Ilmalämpöpumpun oikea sijoittelu maksimoi tehon ja ehkäisee ongelmia

Ilmalämpöpumpun oikea sijoittelu on avainasemassa sen tehokkaassa käytössä niin lämmitykseen kuin viilennykseen. Sisäyksikkö tulisi sijoittaa keskeiselle paikalle, jotta ilma leviää laajasti, ja välttää paikkoja kuten keittiö tai takan vierusta. Ulkoyksikön ympärille on jätettävä tilaa ilmanvaihdon varmistamiseksi, ja sen sijoittelussa on huomioitava kondenssiveden valuminen. Oikea asennus ja huolto ehkäisevät ongelmia, kuten veden vuotamista tai tehon heikkenemistä.

Merikarvia ja Siikainen kansainvälisessä mediassa: Datakeskuksen hukkalämpö ja traktorikisat huomion kohteena

Merikarvia on saanut kansainvälistä medianäkyvyyttä datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpöverkossa. Kunta muutti vanhan saha-alueen datakeskukseksi, jonka palvelinten tuottama lämpö otetaan talteen. Tämä esimerkki vihreästä siirtymästä on herättänyt kiinnostusta energia- ja datakeskusmedioissa. Siikainen puolestaan on mainittu kansainvälisessä mediassa Sammin kylän traktorien mäkivetokisojen ansiosta.

Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän purkaminen selvityksessä Kankaanpäässä

Kankaanpään kaupunginhallitus selvittää Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän mahdollista purkamista ja omistusten keskittämistä Kankaanpään kaupungille. Vatajankosken Sähkö tuottaa satojen tuhansien eurojen tuotot vuosittain Kankaanpäälle ja Karvialle. Kuntayhtymän purkaminen ketteröittäisi omistajaohjausta, mutta poistaisi myös suojan valtausyrityksiltä, mikä on herättänyt kysymyksiä yhtiön määräysvallan säilymisestä paikallisissa käsissä. Kankaanpään Seudun päätoimittaja Pekka Söderlund kyseenalaistaa muutoksen järkevyyden.

Vetelin Energialle uusi toimitusjohtaja ja panostuksia verkon kehittämiseen

Vetelin Energia on nimittänyt Markus Päivärinnan uudeksi toimitusjohtajakseen 1. marraskuuta alkaen. Päivärinta on työskennellyt yhtiössä käyttöpäällikkönä vuodesta 2021 ja hänellä on kokemusta sähköalalta. Hän aikoo keskittyä sähköverkon korjausvelan pienentämiseen ja toimitusvarmuuden parantamiseen, jatkaen maakaapelointia ja hyödyntäen sähkökattilaa säätövaran lisäämiseksi. Päivärinta korostaa yhtiön omistuspohjaa ja kuntalaisten etua päätöksenteossa.

Uudenkaupungin datakeskushanke ja VSV Energia Oy:n tontin kaavamuutos etenevät

Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelujaosto on päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Kalannin Hallitien alueella, mikä liittyy alueelle mahdollisesti sijoittuvaan datakeskukseen. Kaavamuutosta tarvitaan myös liikennejärjestelyjen ja jalankulku- sekä pyöräilyväylän tiesuunnitelman vuoksi. Lisäksi Hallitien varrella on vireillä asemakaavamuutos VSV Energia Oy:n omistaman teollisuustontin kaavamääräyksen muuttamiseksi.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen jättää tehtävänsä

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen jättää tehtävänsä 13 vuoden jälkeen, koska yhtiö on siirtynyt uuteen kehitysvaiheeseen. Yhtiön hallitus on aloittanut uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin, ja Timonen jatkaa tehtävässään siihen asti, kunnes seuraaja on löytynyt. Timosen aikana yhtiö on uudistanut toimintamalliaan ja vahvistanut vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, ja Kemijoki Oy:n rooli säätösähkön ja huoltovarmuuden tuottajana on korostunut.

Kasvihuoneyritys suunnittelee omaa tuulivoimalaa miljoonien eurojen energialaskun vuoksi

Tanskalainen kasvihuoneyritys Easy Care Plants A/S aikoo rakentaa oman 150 metriä korkean Vestas V136 -tuulivoimalan vastatakseen korkeisiin energialaskuihinsa, jotka ovat noin 2,7 miljoonaa euroa vuodessa. Voimalan arvioitu vuosituotanto olisi noin 11,8 miljoonaa kilowattituntia, mikä kattaisi lähes koko yrityksen energiantarpeen ja toisi hintavakautta seuraaviksi 25 vuodeksi. Hanke on kuitenkin herättänyt vastustusta paikallisten asukkaiden keskuudessa melun ja maisemavaikutusten vuoksi, mutta kunnan viranomaiset suhtautuvat siihen myönteisesti vihreän sähkön tuotantomahdollisuutena. Lopullinen päätös tehdään lausuntokierroksen ja asukastilaisuuden jälkeen.

Äänekosken Energia mukana Mämmen kylän vesihuollon kehitysyhteistyössä

Äänekosken Energia on mainittu Mämmen kyläillan keskustelussa, jossa korostettiin yhteistyön tarvetta vesiosuuskuntien, kaupungin ja Äänekosken Energian välillä kylien elintärkeän vesihuollon kehittämiseksi. Kyläyhdistys on aktiivisesti kunnostanut Metsäpirttiä ja Kevätmäen laavua talkoovoimin, saaden rahoitusta eri tahoilta. Lisäksi kylä pyrkii houkuttelemaan uusia asukkaita ja parantamaan lähipalveluita.

Fortumin Google-sopimus historian suurin myyntisopimus, tukee Loviisan ydinvoimalan käyttöikää

Fortum solmi Googlen kanssa 22-vuotisen sähkönostosopimuksen Loviisan ydinvoimalaitokselta, jota toimitusjohtaja Markus Rauramo kutsuu yhtiön historian suurimmaksi myyntisopimukseksi. Sopimus tukee Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentämistä vuoteen 2050 ja korostaa ydinvoiman merkitystä vähähiilisen sähkön kysynnässä. Fortumin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat heinä-syyskuussa, ja yhtiö näkee vahvaa kysyntää erityisesti datakeskusten osalta.

Verkkokampanja kehottaa vaihtamaan Pohjois-Karjalan Sähkön – yhtiön liiketoimintajohtaja pitää kampanjaa ennenkokemattomana

Verkkokampanja nimeltä Vapaa Palokki kehottaa Pohjois-Karjalan Sähkön asiakkaita vaihtamaan sähköyhtiötä. Kampanjan syynä on Pohjois-Karjalan Sähkön kielteinen suhtautuminen valtion ostotarjoukseen Palokin padosta ja voimalaitoksesta. Liiketoimintajohtaja Tomi Turunen Pohjois-Karjalan Sähköstä kuvailee kampanjaa ennenkokemattomaksi, mutta toteaa, ettei se ole vielä näkynyt lisääntyneinä sähkösopimusten irtisanomisina yhtiössä.

Elenia kehittää sähköverkkoa Heinolan, Kangasalan ja Evijärven alueilla Elveran kanssa

Elenia on valinnut Elveran jakeluverkon rakentamisen puitesopimusurakoitsijaksi Heinolan, Kangasalan ja Evijärven alueille vuosille 2027–2028. Sopimusten arvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja Elenian kokonaisinvestointi on noin 20 miljoonaa euroa. Hankkeiden tavoitteena on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja vahvistaa sähköverkkoa muuttuvissa sääolosuhteissa asentamalla yli 460 kilometriä säävarmaa maakaapelia. Elenia jatkaa työtä kohti sähkömarkkinalain edellyttämää 100 %:n toimitusvarmuutta vuoden 2036 loppuun mennessä.

Vetypolttokennoja valmistava Forking Future perustaa testikeskuksen Imatralle

Forking Future Oy, a company manufacturing hydrogen fuel cells, plans to establish a test and application center in Imatra by early 2027. This center will be used to test the company's hydrogen fuel cells and devices powered by them, such as drones. The company aims to start manufacturing light hydrogen fuel cells in Jyväskylä and Varkaus in early 2027, having acquired the technology from Pragma Industries. Imatra was chosen for its favorable terrain, logistical access, and proximity to border security operations, with plans to employ 5-10 permanent staff if customer growth is strong.

Etelä-Savo hakee kestävää kasvua uusiutuvasta energiasta ja datakeskuksista

Etelä-Savossa käydään keskustelua uusiutuvasta energiasta ja datakeskuksista, korostaen tarvetta investoinneille, jotka tuovat kestävää kasvua ja työtä. Artikkeli painottaa puhtaan energian ja energiaomavaraisuuden merkitystä alueen kehitykselle ja huoltovarmuudelle. Vaikka valtion korvaukset, kuten merituulivoimasta, olisivat tervetulleita, maakunnan tulevaisuutta ei voi rakentaa niiden varaan, vaan tarvitaan omia ratkaisuja ja rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin. Datakeskukset voivat tuoda merkittäviä investointeja ja kehittää sähköverkkoja, mutta niiden ympäristövaikutukset on arvioitava huolellisesti. Artikkeli peräänkuuluttaa tasapainoa uusien hankkeiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen välillä, erityisesti matkailualueilla kuten Savonlinnassa.

