Keskusta-piiri haluaa Kainuusta erityistalousalueen - opintolainahyvityksiä, verohelpotuksia ja innovaatioseteleitä

Keskustan Kainuun piiri vaatii, että Suomen hallitus sitoutuu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) esittämiin toimenpiteisiin itäisen Suomen elinvoiman kehittämiseksi. Samalla piiri esittää, että Kainuusta tehdään EK:n tarkoittama erityistalousalue.

Sähkön hintapiikit hallinnassa kiinteähintaisten sopimusten avulla

Artikkelissa käsitellään sähkön hintojen äkillistä nousua ja kiinteähintaisten sähkösopimusten tarjoamaa vakautta. Pörssisähkön hinta nousi torstaina yli 49 senttiin kilowattitunnilta, mutta määräaikaisilla sopimuksilla hinta voi olla vain kuusi senttiä kilowattitunnilta. Tuulivoiman puute ja ydinvoimaloiden huolto vaikuttivat hintapiikkiin. Kiinteähintaiset sopimukset tarjoavat kuluttajille suojaa hintavaihteluilta, ja niiden hinnat ovat laskeneet viime aikoina.

Liebherrin uusi maalaamo Itävallassa panostaa uusiutuvaan energiaan

Liebherr rakentaa uuden maalaamon Itävallassa, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa, kuten lämpöpumppuja ja kaukolämpöä, joka tuotetaan biomassasta. Uuden maalaamon avulla pyritään parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään energiankulutusta. Investointi tukee kestävää kehitystä ja vastaa kasvaneeseen pyöräkuormaajien kysyntään. Maalaamo valmistuu vuoden 2025 toisella puoliskolla.

GridJet valvoo kaukolämpöverkkoja yölennoilla

Artikkeli käsittelee GridJet-helikopteriyhtiön toimintaa, joka suorittaa öisin lentoja kaukolämpöverkkojen vuotojen havaitsemiseksi lämpökameroiden avulla. Yhtiö kartoittaa verkkoja säännöllisesti varmistaakseen kaukolämmön toimitusvarmuuden. Lentojen ajankohta on valittu yölliseksi, koska silloin lämpötila on tasaisempi ja liikennettä vähemmän, mikä helpottaa kuvauksia. Teknologiana käytetään korkearesoluutioista lämpökameraa, joka paljastaa lämpövuodot punaisina alueina kuvissa.

Porilaispoliitikko Marianne Ostamo vastustaa Pori Energian myyntiä

Porilainen kaupunginvaltuutettu Marianne Ostamo, joka istuu Pori Energian hallituksessa, vastustaa sähköyhtiön myyntiä. Hän on huolissaan siitä, että sähköverkon myynti nostaisi hintoja ja heikentäisi palvelun laatua. Ostamo ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja Porin taloustilanteen parantamiseksi, kuten kaupungin rakenteiden perkaamista.

MDG asettaa kunnianhimoisen päästövähennystavoitteen Norjassa

MDG on hyväksynyt uuden ilmastopolitiikan, jossa Norja asettaa tavoitteekseen vähentää 80 prosenttia päästöistään vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Tavoite on osa laajempia toimia, jotka vastaavat YK:n vaatimuksiin ja Pariisin sopimuksen sitoumuksiin. Puolueen uusi strategia sisältää myös tiukemman energiankäytön priorisoinnin ja luonnon hiilivarastojen paremman huomioimisen. Une Bastholm kritisoi nykyistä hallitusta sen epäjohdonmukaisesta ja viivyttelevästä ilmastopolitiikasta.

Kuluttajariitalautakunta hämmästynyt sähköyhtiöiden ehdottomuudesta

Kuluttajariitalautakunta on käsitellyt useita sähköyhtiöiden määräaikaisia sopimuksia koskevia riitoja, joissa yhtiöt eivät ole noudattaneet lautakunnan suosituksia sopimushintojen sovittelusta. Lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlbergin mukaan sähköyhtiöiden ehdottomuus on yllättänyt, vaikka ratkaisut ovat olleet maltillisia. Sähköriitojen määrä on kasvanut viime vuosina, ja kuluttajat ovat maksaneet korkeita summia sähkön käytöstä, erityisesti asuntojen lämmittämiseen.

Sievin tuulivoimaohjelma edistää alueen energiahankkeita

Sievin kunnanvaltuusto käsittelee tuulivoimaohjelmaa, joka sisältää ehdotuksia tuulivoimaloiden sijoittamisesta asutuksen läheisyyteen. Ohjelmaan kuuluu useita tuulivoimahankkeita, kuten Malakakankaan, Kenkäkankaan ja Vääräjoen tuulipuistot. Tuulivoimaloiden käyttöikä on 25-30 vuotta, ja ohjelman hyväksyminen edistäisi näiden hankkeiden toteutumista. Lisäksi Sievissä suunnitellaan uusia siirtoyhteyksiä ja muuntoasemaa, jotka tukevat alueen energiainfrastruktuuria.

Aurinkopaneelien suosio kasvaa – hinnat laskeneet ja asennus nopeutunut

Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, ja asennusaikoja on lyhennetty, mikä tekee niistä houkuttelevamman vaihtoehdon omakotitaloille. Motivan asiantuntija Milja Aarni korostaa, että oikein mitoitettu ja sijoitettu aurinkojärjestelmä voi olla taloudellisesti järkevä, erityisesti jos sähköä käytetään itse. Artikkelissa neuvotaan myös tarkistamaan sähkönkulutus ja valitsemaan luotettava asentaja.

Huoltovarmuuskeskus varautuu sähköpulatilanteisiin Meri-Porin kivihiilivoimalan avulla

Huoltovarmuuskeskus on huolissaan Suomen sähkötehoreservin puutteesta, erityisesti kun otetaan huomioon vihamielisen vaikuttamisen riskit. Tehoreserviin kuuluu Meri-Porin kivihiilivoimalaitos, joka on varattu sähköjärjestelmän tueksi häiriötilanteissa. Voimalaitos, jonka teho on noin 560 megawattia, olisi suljettu ilman huoltovarmuuskäyttöön liittyvää sopimusta. Sähköpulatilanteita varten Suomessa on määritelty toimintamallit ja varavoimakoneita, joilla pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan tilanteet markkinaehtoisesti.

Turku edistää ilmastotavoitteitaan puhtaalla kaukolämmöllä

Turku on noussut Suomen parhaaksi ilmastokaupungiksi osittain puhtaan kaukolämmön ansiosta. Kaupungin ilmastotavoitteet vaativat kuitenkin lisätoimia erityisesti liikenteen, teollisuuden ja rakentamisen aloilla. Vaikka liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on kasvussa, Turku pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2029 mennessä.

Energiatehokkuus ja ekologisuus keskiössä vuoden 2024 omakotitaloissa

Vuonna 2024 rakennettavat omakotitalot suosivat yksinkertaisia, yksikerroksisia ja suorakulmaisia muotoja. Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uusissa rakennuksissa, mikä heijastuu suosiossa olevaan maalämpöön ja asiakkaiden kiinnostukseen energiatehokkaita ratkaisuja kohtaan korkeiden sähkönhintojen vuoksi. Rakennustrendit korostavat myös ekologisuutta, kuten muovien käytön vähentämistä.

MTK-Punkaharjun uusi puheenjohtaja keskittyy maatalouden kestävyyteen ja kannattavuuteen

Antti Laukkanen on aloittanut MTK-Punkaharjun puheenjohtajana, keskittyen maatalouden ja maatilamatkailun kestävyyteen ja kannattavuuteen. Laukkasen vaimo työskentelee myynti- ja viestintäkoordinaattorina Parikkalan Valo Oy:ssä, joka on yksi Paikallisvoiman jäsenyrityksistä. Artikkeli korostaa Laukkasen huolta maatalouden tulevaisuudesta ja kiinteistöveron vaikutuksista alueen elinvoimaisuuteen.

