatimisen ja peruuttanut kaavoitusaloitteet. Alun perin näihin puistoihin oli suunniteltu yli 20 tuulivoimalaa 4 100 hehtaarin alueelle, mutta yksikään kaavaprosessi ei ehtinyt luonnos- tai ehdotusvaiheeseen.

Imatran Seudun Sähkön tulos heikkeni, Fennovoiman ydinvoimahankkeen riskit painavat

Imatran Seudun Sähkön tulos heikkeni viime vuonna, mutta yhtiön taloudellinen asema on edelleen vahva. Konsernin liikevoitto laski, ja tulosta rasitti erityisesti Viron verokiista sekä Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen liittyvät riskit. Yhtiö oli sijoittanut Hanhikiven ydinvoimalaan yhdeksän miljoonaa euroa, jotka menetettiin sopimuksen purkamisen myötä, mikä johti 13,6 miljoonan euron alaskirjaukseen vuonna 2022. Kansainväliset oikeusprosessit Fennovoiman osalta ovat edelleen kesken ja voivat aiheuttaa lisäkustannuksia Imatran Seudun Sähkölle.

Hanasaaren entinen kivihiilivoimala-alue avattiin yleisölle – tulevaisuus avoin

Hanasaaren entinen voimala-alue, jossa sijaitsi aiemmin kivihiilikasa, avattiin yleisölle Helsinki-päivänä. Voimalan energiantuotanto päättyi vuonna 2023, ja alueen tulevaisuudesta järjestetään kansainvälinen idea- ja toteutuskilpailu. Vierailijat toivoivat alueelle muun muassa saunoja, puita ja uimapaikkoja, ja monet korostivat alueen teollisen historian ja luonnonläheisyyden säilyttämisen tärkeyttä. Alue toimii nyt väliaikaisena kaupunkitilana, ja sen tulevaisuus on avoin.

Etelä-Savossa laajoja sähkökatkoja tuulisen sään vuoksi

Etelä-Savossa koettiin laajoja sähkökatkoja lauantai-iltana, jolloin yli 8 000 kotitaloutta Mikkelissä oli ilman sähköä. Myös Mäntyharjulla ja Puumalassa oli sähköttömiä kotitalouksia, mutta tilanne oli helpottamassa iltaa kohti. Sähkökatkot johtuivat tuulisesta säästä, ja Ilmatieteen laitos on antanut tuulivaroituksen myös sunnuntaille.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy selvitti Jukolan viestin sähkökatkon syyn

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n käytönjohtaja Janne Malmström kertoo, että Kotkassa lauantaina tapahtuneen massiivisen sähkökatkon syy oli palanut pylväs, jonka aiheutti komponenttivika sähkölinjassa. Vastaavia vikoja sattuu harvoin, mutta tämä osui Jukolan viestin aikaan. Katko vaikutti noin 800 asiakkaaseen, ja vaikka varavirtalähde oli käytössä, korjaustyöt kestivät useita tunteja. Yhtiö lisäsi päivystäjien määrää Jukolan viestin vuoksi.

Ydinenergialain uudistus vauhdittaa ydinvoiman ja pienydinvoiman rakentamista Suomessa

Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä pitää ydinenergialain uudistusta merkittävänä energiapoliittisena päätöksenä, joka mahdollistaa uuden ydinvoiman rakentamisen Suomeen. Uudistus selkeyttää ja sujuvoittaa ydinenergiahankkeita, mahdollistaa pienydinvoiman käyttöönoton ja varmistaa ydinjätteen hallinnan. Tavoitteena on tukea Suomen puhdasta ja edullista sähköntuotantoa sekä houkutella uusia investointeja.

Uusiutuva energia tukee Espanjan talouskasvua ja energiakestävyyttä

Espanjan talouskasvun odotetaan jatkuvan vahvempana kuin muun Euroopan, ja yksi merkittävä tekijä tässä on maan uusiutuvaan energiaan perustuva politiikkamalli. Tämä malli on vähentänyt Espanjan riippuvuutta maakaasusta, mikä auttaa sitä sietämään energiashokkeja paremmin kuin monet muut euromaat. Analyytikoiden mukaan Espanjan suurempi uusiutuvan energian osuus on keskeinen syy sen makrotaloudelliseen kestävyyteen energiakriisin keskellä.

Kemijoki Oy:n pumppuvoimalahanke Ailangantunturissa kohtaa vastustusta maanomistajilta

Kemijoki Oy suunnittelee pumppuvoimalaa Ailangantunturiin, mutta kaikki maanomistajat eivät halua myydä maitaan yhtiölle. Hanke, jonka on tarkoitus lisätä sähkön säätövoimaa ja parantaa huoltovarmuutta, kohtaa vastustusta paikallisilta, jotka ovat huolissaan luonnon tuhoutumisesta ja meluhaitoista. Maanomistajat, kuten Maritta Konttavaara, Harri Sjöman, Anette Malinen ja Tuula Nurmela, vastustavat hanketta ja kyseenalaistavat sen ympäristövaikutuksia ja demokraattista prosessia. Kemijoki Oy on saanut hankkeelle PCI-statuksen Euroopan komissiolta ja järjestää yleisötilaisuuksia, samalla kun Kemijärven kaupunki tekee omaa esiselvitystään hankkeen aluetalousvaikutuksista.

Tuulivoimasuunnitelmat uhkaavat Suomenselän huoltovarmuutta ja luontoa

Artikkelissa varoitetaan Suomenselän laajojen tuulivoimasuunnitelmien uhkaavan huoltovarmuutta ja maatalouden toimintaedellytyksiä. Massiivinen tuulivoimarakentaminen Keski-Pohjanmaalla voisi heikentää laidunalueita, metsäpeurakantaa ja petolintujen ekologiaa, mikä puolestaan vaarantaisi ruokaketjun ja kotimaisen ruoantuotannon kriisitilanteissa. Vaikka tuulivoima toisi kiinteistöverotuloja, ne eivät riittäisi korvaamaan menetettyä vetovoimaa, asumisviihtyvyyttä tai maatalouden riskejä, ja voisi kiihdyttää alueen taantumaa.

Microsoftin jättidatakeskus Vaasaan hyödyntäisi hukkalämpöä kaukolämpöön

Microsoft suunnittelee Vaasaan ja Mustasaareen valtavaa datakeskusaluetta, joka olisi Suomen suurin. Hanke sisältää kuusi datakeskusrakennusta ja toimiston, työllistäen satoja ihmisiä. Microsoft aikoo rakentaa omaa varavoimaa ja sitoutuu uuden sähköntuotannon luomiseen Suomeen. Lisäksi yhtiö tarjoaisi datakeskuksen hukkalämpöä Vaasan kaukolämpöverkkoon, mikä on merkittävä energiaratkaisu. Hankkeen lopullinen investointipäätös odottaa vielä viranomaispäätöksiä, kuten YVA-menettelyn tarpeellisuutta.

