Herrforsin haaste: Tehomaksut uhkaavat nostaa kuluttajien sähkölaskuja

Artikkeli on mielipidekirjoitus, jossa Darren Ingram esittää avoimen kysymyksen Herrforsille uusista sähköverkon tehomaksuista. Kirjoituksen mukaan uudet säännöt voivat nostaa kuluttajien sähkölaskuja merkittävästi, erityisesti kotitalouksissa, joissa sähköä käytetään paljon samanaikaisesti, kuten saunomisen ja ruoanlaiton yhteydessä. Vaikka muutoksen puolestapuhujat väittävät sen kannustavan tasaisempaan kulutukseen, artikkeli kritisoi sitä, että vastuu siirtyy kuluttajille ilman, että verkkoyhtiöt välttämättä parantavat kapasiteettiaan. Herrforsin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että heidän on vastattava kuluttajien huoliin ja selitettävä uusien maksujen vaikutuksia.

Jyväskylän kaukolämmöntuotannon kehitys ja MM-rallin ilmastovaikutukset

Jyväskylän energialaitos on pystyttämässä lämminvesiakkua Rauhalahden voimalan yhteyteen vähentääkseen polttoriippuvaista kaukolämmöntuotantoa. Tämä on ristiriidassa kaupungin päätöksenteon kanssa, joka valmistelee uutta MM-rallisopimusta, vaikka ralli on suuri ylikulutus- ja päästölähde. Kirjoittaja kritisoi kaupungin tukea fossiilipolttoaineista riippuvaiselle tapahtumalle samalla kun kaupunki pyrkii hiilineutraaliuteen. MM-rallin ympäristöstandardien kyseenalaistetaan, ja esimerkkejä rallin negatiivisista vaikutuksista paikallisyhteisöihin ja ympäristöön mainitaan. Kirjoittaja vaatii, että elinkeinotoiminnan tukeminen on tehtävä ilmastokestävästi ja että kaupungin tuen tulisi edistää öljystä luopumista.

Verotusta kohdennettava uusiutuvaan energiaan hyvinvoinnin turvaamiseksi

Artikkeli pohtii vaurauden syntyä ja taloudellista kehitystä historian saatossa, siirtyen orjuudesta teollistumiseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Se korostaa energian ratkaisevaa roolia hyvinvoinnille ja toteaa uusiutuvan energian tuotannon kasvavan nopeasti. Kirjoittaja esittää, että verotusta on kohdennettava tulevaisuudessa uusiutuvaan energiaan, jotta verotuloja saadaan kerättyä ja hyvinvointia ylläpidettyä, ehdottaen samalla keinoja energian loppukäyttäjän kuorman kompensoimiseksi.

Ouluun suunnitteilla vetytalousaluetta Jäälin kylkeen

Oulun kaupunki suunnittelee Jäälin kylkeen Pyyryväiseen vetytalousaluetta, jonka tavoitteena on mahdollistaa suuren mittakaavan vihreän siirtymän teollisuutta. Kaavassa sallitaan myös vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan suurteollisuuden sijoittuminen alueelle. Kaavoitus eteni, kun valmisteluaineisto asetettiin nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

Kemijoki Oy:n Ailangantunturin pumppuvoimala sai EU:n yhteisen edun aseman

Euroopan komissio on myöntänyt Kemijoki Oy:n Ailangantunturin pumppuvoimalaitoshankkeelle EU:n yhteisen edun aseman. Tämä status mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen Verkkojen Eurooppa -välineestä ja nopeutetut lupamenettelyt. Hanke parantaisi Suomen sähköjärjestelmän säätökykyä ja on strategisesti tärkeä Pohjoismaiden sähkömarkkinoille. Kemijoki Oy suunnittelee 550 megawatin pumppuvoimalaitosta Kemijärvelle.

Oulaisten valtuusto käsittelee tuulivoimapuiston kaavaa kulta-alueella

Oulaisten kaupunginvaltuusto käsittelee Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä. Osa tuulipuiston voimaloista sijoittuisi alueille, joilla on tehty kultahavaintoja ja joilla on meneillään malminetsintää. Asia on herättänyt keskustelua valtuutettujen keskuudessa.

Teollisuuden Voima Oyj:n hallitukseen uusi jäsen

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) hallitukseen on valittu uusi jäsen, VTM Wilhelm Wolff, joka työskentelee Metsä Groupin strategia- ja investointijohtajana. Wolff korvaa Esa Kaikkosen, jolle myönnettiin ero TVO:n hallituksesta. TVO on tuottanut sähköä omistajilleen yli 40 vuotta, ja Olkiluodon saarelta tuotetaan noin 30 prosenttia Suomen sähköstä. Olkiluotoon rakennetaan myös maailman ensimmäistä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta.

Kokkolan Energiaverkot Oy:n voimajohtohankkeella kielteisiä vaikutuksia Kokkolassa

Kokkolan Energiaverkot Oy suunnittelee noin kahdeksan kilometrin pituista voimajohtoa Hirvisuon sähköasemalta Ykspihlajan suurteollisuusalueelle Kokkolassa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan hankkeella on kielteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, asuinviihtyvyyteen ja virkistysmahdollisuuksiin, erityisesti Kokkolan golfkentän ja muiden ulkoilualueiden osalta. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maankäyttöön, maisemaan ja pohjaveteen.

Helen ehdottaa jättisäästöjä sähkön joustoilla

Energiayhtiö Helenin teettämän selvityksen mukaan Suomessa voidaan saavuttaa jopa 100 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt energiankäytön joustoilla, erityisesti teollisuudessa. Tämä voi tasata sähkön hintapiikkejä ja hyödyntää tuuli- ja ydinvoimaa tehokkaammin. Helen on jo huomioinut joustomahdollisuudet investoinneissaan sähkö- ja lämpövarastoihin, kuten Nurmijärven sähkövarastoon.

Soleiini: Uusi proteiini vedyllä ja uusiutuvalla sähköllä

Artikkeli käsittelee Solar Foodsin kehittämää soleiini-proteiinia, jota tuotetaan vedyllä ja hiilidioksidilla käyttäen uusiutuvaa sähköä. Tuotantoprosessi hyödyntää elektrolyyseriä vedyn tuottamiseen ja hiilidioksidin talteenottoa, mikä tekee siitä energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon perinteiselle proteiinituotannolle. Vantaalla sijaitseva demotehdas, Factory 01, on jo käynnissä, ja yhtiö hakee lupaa soleiinin myyntiin EU-alueella. Tulevaisuudessa suunnitteilla on suurempia tuotantolaitoksia, jotka hyödyntäisivät entistä tehokkaammin uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöä.

Aurinkovoimala Harkovan lyseolle Keski-Suomen joulukeräyksellä

Keski-Suomessa järjestetään joulukeräyksiä Ukrainan auttamiseksi. Yksi näistä keräyksistä, jonka järjestää Apua Ukrainaan ry, pyrkii hankkimaan aurinkovoimalan Harkovassa sijaitsevalle lyseolle. Koulu on kärsinyt sähkökatkoista drooni- ja ohjusiskujen vuoksi, ja aurinkovoimalan avulla se saisi sähköä. Voimalan hankintaan tarvitaan noin 2500 euroa, ja se auttaisi koulua jatkamaan toimintaansa vaikeista olosuhteista huolimatta.

Kiinteistöakut avuksi sähkön hinnan vaihteluun ja energiaomavaraisuuteen

Uusi Kiinteistöakku 2030 -hanke tutkii kiinteistöihin sijoitettavien akkujen hyötyjä ja riskejä, erityisesti pörssisähkön hintavaihteluiden tasoittamisessa ja aurinkopaneelien ylituotannon hyödyntämisessä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa riippumatonta tietoa akkujen käytöstä, turvallisuudesta ja takaisinmaksuajoista, auttaen kuluttajia ja yrityksiä hallitsemaan sähkön hintaa ja varmistamaan sähkön saatavuuden häiriötilanteissa. Akut voivat myös suojata tulevilta tehomaksuilta ja edistää energiaomavaraisuutta.

Onnela palkittiin Hyvinkään energiatehokkuudesta innovatiivisilla ratkaisuilla

Keskon Onnisen ja K-Auton logistiikkakeskus Onnela on voittanut Hyvinkään energiatehokkuuspalkinnon. Keskuksen energiaratkaisut ovat kunnianhimoisia, sisältäen maalämmön, kaukolämmön paluulämmitysratkaisun ja aurinkovoimalan, joka kattaa noin 10 prosenttia sähköntarpeesta. Kaikki sähkö ja lämpö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, ja älykkäät automaatioratkaisut optimoivat energiankulutusta. Tämä edistää Hyvinkään hiilineutraalisuustavoitteita, sillä yritykset vastaavat noin 40 prosentista kaupungin ilmastopäästöistä.