Taloyhtiöt innostuivat energia-avustuksesta – hakemuksia jo yli sata energiatehokkuuden parantamiseen

Taloyhtiöt ovat osoittaneet suurta kiinnostusta uuteen energia-avustukseen, jonka tarkoituksena on parantaa asuinrakennusten energiatehokkuutta. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) mukaan hakemuksia on tullut jo yli sata kuukauden aikana. Avustus, johon on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027, voi kattaa jopa 36 000 asunnon energiatehokkuuden parantamisen, mikä vastaa merkittävää energiansäästöä. Avustusta voi hakea esimerkiksi ikkunoiden ja ovien uusimiseen, maalämpöön siirtymiseen ja ilmanvaihtojärjestelmien parantamiseen, ja se edellyttää vähintään 23–28 prosentin energiatehokkuuden paranemista rakennustyypistä riippuen.

Caruna aloitti helikopterisahaukset sähkölinjojen huollossa Keski-Uudellamaalla

Sähkönjakeluyhtiö Caruna on aloittanut helikopterisahaukset Keski-Uudellamaalla sähkölinjojen reunavyöhykkeiden puiden latvomiseksi. Toimenpiteellä varmistetaan turvallinen ja luotettava sähkönjakelu sekä täytetään lakisääteinen velvollisuus huolehtia linjojen puuvarmuudesta. Latvonta kohdistuu 110 kilovoltin suurjännitejohtojen ja sähköasemien lähialueille, ja se on tehokas tapa estää puiden kaatuminen linjoille ilman puiden kaatamista. Työt jatkuvat myöhemmin Espoossa, Länsi-Uudellamaalla ja Loviisassa.

Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto korottaa vesimaksuja 2027

Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto on päättänyt korottaa vesihuoltomaksuja 2 prosentilla vuoden 2027 alusta alkaen. Korotuksella turvataan ikääntyvän vesihuoltoverkoston saneerauskustannuksia. Puhtaan veden arvonlisäverollinen kuutiohinta nousee 2,11 eurosta 2,15 euroon ja jäteveden hinta 3,46 eurosta 3,54 euroon.

Kehräämön kaukolämpö katkeaa, ilmalämpöpumput tilalle

Orimattilan Kehräämön kiinteistön kaukolämmitys lopetetaan lokakuun lopussa korkeiden, noin 150 000 euron vuosikustannusten vuoksi. Jatkossa tiloja lämmitetään vuokralaisten asentamilla ilmalämpöpumpuilla. Kiinteistön omistaja Vesa Laurinmäki selvittää samalla vesiputkien sulana pysymistä. Kehräämöön ei myöskään siirry kirjaston ja taidehallin toimintoja, ja rakennukselle on etsitty ostajaa tuloksetta.

Olkiluoto 1:n sähköntuotanto keskeytetään venttiilivian vuoksi

Olkiluoto 1 -reaktorin sähköntuotanto keskeytetään perjantaina aamulla turbiinilaitoksen viallisen venttiilin korjauksen vuoksi. Korjaustyö tehdään kuumaseisokissa, jotta laitos pysyy lämpimänä ja sähköntuotanto voidaan käynnistää nopeammin uudelleen. Voimalaitoksen arvioidaan palaavan takaisin sähköntuotantoon lauantaiyönä 31. lokakuuta.

Venäjä suojaa datakeskuksia drooneilta – sähkön hinta nostaa kustannuksia

Venäjä suunnittelee mittavia suojatoimia datakeskuksilleen Ukrainan drooni-iskujen vuoksi. Datakeskukset luokitellaan strategisen tärkeyden mukaan, ja niiden suojausvaatimukset vaihtelevat. Suojatoimet, kuten maan alle sijoittaminen ja näkyvyyden vähentäminen, voivat nostaa datakeskuspalveluiden hintoja noin kymmenellä prosentilla. Kustannuksia kasvattavat jo ennestään sähkön hinnan nousu, laitteistopula ja korkea korkotaso.

Savonlinna tukee Palokin vesivoimalaitoksen ennallistamista korvausta vastaan

Savonlinnan kaupunginhallitus suhtautuu myönteisesti Palokin koskien ennallistamiseen, mikäli valtio korvaa Pohjois-Karjalan Sähkölle (PKS) aiheutuvat menetykset. Ennallistamishanke perustuu hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on purkaa pato ja ennallistaa koskialue vaelluskalojen hyväksi. Valtioneuvoston kanslia on jättänyt tarjouksen Palokin vesivoimalaitoksen ostamisesta, sisältäen kaksi vaihtoehtoa: tytäryhtiömallin ja suoran kaupan. Savonlinnan kaupungille on olennaista, ettei ennallistamisesta aiheudu taloudellisia tappioita PKS:lle tai sen omistajille. Vaikka Palokin voimalaitoksella on merkitystä kotimaiselle vesivoimatuotannolle, sitä ei pidetä korvaamattomana Itä-Suomen sähkönsaannin kannalta.

Tuulivoimalat tappaneet lähes 19 miljoonaa lepakkoa USA:ssa

Uusi yhdysvaltalainen tutkimus paljastaa, että tuulivoimalat ovat tappaneet Yhdysvalloissa arviolta 18,7 miljoonaa lepakkoa vuosina 1981–2024. Ongelma on pahentunut viime vuosina, ja vuodesta 2021 lähtien lepakoita kuolee yli 1,5 miljoonaa vuosittain, mikä saattaa johtua tuulivoimaloiden määrän kasvusta. Tutkijat analysoivat 499 raporttia tuulivoimapuistoista ja havaitsivat, että jokien lähellä sijaitsevat puistot ja pidemmillä lavoilla varustetut voimalat olivat yhteydessä suurempiin kuolleisuuslukuihin. Lepakoilla on elintärkeä rooli ekosysteemeissä, ja tuulivoimalat ovat yksi uhka niiden selviytymiselle.

Isokeitaan tuulivoima-alueen melumittausten viivästyminen ja kunnanhallituksen vastaus Isojoella

Isojoen kunnanhallitus on hyväksynyt selvityksen Isokeitaan tuulivoima-alueen melumittausten viivästymisestä, vastaten tarkastuslautakunnan huoliin. Mittaukset ovat olleet käynnissä vuosina 2024–2026, mutta niiden valmistuminen on viivästynyt sää- ja käyttöolosuhteiden vaatimusten vuoksi. Kunnanjohtaja Juha Herralan mukaan mittaukset edellyttävät tarkkoja tuuliolosuhteita ja kaikkien voimaloiden toimintaa. Kunnanhallitus korostaa, että meluhaitan selvittäminen on viranomaisprosessi, johon kunnanhallituksella ei ole toimivaltaa, ja pitää tärkeänä mittausten nopeaa valmistumista.

Ilmavesilämpöpumppu DEN-kotien suosituin lämmitysmuoto – energiatehokkuus keskiössä

Ilmavesilämpöpumppu on noussut DEN-kotien suosituimmaksi lämmitysmuodoksi vuonna 2025, ohittaen maalämmön. DEN Finland kehittää pientalojen energiatehokkuutta suunnittelusta alkaen, ohjaten asiakkaiden valintoja ja hyödyntäen tekoälyä. Yritys korostaa, että energiatehokkuus ei ratkea yhdellä laitteella, vaan kokonaisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten talon koko, muoto ja rakentamisen laatu. Tavoitteena on löytää taloudellisesti perusteltuja ratkaisuja, jotka tasapainottavat energiankulutuksen, kustannukset ja asumisviihtyvyyden.

Luumäen aurinkovoimalahanke viivästyy Fingridin rajoitusten ja sähkön hinnan vuoksi

Luumäen Palaneenkankaan aurinkovoimalahanke viivästyy vuodella, sillä rakentaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa rakennuskustannusten nousun ja sähkön alhaisten markkinahintojen vuoksi. Hankkeen toteutumista vaikeuttaa myös Fingridin asettama rajoitus sähkövarastojen liittymiselle sähköverkkoon Etelä-Suomessa vuoteen 2029 asti. Luumäen kunnanjohtaja Arto Kummala korostaa aurinkovoimaloiden tärkeyttä kunnan ilmastotavoitteiden ja verotulojen kannalta, uskoen energian tarpeen kasvavan alueella datakeskushankkeiden myötä.

VSV-konserni sitoutuu energiatehokkuussopimukseen ja kehittää tuotantoaan

VSV-konserni on liittynyt energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2026–2035 edistääkseen energiansäästöä ja hiilineutraaliustavoitteita. Konserni pyrkii tehostamaan energiankäyttöään ja vähentämään päästöjä muun muassa nykyaikaistamalla toimintatapoja, hyödyntämällä teollisuuden hukkalämpöjä ja sähkökattiloita lämmöntuotannossa sekä kehittämällä tuotannonoptimointijärjestelmiä. VSV on jo investoinut moderneihin ratkaisuihin, kuten Uudenkaupungin KPA-laitokseen ja Kalannin sähkökattilaan, ja käynnisti syväselvityksen energiavarastointiratkaisuista lämmöntuotannon kehittämiseksi.

Virolahden biokaasulaitokselle uusi omistaja ja suunnitelmia uuden rakentamisesta

Linnoituksen Voima on myynyt Virolahden käytöstä poistetun ja kannattamattomaksi todetun biokaasulaitoksensa Gas1 oy:lle. Linnoituksen Voimalle oli tärkeää löytää ostaja, joka haluaa rakentaa tontille uuden biokaasulaitoksen. Gas1-yhtiön toimitusjohtaja Mika Kallion mukaan Virolahdella on hyvät edellytykset biokaasun tuotannolle, ja he aikovat rakentaa kokonaan uuden laitoksen, joka tuottaisi 15 gigawattituntia biokaasua vuodessa. Uusi laitos hyödyntäisi paikallista maataloutta vastaanottamalla eläinten lantaa ja muita orgaanisia sivuvirtoja, ja biometaanin talteenoton jälkeen mädäte palautettaisiin lannoitteeksi.