Varpaisjärven biokaasulaitos käynnistyi, tuottaa biometaania lannasta

Suomen Lantakaasu Oy:n Varpaisjärven biokaasulaitos on aloittanut lantakuormien vastaanoton ja biokaasuprosessin. Laitos tuottaa biokaasua lannasta ja maatalouden sivuvirroista, jalostaen sen biometaaniksi. Tämä on osa hajautetun biokaasun tuotannon ja keskitetyn nesteytystuotannon yhdistämisen pilotointia, jonka tavoitteena on lisätä biokaasun tuotantopotentiaalia Suomessa. Varpaisjärven laitos käsittelee vuosittain noin 34 500 tonnia syötteitä ja tuottaa noin 717 tonnia biometaania.

Ehdotus: Tuulivoimarakentajille velvoite asentaa linnunpönttöjä

Artikkeli ehdottaa, että tuulivoima- ja aurinkopuistojen rakentajien tulisi velvoittaa asentamaan linnunpönttöjä alueille, joilta puusto poistetaan. Tämä kompensoisi kolopesijöiden pesimämahdollisuuksien menetyksen. Kirjoittaja esittää, että kustannukset olisivat vähäiset, noin 100 euroa tuulivoimalaa kohden, ja että tämä toimenpide tulisi ottaa huomioon uusien hankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa.

Jari Koskela: Turpeen merkitys huoltovarmuudelle ja tulevaisuuden tuotteille

Kansanedustaja Jari Koskela korostaa turpeen merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, ruoantuotannolle ja korkean jalostusasteen tuotteille. Hän toteaa, että turvetuotannon tulevaisuudelle on tarjottava vakaat näkymät, sillä hiilineutraaliustavoitteen ylikireys vaikeuttaa alan asemaa. Hallitus on myöntänyt 10 miljoonaa euroa turpeen varmuusvarastointiin ja sopinut uudesta tukimallista turvetuotannon tason turvaamiseksi. Lisäksi Luonnonvarakeskus selvittää turpeen korkean jalostusasteen tuotteita, kuten biostimulantteja ja eristelevyjä.

Uusiutuvan dieselin käyttäjien verotus epäreilua Suomessa

Artikkeli kritisoi Suomen verotusjärjestelmää, joka rankaisee uusiutuvan dieselin käyttäjiä, vaikka polttoaineen CO₂-päästöt lasketaan nollaksi ilmastotavoitteissa. Kirjoittajan mukaan valtio perii edelleen täyden käyttövoima- ja perusveron uusiutuvaa dieseliä käyttäviltä autoilijoilta, mikä johtaa kaksinkertaiseen rangaistukseen. Hän ehdottaa ratkaisuja, kuten rekisterinumeron ja kilometritarkistuksen hyödyntämistä verotuksen todentamiseen, ja vaatii tasapuolisempaa kohtelua kaikille uusiutuville energiamuodoille ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Geoenergialoikka-hankkeen webinaarit esittelevät uusiutuvan geoenergian hyödyntämistä

Geoenergialoikka-hankkeen päätöswebinaarit järjestetään marraskuussa 2026, kokoamalla yhteen geoenergian asiantuntijat. Webinaareissa esitellään uusinta tutkimustietoa geotermisen energian hyödyntämisestä lämmöntuotannossa, erityisesti keskisyvien energiakaivojen osalta Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kymenlaakson alueella. Tavoitteena on edistää vähähiilisen geotermisen energian hyödyntämistä lämmöntuotannossa ja tukea maakuntien energiaomavaraisuutta. Lisäksi yleisöllä on mahdollisuus tutustua geoenergian tutkimus- ja kehitysympäristöihin paikan päällä.

St1 ja Valio perustivat Ekvitonin edistämään päästövähennyksiä ja hiilenpoistoja Suomessa

Energiayhtiö St1 ja Valio ovat perustaneet Ekviton Oy:n edistämään päästövähennyksiä ja hiilenpoistoja Suomessa. Yhteisyritys hyödyntää jakeluvelvoitteen joustomekanismia, joka mahdollistaa rahoituksen ohjaamisen ilmastotoimiin, kuten turvemaiden ennallistamiseen. Tavoitteena on tuottaa todellisia ilmastohyötyjä ja tukea Suomen ilmastotavoitteita, ja toimintaa on tarkoitus laajentaa myös EU-markkinoille hiilenpoistojen sertifiointikehikon myötä. Tämä tarjoaa maidontuottajille uuden tulovirran päästövähennystoimista.

Fortum ja Loviisan kaupunki käynnistävät Källan-Hästholmenin alueen kaavoituksen

Loviisan kaupunki ja Fortum ovat sopineet Källan-Hästholmenin alueen yleiskaavoituksen käynnistämisestä. Sopimus perustuu vuonna 2025 tehtyyn maakauppaan ja yhteistyösopimukseen, jossa Fortum osti 300 hehtaarin maa-alueen. Kaavoitussopimuksessa määritellään yleiskaavoituksen aikataulu, toteutus ja kustannusten jako, ja asemakaavoituksen odotetaan alkavan vuonna 2027.

Ydinvoima ja uraani sijoituskohteena: Megatrendi tekoälyn ja poliittisen tuen vetämänä

Ydinvoima ja uraani ovat nousseet merkittäväksi sijoitusteemaksi tekoälyn ja datakeskusten kasvavan sähkönkulutuksen sekä poliittisen tuen ansiosta. Yli 30 maata on sitoutunut kolminkertaistamaan ydinvoimakapasiteetin vuoteen 2050 mennessä, mikä luo kysyntää uraanille, jonka tarjonta on niukkaa ja keskittynyttä. Sijoittajat voivat hyödyntää tätä megatrendiä hajautetusti esimerkiksi WisdomTree Uranium and Nuclear Energy UCITS ETF:n kautta, joka kattaa koko ydinenergian arvoketjun uraanin louhinnasta uusiin reaktoriteknologioihin, kuten pieniin modulaarisiin reaktoreihin (SMR).

Porvoon Energia suunnittelee datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmityksessä

Porvoon Energia harkitsee oman datakeskuksen rakentamista Stadshagenin alueelle hyödyntääkseen sen tuottamaa hukkalämpöä kaukolämmityksessä. Tämä on strategisesti tärkeä hanke, sillä vanha Tolkisin voimalaitos on poistettava käytöstä lähitulevaisuudessa, ja uutta lämmöntuotantoa tarvitaan. Loviisassa Loviisan Lämpö suunnittelee jo hyödyntävänsä datakeskusten hukkalämpöä jopa 90-prosenttisesti kaukolämmön tuotannossa.