Keljon Prisman uudistus paransi energiatehokkuutta ja asioinnin sujuvuutta

Keljon Prisman seitsemän miljoonan euron uudistus on valmistunut, ja siinä parannettiin myymälän toiminnallisuuksia sekä kiinteistön energiatehokkuutta. Remontissa päivittäistavaraosasto laajeni lähes 500 neliömetrillä, ja asioinnin sujuvuutta kehitettiin muun muassa selkeyttämällä myymäläilmettä ja lisäämällä pikakassoja. Myös pysäköintihallia uudistettiin leventämällä sisäänajoa ja lisäämällä pysäköintipaikkoja.

Vieremä panostaa biokaasuun ja biosyötteisiin biotalouden edelläkävijänä

Vieremän kunta panostaa merkittävästi biotalouteen ja pyrkii olemaan sen edelläkävijä. Tulevan vuoden investointeihin kuuluu biokaasuputkiston rakentamisen toinen vaihe sekä biosyöteterminaalin rakentaminen. Biosyöteterminaali on suunniteltu energiapuun ja muiden biosyötteiden keräämiseen ja varastointiin jatkokäyttöä varten. Kunta kartoittaa myös paikkaa uudelle biokaasun tuotantolaitokselle, mikä osoittaa vahvaa sitoutumista biokaasun hyödyntämiseen.

Lehtimäen kirkko siirtyy maalämpöön 150 000 euron investoinnilla

Alajärven seurakunta investoi 150 000 euroa Lehtimäen kirkon lämmitysjärjestelmän muuttamiseen maalämmöksi. Hanke, joka oli alun perin suunniteltu vuodelle 2024, viivästyi teknisen tilan sijoituspaikan ja Museoviraston hyväksyntöjen vuoksi. Uusi tekninen tila rakennetaan maan alle elementeistä, ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi keväänä. Kirkkohallitukselta haetaan avustusta tähän seurakunnan suurimpaan investointiin ensi vuonna.

Fingridin Harjulinjan YVA-ohjelma nähtävillä – mielipiteitä voi jättää joulukuun loppuun asti

Fingrid Oyj:n Harjulinjan voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nyt nähtävillä, ja siitä voi jättää mielipiteitä joulukuun loppuun asti. Hanke käsittää uuden 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyden Pyhäjärven Murtoperän ja Kangasniemen Kauppilan välille, ja sen pituus on noin 181–196 kilometriä. Voimajohtoreitille on viisi vaihtoehtoa, jotka sijoittuvat useiden kuntien alueelle, mukaan lukien Keitele ja Pielavesi. Rakentamisen alustava aikataulu on vuosille 2030–2032, ja hankkeella turvataan kantaverkon käyttövarmuusvaatimus.

Nuorten kulttuurikeskus suunnitteilla vanhaan sähkölaitokseen Mikkeliin

Mikkelissä suunnitellaan nuorten kulttuurikeskuksen perustamista vanhaan sähkölaitokseen. Nuoret ovat jo aiemmin käyttäneet tiloja ja viihtyneet niissä, ja heidän toiveensa on ollut keskeinen kulttuurikeskushankkeen taustalla. Hankkeelle haetaan rahoitusta Kuntarahoituksen Onnellisuusrahastosta, jonka päätös avustuksen saajasta julkaistaan tammikuussa. Jos rahoitusta saadaan, sillä voitaisiin parantaa tilojen akustiikkaa ja äänieristystä, sekä lisätä lämmitystä ja ilmanvaihtoa säännöllistä käyttöä varten. Vaikka rahoitusta ei saataisi, kaupunki selvittää hankkeen kustannuksia.

Lämpöpumppu kiristyksen kohteena uskonnollisessa yhteisössä

Artikkeli käsittelee Ulvilassa tapahtunutta kiristystapausta, jossa 39-vuotiasta perheenisää syytetään useista rikoksista. Kiristys liittyi vesi-ilmalämpöpumppuun, jonka mies väitti rikkoutuneen toisen miehen 'kiroamisen' seurauksena. Perheenisä vaati yli 10 000 euron korvauksia pumpun korjauksesta ja uudesta laitteesta vedoten uskonnolliseen auktoriteettiinsa ja 'Jumalan käskyyn'. Uhri maksoi summan peläten perheensä turvallisuuden puolesta. Tapaus paljastaa yksityiskohtia kyseenalaisesta uskonyhteisöstä ja sen johtajan väitetystä kontrollista.

Naantalin Energia siirtää sähkönmyyntiasiakkaansa Väreelle ja keskittyy verkkoliiketoimintaan sekä tuotantoon

Naantalin Energia on sopinut sähkönmyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaidensa siirtymisestä Väreelle maaliskuun alussa. Tämä liiketoimintakauppa on osa Suomen sähkömarkkinoiden keskittymiskehitystä, jossa suuret toimijat hallitsevat markkinoita. Naantalin Energia keskittyy jatkossa siirtoliiketoimintaan, verkon rakentamiseen ja ylläpitoon, sähköinfran urakointiin sekä sähköntuotantoon omien osakkuusyhtiöidensä kautta, mukaan lukien tuulivoimaomistukset. Yhtiö jatkaa myös oman sähköverkkonsa kehittämistä ja investoi muun muassa sähköaseman rakentamiseen Saharannan luolaan.

Suomalaisten luottamus sähköautoihin kasvaa – huolet vähenevät

Tuore kysely paljastaa, että suomalaisten asenteet sähköautoilua kohtaan ovat muuttuneet merkittävästi myönteiseen suuntaan viime vuodesta. Huolet sähköauton hinnasta, toimintamatkasta ja latausverkoston kattavuudesta ovat vähentyneet. Erityisesti latausverkon kattavuus mietityttää enää 29 prosenttia suomalaisista, kun vuosi sitten luku oli 44 prosenttia. Myös huolet akkujen kestävyydestä ja sähköauton sopivuudesta Suomen ilmasto-olosuhteisiin ovat vähentyneet. Lähitapiolan ja Plugitin edustajat korostavat sähköautojen turvallisuutta ja latauspisteiden vähäisiä ongelmia, vaikka yksittäiset tapaukset nousevatkin otsikoihin.

Historiallinen aurinkovoimala Soiniin: Sähköntuotanto vastaa 4 500 omakotitalon kulutusta

Neova-konsernin tytäryhtiö VapoTerra kehittää Soiniin 88 megawatin aurinkovoimalaa, jonka sähköntuotannon on määrä alkaa vuonna 2028. Hanke on luvituksessa ja sen tuotanto vastaa noin 4 500 omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Voimala rakennetaan vanhalle turvetuotantoalueelle ja siinä hyödynnetään kaksipuoleisia aurinkopaneeleita. Neova voi myydä hankkeen toiselle energiatoimijalle tai investoida siihen itse.

Fingrid varoittaa moottoripyöräilijöitä voimalinjojen läheisyydessä

Fingrid varoittaa moottoripyöräilijöitä ajamasta liian lähellä voimalinjapylväitä Laukaan ja Jyväskylän rajalla, sillä maaston kuluminen voi johtaa pylväiden kaatumiseen ja sähkönsiirtohäiriöihin. Voimajohtoasiantuntija Antero Kotka Fingridiltä korostaa myös henkilövahinkojen ja sähkötapaturmien riskiä. Fingrid kehottaa pitämään vähintään kolmen metrin turvavälin pylväsrakenteisiin ja joutuu paikkaamaan kuluneita kohtia. Yhtiö harkitsee fyysisten esteiden rakentamista, jos luvaton toiminta jatkuu, ja on levittänyt tiedotetta sosiaalisessa mediassa.

Fingrid investoi kymmenen miljoonaa euroa sähköasemien uusimiseen Pohjois-Karjalassa

Fingrid uusii Lieksan ja Nurmeksen sähköasemat Pohjois-Karjalassa vahvistaakseen kantaverkkoa. Hankkeiden arvioidaan valmistuvan vuonna 2028 ja niiden yhteishinta on noin kymmenen miljoonaa euroa. Nämä investoinnit ovat osa Fingridin pitkäjänteistä työtä kantaverkon kehittämiseksi ja alueen asiakkaiden luotettavan sähkönsaannin varmistamiseksi.

Gasgridin vetykaasuputkisuunnitelmat herättivät keskustelua ÖSP:n syyskokouksessa

Gasgridin vetykaasuputkisuunnitelmat herättivät vilkasta keskustelua ÖSP:n syyskokouksessa Vöyrillä. Keskustelussa nousi esiin huoli linjauksen mahdollisista vaikutuksista maatalouteen, kuten salaojien vaurioitumisesta ja maan tiivistymisestä. SLC ei vastusta hanketta sen kansantaloudellisen merkityksen vuoksi, mutta vaatii vahingonkorvauksia ja minimointia. Lisäksi pohdittiin linjauksen vaikutuksia pohjavesialueisiin ja kaivattiin ennakkomaksuja mahdollisista vahingoista.