Ilmastopaneeli esittää puuenergian verottamista hiilinielujen vahvistamiseksi

Suomen ilmastopaneeli ehdottaa puuenergian verottamista, jotta puubiomassa ohjautuisi tuotteiden valmistukseen ja jalostusaste kasvaisi. Tämä vähentäisi puun käyttöä energiaksi ja vahvistaisi metsien hiilinielua. Paneelin mukaan biomassaa poltettaessa voimalaitoksissa ilman hiilidioksidin talteenottoa, sen tulisi kuulua energiaveron piiriin. Tavoitteena on edistää ilmastoviisaita käytäntöjä ja saavuttaa ilmastosopimusten velvoitteet.

Sähköverkon toimitusvarmuusvaatimukset nostavat siirtohintoja ja herättävät kritiikkiä

Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen toimitusjohtaja Tony Eklund kritisoi sähköverkkoyhtiöiden vaatimusta kaivaa kaapelit maan alle ennenaikaisesti, sillä ilmajohdoilla on vielä käyttöikää jäljellä. Vaatimukset sähköverkon toimitusvarmuudesta nostavat siirtohintoja merkittävästi, erityisesti haja-asutusalueilla, ja asiakkaat maksavat kustannukset. Kruunupyyn sähkölaitos, Herrfors Verkko ja Uudenkaarlepyyn Voimalaitos pyrkivät saavuttamaan noin 75 prosentin maakaapeloinnin kymmenessä vuodessa ja keskittyvät puiden raivaukseen jäljellä olevien ilmajohtojen ympäriltä. Energiamarkkinaviraston mukaan määräaikaa saatetaan joutua siirtämään tai pidempiä sähkökatkoja sallimaan, ja asia siirtyy todennäköisesti seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Vesannon kunnanhallitus ei kannata kansanäänestystä Fingridin Harjulinjasta

Vesannon kunnanhallitus esittää, ettei Harjulinjan voimajohtolinjauksesta järjestetä neuvoa-antavaa kansanäänestystä, vaikka kuntalaisaloite täyttää vaaditun kannatuksen. Kunnanhallitus katsoo, että kunnan kanta hankkeeseen on jo selvä ja kriittinen, ja se on edellyttänyt perusteellista vaikutusten arviointia. Kansanäänestyksen tulos ei sitoisi Fingridiä tai viranomaisia, ja sen järjestäminen olisi kallista ja kuormittaisi hallintoa.

Exilion ottaa Merus Powerin järjestelmän käyttöön Mäntyharjun sähkövarastossa

Exilion ottaa käyttöön Merus Powerin kaupankäyntijärjestelmän Mäntyharjun sähkövarastossaan, jonka operoinnista ja markkinakaupankäynnistä Merus Power vastaa. Järjestelmän avulla sähkövarastoa hyödynnetään tehokkaasti sähkön markkinoilla ja Fingridin reservimarkkinoilla, tavoitteena maksimoida tuottopotentiaali ja varmistaa korkea käytettävyys. Kyberturvallisuus on keskeinen osa luotettavaa operointia, ja Merus Powerin teknologia korostaa turvallista ohjelmistoarkkitehtuuria ja toimintavarmuutta.

Tuulivoimatulot mahdollistavat veronalennuksia Lestijärvellä ja Halsualla

Lestijärvi suunnittelee keventävänsä tuloverotustaan tuulivoimatulojen ansiosta, mikä tekisi siitä maakunnan keveimmin verottavan kunnan. Kunta arvioi saavansa yli 2,1 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja tuulivoimapuistoista tänä vuonna, ja Manner-Suomen suurin maatuulivoimapuisto valmistui sinne vuoden 2024 lopulla. Myös Halsua suunnittelee veronalennusta tuulivoimatulojen vuoksi. Tämä osoittaa tuulivoiman merkittävän taloudellisen vaikutuksen paikalliskuntiin.

Kotitalousakkujen myynti ja sähkön hinta: Kuluttajat pettyneet luvattuihin tuottoihin

Artikkeli käsittelee kotitalousakkujen myyntiä ja niihin liittyviä kuluttajaongelmia, erityisesti sähkön hinnan ja pörssisähkön hyödyntämisen näkökulmasta. Monet kuluttajat ovat pettyneet myyjien lupauksiin tuotoista, jotka perustuvat sähkön myyntiin verkkoon tai pörssisähkön hintavaihteluihin. Esimerkiksi Simo Höykinpuro osti kotiakun 7 600 eurolla, mutta luvatut tuotot eivät ole toteutuneet. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut satoja yhteydenottoja kotiakkujen myyntiin liittyvistä ongelmista, ja tapauksia on käsitelty kuluttajariitalautakunnassa, jossa on suositeltu kaupan purkua ja kauppahinnan palauttamista.

Lämpöpumput osana suomalaisen lämmitystekniikan kehitystä ja tulevaisuutta

Lämmitysenergia Yhdistys ry juhlisti 70-vuotista taivaltaan ja palkitsi kolme alan konkaria. Artikkelissa käsitellään suomalaisen lämmitystekniikan kehitystä vuosikymmenten varrella, mainiten lämpöpumppujen nousun puu- ja öljykattiloiden rinnalle sekä niiden roolin nykyaikaisissa hybridijärjestelmissä. Yhdistys korostaa teknologianeutraaliutta ja pientaloasujien valinnanvapautta lämmitysratkaisuissa, painottaen todellisten päästöjen vähentämistä ja uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämistä.

Orimattilan Kehräämön ilmalämpöpumppuprojekti herättää kysymyksiä lämmitysratkaisuista

Artikkelissa mainitaan Orimattilan Kehräämön ilmalämpöpumppuprojekti ja pohditaan siihen liittyviä haasteita, kuten vesiputkien sulana pitämistä ja lämpimän käyttöveden tuottamista ilman kaukolämpöä. Tämä osoittaa, että ilmalämpöpumppuun liittyvät tekniset ja käytännön kysymykset ovat ajankohtaisia ja herättävät keskustelua. Kirjoittaja toivottaa onnea projektille ja nostaa esiin energiaratkaisuihin liittyviä pohdintoja.

Pietarsaaren Alholmens Kraft sulkee säätövoimalan kannattamattomuuden vuoksi

Pietarsaarelainen Alholmens Kraft on sulkemassa 240 megawatin biomassalla käyvän AK2-voimalansa maaliskuun alussa heikon kannattavuuden vuoksi, vaikka Suomessa on pulaa sähkön säätövoimasta. Voimala on tuottanut sähköä talvipakkasilla ja sen sulkeminen pahentaa sähköpulan uhkaa. Yhtiö rakentaa kuitenkin sähkökattiloita kaukolämmön tuotannon varmistamiseksi. Voimalan omistavat puoliksi UPM ja paikallisten energiayhtiöiden omistama Katternö Kraft.

Porvoon Energian hallituksen puheenjohtaja Elin Blomqvist-Valtonen uupui ja hakee taukoa

Porvoon Energian hallituksen puheenjohtaja Elin Blomqvist-Valtonen kertoo artikkelissa uupumuksestaan ja tarpeestaan pitää taukoa. Hän on tottunut olemaan tehokas ja hoitamaan useita vastuita, mutta äitinsä kuoleman ja lukuisten luottamustehtävien, kuten Porvoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajuuden, myötä hän on joutunut tunnustamaan väsymyksensä. Blomqvist-Valtonen aikoo nyt priorisoida omaa hyvinvointiaan ja oppia sanomaan ei, jotta hän voi toipua ja palata vahvempana.

Vakka-Suomen Voima tukee diplomi-insinöörien työllistymistä alueelle

Vakka-Suomen Voima Oy / VSV Konserni on ollut mukana rahoittamassa Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan lahjoitusprofessuuria viiden vuoden ajan. Tavoitteena on ollut saada opiskelijoita, kuten energia- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri Siiri Järvinen, harjoitteluun ja töihin Vakka-Suomeen. Tämä yhteistyö on alkanut tuottaa tulosta, ja alueen yritykset, mukaan lukien Vakka-Suomen Voima, ovat edelleen mukana tiedekunnan toiminnassa.

Köyliön-Säkylän Sähkön hallituksen jäsen Esa Mäki jättää Apetitin toimitusjohtajuuden

Apetit-konsernin toimitusjohtaja Esa Mäki on irtisanoutunut tehtävästään henkilökohtaisista syistä, jatkaen tehtävässään toukokuun loppuun ja neuvonantajana vuoden 2027 loppuun. Mäki on sitoutunut hallitusvastuisiin muissa yhtiöissä, mukaan lukien Köyliön-Säkylän Sähkö. Apetit aloittaa uuden toimitusjohtajan haun välittömästi.

SOK hankkii hiilensidontaa Maanvaalijalta osana ilmastotavoitteitaan

SOK ja Maanvaalija Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa SOK hankkii Maanvaalijalta hiilensidontapalveluita. Tämä auttaa SOK:ta vähentämään liikenteen päästöjä hyödyntämällä jakeluvelvoitteen joustomekanismia, joka mahdollistaa ilmastotoimien rahoittamisen osana velvoitteen täyttämistä. Hiilensidonta tarjoaa uuden kotimaisen työkalun liikenteen päästövähennyksiin ja laajentaa vaihtoehtoja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Maanvaalija, jonka Atrian tuottajaosuuskunnat perustivat, pyrkii kaupallistamaan maatilojen ja metsätilojen hiilensidontaa parantaakseen niiden kannattavuutta.

