Sallila Energia hankkii sähkövaraston tukemaan energiamurrosta -Kuljetus & Logistiikka

Sallila Energia ja Merus Power Oy ovat tehneet sopimuksen sähkövaraston hankkimisesta. Kauppaan sisältyy myös pitkäaikainen huoltosopimus ja optio Merus Powerin kehittämään kaupankäyntialustaan. Sallila Energian toimitusjohtaja Tarja Heinosen mukaan yhtiö haluaa olla mukana energiamurroksen edelläkävijänä. Yhtiö myös uskoo vahvasti sähkövarastojen potentiaaliin, niiden merkitykseen kestävän energiantuotannon tukemisessa ja myös sähköverkossa.

Kemijärvelle aiotaan kaavoittaa uusi tuulipuisto

Kemijärven elinvoimalautakunta on päättänyt uuden tuulipuiston rakentamisesta, ja Kemijärven kaupunki ja Suomen Voima Oy ovat tehneet sopimuksen Rokamo-Nälkämö tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Suomen Voima Oy suunnittelee kahdeksan voimalaitoksen rakentamista alueelle.

Turku, Uki ja Laitila investointikärkeä

Varsinais-Suomen elinkeinoelämä suunnittelee maakuntaan yli viiden miljardin euron investointeja vuoteen 2030 mennessä. Arvon mukaan laskettuna eniten investointeja tekee Turku, toiseksi eniten investointeja suunnitellaan Uuteenkaupunkiin. Lisäksi isoja suunnitelmia on muun muassa Laitilassa toimivalla Vakka-Suomen Voimalla.

Fennovoima kerää sijoittajilta varoja oikeudenkäyntiin

Voimaosakeyhtiö SF on kerännyt varoja Fennovoiman oikeudenkäyntikuluihin, sillä Fennovoima ja venäläisyhtiö Rosatom vaativat toisiltaan miljardiluokan korvauksia päättyneestä ydinvoimalahankkeesta. Oikeuskulut kaatuvat omistajien, esimerkiksi Outokummun, Fortumin ja kuntien energiayhtiöiden maksettaviksi. Esimerkiksi Suomen Voima on tehnyt Voimaosakeyhtiö SF:ään 2,93 miljoonan euron sijoituksen oikeudenkäyntikuluja varten. Suomen Voiman taustalla ovat muun muassa Keravan Energia, Nurmijärven Sähkö ja Porvoon Energia.

Suuret yritykset yllättivät

Artikkelissa tarkastellaan Talouselämä 500 -yrityksiä ja niiden kehitystä kuluneen vuoden aikana. Siitä huolimatta, että maailman tapahtumat ovat olleet merkittäviä, suurin osa yrityksistä kasvatti merkittävästi liikevaihtoaan. Paikallisvoiman jäsenyrityksistä sijalla 221 on Katternö, sijalla 245 Suomen Voima ja sijalla 435 Eurajoen Romu Invest.

Sähköyhtiön poikkeuksellinen kädenojennus

Paneliankosken Voiman hallitus päätyi helmikuussa poikkeukselliseen ratkaisuun ja asetti voimassa olleille määräaikaisille sopimuksille hintakaton. Paneliankosken Voiman toimitusjohtaja Kimmo Nurmisen mukaan yhtiö katsoi, että yli 20 sentin hinta on asiakkaan näkökulmasta sietämätön, joten sähkön pörssihinnan laskuun päätettiin reagoida asettamalla hintakaton 17,6 senttiä kilowattitunnilta. Kesäkuussa Paneliankosken Voima laski hintakaton edelleen 12,05 senttiin kilowattitunnilta. Nurminen arvioi hintakaton vähentävän yhtiön myyntituloja, mutta tarkkaa lukua Nurmisella ei ole antaa.

Kaikille kalatalousvelvoitteet?

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan tekemä kirjaus kalatalousvelvoitteiden ulottamisesta myös nollavelvoitelaitoksiin jäi hallituskauden loppumetreille. Näin ollen hallitus ei ehtinyt tehdä asiasta esitystä eduskunnalle, mutta oikeusministeriö teetti vesilain muuttamisesta mietinnön. Vesilain päivitys on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Esimerkiksi Paikallisvoima ry:n mukaan oikeusministeriön ehdotus on ”vesitaloushankkeiden omaisuudensuojaa voimakkaasti heikentävä ja luottamuksensuojan vastainen”, sillä toteutuessaan esitys alistaa vesivoimalaitoksen viranomaisten mielivallalle ilman takeita asianmukaisesta ja täysimääräisestä korvauksesta.