Metsähakkeen verotus uhkaa nostaa sähkön hintaa ja heikentää toimitusvarmuutta

Artikkelissa käsitellään metsähakkeen polton verottamisen vaikutuksia ja todetaan, että sen nopeutettu alasajo heikentäisi energian toimitusvarmuutta ja nostaisi sähkön hintaa erityisesti talvipakkasilla. Metsähake on lähivuosina tärkeä energianlähde tasapainottamaan energiajärjestelmää sähkön kulutuksen kasvaessa ja tuotannon sääriippuvuuden lisääntyessä. Artikkelissa ehdotetaan, että politiikkatoimien tulisi keskittyä riittävän puupohjaisen sähkön ja lämmön tuotannon säilyttämiseen metsähakeveron kaltaisten rajoitusten sijaan.

Enico kehittää sähkövarastoja ja hallintasovelluksia sähköverkon vakauttamiseen ja tuoton maksimointiin

Enico, a company founded in 2019, has developed an electricity storage system and management application designed to generate revenue for its customers by participating in various reserve and flexibility markets. The system helps stabilize the electricity grid by providing fast response to frequency fluctuations, which is crucial as electricity production becomes more weather-dependent. Enico guarantees a high utilization rate for its systems and handles integration with electricity transmission networks, aiming for significant growth in the coming years with projects expanding to 10-20 megawatt-hour capacities.

Naantalin Energia ja konserniyhtiöiden velkaantuminen huolestuttavat valtuutettuja

Naantalin kaupunginvaltuutetut keskustelivat kaupungin viime vuoden tilinpäätöksestä, joka osoitti 4,2 miljoonan euron tulosta. Keskustelussa nousi esiin huoli konserniyhtiöiden, kuten Naantalin Energian, velkaantumisesta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Timo Tirri kiinnitti huomiota siihen, että konserniyhtiöt tarvitsivat uutta lainaa 4 miljoonaa euroa, ja konsernin lainakanta nousi 73 miljoonaan euroon. Valtuutetut korostivat vastuullisen taloudenpidon ja tuleviin haasteisiin varautumisen tärkeyttä.

Uusiutuvan energian kasvu ja paikallisen teollisuuden haasteet

Aurinkoenergian ja uusiutuvan energian tuotanto kasvaa maailmalla voimakkaasti, erityisesti Kiinassa. Vaikka Chile on edelläkävijä uusiutuvassa energiassa, se on kohdannut haasteita paikallisen teollisuuden ja työpaikkojen luomisessa. Tutkija Joni Karjalainen varoittaa, että ilman paikallisen osaamisen ja innovaatioekosysteemien kehittämistä maat voivat jäädä riippuvaisiksi ulkomaisista toimijoista. Teema on ajankohtainen myös Suomessa, jossa tarvitaan lisää kotimaisia teollisia investointeja uusiutuvan energian ympärille, jotta lisäarvo ei jää saamatta.

Saksa palauttaa puubiomassan kunnian uusiutuvana energiana

Saksa on antamassa puubiomassalle kunnianpalautuksen uusiutuvana energialähteenä, mikä hidastaa siirtymää fossiilisista polttoaineista rakennusten lämmityksessä. Uusi lakiesitys sallii puun käytön uusiutuvana energialähteenä ilmastoystävällisessä lämmöntuotannossa, vaikka EU:n RED III -direktiivi pyrkii rajoittamaan puun energiakäyttöä. Tämä muutos on herättänyt keskustelua Brysselissä, sillä se on ristiriidassa EU:n tiukentuvien säännösten kanssa.

Nuorten visio ohjaa EU:n energiapolitiikkaa kohti kunnianhimoisempia tavoitteita

Viisitoista nuorta on laatinut ilmasto- ja energiavision vuodelle 2040, joka peräänkuuluttaa kunnianhimoisempia päätöksiä EU:n energiapolitiikassa. Nuorten visio, joka julkaistiin toukokuussa, asettaa tavoitteita EU:n turvallisuudelle, vihreälle siirtymälle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Seppäsen mukaan nuoret haluavat luoda positiivisia tulevaisuuskuvia ja inspiroida päättäjiä tekemään päätöksiä, jotka ulottuvat yli vaalikausien. Visiossa ehdotetaan muun muassa päästökaupan laajentamista ja energiaköyhyyden poistamista.

Gasgrid mukana Kuntamarkkinoilla esittelemässä kaasunsiirtoverkkojen kehitystä

Gasgrid osallistuu Kuntamarkkinoille 16.-17. syyskuuta 2026 Kuntatalolla Helsingissä. Yhtiö järjestää tapahtumassa kaksi tietoiskua, joissa kerrotaan kaasunsiirtoverkkojen ajankohtaisista kuulumisista. Gasgrid kutsuu keskustelemaan kaasuista, kaasuverkoista ja niiden kehityksestä asiantuntijoidensa kanssa osastolla K-B2.

Donut Labin akkuteknologia syytösten kohteena huijauksesta

Suomalainen Donut Lab on joutunut syytösten kohteeksi amerikkalaisessa Electrek-lehdessä, joka väittää yhtiön lupaaman kiinteän olomuodon akun olevan todellisuudessa tavallinen litiumioniakku. Syytökset perustuvat akkututkija Zirothin ja yli 20 itsenäisen tutkijan analyyseihin VTT:n testituloksista, jotka osoittavat akun jännitekäyrän ja laajenemiskäyrän vastaavan litiumionikennoja. Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki kiistää syytökset ja huomauttaa Zirothin kaupallisista sidonnaisuuksista kilpailevan CATL-yhtiön kanssa. Donut Labin mukaan he seisovat edelleen antamiensa tietojen takana ja etenevät suunnitellussa aikataulussa.

Uusi väitöstutkimus valottaa kaupunkiviheralueiden hiilensidontaa

Väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa kaupunkiviheralueiden hiilensidonnasta pohjoisilla leveysasteilla. Tutkimuksen mukaan puustoiset alueet ovat tehokkaampia hiilinieluja kuin ruohomaiset alueet, ja maaperällä on merkittävä vaikutus hiilitaseisiin. Tulokset tukevat kestävää kaupunkisuunnittelua, jossa hiilen sitoutuminen ja vapautuminen viheralueilta voidaan ottaa paremmin huomioon. Tutkimus hyödyntää pääkaupunkiseudulla kerättyä mittausaineistoa ja auttaa ennustamaan kasvillisuuden hiilensidontaa tulevaisuudessa.

Uusiutuva sähkö tukee teollisuuden investointeja ja vetytaloutta Suomessa

Suomen uusiutuvat ry:n mukaan Suomella on vahvat edellytykset vastata teollisuuden kasvavaan sähkön kysyntään uusiutuvan sähkön avulla. Maatuuli-, merituuli- ja aurinkovoimahankkeet ovat merkittäviä, ja ne mahdollistavat kilpailukykyisen sähkön saatavuuden teollisille investoinneille. Erityisesti vetytalous ja liikenteen sähköistäminen hyötyvät tästä kehityksestä. Toimintaympäristön ennakoitavuus ja pitkäjänteinen päätöksenteko ovat avainasemassa näiden investointien toteutumisessa.