Huoltovarmuuskeskus korostaa tehoreservin merkitystä ja kivihiilivoimalan roolia energiaturvallisuudessa

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on huolissaan Suomen tehoreservin riittävyydestä, erityisesti ottaen huomioon nykyisen turvallisuustilanteen ja vihamielisen vaikuttamisen riskit. Tehoreserviin kuuluu Meri-Porin kivihiilivoimalaitos, joka on siirtynyt kaupallisesta käytöstä HVK:n hallintaan ja tukee sähköjärjestelmää vakavissa häiriötilanteissa. Voimalaitoksen teho on noin 560 megawattia, mikä on suurempi kuin Loviisan ydinvoimalaitoksen yhden yksikön teho.

Suomeen suunnitteilla massiivisia aurinkovoimaloita tukemaan hiilineutraalisuutta

Suomessa suunnitellaan useita uusia aurinkovoimaloita, jotka lisäävät merkittävästi maan aurinkoenergian tuotantokapasiteettia. Esimerkiksi Kalajoen ja Alavieskan rajalle on tulossa noin 200 megawatin ja Kauhajoelle 600 megawatin aurinkovoimala. Nämä hankkeet ovat osa trendiä, jossa sekä aurinkovoimaloiden määrä että niiden kapasiteetti kasvavat. Tavoitteena on nostaa Suomen aurinkovoiman maksimikapasiteetti 9500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä, mikä tukee maan hiilineutraalisuustavoitteita.

Tanska pyrkii globaaliksi ilmastopolitiikan edelläkävijäksi

Tanskan ilmastopolitiikka pyrkii olemaan globaali esimerkki vihreässä siirtymässä, ja maa on asettanut tavoitteekseen vähentää CO2-päästöjään 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Lisäksi Tanska tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tanskan toimet, kuten tuulivoiman käyttö ja suunnitellut CO2-verot maataloudelle, voivat toimia mallina muille maille. Tanska on jo aiemmin näyttänyt tietä esimerkiksi tuulivoiman ja kaukolämmön kehityksessä, mikä on inspiroinut muita maita seuraamaan esimerkkiä.

Luoteisväylällä alkavat runkoverkon rakennustyöt

Rakennustyöt vaikuttavat ajoittain liikennejärjestelyihin.

Imatran Linnankosken aurinkovoimalalle vihreä valo oikeudelta

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituslupahakemuksen, joka koski Imatran Linnankosken aurinkovoimalan kaavaa. Tämä tarkoittaa, että Imatran kaupunki voi edetä aurinkovoimalan rakentamisessa. Kaavasta valittivat alun perin 29 henkilöä, mutta valitusprosessi on nyt saatu päätökseen. Aurinkovoimalan suunnittelee kehitysyhtiö 3Flash Solar.

Kuopion suunnitelmissa merkittäviä säästöjä ja pienydinvoimalan rakentaminen

Kuopion kaupunki suunnittelee taloudellisia säästötoimenpiteitä, jotka vaikuttavat moniin palveluihin ja investointeihin. Erityisesti Kuopion Energia, kaupungin omistama yhtiö, on suunnitellut merkittäviä investointeja, kuten pienydinvoimalan rakentamista, mikä on herättänyt huolta kaupungin talouden tasapainosta. Tämä investointi on osa laajempaa strategista suunnitelmaa, joka pyrkii turvaamaan kaupungin energiantuotannon tulevaisuuden.

Geologisen vedyn potentiaali Suomen kallioperässä

Suomen Geologian tutkimuskeskus (GTK) on julkaissut kartta-aineiston, joka osoittaa geologisen vedyn esiintymistä Suomessa, mukaan lukien Pyhäjärvi. Geologinen vety, joka tunnetaan myös valkoisena vetynä, on puhdas energianlähde, joka syntyy luonnollisesti kallioperän prosesseissa. GTK:n tutkimukset keskittyvät vedyn mahdolliseen kaupalliseen hyödyntämiseen ja sen varastointiin kallioperässä. Tutkimustulokset ovat osa laajempaa pyrkimystä ymmärtää ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä Suomessa.

Kontiolahden aurinkovoimalahanke etenee - Sähköä odotetaan vuonna 2026

Kontiolahden Kyyrönsuon alueelle suunniteltu aurinkovoimala on saanut tarvittavan kaavoituksen hyväksynnän, ja hanke etenee suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan kautta kohti toteutusta. Voimalan rakentaminen kestäisi noin puolitoista vuotta, ja sen valmistuttua voimala tuottaisi sähköä vuoden 2026 aikana. Jos hanke ei toteudu, alue jatkaa maan- ja metsätalouden käytössä.

Inarin sähkölaitoksen johtajavalinta kyseenalaistettu oikeudessa

Lapin lääninoikeus on todennut Inarin kunnan sähkölaitoksen johtajan valinnan puutteelliseksi, koska valittu henkilö ei ollut kokenut sähkölaitoksen alalla ja päätös rikkoi kunnan virkasääntöjä. Tämä harvinainen tapaus Inarin kunnan toiminnassa on herättänyt huomiota, ja kunnanhallitus joutuu nyt arvioimaan, tuleeko virka laittaa uudelleen hakuun.

Lahti Energian taloudelliset haasteet ja sähkön hinnan vaikutus osinkoihin

Lahti Energian puheenjohtaja Jukka Ottela kertoo yhtiön kohtaamista haasteista energiamarkkinoilla ja sen vaikutuksesta osinkojen maksukykyyn. Sähkön hinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon yhtiö pystyy maksamaan osinkoja Lahden kaupungille. Tulevaisuuden epävarmuus ja investointitarpeet kaukolämpöön ja sähköverkkoihin lisäävät paineita yhtiön taloudelle. Ottela korostaa, että osinkojen maksaminen ei tulisi perustua kasvavaan lainakantaan, vaan yhtiön omiin tuottoihin.

Sähköyhtiö ei voinut auttaa Savonlinnan vesivuodossa tietosuojasyistä

Savonlinnan vesivuotoon liittyen paikallinen vesiyhtiö pyysi apua sähköyhtiö Järvi-Suomen Energialta, jotta se tarkistaisi sähkömittareista mahdollisesti hylättyjä rakennuksia. Sähköyhtiö ei kuitenkaan voinut auttaa ilman viranomaisten virka-apupyynnön, koska se ei saa luovuttaa asiakastietoja. Tämä on osa laajempaa ongelmaa, jossa yli kaksi miljoonaa litraa vettä on vuotanut maaliskuusta lähtien.

Sähköyhtiö Väre sai painavia moitteita mainonnastaan kuluttaja-asiamieheltä

Jukka Kristo erotettu Tornionlaakson Sähkön hallituksesta, osingot nousevat

Jukka Kristo erotettiin Tornionlaakson Sähkö oy:n hallituksesta mainehaitan vuoksi, koska häntä vastaan on nostettu syytteet ihmiskaupparikoksista. Yhtiökokouksessa päätettiin myös osinkojen korottamisesta, ja uusi hallitus järjestäytyy seuraavaan kokoukseen mennessä. Tornionlaakson Sähkön tilikauden tulos oli noin 5,2 miljoonaa euroa, ja osa tuloksesta on varattu mahdollisiin siirtomaksujen palautuksiin.

