Fennovoiman ydinvoimalahankkeen jälkipyykki ja tulevaisuuden toiveet Hanhikivellä

Artikkeli käsittelee Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kaatumisen jälkeisiä tunnelmia ja keskustelua Pyhäjoen Hanhikivellä. Paikalliset päättäjät ja asukkaat kokevat katkeruutta ja pettymystä, mutta myös huvittuneisuutta hankkeen tragikoomisista vaiheista. Raahessa on tehty aloite hankkeen purkamisesta ja kokemuksista oppimisesta tulevaisuuden suurhankkeita varten. Vaikka hanke kaatui, jotkut toivovat edelleen ydinvoimalan rakentamista Hanhikiven alueelle, uskoen sen houkuttelevan uusia toimijoita.

Kaukolämpöputken korjaus sulkee pyörärampin Jyväskylässä

Jyväskylän Kilpisen sillan kaukolämpöputken korjaustyöt ovat edenneet, mutta pyöräramppi on edelleen suljettuna. Vaurio havaittiin tammikuun alussa, ja sen syyksi varmistui putken pintamateriaalin rikkoutuminen, joka aiheutti ruostevaurion sadeveden päästyä eristeeseen. Vaikka putki korjattiin jo viime viikolla, eristystyöt ja rakennustelineiden purku ovat vielä kesken. Alvan mukaan laajempaa korjausta kymmeniä vuosia vanhoille kaukolämpöputkille ei ole suunnitteilla ensi kesäksi.

Kokkolan Energia korjaa sähkökatkon aiheuttaneen muuntajavian Kokkolassa

Kokkolan Energia tiedottaa laajasta sähkökatkosta Kokkolassa, joka vaikutti yli 2 000 asiakkaaseen Isokylän, Kallisen, Kirkonmäen, Ventuksen, Kaustarin, Linnunperän ja Kuusimäen alueilla. Katkon syynä oli sähkömuuntajan syttyminen tuleen Linnusperäntien ja Isotanhun risteyksessä, todennäköisesti teknisen vian tai oikosulun vuoksi. Kokkolan Energia korjaa muuntajaa, ja sähköt palasivat takaisin noin klo 19.00.

Energiapolitiikka ja tehomaksu Lapin näkökulmasta

Artikkeli kritisoi nykyistä energiapolitiikkaa, erityisesti sähkön tehomaksua, joka koetaan epäoikeudenmukaisena Lapissa. Se korostaa, että pohjoisen pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto tekevät sähkön kulutuksen piikkien välttelystä mahdotonta, ja tehomaksu rankaisee tästä. Kirjoittaja vaatii alueellisesti oikeudenmukaista energiapolitiikkaa, joka huomioi eri alueiden olosuhteet ja tukee asumista sekä yrittämistä koko maassa.

Äänekosken Energia Oy mukana uudessa energiatehokkuussopimuksessa

Äänekosken Energia Oy on liittynyt Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) kaudelle 2026–2035 yhdessä Äänekosken kaupungin kanssa. Tämä sopimus tukee kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja edistää energiatehokkuutta sekä kustannussäästöjä. Äänekosken Energia Oy:n osallistuminen korostaa sen sitoutumista kestävään kehitykseen ja energiansäästötavoitteisiin.

Sähkön pörssihinta korkealla leudosta säästä huolimatta

Sähkön pörssihinta on alkuviikosta korkea, vaikka sää on leuto. Tiistain keskihinta on 21,07 senttiä kilowattitunnilta, ja kalleimmillaan hinta nousee 43,97 senttiin kello 18.00-18.15. Korkeaa hintaa selittää tyyni sää ja vähäinen tuulivoiman tuotanto, joka on vain muutaman sadan megawatin luokkaa keskiviikkoon saakka.

Neova suunnittelee aurinko- ja tuulivoimaloita entisille turvesoille

Valtionyhtiö Neova suunnittelee rakentavansa aurinkovoimaloita ja muita uusiutuvan energian tuotantolaitoksia käytöstä poistetuille turvesoille. Varatoimitusjohtaja Markus Tykkyläisen mukaan entiset turvesuot soveltuvat hyvin aurinkovoimalle, koska niillä on valmiit tiet eikä metsää tarvitse raivata. Neova on valinnut yhdeksän hanketta ensivaiheeseen ja tehnyt sopimuksen ruotsalaisen Rabbalshede Kraftin kanssa voimaloiden rakentamisesta. Kaksi hanketta, Lamminnevan ja Isonevan aurinkopuistot, ovat saaneet EU-tukea. Lisäksi Neovalla on suunnitelmissa tuulivoimapuistoja ja vihreän metanolin tehdas Lapin Ranualla.

Sähkön hinnannousu osasyynä Aulin grillin konkurssiin

Aulin grilli, tunnettu maamerkki Salon Suomusjärvellä, on mennyt konkurssiin. Yrittäjä Auli Rannikko pyöritti grilliä 40 vuoden ajan. Konkurssin taustalla olivat korona-aika ja sähkön hinnannousu, jotka kaatoivat yrityksen. Grilli oli viimeistä päivää auki sunnuntaina.

Sähkömessut 2026 keskittyvät energiatehokkuuteen ja alan murrokseen

Sähkömessut 2026 -tapahtuman ohjelma Jyväskylässä pureutuu sähköalan murrokseen ja käsittelee muun muassa energiatehokkuutta. Tapahtumassa käsitellään rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaikutuksia sähköalaan, mukaan lukien aurinkosähköasennukset ja sähköautojen latauspisteet. Messut tarjoavat tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia alan ammattilaisille, korostaen yhteistyön merkitystä teknologisen kehityksen ja energiamurroksen keskellä. Ohjelmassa on myös puheenvuoroja datakeskusten kasvusta, tekoälyn hyödyntämisestä ja työelämän muutoksesta.

Fortum panostaa kaukolämpöön pienydinvoimaloiden avulla

Fortum syventää yhteistyötään Steady Energyn kanssa kehittäen kaukolämpöreaktoreita. Fortum tarjoaa asiantuntijapalveluita pienydinvoimaloiden käytön ja kunnossapidon suunnitteluun ja on sijoittanut 2,1 miljoonaa euroa Steady Energyn LDR-50-kaukolämpöreaktorin kehitystyöhön. Pienydinvoimaloita kehitetään korvaamaan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa ja ne kytkeytyvät Fortumin strategiaan, jonka ytimen muodostavat ydin- ja vesivoima sekä kaukolämpö. Tavoitteena on tukea teollisuuden sähköistymistä ja dekarbonisaatiota vähäpäästöisillä kaukolämpöratkaisuilla.

Tehomaksu jakaisi sähkön siirtokustannukset reilummin

Energiakaupungit ry:n Eero Haapalehto puolustaa uutta sähkönsiirron tehomaksua, jonka arvioidaan jakavan kustannuksia nykyistä reilummin sähköverkon vahvistamisen vuoksi. Hän korostaa, että verkon kustannukset syntyvät huipputehoista, ei tasaisesta käytöstä, ja nykyinen malli vyöryttää kustannuksia myös vähäisemmän sähkönkäytön omaaville. Haapalehdon mukaan tehomaksu ei nosta sähköverkon laskutusta kokonaisuutena, vaan korvaa muita maksuja, ja sen vastustaminen johtaa epäoikeudenmukaisesti suurempiin siirtomaksuihin mökkeilijöille ja muille maltillisille käyttäjille.

Kansainvälinen arviointi suomalaisesta pienydinvoimalaitoksesta käynnissä

Säteilyturvakeskus (STUK) koordinoi kansainvälistä turvallisuusarviointia suomalaisesta pienydinreaktorista, Steady Energyn kehittämästä LDR-50:stä, jota markkinoidaan kaukolämmön lähteeksi. Arviointiin osallistuu viranomaisia Ukrainasta, Puolasta, Ruotsista ja Tšekistä. Hankkeen tavoitteena on antaa palautetta reaktorikonseptin turvallisuusratkaisuista ja kerätä kokemuksia kansainvälisen yhteistyön hyödyntämisestä kansallisessa arviointityössä. Arviointi alkoi lokakuussa 2025 ja päättyy kesällä 2026, ja kukin viranomainen tekee arvionsa itsenäisesti.

Kangasniemelle suunnitteilla suuri aurinkovoimapuisto

Kangasniemelle suunnitellaan merkittävää, noin 116 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa Virosensuolle. WestWind Solar Virosensuo Oy on hankkeen takana, ja se mahdollistaa ja luvittaa hankkeen, jonka investointikustannukset olisivat noin 40 miljoonaa euroa. Puiston on arvioitu tuottavan vuosittain noin 75 gigawattituntia sähköä ja tuovan kunnalle noin 10 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja 35 vuoden aikana. Rakentamisen arvioidaan alkavan aikaisintaan vuonna 2027 ja tuotannon vuonna 2029.