Norjan ilmastopolitiikka ja fossiilisten energialähteiden tuotannon lopettaminen keskustelun kohteena

Artikkeli käsittelee Norjan ilmastopolitiikkaa ja MDG-puolueen ehdotusta fossiilisten energialähteiden, kuten öljyn ja maakaasun, tuotannon lopettamisesta. Kirjoittaja väittää, että MDG:n politiikka ei ole tieteellisesti perusteltua ja että fossiilisen energian tuotannon lopettaminen olisi kallista Norjalle ja vaikuttaisi negatiivisesti maan hyvinvointiin ja työpaikkoihin. Lisäksi artikkelissa mainitaan, että talouskasvu ja köyhyyden vähentäminen vaativat edullista energiaa, ja että uusiutuva energia ei vielä pysty täyttämään tätä tarvetta. Kirjoittaja myös kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan Norjan öljyntuotannon lopettaminen vähentäisi merkittävästi maailmanlaajuista öljyn kysyntää.

Vetyautojen hinnat romahtaneet Norjassa – Toyota Mirai saatavilla muutamalla tuhannella eurolla

Käytettyjen vetyautojen, kuten Toyota Mirain, hinnat ovat romahtaneet Norjassa jopa muutamiin tuhansiin euroihin, mikä tekee niistä houkuttelevia tuontikohteita Suomeen. Hinnanlaskun syynä on muun muassa vetytankkausasemien väheneminen Norjassa. Vaikka Suomessa on vain yksi vetytankkauspiste, käytettyjen vetyautojen hankinta Norjasta voi olla edullista myös arvonlisäveron ja tullimaksujen jälkeen.

Sähkön hinta romahtanut leudon talven ja parantuneen siirtoyhteyden ansiosta

Sähkön hinta on romahtanut markkinoilla leudon talven odotusten vuoksi, ja tammikuun futuurihinta on laskenut 10,0 sentistä 7,1 senttiin kilowattitunnilta. Myös helmikuun ja maaliskuun hinnat ovat laskeneet. Lisäksi Suomen sähkönsaanti on parantunut uuden Aurora Line -siirtoyhteyden myötä, mikä lisää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä. Tämä mahdollistaa sähkön ostamisen Ruotsista tarvittaessa ja myymisen sinne, kun oma tuulivoimakapasiteetti on korkea.

ABC laajentaa latausverkostoaan ja tukee liikenteen sähköistämistä

ABC-ketju laajentaa raskaan liikenteen tankkaus- ja latauspisteverkostoaan vastatakseen liikenteen sähköistymiseen ja varmistaakseen palveluiden saatavuuden kuljetusyrityksille. Uusia pisteitä rakennetaan S-ryhmän logistiikkakeskusten ja valittujen ABC-asemien yhteyteen, ja niiden tarkemmat tiedot julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella. Tämä laajennus tukee liikenteen sähköistämistä ja parantaa latausverkoston kattavuutta Suomessa.

Elering esittelee Viron sähköjärjestelmän toimitusvarmuusraportin

Viron sähköjärjestelmän kantaverkonhaltija Elering järjestää 9. joulukuuta verkkokonferenssin, jossa esitellään tuore toimitusvarmuusraportti. Konferenssissa käsitellään sähköjärjestelmän luotettavuutta kriisitilanteessa.

Uusiutuvan energian lupaprosessit tehostuvat Lupa- ja valvontavirastossa

Uusiutuvan energian hankkeiden lupien käsittelyaikoja säätelevä lainsäädäntö uudistui elokuussa 2025, laajentaen määräaikojen soveltamisalaa ja varmistaen niiden toteutumisen viranomaisten ja hankkeesta vastaavien yhteistyöllä. Määräajat koskevat nyt myös energiavarastoja ja verkkoliitäntöjä, ja niiden pituus vaihtelee hankkeen tyypin mukaan kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Uusiutuvan energian yhteyspisteviranomaisen tehtävät siirtyvät Lupa- ja valvontavirastoon vuoden 2026 alussa, mikä sujuvoittaa lupaprosesseja ja parantaa ennakoitavuutta.

Wärtsilä vahvistaa toimitusketjua ja kasvua strategisella kumppanuudella

Wärtsilä on solminut strategisen kumppanuuden Siempelkamp Giesserein kanssa varmistaakseen suurten valukomponenttien toimitusketjun ja tukeakseen yhtiön kasvua. Tämä kumppanuus auttaa Wärtsilää vastaamaan kestävien teknologioiden kysyntään meri- ja energiasektoreilla. Yhteistyö mahdollistaa tuotantomäärien kasvattamisen ja edistää Wärtsilän hiilineutraaliustavoitteita hyödyntämällä Siempelkamp Giesserein hiilivapaita valukomponentteja ja uusiutuvaa energiaa.

Enico ja Enervion yhteistyöhön akkuenergiavarastojen toimituksissa

Enico Oy ja Instalco-konserniin kuuluva Enervion Oy ovat solmineet monivuotisen yhteistyösopimuksen akkuenergiavarastojärjestelmien (BESS) toimituksista. Enervion ostaa Enicon teollisia sähkövarastoja ja toimittaa niitä asiakkailleen osana EPC-toimituksia. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa Enicon toimintaa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, hyödyntäen Instalcon asiakaskuntaa ja Enicon modulaarista sähkövarastoratkaisua.

Graviton5 parantaa merkittävästi energiatehokkuutta AWS:n pilvipalveluissa

Amazon Web Services on esitellyt viidennen sukupolven Graviton-prosessorin, Graviton5:n, joka parantaa merkittävästi energiatehokkuutta. Uusi prosessori tarjoaa jopa 25 prosenttia enemmän laskentatehoa ja hyödyntää 3 nanometrin valmistusprosessia paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Tämä kehitys on tärkeä AWS:n Arm-pohjaisten palvelinprosessorien kehityksessä ja hyödyttää jo 98 prosenttia sen suurimmista EC2-asiakkaista.

Kuntalaisten yhdenvertaisuus tuulivoimahankkeiden käsittelyssä kyseenalaistetaan Pielavedellä

Artikkelissa ilmaistaan huoli kuntalaisten yhdenvertaisuudesta tuulivoimahankkeiden käsittelyssä Pielaveden kunnassa. Kyläläiset kokevat, ettei heille ole annettu mahdollisuutta keskustella Vuorimäen ja Löytänän tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista, vaan keskustelu on rajoitettu yhteen hankkeeseen kerrallaan. Tämä on estänyt kokonaiskuvan muodostumisen ja vaikeuttanut asukkaiden mahdollisuutta arvioida hankkeiden vaikutuksia maisemaan, luontoon ja asumisviihtyvyyteen. Asukkaiden mielipiteitä ei ole kuunneltu aidosti, ja vastustajien määrää on pyritty piilottamaan. Myös kesäasukkaat on rajattu kyselyjen ulkopuolelle, vaikka heitä on kunnassa paljon.

Maanjäristys jätti tuhansia ilman sähköä Pohjois-Japanissa

Pohjois-Japanin maanjäristyksen seurauksena tuhansia kotitalouksia jäi ilman sähköjä. Sähköt saatiin kuitenkin palautettua useimmille alueille tiistaiaamuun mennessä. Maanjäristyksen voimakkuus oli 7,5, ja se aiheutti myös tsunamiaaltoja. Artikkeli käsittelee myös Suomen marginaaliverotuksen kevenemistä suurituloisten osalta.

Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa energiantarpeen tyydyttämiseksi

Artikkeli korostaa Suomen tarvetta lisätä ydinvoimalaitoksia vastaamaan kasvavaan energiantarpeeseen, erityisesti datakeskusten myötä. Kirjoittaja ehdottaa vähintään kahden yli tuhannen megawatin ydinvoimalaitoksen suunnittelun ja rakentamisen aloittamista välittömästi. Tämä on tärkeää, sillä nykyiset Olkiluodon ja Loviisan laitokset vanhenevat. Ydinvoima nähdään osana monimuotoista vihreää energiaratkaisua, joka tukee tulevia investointeja ja estää Suomen pysähtymisen.

Tuulivoima vauhdittaa Karstulan taloutta ja verotuloja

Karstulan kunnan talousarvio vuodelle 2026 näyttää merkittävää ylijäämää, ja kuluvan vuoden tulos on myös erinomainen. Kunnan verotulot ovat ylittyneet noin 700 000 eurolla alkuperäisestä arviosta, mikä johtuu uusien tuulivoimapuistojen valmistumisesta ja niistä saatavista kiinteistöverotuloista. Tämä kiinteistöverojen nousu parantaa merkittävästi myös vuoden 2026 talousarviota. Kunta on myös lyhentänyt lainojaan ja suunnittelee investointeja, kuten uuden asuinalueen rakentamista.

Keravan Energian toimitusjohtaja arvioi talven sähkönhintoja ja antaa säästövinkkejä

Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto arvioi tulevan talven sähkön hintoja. Hintoihin vaikuttavat sään lisäksi talouden ja maailmanpolitiikan muutokset. Lehto toteaa, että sähkön hinta on herkkä reagoimaan säästä riippuvaisen tuotannon, kuten tuulen ja auringon, vaihteluihin. Hän myös antaa vinkkejä kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseen keskittymällä lämmitykseen ja eristyksiin.