Ilmastopaneeli esittää keinoja fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen ja päästöjen leikkaamiseen

Ilmastopaneeli esittää useita keinoja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen liikenteessä jakeluvelvoitetta nostamalla. Paneeli korostaa tarvetta turvata puhtaan sähkön riittävyys ja ehdottaa toimenpiteitä hiilidioksidin talteenottoon. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja eri sektoreilla, kuten liikenteessä, maataloudessa, metsissä, rakennuksissa ja teollisuudessa.

Pienydinvoiman rooli Joensuun energiantuotannossa herättää keskustelua

Joensuun kaupunginvaltuustolle tehtiin aloite pienydinvoimalan esiselvityksen käynnistämisestä, ja kaupunki aloitti esiselvityksen kaavoituksen osalta vuonna 2023. Artikkeli kyseenalaistaa pienydinvoiman soveltuvuuden Joensuun energiantarpeisiin, sillä se on suunniteltu pääasiassa kaukolämmön tuotantoon eikä vastaa kasvavaan sähköntarpeeseen. Kirjoituksessa korostetaan energiansäästön merkitystä ja Pohjois-Karjalan panostusta hajautettuun uusiutuvaan energiantuotantoon, ehdottaen nojaamista omiin vahvuuksiin ja omavaraisesti ylläpidettävään energiantuotantoon epävakaassa maailmantilanteessa.

Suomi pyytää lausuntoja Ruotsin Norrsundetin pienydinvoimalaitosten ympäristövaikutusten arvioinnista

Suomen ympäristökeskus on vastaanottanut lausuntopyynnön Ruotsin Gävlen kunnan Norrsundetin alueelle suunniteltujen ydinvoimalaitosten ympäristövaikutusten arvioinnista. Suunnitelma koskee kuuden lyijyjäähdytteisen pienydinreaktorin rakentamista, joiden yhteenlaskettu sähköteho olisi noin 330 megawattia. Alueelle suunnitellaan myös käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen välivarastointia. Suomi pyytää lausuntoja ja mielipiteitä varmistaakseen, että kaikki merkittävät rajat ylittävät vaikutukset sisällytetään arviointiin, ja lausuntojen jättöaika päättyy 25.11.2026.

Lammin uusi koulu panostaa energiatehokkuuteen aurinkopaneeleilla ja maalämmöllä

Lammin uusi yhtenäiskoulu on otettu käyttöön, ja sen rakennushankkeessa korostuivat energiatehokkuus ja ympäristövastuu. Koulurakennus saavuttaa A-energialuokan E-luvulla 54, ja energiaratkaisuissa hyödynnetään aurinkopaneeleita sekä maalämpöä. Tämä osoittaa, miten nykyaikaisessa koulurakentamisessa voidaan yhdistää toimivat tilat ja energiatehokkaat ratkaisut.

Pienydinvoimala turvevoimalan paikalle Haapavedelle – Vakaata sähköä ja aluetalouden piristystä

Artikkelissa ehdotetaan pienydinvoimalan rakentamista Haapavedelle entisen turvelauhdevoimalaitoksen paikalle. Tämä ratkaisu tarjoaisi vakaata sähköntuotantoa ja parantaisi Suomen omavaraisuutta sähkön suhteen, erityisesti datakeskusten lisääntyvän sähkönkulutuksen myötä. Pienydinvoimala toisi alueelle taloudellisia hyötyjä, kuten työpaikkoja ja kiinteistöverotuloja, ja se olisi nopeampi ja edullisempi rakentaa kuin perinteiset suuret ydinvoimalat. Uusi ydinenergialaki tukee pienydinvoimaloiden käyttöönottoa, ja hankkeen toteutettavuusselvitystä pidetään seuraavana loogisena askeleena.

Kuopion kaukolämpöä turvataan pienydinvoimalalla

Kuopioon suunnitellaan pienydinvoimalaa korvaamaan Haapaniemi 2 -voimalaitoksen lämmöntuotanto vuodesta 2035 alkaen. Tavoitteena on turvata kaukolämpöasiakkaiden lämmöntarve uudella ratkaisulla. Kaksi teknologiayhtiötä, Steady Energy ja Calogena, esittelivät asukasillassa ratkaisujaan, jotka tuottaisivat ainoastaan lämpöä ja sijoitettaisiin maan alle. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimusten täyttymistä, ja pienydinvoimalan turvallisuus perustuu useisiin toisistaan riippumattomiin suojaustasoihin. Hankkeen asemakaavoitus etenee Hepomäen ja Sorsasalon alueilla, mutta lopullista päätöstä rakentamisesta ei ole tehty.

Sähkön hinta nostaa lämpimän veden kustannuksia – näin säästät satoja euroja

Artikkelissa käsitellään sähkön hinnan vaikutusta kotitalouksien lämpimän veden kustannuksiin ja annetaan vinkkejä säästämiseen. Esimerkiksi neljän minuutin suihku voi maksaa talven kalleimmilla hinnoilla noin 1,30 euroa, ja käsienpesu noin 10 senttiä. Oraksen tuoteryhmäpäällikkö Juhani Lempinen neuvoo sulkemaan veden saippuoinnin ajaksi ja hyödyntämään älyteknologiaa, kuten kosketusvapaita hanoja, jotka voivat puolittaa vedenkulutuksen. Nelihenkisen perheen lämpimän veden vuosikustannukset voivat nousta jopa 3 000 euroon huippuhinnoilla, mutta yksinkertaisilla toimenpiteillä voi säästää satoja euroja vuodessa.

Kylmälogistiikan energiatehokkuus ja energian säästäminen Ruokareitti-tapahtumassa

Ruokareitti #4 -tapahtumassa Vantaalla tarkasteltiin kylmälogistiikan energiatehokkuutta ja energian säästämistä käytännössä. KWH Freezen vierailulla korostuivat suuren mittakaavan kylmävarastoinnin energiatehokkuus, sähkön- ja energiankulutuksen seuranta sekä aurinkosähkön hyödyntäminen. Keskustelua herätti myös toiminnan kapasiteetin kasvattaminen ilman vastaavaa energiankulutuksen kasvua ja kylmäprosessissa syntyvän lämmön hyödyntäminen. Kylmästi Parhaan vierailulla puolestaan keskityttiin lämpötilasäädeltyjen kuljetusten energiatehokkuuteen ja kuljetuskapasiteetin hyödyntämiseen.

Kia EV4 Earth saavutti viisi tähteä Green NCAP -arvioinnissa erinomaisella energiatehokkuudella

Euroopassa valmistettu Kia EV4 Earth -sähköauto on saanut Green NCAP -arvioinnissa viisi tähteä ja 90 prosentin kokonaistuloksen, korostaen sen energiatehokkuutta. Malli sai korkeat pisteet energiatehokkuudesta (8,9/10), ilmanpuhtaudesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Arvioinnissa huomioitiin auton elinkaaren aikaiset päästöt, valmistuspaikka Euroopassa ja vähähiilinen sähköntuotanto. Green NCAP:n testit vahvistivat EV4:n energiatehokkaan voimalinjan ja maltillisen sähkönkulutuksen eri olosuhteissa, mukaan lukien kylmät testit. Lisäksi auton kaksisuuntainen lataus (V2L ja V2G) ja tehokas energian talteenotto mainittiin positiivisina ominaisuuksina.

Järvilinja 2 vahvistaa sähköntuotannon siirtoa ja Itä-Suomen kantaverkkoa

Fingridin Järvilinja 2 -voimajohtoyhteys on otettu käyttöön lokakuussa, vahvistaen sähkönsiirtoa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Tämä 260 miljoonan euron investointi parantaa Itä-Suomen kantaverkkoa ja mahdollistaa uuden sähköntuotannon ja teollisten investointien liittämisen verkkoon. Hanke lisää pohjois-eteläsuuntaista siirtokapasiteettia noin 1000 megawattia, vastaten sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin.

Salo-Ylikosken tuulivoimapuiston rakentaminen etenee aikataulussa

Kauhavaan rakentuva Salo-Ylikosken tuulivoimapuisto on edennyt suunnitellusti kesän aikana. Voimaloiden perustukset ovat valmiina ja sähköaseman rakentaminen on käynnissä. Työmaa hiljenee talveksi, ja voimalavalmistaja Vestas saapuu paikalle maaliskuussa komponenttikuljetusten alkaessa maalis-huhtikuun vaihteessa. Hanke on työllistänyt enimmillään noin 50 työntekijää ja paikallisia yrittäjiä.

Eckerö Line panostaa energiatehokkuuteen akku- ja aurinkoratkaisuilla

Eckerö Line onnistui kesäsesongissaan ja jatkoi investointejaan energiatehokkuuteen. Yhtiö asensi m/s Finlandiaan akkuratkaisun, tehden siitä Suomenlahden ensimmäisen hybridilaivan, ja m/s Finbo Cargoon aurinkopaneelit. Nämä investoinnit tähtäävät polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ja seuraavaksi on työn alla pikalatausjärjestelmien käyttöönotto Helsingin ja Tallinnan satamissa.