Haminan Energia hyödyntää Googlen datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämmössä

Haminan Energia hyödyntää nyt Googlen datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämpöverkossaan, mikä on merkittävä lisä kaukolämmön tuotantoon ja vähentää maakaasun käyttöä. Noin viiden miljoonan euron investointi lämpöpumppulaitokseen mahdollistui CapMan Infran sijoitusrahaston ostettua Haminan Energian tytäryhtiöt. Tämä hanke on Googlen ensimmäinen vastaava maailmassa, ja sen avulla Haminan Energia on tuplannut myydyn energian määrän vuodesta 2019 ja pyrkii jatkossa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä entisestään.

Tehomaksu ei uhkaa sähköautoilua fiksulla latauksella

Artikkeli oikaisee väärinkäsityksiä sähköverkon tehomaksusta ja sähköautojen latauksesta. Se korostaa, että tehomaksu ei ole uhka sähköautoille, jos lataus ajoitetaan fiksusti yöaikaan, jolloin sähkötehoa on hyvin tarjolla ja sähkön hinta on usein edullisempi. Pörssisähkön käyttäjät voivat hyödyntää tuulivoiman tuotantoennusteita sähkön hinnan seuraamiseen. Fiksu lataaminen voi jopa tehdä sähköautoilusta entistäkin halvempaa tehomaksun ansiosta, sillä se vähentää muita maksukomponentteja.

Talvinuohous parantaa tulisijan energiatehokkuutta ja turvallisuutta

Nuohousalan Keskusliitto muistuttaa, että lakisääteinen nuohous on tärkeää tulisijojen energiatehokkuuden ja turvallisuuden kannalta, ja sen voi tilata myös talvella. Nuohoamaton tulisija polttaa puuta heikommin, varaa lämpöä huonommin ja lisää nokipalon riskiä. Pohjola-Vakuutuksen mukaan nuohouksen laiminlyönti voi vaikuttaa vakuutuskorvaukseen palovahingon sattuessa. Tulisijaa ei myöskään saa kuumentaa liikaa tulipalojen välttämiseksi.

Maalämpö on halvin tapa lämmittää omakotitalo

Satakunnan Kansan vertailun mukaan maalämpö on tällä hetkellä edullisin tapa lämmittää omakotitalo. Maalämpö hyödyntää maaperään varastoitunutta auringonlämpöä, ja vaikka energiakriisi nosti sen kysyntää ja kustannuksia, se on yhä kustannustehokas lämmitysmuoto sopivissa kohteissa. Sähkölämmitys ilmalämpöpumpun tai tulisijan kanssa voi olla vertailukelpoinen, kun taas öljylämmitys oli kallein ja kaukolämpö sijoittui keskivaiheille.

Vatajankosken Sähkö suunnittelee Jyllinkosken voimalaitoksen kunnostusta

Vatajankosken Sähkö on kiinnostunut kunnostamaan ja ottamaan käyttöön Jyllinkosken voimalaitoksen, joka on ollut käyttämättömänä noin kymmenen vuotta. Yhtiö on hakenut investointiavustusta kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ja avustuksen saaminen on edellytys hankkeen toteutumiselle. Kunnanjohtaja Antti Jämsénin mukaan voimala saattaa valmistua käyttökuntoon jo tämän vuoden aikana, jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen.

Rauman Energia Sähköverkot Satakunnan edullisin sähkön siirrossa

Rauman Energia Sähköverkot erottuu Satakunnan edullisimpana sähkön siirtoyhtiönä, tarjoten merkittävästi alhaisempia siirtohintoja omakotitaloille. Yhtiön toimitusjohtaja Marko Haapala selittää edullisuuden johtuvan pitkälle aikavälille tasatuista investoinneista, kuten maakaapeloinnista, sekä yhtiön hyvästä tuloksentekokyvystä ja omistajan maltillisesta tuloutuksesta. Rauman Energia on myös poikkeuksellinen kausihinnoittelussaan, jossa siirtohinta on muulloin kuin talviarkipäivinä alle puolet muiden yhtiöiden keskiarvosta.

Biokaasutuotannon tukiehdot laajenevat maatiloille

Maatilat voivat nyt saada tukea biokaasuinvestointeihin, vaikka osa tuotetusta energiasta myytäisiin eteenpäin. Aiemmin kaikki biokaasu piti käyttää tilalla tuen saamiseksi. Tuen määrä on 50 prosenttia biokaasuntuotantoon liittyvistä investoinneista ja 40 prosenttia muista energiainvestoinneista. Tämä asetus astuu voimaan 16. tammikuuta, ja tukea myönnetään uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin investointeihin, jotka täyttävät EU:n kestävyyskriteerit.

Puupelletit lämmitysmuotona: Hinta, tuonti ja ympäristövaikutukset

Artikkeli käsittelee puupellettien käyttöä lämmitysmuotona, esitellen Markku Kallion kokemuksia pellettilämmityksestä omakotitalossaan. Se valottaa pellettien hinnan kehitystä, tuonnin kasvua ja kotimaisen tuotannon tilannetta. Lisäksi artikkelissa kerrotaan pellettien ympäristöystävällisyydestä ja puhtaudesta verrattuna perinteiseen puunpolttoon, sekä niiden soveltuvuudesta kaupunkikoteihin.

Joutsalainen rivitaloyhtiö vaihtoi öljylämmityksen maalämpöön – säästöt ja ympäristöhyödyt merkittäviä

Joutsalainen rivitaloyhtiö Koy Joutsan vuokra-asunnot vaihtoi öljylämmityksen maalämpöön syksyllä 2023, mikä johti merkittäviin säästöihin ja ympäristöystävällisempään ratkaisuun. Vanhan öljylämmitysjärjestelmän ongelmat, kuten vuotavat säiliöt ja korkeat käyttökustannukset, motivoivat muutokseen. Maalämpö valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä ilmavesilämpöpumppu ei olisi yksinään riittänyt kattamaan koko lämmöntarvetta. Lempeä Lämmön kanssa tehty sopimus sisältää myös laitteiston huollon, ja maalämpö on osoittautunut huolettomaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi, joka alentaa lämmityskustannuksia jopa 50–70 prosenttia öljyyn verrattuna.

Uraani- ja ydinvoimasijoitukset nousussa kysynnän ja uusien päätösten myötä

Artikkeli käsittelee uraaniin ja ydinvoimaan sijoittamista, korostaen uraanin kysynnän kasvua ja tuotannon riittämättömyyttä. Siinä mainitaan myös uraanin käyttö ydinjätteen varastointisäiliöissä ja Yhdysvaltojen riippuvuus uraanin tuonnista. Lisäksi artikkeli kuvaa ydinvoimaosakkeiden nousua uutisten jälkeen, jotka koskevat reaktorituotannon laajentamista ja nopeuttamista.

Maalämpö edullisin, kaukolämpö toimintavarma omakotitalon lämmityksessä

Satakunnan Kansan vertailun mukaan maalämpö on tällä hetkellä edullisin tapa lämmittää omakotitalo. Vertailussa olivat mukana sähkölämmitys, öljylämmitys, kaukolämpö ja lämpöpumput. Maalämpöpumpun kautta siirretään maaperään varastoitunutta auringonlämpöä talon lämmitykseen. Kaukolämpö sijoittui vertailussa keskivaiheille, mutta sen etuna on toimintavarmuus. Ilmalämpöpumpun käyttö sähkölämmityksen tukena voi tehdä sähkölämmityksestä kilpailukykyisen.

Kruunupyyn Sähkölaitos auttoi perhettä sähköttömyyden keskellä myrskyn jälkeen

Kruunupyyn Sähkölaitos auttoi Ekforsin perhettä Nedervetilissä, kun he olivat ilman sähköä seitsemän päivää Hannes-myrskyn jälkeen. Sähköyhtiö toimitti dieselgeneraattoreita alueelle ja teki kovasti töitä sähköverkon korjaamiseksi. Perhe kiitti Kruunupyyn Sähkölaitosta heidän ponnisteluistaan ja vierailustaan varmistaakseen perheen hyvinvoinnin. Perhe selvisi sähkökatkosta hyvin varautumisensa ansiosta.

Sallila Energian valokuvakilpailun sato esillä Sarka-museossa

Sallila Energia on järjestänyt valokuvakilpailun, jonka satoa esitellään Suomen maatalousmuseo Sarka aulagalleriassa tammikuun puolivälistä alkaen. Kilpailussa etsittiin kotiseudusta kertovia valokuvia, jotka kuvaavat luonnon ja yhteisöjen monimuotoisuutta. Näyttely on osa museon uusia avajaisia, joihin kuuluu myös muita taidenäyttelyitä ja helmikuussa avautuva Köyhät ja maattomat -näyttely.