Kannuksen talousarvio hyväksytty – tuulivoima ja biokaasuhanke tukevat kunnan taloutta

Kannuksen kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ylijäämäisen talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Talousarviossa on huomioitu merkittäviä investointeja, kuten varhaiskasvatuksen uusi toimitila. Valtuutetut keskustelivat talouden tilasta, velkaantumisesta ja tulevaisuuden kasvunäkymistä, korostaen yrittäjyyden ja tuulivoimabisneksen merkitystä kunnan taloudelle. Lisäksi mainittiin biokaasulaitoshankkeen eteneminen ja sähkön siirtohintoihin liittyvä uusi lunastuslaki.

Sähköyhtiö Sähkötytöt aloittaa hiilinegatiivisena ja läpinäkyvänä toimijana

Uusi kotimainen sähköyhtiö Sähkötytöt aloittaa toimintansa hiilinegatiivisena toimijana, mikä tarkoittaa, että se kompensoi sähkönkäytön ilmastovaikutukset yli 100-prosenttisesti. Yhtiön tavoitteena on tarjota kuluttajille läpinäkyviä sähkösopimuksia ilman piilokuluja ja varmistaa, että vihreä sähkö on aidosti vihreää. Sähkötytöt perustettiin syksyllä 2025, ja sen missiona on tuoda alalle uutta, inhimillistä ja suoraviivaista energiaa.

Hallinto-oikeus kumosi Ahvenlammen tuulipuiston kaavan metsäpeuran elinoloihin kohdistuvan uhan vuoksi

Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Perhon Ahvenlammen tuulivoimapuiston kaavan, koska hanke uhkaa metsäpeurojen elinoloja Suomenselän ydinalueella. Metsähallitus ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus valittivat kaavasta, koska se ei huomioinut riittävästi metsäpeurakannan suojelua ja Natura-alueen eheyttä. Kunta oli yrittänyt muuttaa kaavaa vähentämällä voimaloiden määrää ja korkeutta, mutta oikeus katsoi, ettei merkittäviä heikentäviä vaikutuksia metsäpeurapopulaatioon voitu poissulkea. Kunta voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Tunturiverkko Oy määrättiin palauttamaan liikaa perittyjä siirtomaksuja

Energiavirasto määräsi Tunturiverkko Oy:n palauttamaan asiakkailleen liikaa perittyjä sähkön siirtomaksuja, sillä yhtiö oli ylittänyt sallitun kahdeksan prosentin korotuskaton. Markkinaoikeus oli Energiaviraston kanssa samaa mieltä, vahvistaen päätöksen, joka korostaa tasapuolista ja syrjimätöntä hintakohtelua. Tunturiverkko voi vielä valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja yhtiön mukaan asia on edelleen kiistanalainen. Kuluttajien on syytä olla tarkkana sähkölaskujensa kanssa, sillä siirtoyhtiöt saattavat venyttää sääntöjä.

Espoon tuomiokirkko siirtyy kaukolämpöön osana mittavia korjauksia

Espoon tuomiokirkon korjaustöiden yhteydessä kirkon lämmitysjärjestelmä vaihdetaan öljylämmityksestä kaukolämpöön. Tämä muutos vähentää hiilipäästöjä ja on osa laajempaa ympäristöohjelmaa. Kaukolämpöön siirtymisen maakaivutyöt on saatu valmiiksi kesällä 2025, ja kirkkoon asennetaan uusia lämpöpattereita. Lisäksi korjauksiin kuuluu vesikaton ja ikkunoiden kunnostus sekä valaistuksen ja äänentoiston parantaminen.

Metso toimittaa kompaktin rautamalmin pelletointilaitoksen Intiaan

Metso on saanut tilauksen kompaktin rautamalmin pelletointilaitoksen toimittamisesta Greta Energy Ltd.:lle Intiaan. Tämä on Metson toinen modulaarinen pelletointilaitos Intiaan, ja sen arvoa ei julkisteta. Laitos on 1,2 miljoonan tonnin kapasiteetillaan ensimmäisiä laatuaan Intiassa, ja sen odotetaan olevan keskeisessä roolissa Intian terästeollisuudessa. Metson toimitus sisältää kolme metriä leveän pelletointiuunin sekä instrumentoinnin ja automaatiojärjestelmien suunnittelun ja asennuksen. Greta Energy luottaa Metson kompakteihin pelletointiratkaisuihin, jotka on suunniteltu vastaamaan kehittyvien teräsmarkkinoiden tarpeisiin.

Sähkön riittävyys Suomessa näyttää hyvältä, mutta hinta voi vaihdella

Fingridin mukaan Suomen sähkön riittävyys näyttää hyvältä tulevana talvena, vaikka suuret viat voivat muuttaa tilannetta. Kuluttajien kyky säästää sähköä, erityisesti pörssisähkön hinnan ollessa korkea, on parantanut tilannetta merkittävästi. Uusi sähkönsiirtoyhteys Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä on myös edistänyt sähkön saatavuutta. Vaikka sähkön hinta voi heitellä talven aikana, sähkönkulutuksen kasvuun ovat vaikuttaneet sähkökattilat, datakeskukset ja sähköautot.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy raivaa sähkölinjojen alustoja toimitusvarmuuden parantamiseksi

Kymenlaakson Sähköverkko Oy parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta raivaamalla sähkölinjojen alustoja Hollolassa, Orimattilassa, Myrskylässä sekä osittain Lapinjärven ja Kouvolan (Elimäki) alueilla vuosina 2025-2026. Raivaustyö ei aiheuta asiakkaille toimenpiteitä eikä sähkönjakelun katkoja. Työn toteuttaa yhteistyökumppani Puu ja Kaato Oy.

Kaukolämmön hiilineutraalius ja kilpailukyky uusien ratkaisujen, kuten lämpöpumppujen, kanssa

Aalto-yliopiston opiskelija Veeti Viljamaa tutki kandidaatintyössään, miten kaukolämpöjärjestelmät voivat saavuttaa hiilineutraaliuden. Hän analysoi, millä keinoin kaukolämpö voi pysyä kilpailukykyisenä uusien vaihtoehtojen, kuten lämpöpumppujen, kanssa. Artikkeli korostaa kaukolämmön muutosta kohti hiilineutraaliutta ja sen kilpailua muiden lämmitysratkaisujen kanssa.

Sähkön hinnan lasku ja markkinatilanne hidastavat aurinkovoiman rakentamista

Aurinkovoiman rakentaminen on hidastunut Suomessa vaikean markkinatilanteen ja laskeneiden sähkön hinnan ennusteiden vuoksi. Monet hankkeet ovat joko viivästyneet tai peruuntuneet, ja rakentajat odottavat markkinatilanteen paranemista. Lisäksi hallitusohjelman kirjaus metsämaan käytöstä aurinkovoimalle ja kaavoitusvaatimukset hidastavat hankkeiden etenemistä ja lisäävät kustannuksia. Alan toimijat keskittyvät nyt mieluummin hukkamaihin ja jo muokattuihin alueisiin metsämaan sijaan.

Tuulivoima ja sähkön hinta: Suomen turvallisuuden ja talouskasvun kulmakivet

Artikkeli käsittelee kotimaisen uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman, merkitystä Suomen turvallisuudelle ja talouskasvulle. Se korostaa, kuinka uusiutuva energia vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, luo työpaikkoja ja pitää sähkön hinnan kohtuullisena. Artikkeli kritisoi hallituksen ehdottamaa kiinteää 1 250 metrin etäisyyssääntelyä tuulivoimaloille, koska se estäisi rakentamisen Etelä-Suomessa ja teollisuusalueilla, ja puolustaa nykyistä vaikutuksiin perustuvaa sääntelyä. Lisäksi se nostaa esiin Suomen mahdollisuudet vetytalouden kärkimaana, mikä edellyttää merkittävää tuulivoiman lisärakentamista.

Gasgrid suunnittelee uutta kaasuputkea Länsi-Suomeen

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid selvittää kansallisen maakaasun siirtoverkon laajentamista Länsi-Suomeen, Satakunnan alueelle. Suunnitellun laajennuksen alueella uusiutuvan kaasun syöttökapasiteetti voisi nousta noin 3–4 terawattituntiin, mikä vastaa 25 prosenttia Suomen nykyisestä kaasun kulutuksesta. Uusi putkilinja kulkisi joko Tampereen kautta Pori–Rauma-suunnalle tai vaihtoehtoisesti Inkoosta Pori–Rauma-suunnalle. Gasgridin mukaan laajennus vahvistaisi kaasumarkkinan elinvoimaa ja palvelisi asiakkaita kilpailukykyisesti, ja hanke valmistuisi 2030-luvun alkupuolella.