Kemijoki Oy:n patoturvallisuus ja vesivoimainfrastruktuuri

Kemijoki Oy hallinnoi Suomen laajinta vesistöpatojen kokonaisuutta, käsittäen 119 patoa, jotka ovat keskeisiä yhtiön vesivoimatuotannolle. Patoturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, ja sitä varmistetaan jatkuvalla tarkkailulla, suunnitelmallisella kunnossapidolla ja tiiviillä yhteistyöllä viranomaisten kanssa. Padot luokitellaan patoturvallisuuslain mukaisesti kolmeen luokkaan niiden aiheuttaman vahingonvaaran perusteella, ja Kemijoki Oy:n voimalaitoksista kahdeksan kuuluu vaativimpaan 1-luokkaan. Yhtiö varautuu perusteellisesti patomurtumiin vahingonvaaraselvityksillä ja turvallisuussuunnitelmilla.

Digian ilmastosuunnitelma ja päästövähennystavoitteet saivat Science Based Targets -hyväksynnän

Digia Oyj:n pitkäjänteinen ilmastotyö on saavuttanut uuden vaiheen, kun Science Based Targets -aloite hyväksyi yhtiön lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet. Nämä tavoitteet kattavat koko arvoketjun ja ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C tavoitteen kanssa. Digia sitoutuu vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään 94,3 % vuoteen 2035 mennessä ja Scope 3 -päästöjään 66,3 % samalla aikavälillä. Päästövähennyksiä tavoitellaan muun muassa siirtymällä sähköisiin leasingautoihin, käyttämällä fossiilivapaata energiaa ja suosimalla vähähiilisiä hankintoja.

Sähkön hinta nousi kotitalouksissa jopa 25 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan sähkön kokonaishinta kotitalouksissa nousi helmikuussa 14–25 prosenttia vuodentakaisesta. Yrityksissä ja yhteisöissä sähkön hinnat nousivat jopa 24–127 prosentin välillä. Tämä osoittaa merkittävää sähkön hinnan kallistumista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Sähkön ja polttonesteiden hinnat nousivat alkuvuonna

Tilastokeskuksen mukaan polttonesteiden ja sähkön hinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen vuoteen. Kotitalousasiakkaiden sähkön kokonaishinta nousi helmikuussa 14–25 prosenttia. Yritys- ja yhteisöasiakkailla hinnat kohosivat vielä enemmän. Bensiinin ja dieselin kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa, kun taas metsähakkeen ja jyrsinturpeen hinnat laskivat energiantuotannossa.

Kymin Voiman yhteistuotantolaitoksen turbiini ja generaattori täyshuollossa

Kymin Voiman lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen höyryturbiini ja generaattori ovat täyshuollossa kesän 2026 aikana. Tämä valmistajan edellyttämä määräaikaishuolto, joka tehtiin edellisen kerran vuonna 2018, alkoi kesäkuun alussa ja sen odotetaan valmistuvan elokuussa. Huollossa generaattorin roottori kuljetetaan Ruotsiin ja turbiini huolletaan paikan päällä Siemens Energyn toimesta. Laaja huoltotyö on ajoitettu voimalaitoksen kesäseisokkiin, ja sen tavoitteena on varmistaa laitoksen normaali tuotannon aloitus syksyllä.

Järvi-Suomen Energia Oy:n sähköjohtojen sijoituspäätöksiä Heinolassa

Heinolan ja Hartolan seudullisen rakennusvalvontajaoston päätöstiivistelmästä käy ilmi useita ilmasähköjohtojen ja maakaapeleiden sijoittamispäätöksiä. Erityisesti Järvi-Suomen Energia Oy:n osalta on tehty päätöksiä ilmajohdon ja maakaapelin sijoittamisesta kiinteistölle Pyhäjärvi, Paistjärvi, Heinola sekä maakaapelin sijoittamisesta kiinteistölle Pihlajamäki, Paistjärvi, Heinola. Nämä päätökset liittyvät sähkön siirtoon ja jakeluun alueella.

Siilinjärvi varovaisen myönteinen Kuopion pienydinvoimalahankkeelle

Siilinjärven kunnanhallitus on antanut lausuntonsa Kuopion Energian suunnitteleman pienydinvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Hanke, joka koostuisi enintään neljästä reaktorista ja tuottaisi kaukolämpöä, tarkastelee kahta sijoituspaikkaa: Hepomäkeä ja Sorsasaloa. Siilinjärvi suhtautuu hankkeeseen varovaisen myönteisesti, mutta korostaa huolellisen tarkastelun tarvetta, erityisesti Sorsasalon vaihtoehdon vesistövaikutusten ja kuntarajan ylittävien vaikutusten osalta. Kunta pitää tärkeänä, että hankkeen vaikutuksia arvioidaan yhdessä muiden alueen hankkeiden kanssa.

Kaukolämmön ja sähkön päästöt laskivat kuntien kasvihuonekaasupäästöissä

Kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 noin neljä prosenttia edellisvuodesta, ja eniten laskivat kulutussähkön, sähkölämmityksen ja kaukolämmön päästöt. Kaukolämmössä fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla tai päästöttömillä vaihtoehdoilla, mikä on edesauttanut päästöjen vähenemistä. Vaikka kokonaispäästöt laskivat, tieliikenteen päästöt kasvoivat jakeluvelvoitteen alentamisen vuoksi, ja maatalouden päästöt pysyivät ennallaan. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat edelleen vuonna 2025, pääosin energiasektorin päästöjen vähenemisen ansiosta.

Artomarketin remontti hyödyntää hukkalämpöä kaukolämpöverkossa

Nilsiän K-Supermarket Artomarketissa käynnistyy mittava remontti, jossa uusitaan muun muassa kylmälaitos. Uusista energiatehokkaista kylmälaitteista tuleva hukkalämpö hyödynnetään kiinteistön lämmitykseen ja ylijäävä lämpö kierrätetään Nilsiän kylän kaukolämpöverkkoon. Tämä parantaa kaupan energiatehokkuutta ja hyödyntää lämpöä paikallisesti.

OK-Sähkölaitehuolto keskittyy ilmalämpöpumppujen huoltoon uusissa tiloissa

OK-Sähkölaitehuolto on muuttanut uusiin tiloihin, ja uusi omistaja Waltter Salmi on tyytyväinen suurempiin työtiloihin. Yritys tekee kylmälaitekorjauksia, sähköasennuksia ja huoltoja. Erityisesti ilmalämpöpumppujen huoltotyöt työllistävät Salmea kesällä, vaikka paras aika huollolle olisi syksyllä tai alkukeväästä. Edellinen omistaja Osmo Kärkkäinen tukee Salmea tarvittaessa.

Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy maakaapeloi Rautjärven Pirholassa sähköverkon vakauttamiseksi

Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy on aloittanut mittavan maakaapelointihankkeen Rautjärven Pirholassa, jossa vanhoja ilmajohtoja korvataan maahan upotettavilla sähkökaapeleilla. Hanke parantaa sähköverkon vakautta ja vähentää sähkökatkoja, jotka johtuvat usein sääilmiöistä ilajohtoverkoissa. Työmaa voi aiheuttaa lyhyitä sähkökatkoja alueen asukkaille siirryttäessä uuteen verkkoon, ja hankkeen arvioidaan kestävän koko kesän. Yhteensä 21 kilometriä uutta maakaapelia asennetaan ja viisi puistomuuntamoa rakennetaan.

Vatajankoski Oy:lle uusi sähkökattila Honkajoen Kirkkokalliolle

Vatajankoski Oy on ottanut käyttöön uuden sähkökattilan Honkajoen Kirkkokallion ekoteollisuuspuistossa. Tämä kattila tuottaa teollisuushöyryä Honkajoki Oy:n tarpeisiin ja tarjoaa yksinkertaisemman sekä vähemmän huoltoa vaativan ratkaisun verrattuna biopolttoainekattilaan. Uusi sähkökattila on osa Vatajankosken pyrkimystä kehittää vähäpäästöisiä energiantuotantotapoja ja varmistaa raaka-aineiden tuotannon jatkuvuus. Lisäksi ekoteollisuuspuistoon on suunnitteilla lämpöakku lämpöenergian varastointiin.

Parikkalan Valon liikevaihto kasvoi ja investoinnit jatkuivat

Parikkalan Valo Oy:n liikevaihto kasvoi viime vuonna 0,8 miljoonaan euroon, ja liikevoitto oli 1,4 miljoonaa euroa. Kasvu johtui siirtohintojen korotuksesta ja sähkönmyynnin määrällisestä kasvusta. Yhtiö investoi keskijännite- ja pienjännitesähköverkkoon toimintavarmuuden parantamiseksi. Sähkönmyynnin tulos parani merkittävästi edellisvuodesta, vaikka tappiota syntyi sähköntuotanto-osuuksien ja pääomalainan alaskirjauksen vuoksi. Yhtiökokouksessa päätettiin jakaa osinkoa ja valittiin uusia jäseniä hallintoneuvostoon.

Äänekosken Energia toteuttaa kaukolämpötöitä Sumiaisissa

Äänekosken Energia on päätoteuttajana Sumiaisten koulun alueella tehtävissä kaukolämpö- ja vesijohtotöissä. Työt vaikuttavat liikkumiseen alueella ja voivat aiheuttaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä sekä melua. Työt valmistuvat arviolta elokuun alkuun mennessä, ja alueella liikkuvia pyydetään noudattamaan varovaisuutta.

Datakeskukset ja uusiutuvan energian haasteet vihreässä siirtymässä

Artikkelissa pohditaan, riittääkö kohtuuhintaista sähköä vihreään vallankumoukseen datakeskusten sähkönkulutuksen vuoksi. Erityisesti vihreän vedyn tuotantoon kelpaa vain tuuli- tai aurinkovoimalla tuotettu sähkö, jota on rajoitetusti. Keskustelussa korostetaan, että markkinat eivät ratkaise vihreän siirtymän sähköntarvetta ja ehdotetaan kansallista säätelyä eri sähkönkäyttäjien eriarvoisen kohtelun tasapainottamiseksi. Vihreän energian lisääntynyt tuotanto ja alkuperätakuujärjestelmä ovat ironisesti johtaneet sähkön hinnan suureen vaihteluun, mikä vaikeuttaa merkittäviä vihreitä investointeja.

Nordic Fish investoi kirjolohen kasvatukseen Kaskisten avomerellä – kalat ruokitaan pelleteillä

Kaskisissa sijaitsevat Nordic Fish -konsernin avomeren kalankasvatusaltaat, joissa kasvatetaan kirjolohta. Yhtiö on investoinut yli viisi miljoonaa euroa kirjolohen kasvatukseen ja uuteen ruokinta-alukseen. Kalat ruokitaan pelleteillä, joita ammutaan rehutykillä altaisiin. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset avomerellä ovat vähäisempiä kuin sisäsaaristossa, ja viranomaiset kannustavat siirtämään toimintaa avomerelle. Konserni suunnittelee laajentavansa toimintaansa Kaskisissa ja harkitsee oman perkaamon rakentamista.

Mielipide: Sähköntuotannon rakentajien tulisi asentaa linnunpönttöjä

Artikkelissa ehdotetaan, että tuulivoima- ja aurinkopuistojen rakentajia velvoitettaisiin asentamaan linnunpönttöjä alueille, joilta puusto poistetaan. Tämä kompensoisi kolopesijöiden pesimämahdollisuuksien menetyksen. Kirjoittajan mukaan kustannukset olisivat vähäiset suhteessa hankkeiden kokonaiskustannuksiin, ja ehdotus tulisi ottaa huomioon uusien hankkeiden suunnittelussa.

Yrttiaho: Ydinvoima korvaa uusiutuvaa energiaa, ydinaseet uhka Suomen turvallisuudelle

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho toteaa, että ydinvoimalla tuotettu sähkö tulee todennäköisesti korvaamaan pääasiassa uusiutuvalla energialla tapahtuvaa sähkön tuotantoa. Hän huomauttaa myös, että hallituksen esityksen vaikutusarvioinnissa todetaan sama asia. Yrttiaho kritisoi myös talousvaliokunnan päätöstä ottaa mietintöön ydinaseiden salliminen Suomessa ilman asiantuntijakuulemista, varoittaen sen heikentävän kansallista turvallisuutta.

Salon Kurajoelle suunniteltu aurinkovoimala herättää keskustelua maiseman muutoksesta

Salon Kurajoen kylään suunnitellaan laajaa aurinkovoimala-aluetta, joka koostuisi 170 000 aurinkopaneelista kahdessa lohkossa. Hanke herättää huolta paikallisten asukkaiden keskuudessa maiseman muutoksesta ja yhteisöllisyyden menetyksestä, sillä paneelit muuttaisivat perinteistä peltomaisemaa teollisuusalueeksi. Turun yliopiston tutkija Hannu Linkola korostaa solar justice -käsitettä ja oikeudenmukaisuutta paikallisten maisema-arvojen huomioimisessa. Skarta Energy Oy, hankkeen takana, on laajentanut suojavyöhykettä ja keskustelee asukkaiden kanssa huolenaiheista, tutkien myös mahdollisuuksia yhdistää aurinkovoimaa ja maanviljelyä.

Fingrid ja Amp Tank sopimukseen Utajärven datakeskuksen verkkoliittymästä

Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Amp Tank ovat allekirjoittaneet verkkoliittymissopimuksen Utajärvelle rakentuvan datakeskusprojektin osalta. Datakeskuksen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden loppupuolella Mustikkakankaan teollisuusalueella. Hankkeen hinnaksi on arvioitu jopa kaksi miljardia euroa.