Pietarsaaren kaupunki jakoi Herrforsin tilannepäivityksiä Hannes-myrskyn aikana

Pietarsaaren kaupunki jakoi Herrforsin tilannepäivityksiä sosiaalisessa mediassa Hannes-myrskyn aikana, mikä osoitti kuntien varautumisen puutteita. Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toivoi nopeampaa reagointia ja alueellista yhteistyötä, kun taas Kruunupyyn kunnanjohtaja Malin Brännkärr korosti viestinnän haasteita. Pedersöressä todettiin, että kriisitilanteiden varusteet vaativat päivitystä. Kuntajohtajat korostavat jatkuvaa varautumissuunnitelmien päivittämistä ja kriisiryhmien kokoontumista jokaisen häiriön jälkeen.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen ja ilmalämpöpumppu parantavat talon myyntikuntoa

Asiantuntija Tuomas Viljamaa OP Mediassa suosittelee omakotitalon myyntikunnon ylläpitämiseksi tiettyjä remontteja. Erityisesti lämmitysjärjestelmän uusiminen, kuten vaihtaminen maalämpöön, kaukolämpöön tai ilmalämpöpumppuun, voi helpottaa talon myyntiä. Myös kattoremontti sekä keittiön ja kylpyhuoneen päivitys ovat tärkeitä. Talon kunto kannattaa tarkastaa säännöllisesti, noin viiden tai kuuden vuoden välein.

Ilmalämpöpumppu ja kynttilät: Vältä pienhiukkasia sammuttamalla pumppu

Artikkelin mukaan ilmalämpöpumppu kannattaa sammuttaa kynttilöitä poltettaessa, sillä pumppu voi saada kynttilän liekin lepattamaan ja levittää pienhiukkasia sisäilmassa. Kynttilöiden poltosta syntyvät pienhiukkaset ja kaasumaiset yhdisteet voivat pahentaa hengityselinsairauksia. Ilmalämpöpumppu kierrättää ilmaa ja levittää epäpuhtauksia, joten sen sammuttaminen tai kynttilöiden sijoittelu ilmanvaihdon poistokohtien lähelle auttaa vähentämään haittoja. Laadukkaat kynttilät ja niiden kohtuullinen käyttö ovat myös tärkeitä sisäilman laadun kannalta.

Ese-Energia mukana Etelä-Savon metsäohjelman laatimisessa

Ese-Energia Oy:n edustaja Lasse Lahtinen on mukana Etelä-Savon metsäneuvostossa, joka on laatinut uuden metsäohjelman vuosille 2026–2030. Ohjelman tavoitteena on yhdistää metsien elinkeinot, monimuotoisuuden edistäminen ja metsien merkitys ilmastomuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä. Metsäala on Etelä-Savossa poikkeuksellisen tärkeä, ja ohjelma pyrkii aktivoimaan metsänomistajia hoitotoimiin ja edistämään metsien monimuotoisuutta.

Keuruun Sähköön liittyvä tuulivoimakaava valitusten kohteena

Keuruun Sähkö Oy:n näkökulmasta Keuruun kaupunginvaltuuston hyväksymästä Lehmikorven tuulivoimaosayleiskaavasta on jätetty neljä valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksissa kyseenalaistetaan kaavoituksen selvitysten riittävyys ja päätöksen lainmukaisuus. Lisäksi valituksissa esitetään, että Keuruun Sähkön hallituksessa vaikuttaneet kaupunginhallituksen jäsen Ari Kakkuri ja valtuuston puheenjohtaja Saara Kässi-Jokinen olisivat olleet esteellisiä päättämään kaavasta sähköyhtiön luottamustoimensa vuoksi. Lehmikorven tuulivoimaloiden liittäminen Sähkö-Virkeät Oy:n verkkoon, josta Keuruun Sähkö omistaa 35,5 prosenttia, toisi energiayhtiöille merkittävää hyötyä. Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina kaavapäätökseen liittyvää itseoikaisua ja antaa lausunnon hallinto-oikeudelle.

Kuoreveden Sähkölle merkittävä asiakas Hallin uudesta sähkövarastosta

Kuoreveden Sähkö on edistänyt Halliin rakentuvaa Winda Energyn sähkövarastohanketta, josta tulee yksi Suomen suurimmista. Vaikka Kuoreveden Sähkö ei ole hankkeessa sijoittajana, varasto nousee yhtiön sähköaseman viereen ja Winda Energy tulee olemaan merkittävä asiakas. Toimitusjohtaja Tero Karhumäki uskoo hankkeen hyödyttävän koko Jämsän aluetta taloudellisesti, eikä sen odoteta suurentavan siirtomaksuja.

Kalajoella sähköpulaa ja lamppuöljyn kysyntää

Kalajoella kärsittiin syystalvella sähköpulasta, kun Korpelan Voiman sähkönsaanti oli ajoittain epävarmaa. Asukkaat siirtyivät käyttämään Oy. Santaholman sahan sähköä. Nyt sähköpula on iskenyt niihin, jotka ovat saaneet sähköä Tyngän myllystä, sillä veden vähyyden vuoksi mylly ei voi tuottaa sähköä viljan jauhatuksen ollessa etusijalla. Tämä on johtanut sähkökatkoksiin useissa kylissä, ja lamppuöljy tekee hyvää kauppaa Kalajoella.

Kotimaisen turpeen rooli kansantaloudessa ja valtion velkajarrussa

Artikkeli käsittelee kotimaisen polttoturpeen merkitystä Suomen kansantaloudelle ja sen roolia valtion velkaantumisen hillitsijänä. Se kuvaa turpeen historiaa tärkeänä energialähteenä ja sen luokittelua hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, viitaten tutkijoiden näkemyksiin ja eduskunnan äänestykseen. Kirjoittaja ehdottaa, että turvetalous voisi Ruotsin esimerkin mukaisesti palautua osaksi kestävää kehitystä ja auttaa valtion velkajarrussa, korostaen kotimaisen energian merkitystä ulkomaisen velan vähentämisessä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla testataan vihreää vetyä ilmailun päästöjen vähentämiseksi

Finavia testaa vihreän vedyn käyttöä kunnossapitoajoneuvossa Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mikä on Suomen ensimmäinen pilottiprojekti. P2X Solutions toimittaa vedyn, ja hanke tarjoaa mahdollisuuden vähentää ilmailusektorin päästöjä sekä maaoperaatioissa että lentoliikenteessä. Tämä pilotti on osa EU-rahoitteista HyAirport-ohjelmaa ja luo pohjaa vedyn laajemmalle käyttöönotolle tulevaisuudessa, osoittaen sen toimivuuden myös vaativissa talviolosuhteissa.

Kanta-Hämeen maakuntakaava esittelee uusia tuulivoima-alueita Tammelaan ja muita kehityshankkeita

Kanta-Hämeen maakuntakaavan luonnos vuodelle 2040 on nähtävillä 20. helmikuuta asti, ja se sisältää useita muutoksia Forssan seudulle. Erityisesti Tammelaan on kartoitettu uusia potentiaalisia tuulivoima-alueita Haarankorvelle ja Vehmaankulmalle, vaikka niillä ei ole vielä vireillä hankkeita. Kaavassa käsitellään myös tieyhteyksien parannustarpeita, kuten Kymppitiellä ja Turku–Toijala-radalla, sekä Forssan linja-autoaseman muuttamista matkakeskukseksi. Lisäksi kaavaluonnos esittelee raskaan liikenteen lataus- ja jakelupisteiden potentiaalia sekä uusia ekologisen verkoston ydinalueita ja merkittäviä arkeologisia kohteita.

Suomen Voima oy mukana Kemijärven pumppuvoimalaitosneuvotteluissa

Suomen Voima oy on mukana neuvotteluissa Kemijärven kaupungin kanssa suunnitelluista pumppuvoimalaitoksista. Kaupunginjohtaja Dina Solatie on jäävännyt itsensä näistä neuvotteluista puolisonsa yrityksen konsulttipalveluiden vuoksi. Neuvottelut jatkuvat hallintojohtajan johdolla, ja Suomen Voima oy:n edustajien tapaaminen on kalenterissa kolmen viikon kuluttua.

Pietarsaaren metanolitehdashankkeen esisopimuksesta kiistelyä – Herrfors Nät mahdollinen yhteistyökumppani

Artikkeli on vastaus Alicecon ja Pietarsaaren kaupungin välisestä esisopimuksesta metanolitehtaan rakentamiseksi Alholmeniin. Aliceco Industries Ab:n toimitusjohtaja Viktor Ekman korjaa aiemmassa artikkelissa esitettyjä virheellisiä tietoja, kuten tontin koon ja sopimusajan sekoittamisen. Ekmanin mukaan kaupunki ei sitoudu rahoittamaan hanketta, ja riskit ovat minimoituja vain asemakaavan laatimiseen. Artikkeli mainitsee, että hankkeen toteutuessa yhteistyö paikallisten toimijoiden, kuten Herrfors Nätin, kanssa olisi todennäköistä korvausta vastaan. Toimittaja Marcus Jansson kuitenkin pitää hanketta edelleen korkean riskin projektina ja kyseenalaistaa kaupungin kielteisen päätöksen syitä, jotka ovat salassapidon alaisia.