Kuopion Energia luopuu turpeesta ja suunnittelee pienydinvoimalaa

Kuopion Energia on luopumassa turpeen käytöstä ensi vuoden aikana, ja turve jää varapolttoaineeksi kevään 2026 jälkeen. Yhtiö siirtyy sataprosenttisesti puupolttoaineen käyttöön ja suunnittelee sähkökäyttöistä kaukolämpökattilaa. Lisäksi Kuopion Energialla on suunnitteilla pienydinvoimala 2030-luvulle, mikäli tuotantomuotoon päädytään, osoittaen yhtiön tulevaisuuden energiaratkaisuja.

14-vuotias maalämpöpumppu edelleen toimiva – huolto ja kestävyys avainasemassa

Artikkeli käsittelee maalämpöpumpun kestävyyttä ja huoltoa, erityisesti 14-vuotiaan laitteen näkökulmasta. Maalämpöpumpun kompressorin odotetaan kestävän 15–20 vuotta, ja vaikka laite on iäkäs, se voi olla edelleen toimiva. Yleisimpiä vikoja ovat paineenlaskut ja komponenttien, kuten pumppujen ja venttiilien, rikkoutumiset. Asiantuntijan mukaan vuodot maapiirin putkistoissa ovat harvinaisia, ja säännöllinen huolto, kuten paineiden ja käyntiarvojen tarkistus, on suositeltavaa. Kompressorin vaihto on usein järkevämpää kuin koko laitteen uusiminen, ja korjauksista kannattaa tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön.

Suurten kaupunkien lämmitysjärjestelmien uudistaminen miljardikysymys

Artikkeli käsittelee Suomen suurten kaupunkien lämmitysjärjestelmien uudistamista päästöttömiksi vuoteen 2040 mennessä. Tampereen Energian selvitys esittelee eri vaihtoehtojen kustannuksia ja vaikutuksia sähköjärjestelmään, vaihdellen sadoista miljoonista jopa 11,7 miljardiin euroon koko Suomen osalta. Selvityksen mukaan paras ratkaisu on monipuolinen ja joustava lämmöntuotantojärjestelmä, joka yhdistää useita teknologioita, kuten lämpöpumppuja, lämpövarastoja ja hukkalämmön käyttöä. Kaukolämmöstä luopuminen ja siirtyminen maalämpöön olisi huomattavasti kalliimpaa, jopa 42–91 miljardia euroa.

Sähköyhtiöiden hinnoittelu ja tehomaksu puhuttavat

Jukka Ukkola kirjoittaa pakinassaan sähköyhtiöiden hinnoittelusta, joka muistuttaa lottoa. Hän mainitsee, että sähköyhtiöt saattavat periä maksuja liian vähäisestä sähkön käytöstä ja että uusi tehomaksu on tulossa, jos kuluttaja kuluttaa sähköä normaalia enemmän. Ukkola vertaa sähkön säästämisen haasteita kaksisuuntaiseen sääntelyyn ja ehdottaa, että verotus voisi ottaa oppia sähkön hinnoittelusta.

Vantaan Energian jätteenpolttolaitoksen lähelle nousee ainutlaatuinen lumensulatusasema

Vantaan Energia suunnittelee rakentavansa uuden lumensulatusaseman jätteenpolttolaitoksensa lähelle Ojangon Långmossebergeniin. Tämä innovatiivinen laitos sulattaa lumen Vantaan Energian kaukolämmön paluuvedellä, parantaen voimalaitoksen lämmöntuotannon hyötysuhdetta. Asema käsittelee vuosittain noin 74 000 kuorma-autollista lunta ja kerää talteen lumen seassa olevat roskat, hiekan, öljyt ja mikromuovit, vähentäen ympäristökuormitusta. Hankkeen on tarkoitus olla valmis vuoden 2027 alussa, ja se auttaa pääkaupunkiseutua hallitsemaan lumikuormia ja vähentämään lumen kaatamista mereen.

Hallitus edistää uutta ydinvoimaa ja pienydinvoimaloita

Hallitus pyrkii edistämään uutta ydinvoimaa Suomessa, ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan uutisia uusista rakennushankkeista voi tulla jo tämän hallituskauden aikana. Uutta ydinenergialakia valmistellaan sujuvoittamaan lupaprosesseja, mukaan lukien pienydinvoimaloiden osalta. Hallitus selvittää myös riskien jakautumista mahdollisissa uusissa ydinvoimalahankkeissa ja harkitsee valtion tukea uuden teknologian demonstraatiohankkeille.

Maalämpöjärjestelmän huolto ja kestävyys käytännössä

Artikkeli käsittelee maalämpöjärjestelmän toimintaa ja huoltoa, perustuen kirjoittajan kokemuksiin oman järjestelmänsä vioista ja korjauksista. Siinä kuvataan, kuinka öljylämmityksestä siirryttiin maalämpöön ja millaisia vikoja järjestelmässä on ilmennyt vuosien varrella, kuten kiertovesipumppujen rikkoutumisia. Asiantuntija Mikko Holmberg A-Pipe Talotekniikka Oy:stä kommentoi maalämpöpumppujen kestävyyttä, yleisiä vikoja ja huoltotoimenpiteitä, korostaen säännöllisen tarkastuksen ja huollon merkitystä. Artikkeli antaa myös yleiskuvan maalämpöjärjestelmän periaatteista ja kompressorin roolista.

Porvoon Energia sponsoroi itsenäisyyspäivän kynttilämuistotilaisuutta

Porvoon Energia on sponsoroinut jo kahdeksatta kertaa kynttilöitä Porvoon sankarihautausmaalla järjestettävään itsenäisyyspäivän aaton muistotilaisuuteen. Tänä vuonna lähes 500 kynttilää sytytettiin nuorten, kuten Linnankosken lukion opiskelijoiden ja partiolaisten, toimesta. Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg ilmaisi tyytyväisyytensä perinteen jatkumiseen ja nuorten innokkuuteen.

Uusiutuvan energian toimijat rahoittavat soiden ennallistamista Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomessa ennallistetaan ja suojellaan yli sata hehtaaria suoluontoa uusiutuvan energian yritysten yhteishankkeessa. Hiilipörssi Oy ennallistaa ja suojelee Ilvessuon ja Pirttimaansuon, kun taas Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee osia Koppelosuosta ja Pöytäkankaasta. Hankkeen arvo on 119 000 euroa, ja sen rahoittavat yhdeksän uusiutuvan energia-alan toimijaa, mikä osoittaa alan kasvavaa kiinnostusta luonnon ennallistamista ja suojelua kohtaan.

Lämpöpumpun pörssisähköohjaus optimoi kulutuksen ja säästää sähkölaskussa

Artikkeli käsittelee lämpöpumpun pörssisähköohjauksen toimintaa ja hyötyjä, korostaen sen kykyä optimoida sähkönkulutusta sähkön tuntihintojen mukaan. Järjestelmä ajoittaa lämmityksen edullisimmille tunneille ja suojaa samalla talon sähköjärjestelmän pääsulakkeita ylikuormitukselta. Jotta pörssisähköä voi hyödyntää, lämpöpumpun tulee olla liitettynä myUplink-etäpalveluun ja taloudella tulee olla energialaitoksen kanssa pörssisähkösopimus. NIBE tarjoaa ratkaisuja ja neuvontaa älykkään lämmityksen toteuttamiseen.

Onnelan logistiikkakeskus palkittiin Hyvinkään energiatehokkuudesta innovatiivisilla ratkaisuilla

Hyvinkään energiatehokkuuskilpailun voitti Keskon Onnisen ja K-Auton logistiikkakeskus Onnela, joka on panostanut kunnianhimoisiin energiaratkaisuihin. Keskuksen päälämmitysmuotona on maalämpö, jota täydentää kaukolämmön paluulämmitysratkaisu, mikä tehostaa koko kaupungin kaukolämpöjärjestelmää. Lisäksi tontilla on aurinkovoimala, ja kaikki sähkö ja lämpö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Älykkäät automaatioratkaisut optimoivat lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen tarpeen mukaan, edistäen merkittävästi energiatehokkuutta.

Päivitetty jätevesidirektiivi korostaa energiatehokkuutta ja energianeutraaliutta

Vesitalous-lehden teemanumero käsittelee päivitettyä yhdyskuntajätevesidirektiiviä, korostaen energiatehokkuutta ja mikroepäpuhtauksien poistamista jätevedenkäsittelyssä. Uusi direktiivi ohjaa puhdistamoita kohti energianeutraaliutta ja asettaa tiukempia vaatimuksia ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poistoon. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia teknologiaratkaisuja ja toimintamalleja vesihuollossa.

STMicroelectronicsin NB-IoT-radiomoduuli laajenee älymittareista uusiin IoT-sovelluksiin

STMicroelectronics laajentaa ST87M01-NB-IoT-radiomoduulinsa käyttökohteita älymittareista yleisiin IoT-ratkaisuihin. Moduuli on ollut keskeinen osa eurooppalaisten sähkö-, vesi- ja kaasumittareiden infrastruktuuria, auttaen energiayhtiöitä keräämään reaaliaikaista kulutusdataa. Uudet versiot tuovat mittariluokan robustiuden ja alhaisen virrankulutuksen myös muihin sovelluksiin, kuten seurantalaitteisiin ja teollisuuden kunnonvalvontaan. Kehitystä tukee uusi arviointialusta ja kumppaniverkosto.