Energiateollisuus varoittaa alueidenkäyttölain uhista sähköntuotannon kasvulle

Energiateollisuus on huolissaan alueidenkäyttölain muutosten, kuten tuulivoiman etäisyyssäännön ja aurinkovoiman kaavoitusvaatimuksen, vaikutuksista sähköntuotannon kasvuun. Järjestön mukaan nämä vaatimukset vaarantaisivat Suomen energiamurroksen onnistumisen ja puhtaan teollisuuden investoinnit. Energiateollisuus korostaa tuuli- ja aurinkovoiman keskeistä roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Se esittää muutoksia lakiesitykseen, jotta sähköntuotannon kasvu ei hidastuisi ja kaavoitusprosessi olisi joustavampi.

Prisma Halikon uudistus toi mukanaan merkittäviä energiatehokkuusparannuksia

Prisma Halikon mittava uudistus on valmistunut, ja siinä panostettiin vahvasti energiatehokkuuteen. Kylmälaitteet vaihdettiin ovellisiin ja hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin malleihin. Talotekniikkaa, kuten valaistusta ja ilmanvaihtoa, modernisoidaan edelleen. Tavoitteena on vähentää sähkönkulutusta merkittävästi ja tukea S-ryhmän ilmastotavoitteita.

Mitsubishi HC Capital ja Brookfield perustavat uusiutuvan energian yhteisyrityksen Eurooppaan

Mitsubishi HC Capital ja Brookfield Asset Management ovat perustaneet yhteisyrityksen hankkiakseen ja operoidakseen uusiutuvan energian omaisuutta Euroopassa. Alkuperäinen portfolio sisältää noin 570 megawatin asennetun kapasiteetin, joka jakautuu muun muassa Ruotsiin ja Suomeen. Yhteisyritys harkitsee myös lisähankintoja Euroopassa ja Australiassa maatuulivoiman, suuren mittakaavan aurinkovoiman ja akkuvarastoinnin alalla.

Kuopion Energian uusi sähkökattila hyödyntää edullista sähkön hintaa ja vakauttaa kaukolämmön hintaa

Kuopion Energia on ottanut käyttöön uuden sähkökattilan Haapaniemellä, joka muuttaa kaukolämmön tuotantotapaa. 60 megawatin sähkökattila muuntaa sähkön lämmöksi erityisesti silloin, kun sähkön hinta on alhainen, vähentäen polttoaineiden käyttöä noin 15 prosenttia vuosittain. Tämä investointi lisää toimitusvarmuutta ja tukee kaukolämmön hinnan vakautta.

Lumiwatti Oy hakee sijoittajia Iin akkuvarastohankkeeseen

Lumiwatti Oy käynnistää osakeannin kerätäkseen varoja Isokangas II -akkuvarastohankkeeseen Iin kunnassa. Hanke on jatkoa Isokangas I -hankkeelle ja sijoittuu valmiille tontille. Osakeanti on avoinna yksityishenkilöille ja yhteisöille Suomessa 10.6.2026–30.6.2026, ja merkintähinta on 5 000 euroa per A-osake, minimimerkinnän ollessa kymmenen A-osaketta.

Gasum varmisti pitkäaikaisen LNG-kapasiteetin Klaipedasta vuosille 2033–2040

Gasum on varmistanut pitkäaikaisen LNG-terminaalikapasiteetin Klaipedasta vuosille 2033–2040, mikä tukee yhtiön strategista tavoitetta olla luotettava kumppani energiasiirtymässä. Tämä kapasiteettivaraus mahdollistaa nesteytetyn maakaasun (LNG) ja nesteytetyn biokaasun (LBG) toimitukset Luoteis-Euroopan markkinoille ja tukee Gasumin kykyä palvella meriliikenneasiakkaitaan sekä putkimaakaasutoimintaa Suomessa ja Baltiassa. LNG:n ja LBG:n kysynnän odotetaan kasvavan erityisesti meriliikenteessä, ja Klaipedan kapasiteettia voidaan hyödyntää myös biokaasun virtuaaliseen nesteytykseen LBG:ksi.

Maalämpönesteet vuotivat S-marketissa Ylikiimingissä

Oulun Ylikiimingin S-marketissa tapahtui vaarallisen aineen onnettomuus, kun maalämpöjärjestelmässä kiertävää etanolia vuoti lattialle teknisessä tilassa. Etanoli on herkästi syttyvää ja voi olla vaarallista hengitettynä. Pelastuslaitos sai vuodon hallintaan ja aloitti aineen imeytyksen ja keräyksen. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja, eikä asiakkaita ohjattu ulos kaupasta, sillä vuoto tapahtui erillisessä tilassa.

Jakeluvelvoite ja liikenteen sähköistyminen vaikuttavat kuntien päästöihin

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024, mutta tieliikenteen päästöt nousivat jakeluvelvoitteen alentamisen vuoksi. Jakeluvelvoite, joka määrää uusiutuvien biopolttoaineiden osuuden liikennepolttoaineissa, oli 13,5 prosenttia vuonna 2024, kun se nykyisin on 19,5 prosenttia. Tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi kiihdyttää liikenteen sähköistymistä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan liikenteen päästöt ovat kuitenkin vähenemässä vuonna 2025 jakeluvelvoitteen noston myötä.

Oulun Energian hiilidioksidista sähköautojen akkujen hiiltä

Virolainen UP Catalyst suunnittelee Ouluun tehdasta, joka jalostaisi Oulun Energian hiilidioksidipäästöistä grafiittia sähköautojen akkuihin. Grafiitti on puhdasta hiiltä, ja sen tuotanto vähentäisi sähköautojen hiilijalanjälkeä merkittävästi. Hanke maksaisi 250 miljoonaa euroa ja loisi uusia työpaikkoja. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2031, jos asiakassopimukset saadaan solmittua.

Solarigo käynnistää Toholammin hybridipuiston kaavoituksen – merkittävä hanke aurinkovoiman ja sähkövarastoinnin yhdistämiseksi

Solarigo on jättänyt kaava-aloitteen Toholammin hybridipuiston kaavoittamiseksi. Hanke yhdistää aurinkovoiman ja sähkövaraston, ja sen tavoitteena on vahvistaa alueen asemaa puhtaan energiantuotannon keskittymänä. Tämä 250 megawatin hanke on Solarigon suurin ja yksi Suomen merkittävimmistä aurinkovoiman ja energiavarastoinnin yhdistävistä hankkeista. Energiavarastointi auttaa tasapainottamaan sähköjärjestelmää ja mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen.