Seinäjoen Energian toimitusjohtajan ansiotulot ylittivät 220 000 euroa

Seinäjoen Energia -yhtiön toimitusjohtaja Vesa Hätilä on yltänyt kahdesti yli 220 000 euron verotettaviin ansiotuloihin, jotka ovat merkittävästi kaupunginjohtajan tuloja suuremmat. Artikkeli käsittelee Seinäjoen kaupungin johtoryhmän ja eräiden kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien verotettavia ansiotuloja, jotka ylittivät miljoonan euron rajan vuonna 2024. Seinäjoen Energian toimitusjohtajan tulot ovat nousseet tarkastelujakson aikana.

Jylhän Sähköosuuskunta mukana tukemassa osuustoiminnan professuuria Vaasan yliopistossa

Jylhän Sähköosuuskunta on osallistunut 110 000 euron lahjoitukseen Vaasan yliopistolle osuustoiminnan työelämäprofessuurin jatkamiseksi. Lahjoituksen myötä Sami Karhu jatkaa tehtävässään seuraavat kaksi vuotta keskittyen opetukseen, tutkimukseen ja osuustoiminnan kehittämiseen. OP Länsirannikon toimitusjohtaja Jyrki Rantala korosti osuustoiminnan merkitystä Suomessa ja sen osuutta yritysveroista.

Maalahden tuulivoimahankkeella haitallisia vaikutuksia ympäristöarvioinnin mukaan

Maalahden Petolahden kylään suunnitellaan suurta tuulivoima-aluetta, jonka ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut. Arviointi sisältää kritiikkiä hankkeelle, muun muassa voimaloiden korkeuden ja niiden aiheuttamien haittojen, kuten jään sinkoutumisen ja melun, vuoksi. Suurempi 26 tuulivoimalan hanke ylittäisi Pohjanmaan maakuntakaavan salliman määrän ja rasittaisi luontoa enemmän, kun taas pienempi 6 voimalan vaihtoehto mahtuisi kaavaan. Hankkeen puolesta puhuu Suomen energiaomavaraisuuden paraneminen.

Fingridin mukaan sähkön pörssihinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan

Sähkön markkinahinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella, ja sähköä tuotetaan jatkuvasti kulutuksen mukaan, koska laajamittainen varastointi ei ole kannattavaa. Sähkön myyntiyhtiöt ja teollisuusyritykset arvioivat päivittäin sähköntarpeensa ja hintansa, ja sähköntuottajat puolestaan ilmoittavat myyntihintansa. Pohjoismaiset sähköpörssit, kuten Nord Pool Spot ja Epex, yhdistävät tarjoukset muiden eurooppalaisten pörssien kanssa, mikä johtaa yhteen pörssihintaan kullekin vuorokauden tunnille ja tarjousalueelle, esimerkiksi Suomelle. Lähde: Fingrid.

Sähköyhtiöiden tehomaksu herättää kysymyksiä ja vaatii selvennystä

Energiaviraston esitys kotitalouksille kaavaillusta tehomaksusta on herättänyt keskustelua, ja sen taustoja sekä perusteluja pidetään ylimalkaisina. Energia-ala on suurten muutosten keskellä, ja kulutusta siirretään sähkön varaan, mikä vaatii investointeja sähköntuotantoon ja jakeluun. Kuluttajien sähkölaskujen odotetaan nousevan, ja haja-asutusalueilla nousu voi olla vielä kovempaa. Artikkelissa pohditaan, riittävätkö nykyiset kulutusta tasaavat mekanismit, kuten pääsulakkeen kokoon perustuva perusmaksu ja siirtomaksujen päivä/yö-hinnat, vai tarvitaanko uusia keinoja tehohuippujen tasaamiseen. Sähköyhtiöiden ja muiden toimijoiden tulisi selventää tehomaksun perusteita kansalaisille.

Kiina lopetti sähkön tuonnin Venäjältä korkean hinnan vuoksi

Kiina on lopettanut sähkön tuonnin Venäjältä vuoden 2025 alusta alkaen, koska venäläisen sähkön vientihinnat ylittivät Kiinan kotimaiset hinnat. Tämä teki lisäostoista taloudellisesti kannattamattomia, vaikka maiden välillä on voimassa oleva sähkösopimus vuoteen 2037 asti. Sopimuksen mukaan Venäjän oli määrä toimittaa noin 4 miljardia kWh sähköä vuodessa. Vaikka vienti Kiinaan ei todennäköisesti jatku vuonna 2026, Venäjän energiaministeriö ei ole sulkenut pois mahdollisuutta viennin jatkumiselle, jos Kiina esittää uuden pyynnön.

IAEA:n neuvottelema aselepo mahdollistaa Zaporizhzhjan ydinvoimalan korjaukset

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on sopinut Venäjän ja Ukrainan kanssa paikallisesta aselevosta Zaporizhzhjan ydinvoimalan alueella. Tämä mahdollistaa voimalan vaurioituneen varavoimalinjan korjaukset, sillä voimala on tällä hetkellä vain yhden päävoimalinjan varassa. Korjaustyöt ovat kriittisiä reaktorien jäähdytyksen ja turvamekanismien ylläpidon kannalta Euroopan suurimmassa ydinvoimalassa.

Biojätteestä tuotettu biokaasu edistää omavaraisuutta ja korvaa tuontipolttoaineita

Viime vuonna Keräämö keräsi kolme miljoonaa kiloa biojätettä, joka toimitettiin Gasumin biokaasulaitokselle Honkajoelle. Siellä biojäte jalostetaan biokaasuksi ja lannoitteeksi. Tuotetulla biokaasulla voidaan korvata tuontipolttoaineita ja edistää Suomen omavaraisuutta, ja sillä voi ajaa henkilöautolla noin 4,38 miljoonaa kilometriä. Lisäksi biokaasun tuotannossa syntyvillä kierrätysravinteilla voidaan kasvattaa viljaa noin 3,6 miljoonaan ruisleipään.

Pieksämäen kaupunginjohtaja käyttää otto-oikeuttaan Lamustenmäen tuulivoimakaavassa

Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen aikoo käyttää otto-oikeuttaan Lamustenmäen tuulivoimakaavan käsittelyyn, jonka tekninen lautakunta hylkäsi yksimielisesti. Lautakunnan päätös yllätti Savolaisen, joka korostaa päätöksen tärkeyttä kuntalaisten demokratian ja kaupungin kokonaiskehityksen kannalta. Lamustenmäelle on suunniteltu viiden tuulivoimalan aluetta, ja kaava on herättänyt laajaa keskustelua Pieksämäellä. Kaupunginhallitus ja mahdollisesti kaupunginvaltuusto päättävät kaavan kohtalosta myöhemmin.

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset ja luonnon monimuotoisuus

Artikkeli käsittelee tuulivoimarakentamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja kyseenalaistaa, onko vihreä siirtymä kulkenut käsi kädessä luonnonsuojelun kanssa. Kirjoittaja huomauttaa, että tuulivoimarakentamisesta on tullut liiketoimintaa, jossa taloudellinen tuotto on etusijalla, vaikka puhutaan vihreämmästä energiasta. Mielipiteitä hankkeesta voi lähettää Lupa- ja valvontavirastoon.

Lehto Group rakentaa 30 MW sähkövaraston Kalajoelle

Lehto Group Oyj on hankkinut oikeudet ja luvat suuren sähkövaraston rakentamiseen Kalajoelle. Hankkeeseen sisältyy 30 megawatin liittymissopimus, jota on mahdollista kasvattaa jopa 100 megawattiin. Lehto aikoo rakentaa sähköaseman ja 30 megawatin sähkövaraston kahdessa vaiheessa, ja kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa. Sähkövaraston odotetaan olevan tuottavassa käytössä vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla.

Jakeluverkkohaltijoiden FNA-mallipohjat julkaistu

Jakeluverkkohaltijoiden kansalliseen joustontarpeenarviointiin (FNA) tarkoitetut mallipohjat on julkaistu. Nämä mallipohjat, jotka perustuvat Energiaviraston ja Fingridin yhteistyöhön, tukevat jakeluverkkohaltijoiden FNA-raportointia vuoden 2026 arviointikierroksella ja varmistavat tietojen yhdenmukaisen raportoinnin. Alustava raportointi on 1.4.2026 ja lopullinen 25.5.2026.