Kuluttaja-asiamies vaatii Väre sähköyhtiötä korjaamaan harhaanjohtavaa hintamarkkinointiaan

Sähköyhtiö Väre on saanut kritiikkiä kuluttaja-asiamieheltä puutteellisista hintatiedoista markkinoimissaan sähkösopimuksissa. Mainoksissa korostettiin osaa hinnoista, jättäen olennaiset kokonaishintaa koskevat tiedot antamatta, mikä on johtanut harhaanjohtavaan kokonaiskuvaan. Kuluttaja-asiamies on vaatinut Värettä muuttamaan markkinointikäytäntöjään, jotta kuluttajille annetaan kattavat ja oikeat tiedot ennen päätöksentekoa.

Pohjolan Voima kehittää suurta pumppuvoimalaa Kemijärvelle

Pohjolan Voima suunnittelee 500 megawatin pumppuvoimalan rakentamista Kemijärvelle. Voimala sijoitettaisiin Mömmövaaraan ja sen avulla varastoitaisiin sähköä suuressa, patoamalla muodostetussa altaassa. Altaan pinta-ala olisi 300 hehtaaria ja putouskorkeus voisi olla jopa 140 metriä. Tämä hanke edustaa merkittävää kehitystä uusiutuvan sähkön varastoinnissa ja tukee energiapolitiikan tavoitteita.

Turku edistää hiilineutraaliustavoitettaan uusien kumppanuuksien ja EU-sopimuksen myötä

Turku on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2029 mennessä ja on osa EU:n 100 ilmastokaupungin missiota. Kaupunki on hyväksynyt ilmastokaupunkisopimuksen, joka sisältää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja yhteistyötä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa. Uusia kumppaneita on liittynyt mukaan keväällä, ja he tukevat Turun tavoitteita omilla ilmastotoimillaan. Turku on jo vähentänyt ilmastopäästöjään yli 60 prosenttia ja investoinut uusiutuvaan energiaan.

Wärtsilä varustaa Kanadan uuden jäänmurtajan huipputeknologialla

Wärtsilä toimittaa kaksi tehokasta kaksipolttoainemoottoria Kanadan rannikkovartioston uuteen Polar-luokan jäänmurtajaan, joka on rakenteilla Seaspan Vancouver Shipyards-telakalla. Moottorit, jotka ovat Guinness World Recordsin mukaan luokkansa tehokkaimmat, toimitetaan vuonna 2025. Lisäksi tilaukseen kuuluu ruostumattomasta teräksestä valmistettu jääluokan potkuri ja Wärtsilän navigointijärjestelmä.

Fortum myi aurinkovoimaliiketoimintansa Intiassa

Fortum on myynyt jäljellä olevan 43,75 prosentin osuutensa aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables Indialle. Kauppaan sisältyy neljä aurinkovoimalaitosta, joiden yhteiskapasiteetti on 185 megawattia. Fortum on toiminut Intiassa vuodesta 2012, keskittyen uusiutuvan energian hankkeisiin. Myynnin myötä Fortum jatkaa Intiassa sähköautojen latauspalveluiden tarjoamista ja uusiutuvan energian kehityshankkeita.

Akaan datakeskuksen rakentaminen etenee – Elenia Oy varmistaa sähkönsaannin

Akaan kaupunki ja Fincap DC Corp Oy ovat edenneet datakeskuksen rakentamisessa Akaa Pointin alueelle, jossa sähkönsaannin varmistaminen on keskeinen tekijä. Elenia Oy on mukana hankkeessa päivittämässä Tikinmaa-Urjala välistä 110 kV:n johtolinjaa, jotta alueelle saadaan riittävä sähkönsaanti. Kaupunginjohtaja Antti Peltola on toiveikas hankkeen toteutumisesta, joka toisi alueelle merkittäviä työpaikkoja ja kiinteistöverotuloja.

Fortum myy aurinkoenergialiiketoimintansa Intiassa

Fortum on myynyt jäljellä olevan 43,75 prosentin osuutensa aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables Indialle. Kauppaan sisältyy neljä aurinkovoimalaitosta, joiden yhteiskapasiteetti on 185 megawattia. Fortum on toiminut Intiassa vuodesta 2012, keskittyen uusiutuvan energian hankkeisiin. Myynnin jälkeen Fortum jatkaa Intiassa sähköautojen latauspalveluiden tarjoamista ja uusiutuvan energian kehityshankkeita. Yhtiö harkitsee vaihtoehtoja jäljellä oleville toiminnoilleen Intiassa.

Telia Helsinki Data Centerin laajennus tukee kaukolämpöverkkoa

Telia Helsinki Data Centerin laajennus lisää sen kapasiteettia 4 megawatilla. Datakeskus, joka sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä, on suunniteltu energiatehokkaaksi ja sen tuottama lämpö hyödynnetään kaukolämpöverkossa, joka lämmittää tuhansia helsinkiläisiä koteja ja kiinteistöjä. Datakeskuksen energiankulutus on merkittävä, erityisesti tekoälylaskennan yhteydessä, joka vaatii paljon sähköä.

Kormun kylässä suunnitteilla uusi aurinkovoimala – asukkaita kannustetaan vaikuttamaan

Kormun kylässä suunnitellaan aurinkovoimalan rakentamista, joka on herättänyt paikallisten aktiivisuutta ja keskustelua. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Elise Lehto kannustaa asukkaita ehdottamaan hankkeeseen liittyviä parannuksia, jotka hyödyttäisivät kylää. Aurinkovoimalan suunnittelutarvehakemus on jätetty ja se sisältää luontoselvityksiä sekä muita liitteitä, jotka ovat nähtävillä kunnan verkkosivuilla.

Vantaan Energia kehittää jätteenkäsittelyä ja kaukolämpöä

Vantaan Energia suunnittelee sekajätteen esikäsittelylaitosta, joka parantaisi jätteen lajittelua ja kierrätystä. Laitos auttaisi erottamaan kierrätyskelpoisen materiaalin, jota voitaisiin käyttää uudelleen, ja loput jätteet hyödynnettäisiin energiantuotannossa kaukolämpönä. Tämä osa suunnitelmista liittyy yhtiön tavoitteeseen olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Vantaan Energia rakentaa korkealämpötilalaitosta, joka käsittelee vaarallisia jätteitä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Sähkön siirto ja kaukolämpö kallistumassa Porvoossa

Porvoon Energia -konsernin sähkön siirto ja kaukolämpö saattavat kallistua kylmän alkuvuoden ja kustannusten nousun vuoksi. Alkuvuosi oli 11 prosenttia normaalia kylmempi, mikä nosti sähkön siirtoa 18 prosenttia ja lämmönkulutusta 13 prosenttia. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella, jonka hinta on nousussa. Lisäksi inflaatio ja korkeat korkokustannukset aiheuttavat paineita hintojen nousulle.

Kokkolan Energian uusi toimitusjohtaja valittu Hilla Groupin hallitukseen

Hilla Group Oyj:n yhtiökokouksessa päätettiin korottaa osinkoa ja uudistaa hallituksen kokoonpanoa. Kokkolan Energia Oy:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala valittiin hallituksen uudeksi jäseneksi. Hautala on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori, ja hänellä on laaja kokemus eri yrityksissä Euroopassa. Kokkolan Energia on yksi Paikallisvoiman jäsenyrityksistä, ja tämä nimitys korostaa yrityksen strategista suuntautumista.

Naantalin kaupunginvaltuusto päättää Naantalin Energian investointilainojen takauksista

Naantalin kaupunginvaltuusto käsittelee tulevana maanantaina Naantalin Energian investointilainojen takausta. Tämä on osa teknistä järjestelyä, jolla pyritään pitämään lainojen korkotaso alhaisena. Vaikka keskustelua ei odoteta syntyvän paljon, päätös on merkittävä Naantalin Energialle. Lisäksi valtuusto käsittelee vasemmistoliiton aloitetta vaaterahan maksamisesta varhaiskasvatuksen henkilökunnalle, mikä voi vaikuttaa myös tulevan vuoden budjettiin.