Bioenergia ry: Yhteistuotannon merkitys tunnustettu, mutta pitkäjänteisyyttä kaivataan

Bioenergia ry pitää hyvänä, että hallituksen energia- ja ilmastostrategia tunnistaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) keskeisen roolin Suomen toimitus- ja huoltovarmuudessa. Vaikka strategia tunnistaa CHP:n merkityksen, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka toteaa, etteivät toimenpiteet kuitenkaan mahdollista hallitusohjelman tavoitetta 'piippujen tulppaamisesta' vuoteen 2035 mennessä. Yhdistys korostaa myös teknologianeutraalisuuden merkitystä ja toivoo energia- ja ilmastopolitiikkaan pitkäjänteisempää ja ennustettavampaa linjaa yritysten toimintaympäristön vakauden varmistamiseksi.

Tekoälyn muistiteknologiat ja energiatehokkuus kehityksen ytimessä

Artikkeli käsittelee tekoälyn muistiteknologioiden kehitystä ja niiden energiatehokkuutta. Se korostaa, kuinka uudet muistiarkkitehtuurit, kuten DDR5, HBM3E ja Winbondin CUBE, pyrkivät maksimoimaan kaistanleveyden, minimoimaan latenssin ja parantamaan energiatehokkuutta vastatakseen generatiivisen tekoälyn vaatimuksiin. Erityisesti CUBE-muisti tarjoaa suurikaistaisen ja vähävirtaisen ratkaisun tekoälyn työkuormille, mikä on kriittistä mobiili- ja edge-laitteissa lämmönhallinnan ja energiankulutuksen rajoitusten vuoksi. Kehitys kohti DDR6:ta ja HBM4:ää jatkuu, ja Winbond panostaa räätälöityihin DRAM-ratkaisuihin tekoälysovellusten tarpeisiin.

LUT-yliopisto nimitti Antti Uusitalon lämpöpumppujen apulaisprofessoriksi

LUT-yliopisto on nimittänyt Antti Uusitalon apulaisprofessoriksi lämpöpumput ja kylmätekniikka -professuuriin. Uusitalo on erikoistunut lämpöpumppuihin, kylmätekniikkaan ja teollisen hukkalämmön hyödyntämiseen. Hän on toiminut tutkijaopettajana ja projektipäällikkönä tutkimushankkeissa, kuten Next Generation Large Scale Heat Pump Systems -projektissa. Uusitalo vastaa lämpöpumppuihin liittyvistä kursseista ja on aktiivinen kansainvälisissä lämpöpumppututkimuksen verkostoissa.

Ilmalämpöpumpun säännöllinen huolto pidentää käyttöikää ja parantaa sisäilmaa

Artikkeli korostaa ilmalämpöpumpun säännöllisen huollon tärkeyttä laitteen tehokkuuden, käyttöiän ja sisäilman laadun kannalta. Huoltamaton laite voi menettää tehoaan, levittää tunkkaista ilmaa ja kerätä likaa, mikä voi johtaa suurempiin vikoihin tai jopa vesivahinkoihin. Ammattilaisen suorittama huolto, kuten kylmäaineen tarkistus ja puhallinrummun puhdistus, on välttämätöntä, ja sitä suositellaan 2-3 vuoden välein. Vaikka monet tilaavat huollon vasta vian ilmettyä, ennaltaehkäisevä huolto pidentää laitteen käyttöikää ja varmistaa sen moitteettoman toiminnan.

Huso-Pöylän tuulivoimahanke ei vaadi YVA-menettelyä

Ely-keskus on päättänyt, ettei CPC Huso-Pöylä Oy:n suunnittelema Huso-Pöylän tuulivoimahanke Salon ja Paimion alueella vaadi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Päätös perustuu siihen, että hankkeen YVA-menettely on tehty jo kaavoitusvaiheessa ja alueella on voimassa oleva tuulivoimaosayleiskaava. Hanke käsittää kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen, ja se on kooltaan pienempi kuin aiemmin suunniteltu. Uudet tuulivoimarakentamisen vähimmäisetäisyyssäännökset eivät koske tätä aluetta voimassa olevan kaavan vuoksi.

Tuulivoiman tuotantotuki maksaa valtiolle satoja miljoonia euroja

Suomen valtio maksaa vanhemmille tuulivoimaloille tuotantotukea satoja miljoonia euroja, ja summa voi nousta lähes miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Tukien määrä riippuu sähkön markkinahinnasta ja tuuliolosuhteista. Vaikka tuet ovat suuria, ne ovat Anni Mikkosen mukaan edesauttaneet alihankintaketjujen ja Suomen olosuhteisiin sopivien tuulivoimaloiden kehittymistä. Suurin osa nykyisestä tuulivoimakapasiteetista on kuitenkin rakennettu markkinaehtoisesti ilman julkista tukea.

Tuulivoiman rooli kuntataloudessa ja valtionosuusuudistuksessa

Artikkeli käsittelee tuulivoiman vaikutusta kuntatalouteen ja valtionosuusuudistukseen Suomessa. Se kritisoi nykyistä järjestelmää, jossa tuulivoimatulot eivät vaikuta valtionosuuksiin, mikä lisää kuntien eriarvoisuutta. Kirjoittajat, jotka edustavat Tuulivoimakansalaisyhdistystä, väittävät, ettei tuulivoima voi pysyvästi pelastaa kuntataloutta ja että valtionosuuksia ja tuulivoimatavoitteita ei pidä sekoittaa keskenään. He ehdottavat, että luopuminen tuulivoiman kiinteistöverojen erityisasemasta voisi edistää valtionosuusuudistuksen neuvotteluja.

Ekosuunnitteluasetus ja digitaaliset tuotepassit edistävät energiatehokkuutta ja kiertotaloutta

Artikkeli käsittelee ekosuunnitteludirektiiviä ja sitä korvaavaa asetusta, jotka laajentavat energiatehokkuusvaatimuksia ja tuovat digitaaliset tuotepassit eri tuoteryhmiin. Nämä passit keräävät tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja alkuperästä, tavoitteena edistää kestävyyttä ja kiertotaloutta. Vaikka digitaalinen tuotepassi yksin ei muuta kuluttajien käyttäytymistä, sen on oltava osa liiketoimintaa, joka tukee tuotteiden pitkää käyttöikää. Euroopan komissio odottaa sähköisesti saatavilla olevan tiedon helpottavan päätöksentekoa kestävyyden näkökulmasta.

Elvera ostaa Kenven sähkön jakeluverkon urakointiliiketoiminnan

Elvera on ostanut Kemin Energia ja Vesi Oy:n (Kenve) sähkön jakeluverkon urakointiliiketoiminnan. Kaupan myötä kahdeksan Kenven työntekijää siirtyy Elveralle ensi vuoden alussa. Tämä kauppa vahvistaa Elveran asemaa Pohjois-Suomessa ja sisältää kolmivuotisen palvelusopimuksen sähkönjakeluverkon rakentamisesta, kunnossapidosta ja vianhoidosta. Elvera on aiemmin tehnyt vastaavia yritysostoja, kuten Voimatelin sähköliiketoiminnan ja Suomen kaasutekniikka Oy:n osakekannan.

Leppäkoski myy sähköbisneksensä Omavoimalle

Leppäkoski Group myy omistuksensa sähkönmyyntiyhtiö Omavoimasta ja luopuu sähkökaupasta kokonaan. Leppäkosken osuus siirtyy Omavoimalle sekä muille osakkuusyhtiöille Rauman Energialle, Vakka-Suomen Voimalle ja Valkeakosken Energialle. Myös Sallila Energia siirtää sähkönmyyntinsä Omavoimalle ja tulee sen osakkaaksi. Nämä järjestelyt ovat osa laajempaa kokonaisuutta, jossa yhtiöt purkavat ristiinomistuksiaan.

Viikonlopun tapahtumia Kokkolassa ja Pietarsaaressa, Herrfors mukana snooker-turnauksessa

Artikkeli esittelee viikonlopun tapahtumia Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla. Tapahtumiin kuuluu joulukonsertteja, itsenäisyyspäivän juhlia ja perhetapahtumia. Pietarsaaressa järjestetään Herrfors Snooker Tournament, jonka järjestää Pietarsaaren Klubi.

Tuulivoiman rooli kuntataloudessa ja valtionosuuksissa

Artikkelissa käsitellään tuulivoiman vaikutusta kuntatalouteen ja valtionosuuksiin. Kirjoittajien mukaan nykyinen järjestelmä, jossa suuretkaan tuulivoimatulot eivät vaikuta valtionosuuksiin, lisää kuntien välistä eriarvoisuutta. He ehdottavat tuulivoimaloiden kiinteistöverojen erikoisaseman kohtuullistamista ja korostavat, ettei tuulivoimasta ole kuntatalouden pysyväksi pelastajaksi. Artikkelissa painotetaan, että valtionosuuksia ja tuulivoimatavoitteita ei pidä sotkea keskenään, ja että peruspalvelujen turvaaminen vaatii oikeudenmukaisen valtionosuusjärjestelmän.