Valkeakosken Energia investoi miljoonia katuvalaistuksen uudistamiseen tytäryhtiönsä kautta

Valkeakosken Energia on perustanut tytäryhtiön, Valkeakosken Valaistus Oy:n, joka vastaa Valkeakosken katu- ja kuntoratavalaistuksen ylläpidosta. Uusi yhtiö tekee merkittäviä investointeja valaistusverkoston uusimiseen, sijoittaen kaksi miljoonaa euroa ensimmäisten neljän vuoden aikana. Tavoitteena on parantaa valaistuksen energiatehokkuutta ja turvallisuutta vaihtamalla vanhoja natriumlamppuja LED-valaisimiin ja uusimalla ikääntyneitä kaapeleita.

Vesilahden biokaasulaitos edelläkävijänä biometaanin tuotannossa ja hiilidioksidin talteenotossa

Vesilahteen rakentuu biokaasulaitos, josta tulee Suomen ensimmäinen biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa ja nesteytystä hyödyntävä laitos. Laitos tuottaa biometaania Lempäälän Lämpö Oy:n paikallisjakeluverkkoon syksyllä 2026. Hankkeen painopiste on siirtynyt maatalouden biomassavirtoihin, ja vihreä siirtymä on nostanut biokaasun ja biometaanin arvoa. Sveitsiläisellä teknologialla biokaasu jalostetaan biometaaniksi ja biogeeninen hiilidioksidi nesteytetään teollisuuden käyttöön. Hanke on saanut tukea ELY-keskukselta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Sähkön hinnan romahdus ja ylitarjonta painoivat Ålandsbankenin tuulivoimarahaston arvon laskuun

Ålandsbankenin Tuulivoima-erikoissijoitusrahaston arvo romahti vuonna 2025 sähkön hinnan rajun laskun ja tuulivoiman ylitarjonnan vuoksi. Rahaston A-osuussarjan arvo laski noin 32 prosenttia, ja sijoittajien rahat ovat jumissa rahastossa. Keskeisin syy arvonlaskuun on sähkön markkinahinnan ja erityisesti tuulivoimasta saatavan hinnan romahdus, mikä on johtanut tuulipuistojen arvojen laskuun. Rahasto on lykännyt lunastuksia useaan otteeseen.

ESE-energia mukana Biosairilan rahoituskohussa Mikkelissä

Mikkelin kaupunki kiistää antaneensa kiellettyä valtiontukea kiertotalousyhtiö Biosairilalle, jonka omistajiin kuuluu ESE-energia. Kierrätysteollisuus ry teki kantelun EU-komissiolle Biosairilan saamasta julkisesta tuesta. ESE-energia ja Metsäsairila ovat rahoittaneet Biosairilaa yhteensä 28,7 miljoonalla eurolla, ja kaupunki myönsi Biosairilalle miljoonan euron tililuoton vuonna 2021. Sisäinen tarkastus paljasti, että ESE-energia ja Metsäsairila eivät kysyneet kaupungin kantaa myöntäessään Biosairilalle lainaa ja pääoman korotuksia.

Saksan liittokansleri: Ydinvoimaloiden sulkeminen oli valtava virhe ja kallis ratkaisu

Saksan liittokansleri Friedrich Merz on myöntänyt, että maan päätös sulkea kaikki ydinvoimalansa oli valtava virhe, joka on aiheuttanut suuria kustannuksia taloudelle ja teollisuudelle. Merzin mukaan Saksalla ei ole riittävästi energiantuotantokapasiteettia, ja ydinvoimasta luopuminen on tehnyt energiasiirtymästä maailman kalleimman. Kristillisdemokraattinen CDU-puolue on ehdottanut selvitystä viimeksi suljettujen reaktorien uudelleenkäyttöönotosta, vaikka sitä pidetään epätodennäköisenä korkeiden kustannusten vuoksi.

Kiinan uusiutuvan energian ajoneuvomarkkinoiden hidastuminen muokkaa globaalia autoteollisuutta

Kiinan uusiutuvien energioiden ajoneuvomarkkinoiden hidastuminen on merkittävä rakenteellinen muutos, joka vaikuttaa globaaliin autoteollisuuteen. Kiinan 15. viisivuotissuunnitelma poistaa NEV:t strategisten teollisuuksien listalta, mikä vähentää laajapohjaista tukea ja keskittyy korkealaatuisempiin teknologioihin. Tämä hidastuminen on laskenut globaalin akkusähköautojen kasvun alle 20 prosenttiin. Valmistajat kalibroivat tuotestrategioitaan uudelleen, ja hybridiautot nousevat käytännölliseksi siirtymäteknologiaksi, kun taas polttomoottoriajoneuvot pysyvät teillä pidempään.

Energiansäästöä pakastimen sulatuksella ja kylmälaitteiden puhdistuksella

Pakastimen säännöllinen sulattaminen ja jääkaapin puhdistaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä energiansäästön ja energiatehokkuuden kannalta. Pakastin tulisi sulattaa vähintään kerran vuodessa tai kun jääkerros ylittää puoli senttiä, sillä ohutkin jääkerros lisää sähkönkulutusta. Kylmälaitteiden takaa kertyneen pölyn imurointi on myös tärkeää, sillä se heikentää laitteen ilmankiertoa ja voi aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Nämä toimenpiteet auttavat pitämään laitteet tehokkaina ja säästämään energiaa.

Seiverkot korjaa Hannes-myrskyn tuhoja Seinäjoen alueen sähköverkossa

Seinäjoen Energian tytäryhtiö Seiverkot on korjannut Hannes-myrskyn aiheuttamia tuhoja Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti kaatuneita valopylväitä Seinäjoen alueella. Vaikka sähköviat saatiin korjattua nopeasti maanalaisten verkkojen ansiosta, valopylväiden korjaustyöt ovat jatkuneet. Seiverkot on asentanut uusia pylväitä ja valaisimia kuntoradoille, ja yhtiö arvioi kustannusten olevan kohtuullisia, vaikka myrsky aiheutti historiallisia tuhoja.

Fingridin Harjulinja-hanke jakaa mielipiteitä – tavoitteena sähkön hinnan vakaus ja käyttövarmuus

Fingrid suunnittelee Harjulinja-nimistä voimajohtoa, joka kulkisi neljän maakunnan läpi ja jonka tarkoituksena on parantaa kantaverkon käyttövarmuutta ja pitää sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa. Hanke on herättänyt vastustusta maanomistajissa, kuten Taina Halmemiehessä, jonka tilan läpi johto kulkisi. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen on huolissaan johtokäytävän leveydestä ja haittojen keskittymisestä samoille maanomistajille. Fingridin mukaan johto on välttämätön vihreän siirtymän ja sähkön riittävyyden takaamiseksi, ja se auttaa pitämään sähkön hinnan vakaana. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu arviolta kesällä 2026, ja Fingrid päättää reitistä aikaisintaan vuonna 2027.

Lahden vetylaitos etenee kohti investointipäätöstä, e-metaanin vienti Eurooppaan korostuu

Lahden Kymijärvelle suunniteltu vetylaitos, joka tuottaa synteettistä metaania raskaan liikenteen polttoaineeksi, etenee hitaammin kuin alun perin arvioitiin, mutta investointipäätöstä odotetaan tämän vuoden loppupuolella. Laitos hyödyntää Kymijärven voimalaitosten savukaasuista erotettua hiilidioksidia ja uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä. Tuotettua e-metaania on tarkoitus viedä Euroopan markkinoille kaasuputkiston kautta, ja viennin osuus on kasvanut suunnitelmissa EU:n uusiutuvan energian direktiivin myötä. Hankkeelle on myönnetty merkittäviä tukia Suomen valtiolta ja EU:lta, ja Euroopan investointipankki on hyväksynyt rahoituspaketin Ren-Gasin laitosten toteuttamiseen.

Seinäjoen Energian toimitusjohtajan ansiotulot kärjessä kaupungin johtajien vertailussa

Ilkka-Pohjalainen-lehden selvityksen mukaan Seinäjoen kaupungin johtoryhmän ja kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien verotettavat ansiotulot ylittivät miljoonan euron rajan vuonna 2024. Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä on yltänyt kahdesti yli 220 000 euron verotettaviin ansiotuloihin, jotka ovat merkittävästi kaupunginjohtajan tuloja suuremmat. Artikkeli käsittelee johtajien palkkojen muodostumista ja kehitystä vuosina 2020–2024.

Aurinkovoimahanke suunnitteilla Neittävän eteläpuolelle

BayWa r.e Vaala Oy on jättänyt Vaalan kuntaan rakentamislupahakemuksen Suopellon aurinkovoimahankkeesta Neittävän eteläpuolelle. Hanke liittyy uusiutuvan energian alaan ja sen takana on ruotsalainen BayWa r.e. Nordic AB.