Uudet johtajat Elenia Oy:ssä ja Elenia Verkko Oyj:ssä

DI Jorma Myllymäki on nimitetty Elenia Oy:n toimitusjohtajaksi ja DI Tommi Lähdeaho Elenia Verkko Oyj:n verkkojohtajaksi. Heidän vastuullaan on Elenian sähköverkkotoiminta, joka palvelee 440 000 asiakasta useilla alueilla Suomessa. Elenian palveluliiketoiminta tarjoaa lisäksi energiayhtiöille asiakaspalvelua ja sähkömarkkinoiden palveluita.

Caruna vähentää investointejaan ja jättää osingot maksamatta uuden valvontamallin seurauksena

Caruna, Suomen suurin sähkönjakeluyhtiö, on ilmoittanut leikkaavansa investointejaan 60 miljoonalla eurolla vastauksena Energiaviraston sähköverkkoyhtiöille asettamiin uusiin tuottovaatimuksiin. Uudet säännöt laskevat sallittua tuottoa, mikä vaikuttaa yhtiön kykyyn investoida sähköverkkoon ja sen toimitusvarmuuteen. Caruna on myös ilmoittanut, ettei se maksa omistajilleen osinkoa tänä vuonna, ja sen luottoluokitus on pysynyt ennallaan. Yhtiö on huolissaan siitä, että alhaisemmat hinnat voivat heikentää sen investointikykyä ja siten hidastaa yhteiskunnan sähköistymistä.

Saartennokan tuulivoimahankkeen kaavoitus käynnistyy Mynämäessä

Mynämäen kunnanhallitus on päättänyt aloittaa Saartennokan alueelle tuulivoimayleiskaavan laatimisen, jonka suunnittelee Neoen Renewables Finland Oy. Alueelle on suunniteltu 9-13 tuulivoimalaa, ja kaavoitusprosessiin sisältyy ympäristövaikutusten arviointi sekä yleisön osallistuminen. Kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikataulut on julkistettu, ja ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään Mynämäen kunnantalolla.

Sami Nyrhinen aloittaa Kannuksen Kaukolämmön toimitusjohtajana

Sami Nyrhinen on nimitetty Kannuksen Kaukolämpö Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän tuo mukanaan osaamista automaation ja tietotekniikan hyödyntämisestä kaukolämpöalalla, erityisesti tekoälyn käytöstä lämmönjakelussa, jolla on saavutettu merkittäviä säästöjä. Nyrhinen aloittaa tehtävässään toukokuussa, ja nykyinen toimitusjohtaja Seppo Jylli jatkaa yrityksen palveluksessa, mikä helpottaa Nyrhisen perehtymistä uuteen rooliinsa.

Jami Holtari vauhdittaa vetytalouden kehitystä Itä-Suomessa

Jami Holtari, Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtajana, työskentelee aktiivisesti edistääkseen vetytalouden kehitystä Itä-Suomessa. Hän kiertää maakunnissa selittämässä vetytalouden merkitystä ja pyrkii laajentamaan ymmärrystä ja investointeja alueella. Holtari uskoo, että Suomi voi olla Euroopan johtava vetyteollisuusmaa vuoteen 2040 mennessä, ja näkee tämän kehityksen välttämättömänä erityisesti itäisessä Suomessa.

Fingridin avoimuus voimalaitosten tiedoissa herättää turvallisuuskysymyksiä

Fingridin verkkosivuilla on julkisesti saatavilla tarkkaa tietoa Suomen voimalaitoksista ja sähköverkoista, mukaan lukien voimalaitosten sijainnit, omistajatiedot ja tekniset yksityiskohdat. Tietojen julkisuus herättää huolta mahdollisista turvallisuusriskeistä, mutta Fingridin tietohallintojohtaja Kari Suominen korostaa avoimuuden merkitystä ja mainitsee, että tietojen piilottaminen on käytännössä mahdotonta. Suominen myös vihjaa, että tulevaisuudessa tietojen julkisuutta saatetaan rajoittaa turvallisuussyistä.

Imatran Seudun Sähkönsiirto uudistaa sähköverkkoaan ja kaavoittaa tulevaisuuden infrastruktuuria

Imatran Seudun Sähkönsiirto on käynnistänyt useita infrastruktuuriparannuksia Imatralla ja Ruokolahdella, korvaten vanhoja ilmajohtoja maakaapeleilla ja asentaen uusia jakokaappeja sekä muuntamoita. Yhtiö on myös päivittänyt jakeluverkkonsa kehittämissuunnitelman, joka on avoinna kommentointiin toukokuun loppuun asti. Kehittämissuunnitelmassa keskitytään sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen ja kaikki asemakaava-alueiden ilmajohdot on tavoitteena kaapeloida vuoteen 2036 mennessä.

Puolustusvoimat estää tuulivoimahankkeen Korpisenkankaalla

Puolustusvoimat on hylännyt Metsähallituksen suunnitteleman tuulivoimahankkeen Korpisenkankaalla, joka sijaitsee Leppävirran ja Joroisten rajalla. Hankkeessa oli tarkoitus pystyttää 10–24 tuulivoimalaa, mutta puolustusvoimat vastustaa hanketta aluevalvonnan tarpeiden vuoksi. Metsähallitus on joutunut keskeyttämään hankkeen kehittämisen, mutta tilanne voi vielä muuttua riippuen puolustusministeriön ja TEM:n työryhmän tuloksista, jotka pyrkivät sovittamaan yhteen aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen.

Loma-asuntojen rakentaminen voi vaarantaa Huuhtimäen tuulivoimahankkeen

Tekninen lautakunta on antanut kielteisen lausunnon kahden loma-asunnon rakentamiselle Huuhtimäen tuulivoimahankkeen läheisyyteen. Lautakunnan mukaan rakentaminen voisi haitata tuulivoimahankkeen kaavoitusta ja toteutusta, sillä loma-asunnot sijaitsevat alueella, jossa tuulivoimaloiden melu saattaisi ylittää sallitut ohjearvot. Rakennuslupien myöntäminen edellyttää, että rakentaminen ei vaaranna kaavoitusta. Lautakunta ja kaavakonsultti Ramboll ovat molemmat huolissaan suunniteltujen rakennusten vaikutuksesta tuulivoimahankkeeseen.

Uusiutuvan energian hankkeet tuovat mahdollisuuksia ja haasteita Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalassa on suunnitteilla tuuli- ja aurinkovoimalahankkeita, jotka tarjoavat maanomistajille uuden tulonlähteen mutta tuovat mukanaan myös haasteita. Maanomistajien on syytä olla varovaisia sopimusehtojen kanssa ja neuvotella ehdoista. On suositeltavaa keskustella naapureiden kanssa ja perustaa neuvotteluryhmä. MTK ja metsänhoitoyhdistykset voivat tarjota apua sopimusneuvotteluissa.

Tuulivoima Suomen vihreän siirtymän kärjessä

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 130 000 megawattia tuulivoimaa, mikä edustaa yli 200 miljardin euron investointeja. Tuulivoiman osuus teollisuuden kiinteistä investoinneista on kasvanut, ja vuoteen 2025 mennessä on valmistumassa investointeja yli kolmen miljardin euron edestä. Tuulivoima on merkittävä tekijä Suomen vihreässä siirtymässä, ja se houkuttelee alueelle suuria investointeja ilman valtion taloudellista tukea.