Aurinkovoimalla kulkeva terveysasema testissä Keniassa – ratkaisu pitkiin hoitomatkoihin

Keniassa testataan aurinkovoimalla toimivaa Stella Juva -nimistä ajoneuvoa, joka yhdistää ambulanssin ja liikkuvan terveysaseman. Tämä innovaatio hyödyntää aurinkopaneeleja sähkön tuottamiseen sekä ajoneuvon että lääkintälaitteiden tarpeisiin, mahdollistaen terveydenhuollon palveluiden viemisen syrjäisille alueille. Vaikka ajoneuvoa testataan Keniassa, sen kaltaiselle liikkuvalle klinikalle voisi olla käyttöä myös Suomen Lapissa, vaikka talviolosuhteet vaatisivatkin erilaisen energiaratkaisun, jossa aurinkopaneelit voisivat täydentää muuta energiansaantia.

Multialle ja Saarijärvelle suunnitteilla laaja uusiutuvan energian alue

Multialle ja Saarijärvelle suunnitellaan 3500 hehtaarin aluetta uusiutuvan energian tuotantoon. VSB Uusiutuva Energia Suomi oy on tehnyt kaavoitusaloitteen alueelle, jonne kaavaillaan 15–22 tuulivoimalaa sekä mahdollisesti aurinkovoimarakentamista ja sähkön varastointia. Multian kunnanhallitus käsittelee Paavonkosken uusiutuvan energian osayleiskaavoituksen käynnistämistä 26. lokakuuta.

LVI-suunnittelijan rooli muuttunut energiatehokkuuden ja digitalisaation myötä

LVI-suunnittelijan työ on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä digitalisaation ja energiatehokkuusvaatimusten kiristymisen myötä. 1990-luvulla työ keskittyi tekniseen mitoitukseen, mutta nykyään LVI-suunnittelija on energiajärjestelmien ja rakennusdataan perustuvan optimoinnin asiantuntija. Energiatehokkuus on noussut keskeiseksi suunnittelua ohjaavaksi tekijäksi, ja suunnittelijat työskentelevät yhä enemmän esimerkiksi lämmön talteenoton, energiankulutuksen optimoinnin ja erilaisten lämmitysjärjestelmien parissa. Tietomallinnus on myös muuttanut työtä data- ja tietomallipohjaiseksi asiantuntijatyöksi, jossa suunnittelijat osallistuvat myös käyttöönottoon ja energiankäytön analysointiin.

Tuulivoimaloiden melu ja asumisterveys: Tarve selkeämmille ohjeille

Artikkeli käsittelee tuulivoimaloiden aiheuttamaa matalataajuista melua ja sen vaikutuksia asumisterveyteen. Kirjoittaja korostaa tarvetta avoimelle keskustelulle tuulivoiman haittavaikutuksista ja vaatii selkeitä mittaus- ja soveltamisohjeita matalataajuisen melun arviointiin jo suunnitteluvaiheessa. Erityisesti kevyet rakennukset ja mökit voivat olla alttiita melulle, ja nykyiset laskennalliset oletukset eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Luottamus tuulivoimaan rakentuu kriittisten kokemusten vakavasti ottamisesta.

Suomen sähköntuotannon haasteet ja varautuminen sähköpulaan

Suomen sähköntuotantokapasiteetti on haasteena kylminä ja tyyninä talvipäivinä, jolloin kotimainen tuotanto ja tuonti eivät välttämättä riitä kattamaan huippukulutusta. Sähkön tarpeen ennustetaan kasvavan merkittävästi datakeskusten ja kaukolämmön sähköistymisen myötä, mikä edellyttää uusia investointeja sääoloista riippumattomaan sähköntuotantoon. Artikkelissa ehdotetaan myös kulutuksen joustojen lisäämistä teollisuudessa, datakeskuksissa ja kaukolämmössä sekä varavoimalaitosten ja lämpövarastojen rakentamista kriisinkestävyyden parantamiseksi. Sähköntuotannon kapeikkoihin on varauduttava ajoissa, ja kustannusten jakamisesta on keskusteltava.

Nurmijärven Sähköverkko korostaa kuormanhallinnan ja liittymätietojen merkitystä taloyhtiöiden latausratkaisuissa

Nurmijärven Sähköverkon kehityspäällikkö Tuukka Heikkilä korostaa kuormanhallinnan ehdotonta tärkeyttä sähköautojen latausjärjestelmissä taloyhtiöissä. Hän toteaa, että sähköliittymän tiedot saa maksutta sähköverkkoyhtiöstä ja niiden selvittäminen on arvokasta taustatietoa, vaikka latauslaitteita ei rakennettaisikaan. Heikkilä myös varoittaa operaattorilukosta ja suosittelee varmistamaan, että sopimuksesta pääsee irti ja laitteet ovat siirrettävissä toisen operaattorin käyttöön. Artikkeli tarjoaa kattavan yhdeksän kohdan ohjelistan taloyhtiöille, jotka suunnittelevat latauspaikkojen rakentamista sähköautoille.

Paneliankosken Voiman sähköasemaan liitettävän datakeskuksen kaavasopimukseen muutoksia Eurassa

Euran kunnanhallitus käsittelee Paneliaan suunnitellun datakeskuksen kaavoitussopimusta, jonka työnjakoa on muutettu niin, että hankekehittäjä vastaa kaavan laatimisesta. Datakeskusalue on tarkoitus liittää sähköverkkoon maakaapelilla, joka ulottuu noin neljän kilometrin päässä sijaitsevalle Paneliankosken Voiman sähköasemalle. Norjalaisen Transistor DC:n suomalainen hankeyhtiö Gridnode suunnittelee noin sadan megawatin datakeskusta, jonka investoinnin arvo voi nousta miljardiin euroon ja joka loisi noin sata työpaikkaa. Hanke on herättänyt myös vastustusta meluhaittojen vuoksi.

Oklahoman asukkaat kamppailevat ennätyskorkeiden sähkölaskujen ja katkaisu-uhkien kanssa

Artikkeli kertoo Genia Weitzin ja hänen tyttärensä Shenia Mickin kamppailusta korkeiden sähkölaskujen kanssa Oklahomassa Yhdysvaltain kuumimman kesän jälkeen. Weitzin sähkölasku oli 1340 dollaria, ja hän sai varoituksen sähköjen katkaisusta. Mickin sähkölaskut olivat yli 500 dollaria kuukaudessa, vaikka hän yritti säästää. Perheiden on vaikea maksaa laskujaan, ja he etsivät apua hyväntekeväisyysjärjestöiltä ja kirkoilta, mutta usein tuloksetta. Artikkeli nostaa esiin myös sähköyhtiöiden nousevat kustannukset ja datakeskusten lisääntyvän sähkönkulutuksen vaikutuksen tavallisten kuluttajien laskuihin.

Myrskyt aiheuttivat laajoja sähkökatkoja Euroopassa, energiayhtiöt korjaavat vikoja

Viikonlopun myrskyt Euroopassa aiheuttivat laajoja sähkökatkoja, jättäen yli 150 000 kotitaloutta ilman sähköä. Britanniassa yli 82 000 kotitaloutta ja Ranskassa lähes 60 000 kotitaloutta kärsi sähkökatkoista. Ranskalainen energiayhtiö Enedis raportoi, että lauantaina jopa 288 000 kotitaloutta oli ilman sähköä. Sähkökatkot vaikuttivat myös sairaalan toimintaan Saksassa, ja myrskyt häiritsivät lentoliikennettä peruen satoja lentoja.

Nvidia suunnittelee tekoälykeskuksia Saksan entisille ydinvoimalaitoksille

Nvidia ja saksalainen energiayhtiö PreussenElektra selvittävät entisten ydinvoimalaitosten alueiden soveltuvuutta tekoälyn konesaleiksi Saksassa. Hankkeessa tutkitaan voimaloiden maa-alueiden ja verkkoliitäntöjen hyödyntämistä reaktorien purkutöiden edetessä. Mahdollisia kohteita ovat muun muassa Unterweserin, Grohnden ja Staden entiset ydinvoimalat. PreussenElektra vastaa kahdeksan ydinvoimalaitoksen purkamisesta Saksassa, ja tavoitteena on tuoda taloudellista elinvoimaa alueille.

Kaukolämmön sähköistyminen ja lämpövarastot osana Suomen sähköpulan ratkaisua

Suomen on varauduttava sähkön tehopulaan, sillä sähkönkulutus kasvaa datakeskusten ja kaukolämmön sähköistymisen myötä. Tuuli- ja aurinkovoima eivät yksin riitä kattamaan kasvavaa tehontarvetta, ja markkinat eivät kannusta riittävästi säästä riippumattomaan tuotantoon. Ratkaisuiksi ehdotetaan lämpövarastoja kaukolämmön tuotannossa, datakeskusten osallistumista kulutusjoustoihin sekä hajautettua varavoimalaitosverkostoa. Sähköjärjestelmän uudistaminen vaatii investointeja ja keskustelua kustannusten jaosta, mutta vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Ahvenanmaan Elandelslagin asiakkailla sähkökatko Saltvikissa

Ahvenanmaan Elandelslagin asiakkailla Saltvikissa oli sähkökatko sunnuntaina kello 15.11 Kvarnbolin linjalla. Katko vaikutti 837 asiakkaaseen. Sähköt palautuivat kaikille asiakkaille kello 16.48 mennessä. Vian syynä olivat linjalle kaatuneet puut.