Pörssisähkön hinta kohoaa harvinaisen korkeaksi perjantaina

Perjantaina pörssisähkön hinta nousee harvinaisen korkealle, ylittäen 21 senttiä kilowattitunnilta aamulla kello 9. Tämä hintataso on poikkeuksellinen, sillä yli 20 sentin tuntihinnat ovat harvinaisia ja esiintyvät vain noin seitsemän prosenttia ajasta. Perjantain huippuhinta on moninkertainen verrattuna tyypilliseen noin neljän sentin tuntihintaan. Myös torstaina sähkön hinta on ollut korkea, mutta jää selvästi perjantain huippulukemista.

Kolarin tuulivoimapuiston hyödyt ja haitat jakavat mielipiteitä

Kolarin kunnassa suunniteltu tuulivoimapuisto herättää keskustelua sen tuomista taloudellisista hyödyistä ja maisemallista haitoista. Kuntapäättäjät pohtivat, ovatko tuulivoimaloiden kunnalle tuomat kiinteistöverot ja muut korvaukset oikeassa suhteessa niiden aiheuttamaan mielipahaan ja maiseman muutokseen. Vaikka tuulivoimayhtiö Energiequelle arvioi voimaloiden tuottavan kunnalle merkittäviä verotuloja, paikalliset asukkaat ja mökkiläiset ovat huolissaan ympäristövaikutuksista ja kiinteistöjen arvon laskusta. Keskustelua käydään myös sähkönsiirtoreitistä, joka saattaisi kulkea Kittilän puolelta, jakaen hyödyt ja haitat epätasaisesti kuntien välillä.

Hallitus edistää uutta ydinvoimaa ja pienydinvoimaloita

Hallitus pyrkii edistämään uutta ydinvoimaa Suomessa, ja ympäristöministeri Sari Multala odottaa uutisia uusista rakennushankkeista tällä hallituskaudella. Uusi ydinenergialaki on valmisteilla sujuvoittamaan lupaprosesseja, mukaan lukien pienydinvoimaloiden osalta. Lisäksi hallitus selvittää riskien jakautumista mahdollisissa uusissa ydinvoimalahankkeissa ja harkitsee valtion tukea uuden teknologian demonstraatiohankkeille.

Vanha sähkölaitos muuttumassa nuorten kulttuurikeskukseksi Mikkelissä

Mikkelissä suunnitellaan nuorten kulttuurikeskuksen perustamista vanhaan sähkölaitokseen. Kaupunki hakee hankkeelle rahoitusta Kuntarahoituksen Onnellisuusrahastosta, jonka avustuksen saaja julkistetaan tammikuussa 2026. Nuoret ovat jo aiemmin käyttäneet sähkölaitoksen tiloja pop up -kokeiluissa ja esityksissä, ja he näkevät kiinteistössä potentiaalia. Vaikka sähkölaitos on ollut pitkään tyhjillään, nuorten visioissa sinne voisi tulla bändikämppä, äänitysstudio, tiloja kädentaidoille ja visuaaliselle taiteelle sekä esittävälle taiteelle. Hankkeen toteuttaminen vaatisi kuitenkin lämmityksen ja ilmanvaihdon parantamista.

Hallitus esitteli ilmastosuunnitelmansa, STT aloittaa muutosneuvottelut

Hallitus on esitellyt kaksi keskeistä ilmastopolitiikan suunnitelmaa, mutta metsien hiilinielujen kohtalo on yhä ratkaisematta. Samanaikaisesti Suomen Tietotoimisto (STT) aloittaa muutosneuvottelut taloutensa vakauttamiseksi, mikä voi johtaa enintään 25 henkilötyövuoden vähentämiseen, pääasiassa toimituksesta. Tämä johtuu osittain Sanoman uutismedioiden aikeista vähentää tai lopettaa STT:n palveluiden käyttöä.

Plugit ja Hesburger edistävät liikenteen sähköistämistä laajentamalla latausverkostoa

Plugit ja Hesburger ovat aloittaneet yhteistyön liikenteen sähköistämiseksi asentamalla suurteholatauspisteitä Hesburger-ravintoloiden yhteyteen. Nämä latauspisteet tarjoavat jopa 400 kW lataustehon, mahdollistaen sähköauton latauksen alle puolessa tunnissa. Yhteistyö kattaa useita Hesburger-kohteita ympäri Suomen, ja sen tavoitteena on kehittää latausasemaverkostoa ja edistää vihreämpää liikkumista. Asiakkaat voivat levähtää ja nauttia ravintolan palveluista autonsa latautuessa.

Hallituksen ilmastotoimet julki – Ilmastopaneeli kritisoi riittämättömyyttä ja verotuksen roolia

Hallitus on julkistanut ilmastotoimensa, jotka sisältävät keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman sekä energia- ja ilmastostrategian. Strategia tukee puhtaan energian investointeja ja hiilidioksidin talteenottoa, ja asiantuntijat ovat ehdottaneet puupolttoaineiden verotukseen liittyviä keinoja hiilinielujen parantamiseksi. Ilmastopaneeli kuitenkin kritisoi toimia riittämättömiksi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti metsien hiilinielujen osalta, ja kyseenalaistaa hallituksen tiedon riittävyyden päätösten pohjana. Ministeri Multala myöntää parannettavaa ilmastopolitiikan tietopohjassa.

Huso-Maljamäen tuulivoimalat etenevät ilman uutta YVA-menettelyä

Huso-Maljamäen tuulivoimalahanke Paimion ja Salon alueella ei vaadi uutta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), sillä alueella on jo voimassa oleva tuulivoimaosayleiskaava ja Ely-keskus on aiemmin todennut YVA-menettelyn tarpeettomaksi. Hankkeeseen suunnitellaan kahdeksan tuulivoimalan rakentamista, joista kuusi sijoittuu Paimioon ja kaksi Saloon. Vaikka Paimion ympäristölautakunta piti YVA-menettelyä tarpeellisena, Salon kaupunki ei nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Rejlers ja Huddinge Samhällsfastigheter yhteistyöhön energiansäästön edistämiseksi

Rejlers on solminut uuden puitesopimuksen Huddinge Samhällsfastigheterin kanssa, joka kattaa kokonaisurakoinnin suunnittelun ja toteutuksen. Hankkeen tavoitteena on vähentää energiankulutusta Huddingen kiinteistöissä 120 kWh/m² vuoteen 2030 mennessä, mikä edistää energiansäästöä ja kestävää kehitystä. Tämä yhteistyö on keskeinen osa Huddinge Samhällsfastigheterin pitkän aikavälin strategiaa energiankulutuksen vähentämiseksi ja ilmastohyötyjen saavuttamiseksi.

Bosch esittelee hiljaisen ja tehokkaan ilma-vesilämpöpumpun R290-kylmäaineella

Bosch on julkaissut uuden Compress 5800i AW -ilma-vesilämpöpumpun, joka hyödyntää R290-kylmäainetta ja on suunniteltu energiatehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi lämmitysratkaisuksi. Laitteen äänieristetty ulkoyksikkö ja kyky tuottaa korkeita menoveden lämpötiloja tekevät siitä soveltuvan sekä uudisrakennuksiin että saneerauskohteisiin, kuten patterijärjestelmiin. Valinnassa on huomioitava lämmitysjärjestelmän vaatimukset, oikea mitoitus ja etäohjausmahdollisuudet. R290-kylmäaineen vuoksi asennuksessa ja huollossa on noudatettava turvallisuusohjeita.

Tuulivoima houkutteli Metan Iihin, Sipilä varoittaa sähkön riittävyydestä

Ex-pääministeri Juha Sipilä uskoo, että Iin runsas tuulivoima vaikutti Metan päätökseen sijoittaa datakeskuksensa kuntaan. Hän korostaa uusiutuvan energian merkitystä ja Suomen energiapolitiikan pitkäjänteisyyttä datakeskushankkeiden taustalla. Sipilä kuitenkin varoittaa sähkön riittävyyden uhasta ja peräänkuuluttaa sähköntuotannon volyymin ja omavaraisuuden varmistamista, jotta datakeskusten sähkönkulutus ei nosta kotitalouksien laskuja. Hän ehdottaa aurinkoenergian roolin kasvattamista ja lupaprosessien nopeuttamista energiainvestointien edistämiseksi, sekä säätöenergian tai säästä riippumattoman tuotannon, kuten ydinvoiman, lisäämistä.