Italia harkitsee ydinvoiman palauttamista energiastrategiaansa

Italia suunnittelee ydinvoiman käyttöönottoa uudelleen osana strategiaansa saavuttaakseen nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Energiaministeri Gilberto Pichetto Fratin mukaan ydinenergia auttaisi maata tulemaan energiariippumattomaksi ja edistämään ympäristönsuojelua. Lisäksi Italia aikoo kehittää pienreaktoreita, jotka voivat alentaa kustannuksia ja nopeuttaa teollisuuden vähähiilistämistä. Tämä on osa laajempaa keskustelua G7-maiden kesken, joissa Italia pyrkii saamaan tukea ydinvoimalle.

Lammin tuulivoimahankkeen kaavoitus etenee huolimatta aiemmista päätöksistä

Porin kaupunginvaltuusto on aiemmin päättänyt, ettei tuulivoimaa saa kaavoittaa kahta kilometriä lähemmäs asutuksesta, mutta tämä päätös on jäänyt huomiotta uusien suunnitelmien myötä. Lammin alueelle suunnitellaan jopa 14 tuulivoimalan rakentamista, mikä on herättänyt huolta valtuustossa. Kaavoitusyksikkö on konsultoinut lakimiestä, jonka mukaan valtuuston aiempi päätös ei sido kaavoittajia. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa valtuusto voi joko noudattaa tai muuttaa aiempaa linjaustaan.

Cactos Oy kehittää sähkövarastoja hintavaihteluiden hallintaan

Cactos Oy, Oulun lähellä Muhoksella toimiva yritys, on kehittänyt sähkövarastoja, jotka auttavat hyödyntämään sähkön hintavaihteluja. Yritys on toimittanut sähkövarastoja muun muassa Oulun Seudun Sähkölle, joka käyttää niitä kulutuksen vaihteluiden tasaamiseen. Sähkövarastot mahdollistavat sähkön varastoinnin halvan sähkön aikana ja käytön kalliin sähkön aikana, mikä on erityisen hyödyllistä energian siirrossa ja jakelussa.

Ely-keskus haastaa Melassuon aurinkovoimalahankkeen oikeudessa

Turun hallinto-oikeudessa käsitellään Perniön Melassuolle suunniteltujen aurinkovoimaloiden rakentamista, johon Varsinais-Suomen Ely-keskus on haastanut Salon kaupungin myöntämän suunnittelutarveratkaisun. Ely-keskus perustelee valitustaan luonnonsuojelulain rikkomisella, koska alueelta on havaittu liito-oravan elinympäristöä. Lisäksi on huomioitu hankkeen mahdolliset vaikutukset lähialueen Natura 2000 -suojeltuun Kiskonjokeen.

Olkiluodon ydinvoimaloiden samanaikainen huolto nostaa sähkön hintaa

Olkiluodon ydinvoimalan kakkos- ja kolmosreaktorit ovat samanaikaisesti vuosihuollossa, mikä on harvinainen tilanne. Tämä yhtäaikainen huolto on aiheuttanut sähkömarkkinoilla hintaherkkyyttä, ja sähkön hinta on noussut merkittävästi. Huollot ovat pitkittyneet alkuperäisistä suunnitelmista, ja Olkiluoto 3:n huolto on ensimmäinen laatuaan, mikä on tuonut esiin uusia haasteita. Huoltojen aikana on tehty yli 6 500 työvaihetta, ja niiden suunnittelua tullaan optimoimaan saadun kokemuksen perusteella.

EU tukee suomalaista vetyhanketta 45 miljoonalla eurolla

Euroopan komissio on myöntänyt 45 miljoonaa euroa tukea Nordic Ren-Gas Oy:n Lahteen suunnittelemaan uusiutuvan vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitokseen. Tämä on osa laajempaa 720 miljoonan euron tukipakettia, joka on suunnattu uusiutuvan vedyn tuotantoon Euroopassa. Lahteen suunniteltu laitos tuottaisi myös kaukolämpöä hukkalämmöstä, ja sen rakentaminen on suunniteltu vuosille 2025-2027. Hankkeen rahoitus näyttää lupaavalta, sillä siihen sijoittaa yksi Euroopan suurimmista infrastruktuurisijoittajista.

Kaukolämpötyöt sulkevat Torikadun Imatralla väliaikaisesti

Imatran Lämmön kaukolämpöurakan vuoksi Torikadun osuus Vuoksenniskalla suljetaan liikenteeltä väliaikaisesti. Kaivutyöt aiheuttavat liikennekatkoksen Torikadulla 2. toukokuuta kello 20 alkaen, ja katu avataan jälleen liikenteelle 3. toukokuuta aamukuudelta. Kiertotie on järjestetty Valvatinkadun kautta.

Gasum avaa uuden kaasutankkausaseman Raumalla vuonna 2024

Energiayhtiö Gasum rakentaa uuden kaasutankkausaseman Raumalle, joka avataan syksyllä 2024. Asema tarjoaa sekä nesteytettyä että paineistettua kaasua, palvellen henkilöautoja ja raskasta liikennettä. Biokaasun käyttö auttaa vähentämään merkittävästi päästöjä raskaassa liikenteessä. Gasumilla on strateginen tavoite tuoda markkinoille seitsemän terawattituntia uusiutuvaa kaasua vuodessa vuoteen 2027 mennessä.

Microsoft investoi massiivisesti uusiutuvaan energiaan

Amerikkalainen ohjelmistojätti Microsoft on tehnyt sopimuksen Brookfield Asset Managementin kanssa investoidakseen yli 10 miljardia dollaria uusiutuvan energian kapasiteetin kehittämiseen. Tämä energia on tarkoitettu vastaamaan kasvavaan kysyntään tekoälyn ja datakeskusten alalla. Sopimus kattaa 10,5 gigawattia uusiutuvaa energiaa, joka toimitetaan Microsoftille vuosien 2026 ja 2030 välillä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja se voi laajentua myös Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Intiaan.

Kyläyhdistys uudistaa lämmitysjärjestelmänsä ilmalämpöpumpulla

Sievin Kukonkylän kyläyhdistys päivittää kylätalon lämmitysjärjestelmän hankkimalla ilmalämpöpumpun, mikä tekee järjestelmästä nykyaikaisemman ja taloudellisemman. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on alle 8 000 euroa, josta Leader-tuen osuus on 75 prosenttia. Tämä parannus tukee kylän kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta.

Talousvyöhykkeen tuulivoimasääntelyä täsmennetään - valtioneuvostolta nyt kielteinen päätös nykylain pohjalta tehtyihin hyödyntämishakemuksiin

Herrfors parantaa energiamarkkinoiden tehokkuutta Merus Powerin teknologian avulla

Merus Power Oyj on allekirjoittanut sopimuksen Herrforsin kanssa optimointi- ja kaupankäyntipalveluista 7 MW:n sähkövarastoon ja 5 MW:n kaukolämpöverkkoon. Sopimus sisältää palvelut Fingridin reservimarkkinoille ja sähkön tukkumarkkinoille. Herrfors hyödyntää Merus Powerin kehittämää kaupankäyntialustaa, joka mahdollistaa sähkövarastoteknologian optimoinnin ja parantaa investoinnin kokonaistuottoa. Tämä yhteistyö tukee Herrforsin teknistä osaamista ja markkinaosallistumista.

Tuulivoiman puolesta puhetta Pudasjärvellä

Artikkelissa keskustellaan tuulivoiman lisäämisestä Pudasjärvellä, jossa suunnitellaan tuulivoimaloiden rakentamista. Kirjoittaja, ympäristöneuvoja Maria Ronkainen, puolustaa tuulivoimaloita niiden esteettisyyden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi, mainiten niiden kyvyn tuottaa hiilidioksidivapaata sähköä. Hän korostaa, että tuulivoima ei tuota päästöjä ja on tärkeä osa nyky-yhteiskunnan energiantarvetta.