Sähkön siirron uusi tehomaksu herättää huolta kuluttajien keskuudessa

Savon Sanomien mukaan sähkön hinta, joka koostuu siirrosta ja myynnistä, on kuluttajalle jo hankala, ja uusi sähkönsiirron tehomaksu monimutkaistaa tilannetta entisestään. Energiaviraston luonnoksen mukainen tehomaksu perustuisi kuukauden korkeimpaan tehopiikkiin, ja Omistajaliitto pitää esitettyjä raja-arvoja kohtuuttomina pientaloasukkaille. Liiton mukaan tehomaksu olisi vain lisämaksu siirtohintaan, eikä se kannustaisi kulutushuippujen tasaamiseen. Energiaviraston tulisi ottaa asiantuntijoiden palaute vakavasti suunnitelman viimeistelyssä, jotta uudistus ei johda ongelmiin tavallisessa asumisessa.

Uusiutuvan energian hankkeet ja luonnonarvokauppa Etelä-Savossa

Etelä-Savossa toteutetaan merkittäviä uusiutuvan energian hankkeita, kuten aurinkopuistoja, jotka ovat tärkeitä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi. Nämä investoinnit vaativat kuitenkin luontovaikutusten huomioimista ja hyvittämistä, jotta luonto ei köyhdy. Luonnonarvokauppa tarjoaa maanomistajille uuden tulonlähteen ja yrityksille mahdollisuuden toimia vastuullisesti hyvittämällä rakentamisen aiheuttamia luontohaittoja. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat valmiita yhteistyöhön luonnonarvokaupan toteuttamiseksi Etelä-Savossa, osoittaen, että investoinnit ja luonnonsuojelu voidaan sovittaa yhteen.

Esse Elektro-Kraft mukana järjestämässä jazzkonserttia Essegårdenissa

Esse Elektro-Kraft on mukana järjestämässä jazzkonserttia Essegårdenissa sunnuntaina. Charlotta Kerbs, Johan Emet ja Håkan Storbacka esiintyvät iltapäiväkonsertissa, jossa tarjoillaan myös kahvia ja pientä purtavaa. Konsertti järjestetään yhteistyössä Överessen nuorisoseuran kanssa.

Kuoreveden Sähkön alueelle Jämsään rakennetaan merkittävä sähkövarasto

Kuoreveden Sähkön toiminta-alueella Jämsässä rakennetaan Winda Energy Oy:n toimesta Suomen suurimpiin kuuluvaa 50 megawatin ja 100 megawattitunnin sähkövarastoa. Hanke toteutetaan yhteistyössä tšekkiläisen Second Foundationin kanssa ja se sijoittuu Kuoreveden Sähkön sähköaseman läheisyyteen. Sähkövarasto mahdollistaa sähkön kysynnän ja tarjonnan tehokkaamman tasapainottamisen sekä tukee valtakunnallisen kantaverkon vakautta. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa alkuvuoden aikana.

Tuulipuistojen rakentaja Suvic konkurssiin

Oululainen tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden rakentaja Suvic on asetettu konkurssiin omasta hakemuksestaan maksukyvyttömyyden vuoksi. Yhtiön velat ovat noin 133 miljoonaa euroa, ja sen hallitus arvioi, ettei yrityssaneeraukseen ollut realistisia edellytyksiä. Suvicin tytäryhtiöllä Suvic Forcella on myös saatavia. Rajamäenkylän tuulipuiston rakennustyömaa oli joulukuussa 2025 infran rakennusvaiheessa.

Puunkorjuun energiatehokkuutta voi parantaa työtavoilla ja kuljettajan ammattitaidolla

Metsätehon erikoistutkija Asko Poikela toteaa, että puunkorjuun energiatehokkuus ei ole parantunut merkittävästi viimeiseen 20 vuoteen, vaikka koneiden tuottavuus on kehittynyt. Kehityspanokset ovat kohdistuneet päästövähennyksiin, ja koneiden koon kasvu on nostanut tuntikulutusta. Yksittäisen koneen tasolla tehokkaat työtavat voivat kuitenkin parantaa energiatehokkuutta, ja jokainen prosentin parannus vähentää polttoaineen kulutusta yli miljoonalla litralla vuodessa. Kuljettajan ammattitaito, tyhjäkäynnin vähentäminen ja koneen kunnossapito ovat avainasemassa energiansäästössä.

Kemin Energia ja Vesi Oy:stä Oulun Energia Kenve Oy

Kemin Energia ja Vesi Oy on muuttanut nimensä Oulun Energia Kenve Oy:ksi vuoden alusta alkaen. Tämä muutos näkyy asiakkaille muun muassa laskujen ja sopimusvahvistusten ulkoasussa, ja yhtiö siirtyy Oulun Energia -konsernin emobrändin alle. Vaikka asiakaspalvelun puhelinnumero säilyy ennallaan, sähköpostiosoite on muuttunut. Kemin Energia ja Vesi Oy:stä tuli Oulun Energian tytäryhtiö syyskuussa 2025, ja sen verkkosivut yhdistetään Oulun Energian sivuihin vuoden 2026 aikana.

Kemijärven kaupunginjohtaja jääväsi itsensä pumppuvoimalaitosneuvotteluista, Suomen Voima oy mukana keskusteluissa

Kemijärven kaupunki jatkaa neuvotteluja pumppuvoimalaitoksia suunnittelevien yhtiöiden kanssa ilman kaupunginjohtajaa jääviyden vuoksi. Kaupunginjohtaja Dina Solatie jättäytyi pois neuvotteluryhmästä, koska hänen puolisollaan on osakkuus yrityksessä, joka konsultoi pumppuvoimalahanketta suunnittelevaa yhtiötä. Neuvotteluja käydään muun muassa Suomen Voima oy:n kanssa, joka on Paikallisvoiman jäsenyritys. Valtuuston puheenjohtaja Sirpa Masalin-Iivari on puolestaan kieltäytynyt allekirjoittamasta salassapitosopimusta ja kyseenalaistaa neuvottelujen aloittamisen ilman valtuuston linjauksia.

Keuruun Sähkö Oy:n hallituksen jäsenten esteellisyys kyseenalaistaa tuulivoimakaavan hyväksynnän

Keuruun kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Lehmikorven tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksen poistamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksestä on tehty valituksia hallinto-oikeuteen, joissa on vedottu Keuruun Sähkö Oy:n hallituksessa vaikuttaneiden henkilöiden esteellisyyteen. Valmistelijoiden mukaan Keuruun Sähkö Oy:n voidaan katsoa hyötyvän merkittävästi tuulivoimaloiden liittämisestä Sähkö-Virkeät Oy:n verkkoon, jonka Keuruun Sähkö Oy omistaa osittain.

Paikallisvoiman jäsenyhtiöt kommentoivat sähkönsiirron tehomaksuja

Vetelin Energia, Kruunupyyn Sähkölaitos, Lehtimäen Sähkö ja Kokkolan Energia ovat kommentoineet sähkönsiirron tehomaksujen käyttöönottoa. Vaikka Energiavirasto haluaa yhtenäistää tehomaksujen muodostamista, pohjalaiset sähköyhtiöt eivät ole vielä ottaneet niitä käyttöön. Vetelin Energian toimitusjohtaja Marko Niemonen toteaa, että yhtiö ottaa tehomaksun käyttöön, kun verkon ennustetaan ylikuormittuvan, viimeistään vuonna 2029. Kruunupyyn Sähkölaitoksen Fredrik Näsen ja Lehtimäen Sähkön Martti Piirto pitävät tehomaksua hyvänä tapana kannustaa kuluttajia tasaamaan sähkönkulutusta, kun taas Kokkolan Energiaverkkojen Markus Kekolahti näkee sen mahdollisesti rajoittavan liittymän käyttöä tai nostavan kustannuksia. Yhtiöt ovat eri mieltä siitä, onko 15 minuutin kulutuspiikin raja sopiva.

VEENCE-hanke parantaa sisäilmaa ja energiatehokkuutta vanhoissa rakennuksissa

VEENCE-tutkimushanke on osoittanut, että ilmanvaihdon parannuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä vanhemmissa rakennuksissa, parantaen sisäilman laatua ja energiatehokkuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että suodattimellisilla korvausilmaventtiileillä ja itseoppivalla poistoilmanvaihdon ohjausjärjestelmällä pienhiukkaspitoisuudet ja radonarvot laskivat merkittävästi. Lisäksi järjestelmä mahdollisti ilmanvaihdon tehostumisen kuormituksen kasvaessa pienemmällä keskimääräisellä poistoilmavirralla, mikä säästää energiaa. Hanke jatkaa energiankulutuksen vähentämisen tutkimista tarpeenmukaisen ilmanvaihdon avulla.

Marko Ekman Ethan toimitusjohtajaksi – yhtiö keskittyy uusiutuvan energian hankkeisiin

Marko Ekman aloittaa helmikuun alussa vaasalaisen konsulttiyhtiö Ethan toimitusjohtajana. Vuonna 2002 perustettu Etha keskittyy erityisesti uusiutuvan energian hankkeiden konsultointiin, toimien tuuli-, aurinko- ja akkuenergian projekteissa ympäri Suomea. Yhtiö auttaa energiayhtiöitä lupaprosesseissa ja on tukenut kaupallisen tuulivoiman läpimurtoa Suomessa.