Äitikapina vaatii parempaa ilmastopolitiikkaa lasten tulevaisuuden puolesta

Äitikapina-liike järjesti mielenosoituksen Jyväskylässä korostaen ilmastokriisin vaikutuksia lasten elämään ja vaatien parempaa ympäristöpolitiikkaa. Noin 40 mielenosoittajaa osallistui hiljaiseen piirimielenilmaukseen, jonka tarkoituksena oli herättää päättäjiä ja yleisöä huomioimaan ilmaston nykytila. Mielenilmauksia järjestettiin samana viikonloppuna kahdeksalla paikkakunnalla, ja ne ovat osa kansainvälistä Mothers’ Rebellion for Climate Justice -liikettä, joka pyrkii suojelemaan luonnonpaikkoja ja varmistamaan elinkelpoisen planeetan tuleville sukupolville.

Vankeutta sähkön hinnan ennustuksella huijanneille – yli 6 miljoonan korvaukset

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut neljä miestä vankeuteen sijoittajahuijauksesta, jossa he myivät Suomen Energianeuvonta Oy:n osakkeita. Miehet väittivät yhtiön järjestelmän ennustavan sähkön hinnan kehityksen parhaiten ja antoivat harhaanjohtavan kuvan osakkeen arvosta. Yli sata sijoittajaa menetti rahaa, ja tuomitut joutuvat maksamaan yli kuuden miljoonan euron vahingonkorvaukset.

Neste lobbasi hallitusta jakeluvelvoitteen puolesta

Energiayhtiö Neste lobbasi aktiivisesti hallituspuolueiden puheenjohtajia jakeluvelvoitteen säilyttämiseksi ennallaan. Yhtiö varoitti hallitusta, että muutokset jakeluvelvoitteeseen vaarantaisivat suuret investoinnit Porvoon jalostamolla. Vaikka jotkut hallituspuolueet olisivat halunneet alentaa velvoitetta polttoaineiden hintojen laskemiseksi, hallituksen bensapaketissa jakeluvelvoitteen tasoon ei lopulta puututtu, vaan siihen tuotiin vain joustoja. Nesteen mukaan jakeluvelvoitteen muuttaminen olisi lisännyt Suomen riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

Sisu Auto pilotoi sähkö- ja vetykäyttöistä kuorma-autoa raskaassa liikenteessä

Sisu Auto aloittaa loppuvuodesta 2026 EU-rahoitteisen Escalate-hankkeen puitteissa sähköä ja vetyä hyödyntävän raskaan kuorma-auton pilotoinnin. Hankkeen tavoitteena on selvittää sähkö- ja vetypohjaisten käyttövoimien soveltuvuutta raskaaseen liikenteeseen pohjoismaisissa olosuhteissa. Kuorma-auto yhdistää akkusähköisen voimalinjan ja vetypolttokennoteknologian, ja sen toimintaa seurataan todellisissa kuljetusolosuhteissa keräten tietoa energiatehokkuudesta ja toimintamatkoista. Pilotin tuloksia hyödynnetään tulevaisuuden vähäpäästöisten hyötyajoneuvojen ja niitä tukevan lataus- ja vetyinfrastruktuurin kehittämisessä.

Fingridin voimajohtolinjaus herättää keskustelun perintöveron poistamisesta ja sen vaikutuksista yritysten sukupolvenvaihdoksiin

Artikkelissa käsitellään perintöveron poistamista ja sen vaikutuksia yritysten sukupolvenvaihdoksiin ja Suomen talouteen. Kirjoittaja aloittaa keskustelun Fingridin voimajohtolinjauksesta pellolla Länsi-Uudellamaalla, mikä herättää kysymyksen tilojen selviytymisestä sukupolvenvaihdoksissa. Artikkelissa esitetään, että perintöveron poistaminen helpottaisi yritysten jatkuvuutta ja estäisi pääoman virtaamisen ulos maasta, viitaten Ruotsin kokemuksiin. Kirjoittaja kritisoi vasemmistopuolueiden ehdotuksia, kuten varallisuusveroa, ja korostaa SFP:n tavoitetta toteuttamiskelpoisista ratkaisuista, kuten perintöveron poistamisesta.

Unkari harkitsee Paks II -ydinvoimalahankkeen alasajoa ja pienydinvoimaloita vaihtoehdoksi

Unkari harkitsee Rosatomin Paks II -ydinvoimalahankkeen alasajoa, sillä uusi pääministeri Magyar pitää sitä vanhanaikaisena ja liian riippuvaisena Tonavan vedestä. Magyar on ehdottanut vaihtoehdoiksi pienydinvoimaloita ja vihreää energiaa. Hanke on pahasti myöhässä ja sen rahoitusjärjestelyt ovat kritiikin kohteena, ja Unkari on esittänyt Rosatomille kysymyksiä aikatauluista ja turvallisuudesta ilman vastausta. Päätöksellä voi olla laajoja vaikutuksia Euroopassa, sillä se asettaisi ennakkotapauksen Venäjä-riippuvuuksien uudelleenarvioinnille strategisissa investoinneissa.

Kokoomuksen Kauma: Keskustan sähköveron poisto ja korkojarru ovat veronmaksajien rahoilla lahjontaa

Kokoomuksen Pia Kauma kritisoi Keskustan ehdotusta poistaa sähkövero kotitalouksilta ja toteuttaa korkojarru verovähennyksenä. Kauman mukaan Keskusta yrittää lahjoa suomalaisia heidän omilla rahoillaan keräämällä ensin lisää veroja ja sitten jakamalla niitä takaisin. Hän korostaa, että yli kolmen miljardin veronkorotukset eivät tule datakeskuksista, vaan työssäkäyvien perheiden ja yrittäjien maksettavaksi. Kauma väittää, että kevyempi työn verotus olisi reilumpaa kuin verojen kerääminen ja osan palauttaminen vähennyksinä.

Datakeskusten vaikutus sähkön hintaan ja Suomen tulevaisuuteen

Artikkeli käsittelee datakeskusten rakentamiseen liittyviä pelkoja ja hyötyjä Suomessa, vertaillen niitä historiallisiin teknologisiin murroksiin, kuten junien ja lentokoneiden käyttöönottoon. Erityisesti datakeskusten vaikutus sähkön hintaan ja ympäristöön herättää huolta. Vaikka datakeskukset voivat tuoda työpaikkoja ja osaamista, on tärkeää varmistaa, että ne hyödyttävät yhteiskuntaa eivätkä johda Suomen muuttumiseen sähkösiirtomaaksi. Artikkeli korostaa tarvetta pitää roti ja asettaa luonto, lait ja yhteinen etu etusijalle.

Ydinvoimalan polttoainepelletti löytyi kuolinpesästä Asikkalassa

Asikkalasta löydettiin lokakuussa 2024 kuolinpesästä radioaktiiviseksi epäilty esine, joka myöhemmin tunnistettiin käyttämättömäksi ydinvoimalan matalarikasteiseksi polttoainepelletiksi. Esineen todettiin olevan peräisin 1980- ja 1990-luvun vaihteen Neuvostoliitosta, eikä se aiheuttanut välitöntä vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Poliisi päätti esitutkinnan ydinenergian käyttörikoksesta, koska rikoksesta epäilty oli kuollut, eikä syytteitä voitu nostaa.

Vapaaehtoistyö edistää virtavesien ennallistamista ja kalakantojen elpymistä

Artikkeli käsittelee vapaaehtoistyön merkitystä luonnon ja ympäristön hyväksi, korostaen erityisesti virtavesien kunnostamista ja patojen purkamista. Nämä toimet, kuten kalateiden rakentaminen ja uomien ennallistaminen, parantavat vaelluskalojen elintilaa ja lisääntymismahdollisuuksia. Esimerkiksi WWF järjestää vapaaehtoistapahtumia kalojen vaellusesteiden poistamiseksi, mikä on elvyttänyt vaelluskalakantoja virtavesissä.

Pienydinvoimalat ratkaisuna datakeskushysterian sijaan

Artikkelissa pohditaan Suomen nykyistä datakeskushysteriaa ja esitetään, että sen sijaan tulisi harkita kolmen vuoden aikalisää suurten hankkeiden osalta. Tämä aikalisä antaisi mahdollisuuden arvioida paremmin tekoälyn ja datakeskusten todellisia vaikutuksia sekä mahdollistaisi uusien, energiaa ja rahaa tuottavien hankkeiden, kuten pienydinvoimaloiden, suunnittelun syrjäseuduille. Kirjoittaja ja hänen ystävänsä näkevät pienydinvoimalat järkevänä ratkaisuna energiantuotantoon ja alueelliseen kehitykseen.

Kokkolan Energia: Talvisähköstä povataan edellistä halvempaa, mutta hinnat pysyvät korkeina

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksen mukaan määräaikaiset sähkösopimukset ja pörssisähkö ovat edullisimmat vaihtoehdot kuluttajille. Kokkolan Energian asiakkuus- ja myyntijohtaja Adam Rönnqvist ennustaa tulevan talven sähköhintojen jäävän viime talven alapuolelle, mutta odottaa silti korkeita hintoja. Kokkolan Energia tarjoaa erilaisia sopimusvaihtoehtoja, kuten Tyrsky-tuotteen, joka yhdistää pörssisähköä ja kiinteää hintaa, sekä Vuodenaika-tuotteen, jonka hinnat päivittyvät neljä kertaa vuodessa.

Raggareiden elämää ja huolia nousevista hinnoista

Artikkeli kuvaa raggareiden elämäntapaa ja automatkoja Suomessa, keskittyen Markus Kämäräisen ja hänen ystäviensä kokemuksiin. He uhmaavat yhteiskunnan sääntöjä ja ajavat vanhoilla amerikkalaisautoilla, kuten ruumisauto Monacolla. Matkan varrella he kohtaavat ihmisiä, kuuntelevat musiikkia ja keskustelevat muun muassa bensan ja sähkön hinnan noususta, joka heidän mielestään vaikeuttaa tavallisten ihmisten elämää. Artikkeli valottaa raggareiden kapinallista asennetta ja yhteisöllisyyttä, sekä heidän näkemystään yhteiskunnasta.