Biokaasulinjan rakennus Vieremällä etenee EU:n tuella

Vieremällä on aloitettu biokaasulinjan rakennustyöt, joka kerää raakabiokaasua alueen tuottajilta. Ensimmäinen vaihe käsittää 14 kilometrin linjan ja on saanut EU-rahoitusta, joka kattaa noin 70% hankkeen kustannuksista. Rakennustyöt jatkuvat loppukesään asti, ja ne toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon liiton kanssa.

Tampereen Energia myy asiakkuuksia Väreelle ja tarjoaa uusia sähkösopimuksia

Tampereen Energia on myynyt noin 100 000 asiakkuutta Väreelle, ja siirtymä tapahtuu heinäkuussa. Tampereen Energia tarjoaa vielä nimissään jatkosopimuksia, kuten 18 kuukauden Järkisähkö-sopimuksen, jonka hinta on 8,20 senttiä kilowattitunnilta. Sopimuksen kesto ja hinta saattavat herättää varovaisuutta asiakkaissa, erityisesti kun sähkön hinta voi nousta sopimuksen päättymiseen mennessä. Yhtiö tarjoaa myös muita määräaikaisia sopimuksia ja toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia eri hinnoilla.

Suomalainen startup vauhdittaa vihreän vedyn tuotantoa tekoälyn avulla

Suomalainen startup Hytrade kehittää palvelua, joka optimoi vihreän vedyn tuotantoketjun ja alentaa tuotantokustannuksia käyttämällä tekoälyä ja koneoppimista. Yhtiö on saanut rahoitusta ja kiinnostusta vihreää vetyä käyttäviltä toimijoilta. Palvelu mahdollistaa paremman hyödyntämisen uusiutuvan sähkön hinnoista ja teollisen sähkönkulutuksen joustavuudesta. Tämä edistää vihreän vedyn ja sen johdannaisten kilpailukykyä.

Kiinalaiset sähköautot kiinnostavat suomalaisia vaihtelevasti

Tuoreen kyselyn mukaan vain joka kymmenes suomalainen on valmis hankkimaan kiinalaisen sähköauton. Suhtautuminen vaihtelee alueittain, ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kiinnostus on suurempaa. Sähköautojen yleistyminen Suomessa seuraa mahdollisesti aikaisempien ulkomaisten automerkkien jalanjälkiä. Kyselyssä ilmeni myös, että sähköautojen hankintaa harkitsevien määrä kasvaa lataushybridien omistajien keskuudessa.

Sähköverkkoyhtiöt Suomessa kehittävät jakeluverkkojaan asiakaspalautteen avulla

Suomen sähköverkkoyhtiöt keräävät asiakkailtaan palautetta jakeluverkon kehittämissuunnitelmiin, jotka ovat osa sähköverkkojen kehittämisen lakisääteistä velvollisuutta. Kehittämissuunnitelmat, jotka valmistuvat kesällä 2024, ovat tärkeitä energiamurroksen ja puhtaan siirtymän tukemisessa. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin toukokuun ajan, ja yhtiökohtaiset suunnitelmat ovat saatavilla verkkosivuilla.

Elenia kehittää sähköverkkoaan asiakaspalautteen avulla

Elenia Oy:n uusi toimitusjohtaja Jorma Myllymäki korostaa asiakaspalautteen merkitystä yhtiön sähköverkon kehittämissuunnitelmille, jotka ulottuvat vuoteen 2036. Yhtiö on avannut verkkosivuillaan suoran palautekanavan, jossa asiakkaat voivat tutustua alueensa sähkönjakelun varmuuteen ja vaikuttaa palveluiden kehitykseen. Myllymäki painottaa sähköverkon kapasiteetin läpinäkyvyyden tärkeyttä, erityisesti uusiutuvan energian tuotannon kasvun myötä. Elenia pyrkii vähentämään sähkökatkoja ja kehittämään sähköverkkoa säävarmaksi.

G7-maat edistävät uusiutuvaa energiaa ja Norja saa EU-tukea vedyn tuotantoon

G7-maat ovat sitoutuneet vähentämään kivihiilen käyttöä ja lisäämään investointeja uusiutuvaan energiaan. Norjalainen vety-yhtiö Skiga on saanut lähes miljardin euron tuen EU:lta uusiutuvan vedyn tuotantoon, mikä on merkittävä askel Norjan energiateollisuudelle. Tämä tukee G7-maiden strategiaa edistää puhtaampia energiamuotoja.

GRK rakentaa merkittävän kaukolämpölaitoksen Espooseen

Fortum on valinnut GRK:n rakentamaan uuden kaukolämpölaitoksen Espoon Nuijalaan. Laitos, jonka arvo on noin 26 miljoonaa euroa, sisältää 50 megawatin sähkökattilan ja 800 megawattitunnin lämpöakun. Laitoksen on määrä valmistua ensi vuonna.

Korpisenkankaan tuulivoimahanke kohtaa esteitä

Metsähallituksen Korpisenkankaan tuulivoimahanke Leppävirralla ja Joroisissa on kohdannut esteitä maanpuolustuksellisista syistä, minkä vuoksi hanke on keskeytetty. Hankkeen suunnitelmaa muutettiin, mutta uudet suunnitelmat eivät ole saaneet hyväksyntää. Metsähallitus seuraa aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja pyrkii edistämään tuulivoimahankkeita Itä-Suomessa. He odottavat myös työryhmän tuloksia, joka selvittää tuulivoimarakentamisen ja aluevalvonnan yhteensovittamista.

Lämpöpumppujen myynti palasi normaalitasolle Suomessa

Lämpöpumppujen myynti Suomessa laski huomattavasti viime vuonna, palaten normaalitasolle huippuvuoden jälkeen. Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:n mukaan myynti väheni 40 prosenttia, kun edellisenä vuonna myynti oli kasvanut yli 50 prosenttia. Laskuun vaikuttivat muun muassa rakentamisen vähentyminen ja talouden epävarmuus.

Pyhäjoen ydinvoimala odottaa uutta tulevaisuutta

Pyhäjoen ydinvoimalatyömaa on ollut käyttämättömänä sen jälkeen, kun Fennovoima irtisanoi sopimuksen Rosatomin kanssa. Paikalliset ja kunnan viranomaiset etsivät uusia käyttötarkoituksia alueelle, kuten vety- ja ammoniakin tuotantoa tai vihreän siirtymän projekteja. Joissakin ehdotuksissa toivotaan alueelle uutta ydinvoimalaa tai jopa leirintäaluetta.

Fortum rakentaa uuden kaukolämpölaitoksen Espooseen

Fortum rakentaa Espooseen uuden päästöttömän sähköpohjaisen kaukolämmöntuotantolaitoksen, jonka arvo on noin 26 miljoonaa euroa. Hankkeen pääurakoitsijaksi on valittu GRK, ja rakennustyöt alkavat keväällä 2024. Laitos on osa Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka tavoitteena on muuttaa Espoon alueen kaukolämpö hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uusi laitos kattaa valmistuttuaan noin 10 prosenttia alueen sähköisen kaukolämmöntuotannon kapasiteetista.

Merkittävä hintapiikki Nord Poolin sähköpörssissä

Sähköpörssi Nord Poolissa koettiin torstaina aamupäivällä merkittävä hintapiikki, jolloin sähkön hinta nousi hetkellisesti jopa 49 senttiin kilowattitunnilta. Hinnat laskivat kuitenkin päivän mittaan, ja puolenpäivän jälkeen hinta oli alle 20 senttiä kilowattitunnilta. Päivän keskihinta asettui 43,40 senttiin kilowattitunnilta.