Pienydinvoimalaa ehdotettiin Nivalan talousarviokokouksessa

Nivalan kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa esitettiin ehdotus pienydinvoimalan rakentamisesta Nivalaan. Valtuutettu Elisa Helander kysyi Nivalan Kaukolämmön toimitusjohtajalta Hannu Petäistöltä suunnitelmista pienydinvoimalan suhteen. Petäistö vastasi, että tällainen laitos vaatisi luonnollisen jäähdytyslähteen läheisyyden, viitaten siihen, ettei Malisjoki tai Kalajoki riittäisi. Ehdotus tuli esille kaupungin taloudellisen tilanteen ja työllisyyskehityksen epävarmuuden keskellä.

Honkajoki Oy:n uusi laitos panostaa energiatehokkuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen

Honkajoki Oy on saattanut päätökseen 30 miljoonan euron investoinnin uuteen siipikarjan käsittelylaitokseen Kankaanpäässä. Investoinnilla vastataan kasvavaan siipikarjan tuotantoon ja samalla panostetaan merkittävästi energiatehokkuuteen. Uusi laitos pystyy käsittelemään 17 000 kiloa siipikarjan sivutuotteita tunnissa, ja sen avulla pyritään parantamaan tuotteiden hiilijalanjälkeä. Yhteistyössä Vatajankosken kanssa rakennetaan uusi lämpökattila päästöttömän höyryn tuottamiseksi, vaikka turvetta käytetään edelleen valtaosassa höyryn tuotannosta. Yritys suunnittelee siirtymistä päästöttömään energiaan 10–15 vuoden sisällä.

Lieksan helluntaiseurakunta siirtyy maalämpöön säästääkseen energiakustannuksissa

Lieksan helluntaiseurakuntayhdistys ry on vaihtamassa kirkkonsa lämmitysjärjestelmän kaukolämmöstä maalämpöön. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 170 000 euroa, ja sille on myönnetty merkittävä Leader-rahoitus sekä kaupunginvaltuuston laina. Maalämpöön siirtymisen odotetaan pudottavan lämmityskustannukset noin 16 000 eurosta 5 000 euroon vuodessa, mikä tukee yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa ja edistää ilmastoystävällisyyttä.

Energiapolitiikka ja uusiutuva sähkö vauhdittivat Metan datakeskuspäätöstä Iissä

Entinen pääministeri Juha Sipilä pohtii, että Suomen vakaa energiapolitiikka ja Iin runsas tuulivoima ovat vaikuttaneet Metan päätökseen sijoittaa datakeskuksensa Iihin. Hän korostaa pitkäjänteisen työn merkitystä energiapolitiikassa ja näkee uhkana sähkön riittävyyden datakeskusten lisääntyessä. Sipilä ehdottaa sähköntuotannon volyymin ja omavaraisuuden lisäämistä, esimerkiksi aurinkoenergian ja säästä riippumattoman tuotannon, kuten ydinvoiman, avulla. Hän myös huomauttaa, että datakeskusten yhteyteen tarvitaan muuta yritystoimintaa työllisyyden edistämiseksi.

Sähköyhtiön uusi turbiini herättää kritiikkiä Palokin ennallistamisesta

Sähköyhtiö on herättänyt kritiikkiä uudella turbiinillaan Palokin ennallistajia kohtaan, vaikka hallitusohjelmassa ja selvityksissä on kannatettu koskien avaamista. Yhtiön johtohenkilöiden kerrotaan tilanneen uuden koneiston ja turbiinit yli 10 miljoonalla eurolla, mikä on nähty selvitysten pilkkaamisena. Kirjoittaja ehdottaa, että omistajakuntien tulisi puuttua johdon toimintaan.

Keravan Energian toimitusjohtaja sähkön hinnan vaihteluista ja vinkeistä talveen

Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto kommentoi sähkön hinnan ennustamisen haasteita tulevana talvena. Hinta vaihtelee sään, talouden ja maailmanpolitiikan mukaan. Lehto toteaa, että sähkön hinta on herkkä reagoimaan säästä riippuvaiseen tuotantoon ja talouden matalapaineeseen. Hän ei pidä sähkökatkoja todennäköisinä ja neuvoo kotitalouksia kiinnittämään huomiota lämpöä tuottaviin laitteisiin sähkönkulutuksen vähentämiseksi.

Keuruun Sähkön entisen työntekijän muistoja sähköalan työstä

Artikkeli kertoo Arvi Jutilan ja Timo Tanhualan muistorikkaasta työelämästä sähköyhtiön palveluksessa, alkaen Kalajoen Sähkö Oy:stä. Tanhuala työskenteli myöhemmin yli 20 vuotta verkostoteknikkona ja verkkopäällikkönä Keuruun Sähkö Oy:ssä, joka on Paikallisvoiman jäsenyritys. Artikkeli kuvaa sähköalan työn muutosta vuosikymmenten aikana, turvallisuusmääräysten kehitystä ja työntekijöiden kokemuksia kentältä, kuten pylväiden asennusta ja mittarinlukua. Se korostaa luottamusta sähkömiehiin ja työn vaarallisuutta menneinä aikoina.

Korpelan Voiman uusi valtuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion ja investoinnit

Korpelan Voiman uusi yhtymävaltuusto kokoontui Kaustisella ja valitsi uuden puheenjohtajiston sekä hallituksen. Piia Rautiola jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Yhtymävaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion, jossa Korpelan Energia Oy tavoittelee asiakasmäärän ja energianmyynnin kasvua. Korpelan Voiman investoinnit ovat noin 4,39 miljoonaa euroa, keskittyen jakeluverkon sähkömittarien vaihtoihin ja verkon parannustöihin. Lisäksi Korpelan Energia Oy investoi Yli-Kannuksen voimalaitoksen sähkönjakelukojeiston uusimiseen.

Elenia investoi merkittävästi sähköverkkoihin ja työllistää satoja

Elenia investoi yli 65 miljoonaa euroa sähköverkon rakentamiseen seuraavan neljän vuoden aikana Keski-Suomessa ja muilla alueilla. Nämä investoinnit työllistävät vuosittain 140–150 henkilötyövuotta urakointiyhtiöissä. Suunnitelmissa on rakentaa yli 1 600 kilometriä maakaapeliverkkoa ja yli 700 puistomuuntamoa vuosina 2026–2027, mikä parantaa sähkönjakelun varmuutta ja mahdollistaa kasvavan sähkönkulutuksen liittämisen verkkoon. Elenia valitsi seitsemän urakoitsijaa rakentamisen kumppaneiksi.

Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen talousvesi keitettävä suolistobakteerien vuoksi

Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen talousvedestä otetussa näytteessä on todettu suolistobakteereja, minkä vuoksi juomavesi ja kaikki ruoanlaittoon käytettävä vesi on keitettävä viisi minuuttia. Vesiyhtiö on aloittanut veden desinfioinnin klooraamalla, ja keittokehotus on voimassa toistaiseksi. Kallan Ympäristöterveys ottaa uudet vesinäytteet torstaina.

Ruotsin energiapolitiikka uhkaa teollisuuden kilpailuetua

Artikkeli käsittelee Ruotsin energiapolitiikkaa ja sen vaikutusta maan teolliseen kilpailukykyyn. Professori Tomas Kåbergerin mukaan Ruotsin teollinen kilpailuetu on heikkenemässä, kun muiden maiden sähköntuotanto ja teollisuuden sähköistäminen kehittyvät. Aiemmin Ruotsissa oli edullista sähköä ydinvoimasta, vesivoimasta ja tuulivoimasta, mikä houkutteli investointeja. Kuitenkin poliittiset päätökset, kuten tuulivoiman rakentamisen estäminen ja sähköautojen tukien poistaminen, ovat heikentäneet Ruotsin houkuttelevuutta investointikohteena. Hallituksen suunnitelmat kalliista ydinvoimasta ja korkeammat sähköverot uhkaavat teollisuuden kysyntää ja kilpailukykyä, kun taas muut maat panostavat edulliseen aurinko- ja tuulivoimaan.

Lähienergialiiton YouTube-sisältö käsittelee energiaverotusta ja muita energiateemoja

Lähienergialiitto tarjoaa runsaasti YouTube-sisältöä, joka käsittelee ajankohtaisia energiapolitiikkaan ja -järjestelmään liittyviä aiheita. Näihin teemoihin kuuluu muun muassa energiaverotus, sähkövarastot ja energiayhteisöt. Sisältö on peräisin järjestön webinaareista ja tilaisuuksista, jotka ovat katsottavissa YouTube-soittolistoina. Esimerkiksi marraskuussa 2025 järjestettiin webinaari sähköjärjestelmän joustosta, jossa käsiteltiin kulutusjoustopalveluita ja sähkön hinnoittelua.

Kaukolämmön ansiomerkit jaettiin Tampereella

Kaukolämmön ansiomerkit jaettiin Tampereella Kaukolämpö 2025 -tapahtumassa henkilöille, jotka ovat ansioituneet ja työskennelleet pitkään kaukoenergia-alalla. Palkittujen työurat vaihtelivat 12 vuodesta yli 40 vuoteen. Lisäksi jaettiin kunniamaininnat kaukolämmön näkyvyyttä edistäneistä toteutuksista, joissa palkittiin Turku Energia ja Tampereen Energia.