Näin sähköyhtiöt kommentoivat ehdotusta kalliiden sopimusten kohtuullistamisesta – ”poikkeuksellista”

TEMin selvityksen mukaan sähköalan ja kuluttajien omaehtoinen sopiminen kalliiden määräaikaisten sähkösopimusten sisällöistä ja ehdoista olisi paras vaihtoehto kuluttajien aseman kohtuullistamiseksi. Energiateollisuus ry on johtaja Pekka Salomaan mukaan pitkälti samaa mieltä. Jos sopimuksiin haluaan muutoksia, on se lähtökohtaisesti aina osapuolten välinen asia. Myös Koillis-Satakunnan Sähkön toimitusjohtaja Anu Rantala pitää TEMin päätöstä oikeasuuntaisena.

Energiateollisuus ja TEM erimielisiä kalliiden sähkösopimusten määrästä

TEMin arvion mukaan noin 420 000 suomalaista on jäänyt loukkuun kalliiseen määräaikaiseen sähkösopimukseen. He maksavat sähköstään yli 20 snt/kWh. Energiateollisuus ry tyrmää arvion ja katsoo, että oikea määrä on 210 000. TEMin selvityksen esittämät määrät perustuvat VATTin alaisen Datahuoneen keräämiin lukuihin. Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa löytää luvuista heikkouksia. Energiateollisuuden luvut perustuvat sen sähkönmyyntijäsenilleen helmikuussa 2023 tekemään kyselyyn.

Keskuskauppakamari: Vihreän siirtymän toteutuminen riippuvainen Kiinasta

Keskuskauppakamari on julkaissut Kiina-katsauksen. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Lenita Toivakan mukaan suurvaltakilpailu on tuonut poliittiset riskit myös suomalaisyritysten vientinäkymiin. Jännitteiset suhteet heijastuvat erityisesti teknologiasektorille. Vientijohtajista 27 % kertoo Kiinan merkityksen kauppakumppanina vähenevän lähitulevaisuudessa ja 17 % sanoo Kiinan merkityksen kasvavan. Toivakka sanoo, ettei työ ilmaston ja luonnon puolesta ei tule onnistumaan ilman yhteistyötä Kiinan kanssa. Vihreän siirtymän toteutuminen ja nopeus on riippuvainen Kiinasta saatavista raaka-aineista.

Fingrid avaa keskustelun sähkötehon riittävyydestä 2020-luvun jälkipuoliskolla

Fingrid on selvittänyt sähkötehon riittävyyden kehittymistä 2020-luvun jälkipuoliskolla ja tunnistanut yhdessä Afryn kanssa mahdollisia vaihtoehtoja sähkötehon riittävyyden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi. Mikäli sähkön kulutus ja tuotanto kehittyvät Fingridin ennusteen mukaisesti, sähkötehon riittävyyden edistämiseksi tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti sähkön kulutusta ja tuotantoa tasapainottavaa joustokykyä. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta, joustavaa sähkön kulutusta, laajamittaisia energian varastointiratkaisuja ja/tai sääriippumatonta sähköntuotantoa. Mikäli nämä investoinnit eivät synny markkinaehtoisesti, tulee niiden edistämiseksi tehdä uusia toimenpiteitä.

Helsingin raitiotiehankkeessa pilotoidaan päästöjä vähentävää ratkaisua

Neste ja Destia pilotoivat uutta ratkaisua, joka vähentää päästöjä ja tarjoaa luotettavan datan polttoaineen käytöstä Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeessa Helsingissä. Sen lisäksi, että Destia käyttää Neste MY Uusiutuva Polttoöljy -tuotetta, uusi ratkaisu poistaa manuaalisen raportoinnin tarpeen ja tarjoaa tarkan datan työkoneiden polttoainekulutuksesta ja vaikutuksesta hankkeen päästöihin. Uutta toimintamallia testataan yhdellä työmaalohkolla Hermannin rantatiellä vuoden 2023 loppuun asti.

Premium Board Finlandin Juankosken energiantuotantolaitokselle ympäristölupa

Premium Board Finland Oy ottaa uudelleen käyttöön Kuopiossa Juankosken taajamassa sijaitsevan lämpökeskuksen, joka tuottaa prosessihöyryä lähellä sijaitsevalle Premium Board Finland Oy:n kartonkitehtaalle. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt energiantuotantolaitokselle ympäristöluvan. Lupa koskee olemassa olevaa lämpökeskusta, johon sisältyy kiinteän polttoaineen leijukerroskattila sekä kaksi öljykattilaa.

Seinäjoelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa tuottamaan sähköä Atrialle

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Isovuoren tuulivoimapuiston YVA-ohjelmasta. Lakeuden Taivaanraapija Oy suunnittelee tuulivoiman ja sähkönsiirron hanketta, jossa enintään 8 tuulivoimalaa rakennetaan Seinäjoelle, Nurmon ja Lapuan keskustaajamien sekä Hirvijärven tekoaltaan väliselle alueelle. Tuotettava sähkö on määrä käyttää Atrian tehtaan toimintoihin. ELY-keskus edellyttää hankkeen arviointimenettelyn edetessä ottamaan huomioon ohjelmavaiheen aikana saadun palautteen.