Lakimuutos edistämään uusiutuvan energian hankkeita

Energiateollisuus ry tukee lakiehdotusta, joka liittyy uusiutuvan energian hankkeiden luvituksen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen. Lakimuutos helpottaisi uusiutuvan energian hankkeiden toteuttamista, yhdistämällä YVA:n ja Natura-arvioinnin sekä katsomalla hankkeet erittäin tärkeän yleisen edun mukaisiksi. Lakimuutos myös muuttaisi rauhoitettujen lajien tappamisen tai häiritsemisen lainvastaisuuden, jos hankkeessa on toteutettu asianmukaiset lieventävät toimenpiteet.

Tuulivoiman vähäinen tuotanto nosti sähkön hintaa

Sähkön hinta Suomessa koki merkittävän nousun, joka johtui osittain tuulivoiman tuotannon vähäisyydestä. Tuulivoiman tuotanto oli torstaiaamuna erityisen alhaista, vain noin 400 megawattituntia, kun taas keskimäärin viime viikolla tuotanto oli 1 439 megawattituntia tunnissa. Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka mukaan tuulivoiman tuotanto kuitenkin lisääntyy päivän mittaan, mikä auttaa tilanteen stabiloitumisessa.

Kannus jatkaa mukana tuulivoimakuntien verkostossa

Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö kertoo kolumnissaan, että Kannus jatkaa Suomen tuulivoimakuntien verkostossa, joka edistää tuulivoimainvestointeja ja jakaa parhaita käytäntöjä. Verkosto auttaa myös oikaisemaan väärinkäsityksiä ja edistämään tuulivoiman tasaisempaa jakautumista Suomessa. Kannus hyötyy verkostosta merkittävästi, sillä tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotot ovat olennaisia kunnan investoinneille, kuten uuden koulun rakentamiselle.

Lapin tuulivoimahankkeet etenevät – asukkailta pyydetään mielipiteitä

Lapin liitto on avannut karttakyselyn, jossa lappilaiset voivat ilmaista mielipiteensä maakunnan tuuli- ja aurinkovoimakaavailuista. Alueella on tunnistettu 46 potentiaalista tuulivoima-aluetta, ja tavoitteena on kerätä tietoa vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Kysely on osa laajempaa selvitystyötä, joka tukee maakunta- ja kuntakaavoitusta ja on saanut rahoitusta ympäristöministeriöltä.

Maalämpöinvestoinnit taloyhtiöissä - tukien loppuminen muuttaa kuvioita

Artikkeli käsittelee kaukolämmöstä maalämpöön siirtymistä taloyhtiöissä ja siihen liittyviä taloudellisia seikkoja, kuten investointien takaisinmaksuaikoja ja valtion tukien loppumisen vaikutuksia. Maalämpöinvestointien kannattavuus on muuttunut, kun tukia ei enää ole saatavilla ja kustannukset ovat nousseet. Taloyhtiöt ovat kuitenkin edelleen investoineet maalämpöön, vaikka myynti on laskenut tukien loppumisen jälkeen.

Eurajoen Romu Oy osallistuu Oripään kiinteistön siivoustoimiin

Oripään kunnassa on päätetty ryhtyä toimiin Salamäentiellä sijaitsevan kiinteistön siivoamiseksi, joka on ollut roskaantunut jo lähes neljä vuotta. Siivouksesta aiheutuvat kulut peritään tontin roskaajalta. Metalliromut kuljetetaan Eurajoen Romu Oy:n Turun vastaanottopaikkaan. Eurajoen Romu Oy on yksi Paikallisvoiman jäsenyrityksistä, ja sen osallistuminen osoittaa yrityksen aktiivista roolia ympäristönhoitotoimissa.

Helen neuvoo sähkön säästöön korkeiden hintojen ja Olkiluodon huoltojen takia

Pörssisähkön hinta on noussut poikkeuksellisen korkeaksi, ja Helen kehottaa asiakkaitaan vähentämään sähkönkulutusta. Sähkön hinta oli torstaina aamupäivällä lähes 50 senttiä kilowattitunnilta, ja päivän keskihinta on noin 15,7 senttiä. Olkiluodon ydinvoimalan huoltotyöt vaikuttavat tuotantokapasiteettiin, mikä osaltaan selittää korkeita hintoja. Olkiluoto 3:n huollot ovat venyneet, ja Olkiluoto 2 on irrotettu tuotannosta polttoaineenvaihdon ajaksi.

Wärtsilä suunnittelee ratkaisuja parkkipaikkaongelmiin ja laajentaa toimintaansa Vaasassa

Wärtsilä, jolla on noin 3000 työntekijää Vaasassa, kohtaa parkkipaikkaongelmia Vasklotin teknologiakeskuksessa. Yhtiön toimitusjohtaja Håkan Agnevall on tietoinen tilanteesta ja suunnitelmia ongelman ratkaisemiseksi on tekeillä. Lisäksi Wärtsilä on valmis laajentamaan tilojaan Vaasassa tarpeen vaatiessa, ja yhtiö on keskittänyt Euroopan moottorituotantonsa Vaasaan Triesten tuotannon loputtua.

Lujabetoni laajentaa tuulivoimaloiden tuotantoa Kärsämäellä

Lujabetoni on investoinut Kärsämäen tehtaaseensa tuottaakseen betonisia tuulivoimalan tornielementtejä yhteistyössä Nordexin kanssa. Investointi työllistää noin sata henkilöä ja tuotanto voi kattaa yli 15 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Tehdas on ainoa laatuaan Pohjoismaissa, ja sen tuottamat elementit mahdollistavat tuulivoimaloiden rakentamisen korkeammalle, mikä lisää niiden energiantuotantoa. Tuulivoimalarakentaminen nähdään pitkäaikaisena työllistäjänä Suomessa.

Ilmalämpöpumppu osana Outokairan rahoittamia maaseutuhankkeita

Outokaira tuottamhan ry on hyväksynyt rahoituksen useille hankkeille, mukaan lukien ilmalämpöpumpun asennus Kaulirannan kylätalolle. Hankkeet rahoitetaan osana EU:n maaseuturahoitusta, ja ne kattavat erilaisia investointeja ja kehitystoimia alueella. Rahoitettavien hankkeiden joukossa on sekä yleishyödyllisiä investointeja että yritysten kehittämistukia.

Kittilän ilmastosuunnitelma tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035

Kittilän kunnan ilmastosuunnitelma pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelma sisältää yhteisöllisiä toimia, kuten nuorten osallistumisen ilmastotoimien suunnitteluun ja keskusteluihin. Nuoret ovat aktiivisesti mukana ilmastokasvatuksessa ja kestävän kehityksen edistämisessä, mikä näkyy heidän ehdotuksissaan joukkoliikenteen ja kasvisruokailun parantamiseksi. Hiilineutraali Kittilä 2035 on suunnitelman päätavoite, ja sen toteutumista tuetaan paikallisten asukkaiden ja matkailutoimijoiden yhteistyöllä.

Suuri aurinkovoimalahanke suunnitteilla Jämsänkoskelle

Neoen Renewables Finland Oy suunnittelee noin 190 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan rakentamista Jämsänkoskelle, Lehmisuon alueelle. Voimalaan suunnitellaan joko kiinteärakenteisia tai kääntyviä aurinkopaneeleja, joiden määrä vaihtelee 266 000 ja 272 400 välillä. Voimalan arvioitu elinkaari on 30-35 vuotta, ja suurin osa hankealueesta on jo vuokrattu paikallisilta maanomistajilta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä, ja Jämsän kaupunki on myönteisesti suhtautunut voimalan rakentamiseen.