Tuulivoima ja pedot uhkaavat metsäpeuran elinympäristöä Suomenselällä

Suomenselän metsäpeurakanta on vakaa, mutta sen kasvu on saattanut taittua. Metsäpeuroja uhkaavat pedot, ilmastonmuutos ja ihmisen aiheuttama elinympäristön muutos, kuten tuulivoima-alueiden rakentaminen. Tuulivoimalat lisäävät rakennettua ympäristöä ja voivat heikentää elinympäristön laatua Natura 2000 -alueiden reunoilla. Metsäpeuran suojeluhankkeet pyrkivät parantamaan kannan elinvoimaisuutta siirtoistutuksilla ja geenitestauksella, mutta petojen lisääntyminen ja tuulivoiman laajeneminen ovat merkittäviä haasteita.

Yli-Iin Kotaselkään suunnitteilla tuulivoima-alue

Oulun kaupunki tiedottaa, että Yli-Iin Kotaselän alueelle suunnitellaan tuulivoima-aluetta, johon tulisi enintään yhdeksän tuulivoimalaa. Hankkeesta vastaa Ilmatar Kotaselkä Oy, ja suunniteltujen voimaloiden enimmäiskorkeus on 350 metriä ja yksikköteho enintään 10 megawattia. Alueen osayleiskaavan luonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat julkisesti nähtävillä ja kommentoitavana 2. heinäkuuta saakka. Hankkeesta järjestetään myös yleisötilaisuus 10. kesäkuuta Yli-Iin Kierikkikeskuksessa.

Kaukolämpöputkien työmaa aiheuttaa haittaa Kivenlahdessa

Kivenlahden Ristiaallokonkadulle asennettiin muutama vuosi sitten uudet kaukolämpöputket, mutta nyt putket ovat taas auki ja työmiehet ovat häipyneet. Työmaa, jonka rakennuttaja on Fortum, aiheuttaa pysäköintipaikkojen puutetta ja vaarallisia liikennejärjestelyjä asukkaille. Kaupunki ei virkamiehen mukaan voi asialle mitään, vaikka lähistöllä olisi tyhjiä metron liityntäparkkipaikkoja.

Nurmijärven ympäristöarvot ja Fingridin voimajohtohanke kyseenalaistetaan

Nurmijärven kunnanhallituksen kanta Fingridin Hikiä–Inkoo-voimajohtohankkeeseen herättää kysymyksiä kunnan ympäristöarvojen huomioimisesta. Kuntalainen kyseenalaistaa päätöksen perusteita ja ympäristön kannalta keskeisten huolenaiheiden, kuten pohjavesialueiden ja suoluonnon, sivuuttamista. Artikkelissa korostetaan voimajohdon rakentamisen laajoja vaikutuksia vesitalouteen ja elinympäristöihin, ja vaaditaan perusteellisempaa arviointia vaihtoehdoista ja ympäristötavoitteiden johdonmukaista puolustamista.

Haukiputaan sähköosuuskunta palkitsi uusia ammattilaisia Pudasjärvellä

Pudasjärven OSAOn toimipisteessä juhlittiin 72 uutta ammattilaista, jotka valmistuivat elokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Juhlassa jaettiin 18 stipendiä, ja yksi niistä myönnettiin sähköalalle valmistuneelle Jaakko Haapakoskelle Haukiputaan sähköosuuskunnan toimesta. Monet valmistuneista ovat jo työllistyneet, vaikka valtakunnallinen työtilanne on heikko.

Kiuruveden biokaasulaitos aloitti toimintansa lannan vastaanotolla

Kiuruvedelle rakentuva Suomen Lantakaasun biokaasulaitos on vastaanottanut ensimmäisen lantakuorman Valion maitotilalta. Laitos käsittelee vuosittain 460 000 tonnia raaka-ainetta, pääasiassa lantaa, ja tuottaa nesteytettyä biokaasua. Tämä biokaasu vastaa arviolta 12,5 miljoonaa litraa dieseliä vuodessa ja kattaa noin 250 raskaan liikenteen ajoneuvon polttoainetarpeen. Tuotannossa syntyvä biolannoite palautetaan maatiloille.

Puhuri Oy:n Tuulikaarron tuulipuistohanke sai Siikalatvan valtuuston hyväksynnän

Puhuri Oy:n aloittama Tuulikaarron tuulipuistohanke Siikalatvalla on edennyt, kun kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan. Hanke, joka on ollut valmistelussa kuusi vuotta, sai vihreää valoa rakennusluvan valmisteluun. Alun perin 35 tuulimyllyä suunniteltiin, mutta määrä on supistunut 24:ään palautteiden ja selvitysten perusteella. Hankkeella on merkittäviä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Siikalatvan kunnalle.

Fingrid kartoittaa itsenäisen aggregoinnin tulevaisuutta kyselyllä

Fingrid järjestää kyselyn itsenäisen aggregoinnin tulevaisuuden kehityksestä sähkömarkkinoilla. Kyselyn tavoitteena on kerätä toimialan näkemyksiä ja varmistaa tasapuolinen malli sähkömarkkinatoimijoille. Taustalla on nykyinen lainsäädäntö ja tuleva EU:n kulutusjouston verkkokoodi. Fingrid toivoo vastauksia kaikilta sähkömarkkinatoimijoilta ja sidosryhmiltä 28.8.2026 mennessä.

Mikkelin valtuusto hyväksyi Otavan aurinkovoimalan kaavamuutokset

Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina Otavaan suunniteltuun aurinkovoimalaan liittyvät kaavamuutokset. Valtuusto hyväksyi Metsä-Mannilan asema- ja osayleiskaavan muutokset, jotka liittyvät aurinkovoimalaan. Vihreiden Heli Kauppinen esitti suojavyöhykkeen leventämistä vähintään sataan metriin, mutta esitys hävisi äänestyksessä.

Mercedes-Benz Trucks esittelee sähkö- ja vetykuorma-autoja liikenteen sähköistämiseen

Mercedes-Benz Trucks esittelee IAA Transportation -messuilla uusia sähkö- ja vetykäyttöisiä kuorma-autoja, kuten eActros Lowlinerin ja NextGenH2 Truckin. eActros Lowliner laajentaa akkukäyttöisten kuorma-autojen mallistoa suuritilavuuksisiin kuljetuksiin, ja sen toimintamatka on jopa 500 kilometriä. NextGenH2 Truck hyödyntää nestemäistä vetyä ja tarjoaa yli 1 000 kilometrin toimintamatkan. Nämä uutuudet edustavat liikenteen sähköistämistä ja vetytalouden kehitystä raskaassa liikenteessä.

Wärtsilä ja Vaasa perustavat yhteisen kehitysyhtiön konepaja-alueen muuttamiseksi moderniksi kaupunginosaksi

Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteisen kehitysyhtiön perustamisen Wärtsilän kanssa. Tämä päätös mahdollistaa historiallisen 10 hehtaarin konepaja-alueen muuttamisen moderniksi kaupunginosaksi. Kehitysyhtiön omistusrakenteessa Wärtsilä omistaa 53 prosenttia ja Vaasan kaupunki 47 prosenttia. Tavoitteena on luoda alue, joka yhdistää työpaikat, asunnot, palvelut ja kaupunkikulttuurin, palvellen sekä kaupunkilaisia että elinkeinoelämää.