S-market Hankasalmen uudistus panostaa energiatehokkuuteen

Osuuskauppa Keskimaa uudistaa S-market Hankasalmen, ja yksi keskeisistä tavoitteista on parantaa myymälän energiatehokkuutta. Uudistuksessa uusitaan kylmäkalusteet ja otetaan käyttöön uusi hiilidioksidia käyttävä kylmäjärjestelmä, jonka avulla pyritään optimoimaan lauhdelämmön hyödyntäminen. Tämä parantaa myymälän energiatehokkuutta ja vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Remontti valmistuu kesäkuussa 2026.

Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg valittiin kauppakamarin aluejohtokunnan varapuheenjohtajaksi

Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg on valittu Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan aluejohtokunnan varapuheenjohtajaksi. Aluejohtokunta keskittyy muun muassa alueen vihreän siirtymän edistämiseen ja osaavan työvoiman houkutteluun. Holmbergin valinta korostaa Porvoon Energian roolia alueellisessa elinkeinoelämässä ja sen panosta tulevaisuuden kehitykseen.

Kotitalouksien sähkölaskut pienenivät sopimusvaihtojen ja pörssihintojen ansiosta

Suomalaisten kotitalouksien sähkölaskut pienenivät keskimäärin noin kaksi prosenttia viime vuonna, mikä johtui pääasiassa edullisempiin sähkösopimuksiin vaihtamisesta ja pörssihintojen tasaantumisesta. Energiaviraston mukaan sähkölasku pieneni keskimäärin 10–20 euroa vuodessa. Vaikka siirtohinnat pysyivät vakaina viime vuonna, niiden odotetaan nousevan tulevaisuudessa verkkoyhtiöiden investointien vuoksi. Pörssisähkösopimusten suosio on kasvanut merkittävästi, kattaen jo kolmanneksen markkinoista.

Fingrid: Sähkön riittävyys hyvä Suomessa ennätyskulutuksesta huolimatta

Fingridin mukaan Suomen sähkön riittävyys on hyvä tänä talvena, vaikka kulutus on ennätyskorkea. Tilannetta parantavat kasvanut oma tuotanto ja parantuneet siirtoyhteydet Ruotsiin, kuten Aurora line. Tuulivoiman osuus on ollut yllättävän suuri pakkasjakson aikana. Fingrid jatkaa työtä sähkön riittävyyden turvaamiseksi tulevaisuudessa parantamalla siirtoyhteyksiä ja mahdollistamalla uuden tuotannon liittymisen verkkoon.

HSY mittaa jätevoimalan vaikutuksia ilmanlaatuun Vantaalla uusilla asemilla

HSY laajentaa ilmanlaadun mittausverkostoaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2026 neljällä uudella siirrettävällä asemalla. Nämä asemat sijoitetaan Herttoniemeen, Tapiolaan, Ilolaan ja Långmossebergeniin. Erityisesti Vantaan Långmossebergenissä HSY mittaa Vantaan Energian jätevoimalan toiminnan vaikutusta ilmanlaatuun. Mittaukset antavat tietoa siitä, miten jätevoimala yhdessä liikenteen, puunpolton ja lentokentän kanssa vaikuttaa alueen ilmanlaatuun.

Iin kaukolämpöverkko panostaa energiatehokkuuteen ja päästövähennyksiin

Iin kaukolämpöverkko on uudistunut merkittävästi Nevelin toimesta, tavoitteena päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Investoinnit, kuten savukaasupesuri, ilma-vesi-lämpöpumppu ja kaukolämpöakku, ovat parantaneet laitoksen toimintavarmuutta ja mahdollistaneet CO2-päästöjen vähentämisen 300 hiilidioksiditonnilla vuosittain. Erityisesti kesäaikaan lämpöpumppu tuottaa kaiken tarvittavan energian, jolloin biokattilaa ei tarvita. Nämä toimenpiteet tukevat energiansäästöä ja energiatehokkuutta Iin alueella.

Datakaapeleiden huoltovarmuus ja datakeskusten sähkön hinta Suomessa

Asiantuntija Petteri Järvinen on huolissaan Suomen datakaapeleiden haavoittuvuudesta ja ehdottaa uuden maakaapelin rakentamista Ruotsiin huoltovarmuuden parantamiseksi. Artikkeli käsittelee myös datakeskusten sähköverotusta ja niiden vaikutusta sähkön hintaan. Datakeskusten ei uskota nostavan merkittävästi sähkön hintaa, sillä uusiutuvaa energiaa ja sähkövarastoja rakennetaan samanaikaisesti.

Pori Energian myynti toi Porille sijoitusrahaa – vastustajat pitävät päätöstä virheenä

Porin kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2025 myydä 49 prosenttia Pori Energiasta ruotsalaiselle Polhem Infra -yhtiölle 366 miljoonalla eurolla. Kaupan vastustajat, kuten Jaakko Jäntti (vas.) ja Ari Nordström (sd.), pitävät päätöstä virheenä, koska heidän mielestään luonnollisia monopoleja ei pitäisi myydä ja osingot maksetaan nyt Ruotsiin. Kaupunginjohtaja Lauri Innan mukaan myynti oli merkkipaalu Porin tavoitteelle muuttua velkaantuvasta sijoittavaksi kaupungiksi, ja kaupunki onkin nyt ylijäämäinen ja maksaa velkojaan pois.

Suomi voi nousta ydinvoimaosaamisen vientimahdiksi ydinvoiman, ydinjätteen ja pienydinvoiman kehityksellä

Suomi on vahvoilla ydinvoimaosaamisen viennissä, sillä maalla on tuoretta kokemusta ydinvoiman rakentamisesta ja ydinjäteyhtiö Posiva avaa pian maailman ensimmäisen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen. Suomessa kehitetään myös uraauurtavaa pienydinreaktoreiden teknologiaa. Artikkelissa ehdotetaan kansallisen ydinvoimavientiohjelman perustamista, jotta Suomen kokonaisvaltainen ydinenergiaosaaminen, joka yhdistää viranomaiset, teollisuuden ja tutkijat, saadaan tehokkaammin vientiin. Valtion rooli on keskeinen uskottavuuden ja rahoituskanavien avaajana.

Raaseporin Energia nostaa sähkönsiirtomaksuja kahdeksalla prosentilla verkostoinvestointien vuoksi

Raaseporin Energia nostaa sähkönsiirtomaksujaan kahdeksalla prosentilla helmikuusta alkaen, mikä on suurin sallittu korotus. Korotuksen pääasiallinen syy on yhtiön investoinnit omaan sähköverkkoon ja kantaverkkoon, jotka tehtiin vuosina 2020–2022. Toimitusjohtaja Frank Hoverfeltin mukaan hinnankorotus tulee jälkikäteen, sillä yhtiö päätti olla nostamatta hintoja korona- ja energiakriisien aikana. Korotus tarkoittaa keskimäärin 4,24 euron lisäkustannusta kuukaudessa omakotitaloille ja 1,37 euron lisäkustannusta kerrostaloasunnoille. Raaseporin Energia toivoo asiakkailta ymmärrystä, sillä yhtiön hinnoittelu on ollut vakaata ja kilpailukykyistä pitkään, ja sen sähköverkko on erittäin säävarma.

Toholammin kirkon maalämpöjärjestelmässä vika – jumalanpalvelukset siirretty

Toholammin kirkon maalämpölaitteistossa on vika, jonka vuoksi jumalanpalvelukset on siirretty seurakuntakotiin. Kirkkoherra Kimmo Heinilän mukaan lämmitysvika on todennäköisesti alkanut jo vuodenvaihteen tienoilla, ja kirkon lämpötila oli laskenut 10 asteeseen. Vikaa on alettu korjata.

Sallila Energian valokuvakilpailun satoa esillä Sarka-museossa

Sallila Energia järjesti kesällä 2025 valokuvakilpailun, jonka teemana oli kotiseutu. Kilpailuun saapui lähes sata valokuvaa, joista 22 on esillä Suomen maatalousmuseo Saran Aulagalleriassa 15.1.-1.3.2026. Näyttely esittelee kotiseutujen monimuotoista luontoa, yhteisöjä ja arjen kauneutta Sallila Energian asiakkaiden näkökulmasta.

Rauman Energia mukana valaisemassa kaupunkia Lumen-valotaidetapahtumassa

Rauman Energia on mukana järjestämässä kuudetta kertaa Lumen-valotaidetapahtumaa Rauman keskusta-alueella. Tapahtuman teemana on energia sen eri olomuodoissa, ja se esittelee 11 teosta sekä lisäkohteita, kuten Rauman Energian mainostaulun Kairakadulla. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Osuuskauppa Keulan ja Rauman kaupungin kanssa 14.–17. tammikuuta.