Energiatehokkuus avainasemassa mökkien päästöjen hallinnassa

Artikkelissa käsitellään energiatehokkuuden merkitystä mökeillä, korostaen vanhojen ja uusien tulisijojen eroja päästöjen vähentämisessä. Vanhat kiukaat eivät polta puhtaasti, kun taas uudemmat mallit ovat tehokkaampia ja aiheuttavat vähemmän päästöjä. Lisäksi mainitaan, että hyvin rakennetut vanhat mökit voivat kestää pakkasta ilman lämmitystä.

Porvoon Energia kärsinyt merkittäviä tappioita sähkövarkauden seurauksena

Porvoon Energia on kärsinyt taloudellisia tappioita, kun kesämökin omistaja on syytetty ammattimaisesta sähkövarkaudesta, joka kesti yli kuusi vuotta. Sähkövarkauden arvioidaan aiheuttaneen yhtiölle noin 70 000 euron vahingot. Syytetty on ohjannut sähköt päätalosta kasvattamotilaan ohittamalla sähkömittarin. Tämä tapaus on osa laajempaa rikoskokonaisuutta, joka sisältää myös törkeän huumausainerikoksen.

Mynämäkeen suunnitteilla jopa 13 uutta tuulivoimalaa

Neoen Renewables Finland Oy suunnittelee rakentavansa joko 9 tai 13 tuulivoimalaa Mynämäen itäosaan. Alue rajoittuu Nousiaisten kuntarajaan ja Kurjenrahkan kansallispuistoon, ja voimaloiden suunniteltu kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Mynämäen kunnanhallitus on jo päättänyt käynnistää tuulivoimayleiskaavan laatimisen tätä hanketta varten.

Itä-Jyllantilainen NRGi saavuttaa merkittävän voiton ja investoi uusiutuvaan energiaan

NRGi, joka on omistettu 235 000 sähkönkäyttäjän toimesta Itä-Jyllannissa, on saavuttanut 433 miljoonan kruunun voiton vuonna 2023 huolimatta sähkön hintojen laskusta. Yhtiö on investoinut merkittävästi sähköverkkonsa parantamiseen ja vahvistamiseen Aarhusin alueella sekä uusiutuvan energian tuotantoon. NRGi tarjoaa myös energian optimointiin liittyviä neuvontapalveluita.

Østjysk NRGi saavuttaa merkittävän voiton sijoituksilla uusiutuvaan energiaan

Østjysk energiayhtiö NRGi on saavuttanut merkittävän voiton huolimatta sähkön hinnan laskusta. Yhtiö on investoinut voimakkaasti Aarhusin sähköverkon parantamiseen ja uuden uusiutuvan energian tuotantoon. NRGi, joka on perustettu vuonna 2000 ja joka omistaa 235 000 sähköasiakasta, on keskeinen toimija yhteiskunnan sähköistämisen ja vihreän siirtymän edistämisessä.

Pörssisähkön hinta nousussa, Fingridin ennusteet vaikuttavat

Pörssisähkön hinta Nord Poolissa kokee merkittävän nousun tänään, saavuttaen huippunsa noin 49 senttiä kilowattitunnilta kello yhdeksän aikaan aamulla. Hinnannousuun vaikuttavat Fingridin ennustama vähäinen tuulivoimatuotanto sekä Olkiluodon ydinvoimalan huoltotyöt. Tämä tieto on erityisen relevanttia sähkön siirtoon ja jakeluun liittyville toimijoille, kuten Fingridille.

Naantalin Energia vastaa toimintansa kritiikkiin ja jatkaa investointeja

Naantalin Energia, joka on yksi Paikallisvoiman jäsenyrityksistä, on vastannut kritiikkiin toimintansa taloudellisista tuloksista ja strategisista päätöksistä. Yhtiö on kohdannut haasteita sähkömarkkinoiden hintavaihteluiden vuoksi, mutta on sopeuttanut hankintakäytäntöjään vastaamaan näitä riskejä. Lisäksi Naantalin Energia on tehnyt investointeja sähköverkkonsa laajentamiseen ja säävarmuuden parantamiseen, ja nämä toimet jatkuvat vuoteen 2028 asti.

Sähköautojen suosio kasvaa Jämsässä – hitaasti mutta varmasti

Jämsässä sähköautojen ja ladattavien hybridien rekisteröinnit ovat kasvaneet, vaikka yleisesti autojen rekisteröintimäärät ovat laskeneet. Vuonna 2022 rekisteröitiin 17 uutta sähköautoa, ja määrä nousi 53:een vuonna 2023. Ladattavista hybrideistä suosituimpia olivat Toyota ja Volvo. Tämä kuvastaa liikenteen sähköistymisen hitaasti etenevää trendiä Jämsässä, mikä on osa laajempaa energiapolitiikan ja -trendien kehitystä.

Gasgrid kehittää Suomen vetyrunkoverkkoa

Gasgrid on julkaissut alustavan suunnitelman Suomen vetyrunkoverkolle, jonka tavoitteena on yhdistää vetytalouden toimijat ja edistää vetymarkkinan kehitystä. Yhtiö työskentelee teollisten toimijoiden, hankekehittäjien ja kuntien kanssa kehittääkseen tarpeita vastaavan infrastruktuurin ja avoimen vetymarkkinan 2030-luvun alkuun mennessä. Alueellinen osallistuminen ja palautteen kerääminen ovat keskeisiä askeleita reittisuunnitelmien jatkokehityksessä.

Porvoon Energia laajentaa lämpöpumppukapasiteettiaan Tolkkisissa

Porvoon Energia rakentaa uuden lämpöpumppulaitoksen Porvoon Tolkkisten alueelle. Investointi maksaa seitsemän miljoonaa euroa ja tavoitteena on monipuolistaa kaukolämmön tuotantoa sekä vähentää riippuvuutta polttoaineista. Laitos hyödyntää hukkalämpöä ja sen on määrä valmistua syksyllä. Uusi laitos korvaa vanhan voimalaitoksen ja parantaa lämmön toimitusvarmuutta sekä hintavakautta.

Järvi-Suomen Energia ei suunnittele sähkölaskujen alennuksia Fingridin hyvityksistä huolimatta

Järvi-Suomen Energia ei ole vielä päättänyt, hyvittääkö se Fingridin kantaverkkomaksujen alennukset suoraan asiakkaidensa sähkölaskuissa. Fingrid on ilmoittanut jättävänsä perimättä kantaverkkomaksuja kuuden kuukauden ajalta vuonna 2024, mikä vaikuttaa koko Suomessa noin 250 miljoonan euron säästöihin. Järvi-Suomen Energian osuus tästä on noin yksi prosentti. Yhtiö käyttää saamansa hyvitykset toimitusvarmuuden parantamiseen ja ei suunnittele lähiaikoina verkkopalveluhintojen korotuksia.

Pyhäjoen uusi energiainvestointihanke etenee Owal Groupin johdolla

Pyhäjoen kunnanhallitus on valinnut Owal Group Oy:n toteuttamaan AKKE-hankkeen toisen vaiheen, joka keskittyy toimintasuunnitelman laatimiseen uudelle energiainvestoinnille Hanhikiven alueella. Hankkeessa arvioidaan paikallisten asukkaiden ja hallinnon suhtautumista ydinvoimaan ja muihin suuriin energiainvestointeihin. Tämä vaihe sisältää myös mielipidekyselyitä, joiden avulla pyritään varmistamaan alueen valmius vastaanottaa uusi energiainvestointi.