Fennovoima kerää sijoittajilta varoja oikeudenkäyntiin

Fennovoima ja Rosatom vaativat toisiltaan noin 2 mrd. euron korvauksia Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kaatumisen takia. Fennovoiman oikeudenkäyntikulut kaatuvat omistajien maksettaviksi. Talouselämän tietojen mukaan Fennovoiman taustayhtiölle on syksyllä 2022 kerätty miljoonien eurojen uusia sijoituksia. Voimayhtiö SF:n keräämillä varoilla aiotaan rahoittaa Fennovoiman oikeudenkäyntikuluja.

Liikenteen energiankulutus laski 4 % vuonna 2022

Kotimaan liikenteen energiankulutus laski vuonna 2022. Energiaa kului ennakkotietojen mukaan 4 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Kaikkiaan kotimaan liikenteessä käytettiin energiaa noin 164 petajoulea. Ennakollinen kokonaismäärä oli samaa tasoa kuin pandemiavuonna 2020, jolloin kulutuksessa nähtiin historiallinen 7 %:n pudotus. Laskuun vaikutti etenkin tieliikenteen polttonesteiden kulutuksen väheneminen. Bensiinin ja dieselin yhteenlaskettu kulutus tieliikenteessä pieneni 5 % vuotta aiemmasta.

Säätösähkömarkkinoiden markkinavalvonta tehostuu

Säätösähkömarkkinoiden markkinavalvonta tehostuu kesäkuussa 2023, kun Fingrid ulkoistaa osan mFRR-energiamarkkinan markkinavalvonnasta Nord Poolille. Lopullinen vastuu markkinavalvonnasta ja sen toteutuksesta säilyy Fingridillä.

Pelastetaan Suomen Luonto ry: ''Fingridin toimitusjohtaja Ruusunen: Tuulivoima voi saada Suomen kukoistamaan ja verkko ei ole ongelma''

politiikkaa kiinni jo hallitusneuvotteluissa. Sopikaa, että tilaatte kaksi korkean tason konsulttiselvitystä Suomen ulkopuolelta, joista toine...

Uusi energiapolitiikka: Nicole Taxis

Moikka! Osaisiko joku suositella tutkimuspapereita tai tutkimuksia jollain tavalla linkissä aiheeseen sähkömarkinnoiden riskienhallinta hedging- mallilla. Eli suojautumista volatiileihin spot hintoihin hyödyntäen hedgingiä. Kiitos jo etukäteen!

Uusi energiapolitiikka: Jari Ihonen

Ilmastopaneeli teki tiedotteen Autokalkulaattorin taustatietojen päivityksestä. Osa oletuksista on edelleen valittu varsin suppeaa lähtödataa käyttäen, mikä johtaa tuloksiin, jotka ovat suuressa ristiriidassa autovalmistajien tuoreiden LCA-analyysien kanssa. Kun akkujen ja lataussähkön osuus pienenee niin sähköautoilun päästötaseen kannalta muuttuu yhä oleellisemmaksi ajoneuvon rungon ja oheislaitteiden valmistus, sekä romutus/kierrätys. Suurin virhe on edustusauto-kokoluokassa. Edustuskoon sähköauton valmistuksen päästöiksi (ilman akkua) saadaan 8 t CO2-ekv, mikä on 2,5 CO2-ekv. vähemmän kuin vastaavan polttomoottoriauton päästö. ...

Uusi energiapolitiikka: Risto Linturi

Läpimurto halvassa aurinkokennoteknologiassa! Yli 28% hyötysuhde perovskiittiaurinkokennossa, joka säilyttää yli 90% kyvystään 600 tunnin rasitustestissä. Materiaalit ovat edullisia, niitä ei kulu paljon ja prosessi olettamani mukaan on rullalta rullalle, joka mahdollistaa tehokkaan kalvotuotannon ja pinnan laminoinnin tehtaalla suoraan seinä- ja kattoelementteihin tai liimaamisen kentällä uudeksi pinnoitteeksi korvaten esimerkiksi maalaamisen.

Kadri Simson: I had the chance to officially launch today at the #CE4EUislands forum our 30 renewable islands by 2030

I had the chance to officially launch today at the #CE4EUislands forum our 30 renewable islands by 2030 initiative, which puts forward concrete actions & funding-ready projects, with a view to rolling out 100% renewable energy by 2030 in at least 30 #EUislands.

Kadri Simson: It’s tailored to #EUislands energy transition needs, strengths & limitations at different stages of transition

It’s tailored to #EUislands energy transition needs, strengths & limitations at different stages of transition. And islands will decide their own path to a carbon-free energy system. My full speech from #CE4EUislands forum here👇