Rauman Energia Oy vahvistaa hallitustyöskentelyään uusilla Senior Advisoreilla

Rauman Energia Oy saa uusia Senior Advisoreita tukemaan hallitustyöskentelyä ja vihreän siirtymän hankkeita. Rauman kaupunki on palkannut kaksi hallitusammattilaista, jotka aloittavat alkuvuodesta Rauman Satama Oy:n ja Rauman Energia Oy:n palveluksessa. Heidän tehtävänään on tuoda lisäosaamista ja tukea toimitusjohtajaa sekä hallitusta suurissa hankkeissa, kuten lentopolttoainetehtaassa ja vetytalouslaitoksessa. Kaupunki on myös nostanut osinkovaatimustaan Rauman Energialta miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon vuodessa.

Maalämpö edullisin lämmitysmuoto, kaukolämpö toimintavarmin

Aamulehden vertailun mukaan maalämpö on tällä hetkellä omakotitalon edullisin lämmitysmuoto kokonaiskustannuksiltaan, vaikka sen investointikustannukset ovat korkeammat kuin esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun. Sähkölämmityksen kokonaiskustannukset ovat laskeneet energiakriisin jälkeen, ja ilmalämpöpumpun tai tulisijan kanssa se on vertailukelpoinen muiden lämmitysmuotojen kanssa. Kaukolämpö sijoittuu kustannuksiltaan keskikastiin, mutta sen etuna on toimintavarmuus. Tehomaksut korostavat maalämmön etuja verrattuna muihin lämpöpumppuihin, sillä maalämpöpumppu ottaa lämpönsä tasalämpöisestä lämpökaivosta, mikä pitää tehontarpeen tasaisempana kovillakin pakkasilla.

Hyvinkään kaukolämpövesi värjätty vihreäksi vuotojen varalta

Hyvinkään Lämpövoima tiedottaa, että kaukolämpövesi on värjätty vihreällä elintarvikevärillä vuotojen havaitsemiseksi. Asukkaita kehotetaan ilmoittamaan vihreistä lätäköistä tai yllättävän sulista kohdista maassa, erityisesti talvella. Vaikka vuodot ovat yleensä vaarattomia, kuuma vesi voi aiheuttaa palovammoja, ja havaintojen ilmoittaminen auttaa ehkäisemään isompia vaurioita.

Sähkökatkon opit: Varautuminen ja kunnan kriisisuunnitelmat koetuksella

Artikkeli kuvaa perheen kokemuksia Hannes-myrskyn aiheuttamasta lähes kolmen vuorokauden sähkökatkosta haja-asutusalueella. Vaikka pakasteet sulivat, perhe selvisi suhteellisen vähällä hirsitalonsa puu-uunien ja siirrettävän lämmittimen ansiosta. Kokemus herätti huolta kunnan kriisisuunnitelmien riittävyydestä ja opetti, että aggregaatti on tarpeellinen hankinta tulevaisuuden varalle. Sähkökatko korosti myös puhelimien latausmahdollisuuksien ja tiedonkulun tärkeyttä kriisitilanteissa.

Tekoäly tehostaa kiinteistöjen energiansäästöä ja energiatehokkuutta

Tekoäly muuttaa kiinteistöjen hallintaa ja kehittämistä, erityisesti ylläpidon ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Se mahdollistaa ennakoivan ylläpidon analysoimalla sensoridataa ja auttaa energiatehokkuuden hallinnassa ennustamalla energiankulutusta ja optimoimalla lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä. Tekoäly yhdistää talotekniikan, tilankäytön ja liiketoimintatiedot, mikä ohjaa investointeja ja ylläpitopäätöksiä kohti energiatehokkuustavoitteita. Tulevaisuuden kiinteistöt ovat älykkäitä, ennakoivia ja energiatehokkaita, tukien päätöksentekoa ja säästäen energiaa.

Sähkön hinta laski 7 prosenttia viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan sähkön hinta laski viime vuonna 7 prosenttia, mikä oli yksi inflaatiota alaspäin vetävistä tekijöistä. Vaikka suklaan ja kahvin hinnat nousivat rajusti, kokonaisinflaatio pysyi alhaisena. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korot laskivat myös merkittävästi.

Tehomaksu ja lämmitysjärjestelmät: Kritiikkiä ja ratkaisuehdotuksia sähkönkulutukseen

Artikkeli käsittelee uutta tehomaksua, joka vaikuttaa omakotitalojen sähkönkulutukseen ja lämmitysjärjestelmien käyttöön. Kirjoittaja kritisoi viiden kilowatin rajatehoa, joka ylittyy helposti talvella, ja ehdottaa korkeampaa rajaa tai tehomaksun poistamista yöajalta. Ratkaisuksi Suomen sähköntuotannon tehovajeeseen esitetään pienydinvoimaloiden kehittämistä ja turpeen käyttöä väliaikaisena polttoaineena.

Energiansäästöä ilmalämpöpumpulla pakkasilla: Vinkkejä tehokkaaseen lämmitykseen

Artikkeli käsittelee energiansäästöä ja energiatehokkuutta kotien lämmityksessä, erityisesti ilmalämpöpumpun käytössä pakkasilla. Se neuvoo säätämään ilmalämpöpumpun ja sähköpatterit oikein energiansäästön maksimoimiseksi ja asumismukavuuden parantamiseksi. Lisäksi artikkelissa käsitellään ilmalämpöpumpun käyttöä lattialämmityksen ja takan rinnalla, korostaen nopeaa reagointikykyä ja lämmön leviämistä. Asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta antaa vinkkejä lämmönsäätöön ja varoittaa automaattisten toimintojen väärinkäytöstä.

Norjassa keskustelua ilmastopolitiikan ja sähköjärjestelmän vaikutuksista liikenteen turvallisuuteen

Norjalainen poliitikko Bård Hoksrud kritisoi hallituksen ilmastopolitiikkaa ja sähköjärjestelmän haavoittuvuutta liikennesektorilla. Hän nosti esiin esimerkkejä sähköajoneuvojen ongelmista kylmässä säässä ja sähkökatkoksista, jotka voivat vaarantaa liikenneturvallisuuden ja valmiuden. Liikenneministeri Jon-Ivar Nygård myönsi turvallisuuden ja valmiuden tärkeyden, mutta korosti, että yhteiskunnan asettamat tavoitteet on saavutettava ja latausinfrastruktuuria vahvistettava.

Kaatopaikkakaasufoorumi perustettu edistämään biokaasun hyödyntämistä

Kaatopaikkakaasufoorumi on perustettu edistämään kaatopaikkakaasujen kestävää hyödyntämistä ja alan yhteistyötä Suomessa. Foorumi toimii puolueettomana yhteistyöelimenä, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja jakaa tietoa kaatopaikkakaasuihin liittyen. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry koordinoi foorumin toimintaa, joka perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja on osa valtakunnallista KAJASTUS-hanketta. Tämä edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä kaatopaikkakaasusta.

Tampereen Vera aloittaa muutosneuvottelut 1,5 miljoonan euron säästötavoitteella

Tampereen Energian tytäryhtiö Tampereen Vera aloittaa muutosneuvottelut, jotka koskevat koko 108 hengen henkilöstöä. Neuvotteluilla tavoitellaan 1,5 miljoonan euron säästöjä toimintojen tehostamisella ja uudelleenjärjestelyillä. Alustavan arvion mukaan vähennystarve on enintään 22 henkilötyövuotta. Toimitusjohtaja Ville Aallon mukaan tavoitteena on parantaa liiketoiminnan tehokkuutta ja varmistaa kilpailukykyisten palveluiden tuottaminen Tampereen tarpeisiin.

Kaukolämmön hinnan nousu vaikutti joulukuun inflaatioon

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli joulukuussa 0,2 prosenttia. Inflaatiota nostivat eniten yleisen sairaalamaksun, hoitovastikkeen ja kaukolämmön hinnan nousu. Marraskuussa inflaatio oli –0,1 prosenttia. Ulkoministeri Elina Valtonen kommentoi Grönlannin ja Iranin tilannetta A-studiossa.

Liikenteen energiaverotus ja kilometrivero puhuttavat Suomessa

Artikkelissa käsitellään liikenteen verotuksen uudistamistarvetta Suomessa, erityisesti kilometriveron käyttöönottoa ja sen vaikutuksia. Keskustelussa nousee esiin energiaverotuksen rooli ja sen muuttuminen sähköistymisen myötä. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ja Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kommentoivat ehdotuksia, kuten autoveron poistamista ja Britannian mallia, jossa kilometrivero kohdistuisi vain sähköautoihin ja lataushybrideihin. He korostavat, että verotuksen on oltava tasolla, joka mahdollistaa liikkumisen ja tukee autokannan uudistumista sekä ilmastotavoitteita, samalla kun energiaverotulojen pieneneminen on hyväksyttävä.