Aurinkovoimaa hyödyntävä taideteos Riihimäen taidemuseon näyttelyssä

Riihimäen taidemuseon 'Biologisia I ilmiöitä' -näyttely esittelee teoksia, jotka pohtivat ihmisen ja luonnon suhdetta sekä tulevaisuuden haasteita. Näyttelyssä on esillä noin 30 nykytaiteilijan teoksia, jotka käsittelevät muun muassa ilmastonmuutosta ja luonnon valtaamista ihmisen jäljiltä. Yksi teoksista on Teija ja Pekka Isorättyän 'Solar Sea Turtle', joka on rakennettu ajopuista ja aurinkokennoista, yhdistäen teknologian ja luonnon. Tämä aurinkovoimalla toimiva teos herättää kysymyksiä teknologian roolista luonnon pelastamisessa.

Uusi katuvalaistustekniikka parantaa energiatehokkuutta ja valon laatua

Suomessa katuvalaistuksen energiatehokkuuden rinnalle on noussut valon laadun ja spektrin hallinta. Oululaisen Greenledin ja LEDiLin kehittämällä tekniikalla voidaan vähentää ledien sinisiä aallonpituuksia tehokkuudesta tinkimättä, mikä parantaa näkyvyyttä ja vähentää häikäisyä. Pori on hyödyntänyt uutta teknologiaa laajasti, ja sitä on otettu käyttöön myös Oulussa ja Helsingin Seurasaaressa. Tämä innovaatio edistää energiansäästöä ja parantaa valaistuksen laatua kaupunkiympäristöissä.

Energiaveron alentaminen voisi tuoda merkittäviä säästöjä kotitalouksille

Artikkeli käsittelee Euroopan energiakomissaarin ehdotusta sähköön liittyvien verojen laskemisesta ja sen vaikutuksia suomalaisiin kotitalouksiin. Suomessa sähkövero on tällä hetkellä noin 2,92 senttiä kilowattitunnilta, sisältäen energiaveron ja huoltovarmuusmaksun sekä arvonlisäveron. EU:n energiaverodirektiivi sallisi energiaveron olevan kotitalouskäytössä jopa 0,1 senttiä kilowattitunnilta. Jos Suomi alentaisi sähköveron EU:n sallimalle minimitasolle, sähkölasku voisi pienentyä merkittävästi, esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa yli 500 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi kuitenkin valtiolle noin 140 miljoonan euron verotulojen menetystä.

Siikajoki luopuu tuulivoimayhtiön osakkeesta euron hinnalla

Siikajoen kunnanjohtaja Tiina Hovi esittää, että kunta luopuu omistamastaan Lumituuli Oy:n osakkeesta. Tuulivoimayhtiön toimitusjohtaja on tarjoutunut ostamaan osakkeen yhdellä eurolla, vaikka sen tasearvo on 210,23 euroa. Kunta kokee, että osakkeesta luopuminen on kannattavaa, sillä myyntitappio on pieni verrattuna osakeomistuksesta aiheutuvaan hallinnolliseen työhön. Lumituuli Oy omistaa tuulivoimaa tuottavia voimaloita Lumijoella ja Iissä.

Fingrid varoittaa datakeskusten liittymäruuhkasta lainmuutoksen edellä

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut suuren määrän hakemuksia verkkoliitynnän saamiseksi datakeskuksista ja sähkövarastoista. Yhtiö varoittaa, että kaikkia hakemuksia ei ehditä käsitellä ennen sähkömarkkinalain muutosta, joka asettaisi datakeskukset liittymäjonon hännille. Fingrid pitää etusijamenettelyä tervetulleena ja toivoo lainvalmisteluun ripeyttä, jotta epävarmuudet jäisivät lyhytaikaisiksi. Lainmuutoksen tavoitteena on tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Oppositio kyseenalaistaa hallituksen sähkön hintapolitiikan välikysymyksessä

Oppositio on jättänyt välikysymyksen hallituksen toimista arjen kustannusten nousun hillitsemiseksi, ja yksi keskeisistä huolenaiheista on sähkön hinta. Keskusta ja muut oppositiopuolueet ovat nostaneet esiin huolen sähkön hinnan vaihtelusta ja riittävästä saannista, kritisoiden hallituksen toimenpiteitä riittämättömiksi. Välikysymyksessä kysytään, miten hallitus aikoo turvata puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön riittävän saannin kulutuksen kasvaessa. Hallituspuolueet puolestaan korostavat veronkevennysten merkitystä ostovoiman parantamisessa ja toteavat, ettei satojen miljoonien tukipaketteihin ole varaa.

Vetyhanke kaatui Virossa kannattamattomuuden vuoksi

Eesti Energia luopuu 24,7 miljoonan euron EU-tuesta vihreän vedyn tuotantoketjun rakentamiseen Itä-Virumaalle, koska hanke todettiin taloudellisesti kannattamattomaksi. Hankkeessa oli tarkoitus tuottaa vihreää vetyä elektrolyysillä ja rakentaa vedyn tankkausasemia sekä hankkia vetykäyttöisiä ajoneuvoja. Vedyn heikko kaupallinen kannattavuus ja kumppaneiden vetäytyminen olivat keskeisiä ongelmia. Viro ei joudu palauttamaan käyttämättä jäävää tukisummaa, vaan varat voidaan ohjata muihin hankkeisiin.

Uusi aurinkovoimala tuottaa sähköä Nivalan biokaasulaitokselle

Nivalan Kurunpuhtoon rakennetaan noin kuuden megawatin aurinkovoimala, jonka tuottama sähkö toimitetaan paikalliselle biokaasulaitokselle. Aurinkovoimalan rakentaminen alkaa keväällä 2027 ja sähköntuotanto syksyllä 2027. Solarigo Systems Oy vastaa voimalan toteutuksesta ja sähköntuotannosta pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella, mikä mahdollistaa biokaasulaitoksen sähköntarpeen tyydyttämisen ilman omaa investointia.

Lämpöpumppuasentaja Timo-Santeri Alatalo yrittäjyyden ja arjen haasteissa

Timo-Santeri Alatalo, yrittäjä Talon Lämpö -yrityksestä, keskittyy pääasiassa ilmalämpöpumppujen asennuksiin, huoltoihin ja kylmäainehuoltoihin. Hän kertoo työstään, yrittäjäksi ryhtymisestään ja siitä, miten yritystoiminta on lähtenyt käyntiin. Alatalo mainitsee asentaneensa jo 857 pumppua ja kuvailee työtään, joka sisältää myös talviaurauksia. Artikkeli käsittelee lämpöpumppujen asennusta ja huoltoa osana hänen päivittäistä työtään.

Outokummun kaupunki uudistaa sijoitusstrategiaansa Outokummun Energian osakemyynnistä kertyneiden varojen hallintaan

Outokummun kaupunki valmistelee sijoitus- ja rahoitusperiaatteidensa uudistamista, jossa osakesijoitusten osuutta nostettaisiin 40 prosentista 50 prosenttiin. Tämä kasvattaisi salkun pitkän aikavälin tuotto-odotusta, mutta myös riskiä. Uusi strategia sisältää myös muun kaupungin varainhoidon, ja se on jatkoa vuonna 2021 hyväksytylle strategialle, joka luotiin Outokummun Energia Oy:n osakkeiden enemmistön myynnistä kertyneen sijoitusvarallisuuden hoitamiseksi.

Googlen lobbaus sähköverotuksesta ja datakeskusinvestoinneista Suomessa

Artikkeli käsittelee Googlen voimakasta lobbausta Suomessa datakeskusten verotuen poistamista vastaan ja sähköverotuksen vaikutuksia investointeihin. Google pyrki vaikuttamaan pääministeri Orpoon ja ministeri Purraan, korostaen Suomen houkuttelevuutta investointikohteena edullisen sähkön hinnan ja vakaan toimintaympäristön vuoksi. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen välitti Googlelle viestin, että Suomeen on jäätävä pysyvää arvoa eikä pelkästään halvan sähkön perässä voi olla. Keskusteluissa nousi esiin myös datakeskusten rooli sähkömarkkinoilla ja niiden energiatehokkuus.

Tuulivoima ja vihreä siirtymä vaativat rauhantyötä ja dialogia maaseudulla

Artikkeli käsittelee vihreän siirtymän aiheuttamia muutoksia maaseudulla ja korostaa rauhantyön sekä ympäristödialogien merkitystä ristiriitojen käsittelyssä. Tuulivoima mainitaan yhtenä keskeisenä aiheena, joka herättää keskustelua ja erimielisyyksiä paikallistasolla. Esimerkiksi Kangasniemen tuulivoimadialogi osoittaa, kuinka ohjatuilla keskusteluilla voidaan lisätä ymmärrystä ja rakentaa luottamusta vaikeissa tilanteissa. Dialogien avulla pyritään varmistamaan sosiaalinen hyväksyttävyys vihreän siirtymän investoinneille, kuten tuulivoimahankkeille, ja ottamaan huomioon paikallisten asukkaiden kokemukset ja näkemykset.