IONCOR esittelee uuden akkujärjestelmän raskaan liikenteen sähköistämiseen

IONCOR on esitellyt uuden Energy Pack Cubic -akkujärjestelmän, joka on suunniteltu raskaan liikenteen ja liikkuvien työkoneiden sähköistämiseen. Tämä modulaarinen LFP-akkukemiaan perustuva järjestelmä täydentää yhtiön olemassa olevaa Energy Pack -tuoteperhettä, tarjoten skaalautuvia ratkaisuja erilaisiin kapasiteetti-, suorituskyky- ja asennustarpeisiin. Uusi Cubic-järjestelmä hyödyntää Cell-to-Pack-arkkitehtuuria ja IONCORin omaa akkujen hallintajärjestelmää, tavoitteena keventää kokonaisuutta ja parantaa tilankäytön tehokkuutta. IONCOR korostaa eurooppalaista suunnittelua ja valmistusta, tukien samalla pidemmän aikavälin sähköistymisen tavoitteita.

Kansalaisaloite turpeen uusiutuvan energian aseman puolesta etenee eduskuntaan

Kansalaisaloite turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi energiaksi on kerännyt tarvittavat kannatusilmoitukset ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloite vaatii turpeen vapauttamista EU:n päästökaupasta ja sen aseman turvaamista osana Suomen huoltovarmuutta ja kotimaista energiantuotantoa. Turvetta pidetään kotimaisena luonnonvarana, jota syntyy Suomen luonnossa jatkuvasti lisää.

VTT ja Mitsubishi Electric kehittävät merestä hiilidioksidia poistavaa teknologiaa synteettisten polttoaineiden tuotantoon

VTT ja Mitsubishi Electric ovat edistäneet Direct Ocean Capture (DOC) -teknologiaa, joka poistaa hiilidioksidia merivedestä. Tämä teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja voi hyödyntää talteenotettua hiilidioksidia esimerkiksi synteettisten polttoaineiden, kuten synteettisen metanolin, raaka-aineena. DOC-teknologia tukee laajemmin energiapolitiikan tavoitteita ja voi edistää vetytalouden kehitystä hyödyntämällä vähähiilistä sähköä.

Vety ja mikroverkot tasapainottavat uusiutuvaa sähköä ja parantavat energiaturvallisuutta

Vaasan yliopiston väitöskirja osoittaa, miten vetyä hyödyntävät mikroverkot voivat parantaa energiajärjestelmien kestävyyttä ja toimintavarmuutta. Vety voi toimia joustavana energiankantajana tasapainottaen uusiutuvan sähkön vaihtelevaa tuotantoa. Mikroverkot voivat toimia itsenäisesti ja varastoida ylijäämäsähköä vedyksi, mikä lisää järjestelmän resilienssiä ja vakauttaa sähkön hintaa. Vaikka vetyteknologia kehittyy nopeasti, sen laajempi käyttöönotto vaatii edelleen investointeja ja jatkokehitystä.

Zodiakin syksyn ohjelmistossa tanssiteos käsittelee ilmastokriisiä

Zodiak – Uuden tanssin keskuksen syksyn 2026 ohjelmistossa nähdään Kati Raatikaisen ja Milla Martikaisen teos 'Sotku ja rakkaus', joka käsittelee ilmastokriisiä ja ympäristökriisejä. Esitys pohtii ihmisen kokemusta näiden kriisien keskellä. Muita ohjelmiston teoksia ovat Elina Pirisen 'Ghosts of Rosegarden', Eliel Tammiharjun 'Lampi 2' ja Marika Peuran 'Imperial Stage'.

Tampereen Energian päästövähennystavoitteet saivat kansainvälisen hyväksynnän

Tampereen Energia on saanut Science Based Targets initiativen (SBTi) hyväksynnän ilmastotavoitteilleen, jotka tähtäävät energiantuotannon päästöintensiteetin vähentämiseen 71 prosentilla vuoteen 2031 mennessä vuoden 2023 tasosta. Yhtiö panostaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja on investoinut muun muassa biomassakattilaan ja sähkökattilalaitokseen. Lisäksi Tampereen Energia sitoutuu vähentämään arvoketjunsa päästöjä 28 prosenttia ja fossiilisen maakaasun käyttöön liittyviä päästöjä 47 prosenttia samalla aikavälillä. Yhtiö tutkii myös mahdollisuuksia hyödyntää datasalien ja teollisuuden hukkalämpöjä sekä investoida pienydinvoimaan tulevaisuudessa.

Valmetin ratkaisu tehostaa Gren Tartun kaukolämpöä lämpöpumpuilla ja yhteistuotannolla

Valmet toimittaa savukaasulauhduttimen ja lämpöpumppuja Gren Tartun biomassasähkön ja -lämmön yhteistuotantolaitokseen Virossa. Tämä ratkaisu lisää paikalliseen kaukolämpöverkkoon toimitettavaa lämpöä yli 10 MW:lla, hyödyntäen voimalan savukaasusta talteen otettua lämpöä. Lämpöpumput nostavat lämmön arvoa kaukolämmöksi, mikä mahdollistaa suuremman kaukolämmön tuotannon pienemmällä polttoainemäärällä ja päästöillä. Projekti parantaa laitoksen tehokkuutta ja vahvistaa lämmön toimitusvarmuutta.

Axpo avasi ensimmäisen tuulipuistonsa Suomessa

Axpo on avannut ensimmäisen tuulipuistonsa Suomessa, Lålax-projektin Vöyrissä. Tämä 24 MW:n tuulipuisto koostuu neljästä Vestasin turbiinista ja sen odotetaan tuottavan noin 70 miljoonaa kWh vuodessa. Hanke edistää Suomen ilmastoneutraaliustavoitetta ja on Axpon ensimmäinen tuulienergiahanke maassa, merkiten yhtiön laajentumista Suomen markkinoilla.

Taloyhtiöiden energiansäästöpotentiaali hyödyntämättä tavoitteiden puuttuessa

Kiinteistöliiton kyselyn mukaan monilta taloyhtiöiltä puuttuvat tavoitteet energian- ja vedenkulutuksen hallintaan, vaikka näissä olisi suuri säästöpotentiaali asumiskustannuksissa ja päästöissä. Vain neljäsosa taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita energiatehokkuuteen liittyen, ja monet kokevat epävarmuutta siitä, mistä aloittaa tai mitkä ratkaisut ovat kannattavia. Taloyhtiöissä tarvitaan suunnitelmallisempaa energiajohtamista, kuten aktiivista kulutusseurantaa ja pitkän tähtäimen strategioita, sillä energia- ja vesikustannukset muodostavat merkittävän osan hoitokuluista.