Keuruun asukkaat vastustavat tuulipuisto- ja datakeskushankkeita

Keuruun asukkaat ovat huolissaan suunnitelluista datakeskus- ja tuulipuistohankkeista, erityisesti West Wind Oy:n Pirtti-Moskuvan alueelle kaavailemasta hankkeesta, joka sisältäisi 24 tuulimyllyä, aurinkovoimalan ja datakeskuksen. Kyläläiset vastustavat hanketta sen suuren koon, ympäristövaikutusten ja tiedottamisen puutteen vuoksi. He kyseenalaistavat hankkeen realistisuuden ja aikovat käyttää valitusmahdollisuuksiaan. Myös Usva Energia Oy:n datakeskushanke herättää vastustusta Pesälammintien asukkaissa tiedottamisen ja hankkeen läheisyyden vuoksi.

Leppäkosken Sähkö Oy maakaapeloi sähköverkkoa Parkanossa

Leppäkosken Sähkö Oy korvaa tämän syksyn aikana ilmajohtoja maakaapeleilla Parkanon Koskenkylän ja Rannankylän alueilla. Hankkeessa vedetään maahan 14 kilometriä keskijänniteverkkoa ja noin 8 kilometriä pienjänniteverkkoa. Työtä tekevät Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n Rami Kiviranta ja Jyri Koivula.

Uusiutuva energia ja aurinkovoima Kiinan geopoliittisena valttina

Iranin sodan aiheuttama öljyn saatavuuden epävarmuus on korostanut uusiutuvan energian merkitystä ja hyödyttänyt erityisesti Kiinaa, joka on panostanut voimakkaasti uusiutuvan energian teknologioihin ja sähköautoihin. Kiinan uusiutuvan energian vienti on kasvanut merkittävästi, ja maa on hyödyntänyt alan osaamistaan vastatakseen sekä ilmastotavoitteisiin että energiaturvallisuushaasteisiin. Aurinkovoima ja sähköautot ovat olleet keskeisessä roolissa Kiinan energiapolitiikassa, ensin sähköistämättömien alueiden ja myöhemmin ilmansaasteiden ratkaisuna, ja nyt ilmastotekona. Vaikka Kiina onkin joutunut tasapainoilemaan öljyvarastojensa kanssa ja jatkanut öljyn ostoa, sen pitkän aikavälin strategia nojaa vahvasti uusiutuvaan energiaan.

Lämpöpumppujen kylmäaine vaihtuu propaaniin: Turvallisuus ja tehokkuus etusijalla

Lämpöpumpuissa siirrytään vähitellen käyttämään kylmäaineena propaania (R290) EU:n F-kaasuasetuksen vuoksi, joka velvoittaa siirtymään ilmastoa vähemmän lämmittäviin kylmäaineisiin. Propaani on erittäin helposti syttyvä kaasu, mikä vaatii tarkkaa mitoitusta ja turvatoimia, kuten vuotohälyttimiä. Vaikka propaani on syttyvää, se mahdollistaa korkeamman lämpötilan tuottamisen ja säilyttää suorituskykynsä kylmissä olosuhteissa, ja sen ilmastonlämmityspotentiaali (gwp-arvo 3) on huomattavasti pienempi kuin nykyisen R32-kylmäaineen (gwp-arvo 675).

Lujabetoni toimittaa erikoisbetonit Vantaan Energian Varanto-energiavarastoon

Lujabetoni toimittaa erittäin vaativat ruiskubetonit Vantaan Energian Varanto-energiavarastohankkeeseen, joka on valmistuessaan maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen maanalainen lämmön varasto. Tämä energiavarasto tukee energiasiirtymää hyödyntämällä hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa. Lujabetoni on kehittänyt erityisiä betonimassoja, jotka kestävät jopa 140 asteen lämpötiloja yli sadan metrin syvyydessä, ja on tehnyt merkittäviä tehdasinvestointeja varmistaakseen toimitukset.

Ydinjätteiden käsittely ja sähköntuotannon sivutuotteet

Artikkeli käsittelee maailman ydinjätteitä ja niiden käsittelyä. Ydinvoiman hyödyntäminen sähköntuotannossa alkoi vuonna 1954, ja siitä on kertynyt lähes 448 000 tHM käytettyä ydinpolttoainetta. Vaikka tämä muodostaa vain noin 1 % kaikesta ydinjätteestä tilavuudeltaan, se sisältää noin 95 % kaikesta radioaktiivisuudesta. Jälleenkäsittely on vähenemässä korkeiden kustannusten ja ydinasemateriaalin leviämisen estämisen vuoksi, ja suurin osa käytetystä ydinpolttoaineesta odottaa loppusijoituspaikkaa välivarastoissa.

Datakeskukset tuovat kasvua rakennusalalle, mutta sähkön hinta ja poliittinen paine huolestuttavat SRV:tä

SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola näkee datakeskusten rakentamisessa historiallisen kasvun mahdollisuuden Suomen rakennusalalle, vedoten maan vahvaan sähköverkkoon ja puhtaaseen energiaan. Vaikka datakeskukset ovat elvyttäneet rakennussektoria, Sipola on huolissaan poliittisesta paineesta ja kritiikistä, joka liittyy muun muassa sähkön hinnan nousuun. Hän pelkää, että tämä voi tyrehdyttää investoinnit, vaikka datakeskukset tarjoavat parempia katteita ja luovat elinvoimaa taantuville alueille. SRV:n liikevaihto ja liikevoitto ovat kasvaneet datakeskushankkeiden vetämänä, ja yhtiöllä on useita projekteja käynnissä tai suunnitteilla.

Lapin ilmastosuunnitelman tavoite karkaa – taakanjakosektorin päästöt ongelmana

Lapin ilmastostrategian tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on karkaamassa, sillä kokonaispäästöt ovat vähentyneet vain 35 prosenttia vuoteen 2024 mennessä, kun tavoitteena on 80 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä. Vain päästökauppasektori on onnistunut vähentämään päästöjään, kun taas taakanjakosektorilla, joka koskee asukkaita, päästöt eivät ole juuri vähentyneet 20 vuodessa. Tämä johtaa siihen, että taakanjakosektori mitätöi osan päästökaupan saavutuksista. Ilmastotyön vaikuttavuuden lisäämiseksi on keskityttävä taakanjakosektorin hiilipäästöihin ja tiedottamisen on oltava totuudenmukaista.

Maapallon ytimestä vuotanut vety selittää vulkaanisten kivien koostumusta

Kiinalaistutkijat ovat esittäneet, että vetyä on saattanut vuotaa maapallon metallisesta ytimestä vaippaan miljardien vuosien ajan. Tämä vuoto selittäisi vulkaanisista kivistä löytyviä epätavallisia kemiallisia tunnusmerkkejä, kuten alhaisia deuteriumpitoisuuksia. Tutkimus viittaa siihen, että ydin ja vaippa eivät ole olleet täysin erillisiä, vaan ovat vaihtaneet haihtuvia alkuaineita, vaikuttaen maanpinnalla esiintyvien vulkaanisten kivien koostumukseen. Erityisesti kevyemmän vedyn sitoutuminen ytimeen sen muodostuessa on keskeinen osa tätä teoriaa.

Suomi sai maailman ensimmäisen ydinjätteen loppusijoituslaitoksen käyttöluvan

Valtioneuvosto on myöntänyt maailman ensimmäisen käyttöluvan korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitokselle Posivan Onkalolle. Tämä historiallinen päätös tekee Suomesta edelläkävijän ydinjätteen loppusijoituksessa, vaikka STUKin on vielä hyväksyttävä testit ja annettava erillinen lupa toiminnan aloittamiseen. Ydinvoimatekniikan professorin Juhani Hyvärisen mukaan muiden maiden hidastelu on johtunut poliittisista esteistä, kun taas Suomessa on ollut johdonmukainen politiikka asian hoitamiseksi. Vaikka käyttölupa on myönnetty, varsinaiseen käyttöönottoon on vielä matkaa, ja Posiva viimeistelee käyttöönottoa huolellisesti turvallisuuden varmistamiseksi.

Sahralinnaan uusi pellettilämmitysjärjestelmä

Multian Sahralinnan nuorisoseura uusii rakennuksen lämmitysjärjestelmää, korvaten vanhan öljykäyttöisen ilmapuhallinlämmittimen uudella pellettikäyttöisellä. Pelletti valittiin edullisuutensa ja satunnaiseen lämmitystarpeeseen sopivuutensa vuoksi. Hankkeen rahoitus on yli 18 800 euroa, josta EU-tukea saatiin noin 15 100 euroa. Vaikka asbestinpurku aiheutti lisäkuluja, remontin uskotaan pysyvän budjetissa. Tavoitteena on saada remontti valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja väliaikaisesti käytetään sähkölämmitystä.

Taraskallion tuulivoimahanke jälleen kaavoituspöydälle Huittisissa

Huittisten Taraskalliolle suunniteltua tuulivoimahanketta yritetään käynnistää kaavoituspöydälle kolmannen kerran vuodesta 2014 lähtien. Tuulivoimayhtiö Eolus Energy esittää 3–5 tuulivoimalan rakentamista Palojoen alueelle, valtatie 2:n länsipuolelle. Aiempi kaavapäätös kumottiin Turun hallinto-oikeudessa esteellisyyden vuoksi, ja nyt uudessa kaavoituksessa pyritään hyödyntämään aiempaa aineistoa ja ottamaan huomioon valitukset. Alueen tuuliolosuhteet on todettu hyviksi sähköntuotannolle, ja hanke vahvistaisi Huittisten asemaa puhtaan energian ja investointien sijaintipaikkana.