Suomesta toimitetaan e-metaania Saksaan – Vihreän vedyn jalostus käynnistynyt

P2X Solutions on aloittanut Suomessa tuotetun e-metaanin toimitukset Saksaan, mikä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa valmistettua e-polttoainetta toimitetaan muualle Eurooppaan. Yhtiö jalostaa vihreästä vedystä synteettistä metaania Harjavallan tuotantolaitoksella, ja toimitusjohtaja Herkko Plit korostaa synteettisten polttoaineiden markkinoiden olemassaoloa ja tarvetta lisätuotantolaitoksille Euroopassa. E-metaanituotanto on jo myyty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, ja kaasu kuljetetaan konteissa Mäntsälään ja syötetään Suomen kaasuverkkoon Auris Energian kautta Euroopan markkinoille.

Miljardin datakeskus ja energiaprojektit Jämsään – Kuoreveden Sähkö mukana sähkövarastohankkeessa

Jämsään suunnitellaan miljardin euron datakeskusta, joka herättää huolta paikallisissa asukkaissa. Hanke sisältää myös akkuvaraston ja aurinkovoimalan, ja sitä tukee Fingridin uusi voimajohtoyhteys. Winda Energy rakentaa jo Jämsän Halliin yhtä maan suurimmista sähkövarastoista Kuoreveden Sähkön sähköaseman läheisyyteen. Jämsän kaupunki näkee energiatalouden uutena kilpailuvalttina.

Wärtsilä julkaisee osavuosikatsauksen ja järjestää analyytikkotilaisuuden lokakuussa

Wärtsilä Oyj Abp julkaisee vuoden 2026 tammi–syyskuun osavuosikatsauksensa tiistaina 27.10.2026 klo 8.30. Raportti on saatavilla yhtiön verkkosivuilla julkaisun jälkeen. Samana päivänä klo 10.00 järjestetään virtuaalinen analyytikko- ja lehdistötilaisuus webinaarina, johon voi osallistua internetin tai puhelinkonferenssin kautta. Wärtsilä on kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla.

Jakeluvelvoite ja sen vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan ja liikenteen kustannuksiin

Artikkeli käsittelee jakeluvelvoitetta ja sen vaikutuksia polttoaineiden hintoihin, verotuloihin ja päästöihin Suomessa. Se selittää, miten jakeluvelvoite edellyttää uusiutuvien polttoaineiden ja sähkön käyttöä liikenteessä ja miten se on kehittynyt EU:n direktiivien mukaisesti. Artikkelissa pohditaan myös jakeluvelvoitteen kustannusvaikutuksia ja sen roolia vetytalouden ja kotimaisen uusiutuvan polttoainetuotannon edistämisessä, sekä mainitaan sähköautojen romutuspalkkioita koskeva keskustelu.

Uusiutuvan energian investoinnit vauhdittavat aluetaloutta

Vihreän siirtymän investoinnit, erityisesti uusiutuvan energian tuotantoon, tarjoavat merkittävää potentiaalia aluetalouksille vahvistaa tuotantoa, työllisyyttä ja paikallista tulopohjaa Suomessa. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan pelkät uusiutuvan energian investoinnit eivät riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan korkean arvonlisän tuotantolaitoksia ja pysyviä työpaikkoja. Potentiaalin lunastaminen vaatii aktiivisia toimia, kuten osaavan työvoiman, energian ja asuntotarjonnan varmistamista sekä kuntien välistä yhteistyötä. Esimerkkinä mainitaan Nivala-Haapajärven seutukunta, joka on onnistunut houkuttelemaan miljardiluokan vihreän siirtymän investointeja, luoden satoja uusia työpaikkoja ja verotuloja.

Puun kysyntä ja kantohinnat nousuun, sähkön hinta vaikuttaa energiapuun tarpeeseen

Luonnonvarakeskus ennustaa puun kysynnän ja kantohintojen nousevan maltillisesti ensi vuonna, vaikka metsäteollisuuden näkymät ovat edelleen epävarmat. Puukauppa on vilkastunut kesän jälkeen, ja teollisuuden vähäiset puuvarastot sekä tuotannon kasvu lisäävät kysyntää. Erityisesti mänty- ja koivutukkien sekä kuitupuiden hintojen odotetaan nousevan 3–4 prosenttia. Energiapuun kysyntää muokkaa sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu ja sähkön hinnan vaihtelu, sillä energiapuuta tarvitaan turvaamaan sähkön ja lämmön tuotantoa kulutushuippujen aikana.

HOK-Elannon ABC-latausverkosto laajentunut 50 julkiseen latausasemaan

HOK-Elannon ABC-latausverkosto on laajentunut 50 julkisen latausaseman kattavaksi, ja siihen on avattu viisi uutta asemaa kuluneen vuoden aikana, mukaan lukien Prisma Tuusulan ja Vantaan Petikon suurteholatausasemat. Verkostossa on nyt yhteensä 52 latausasemaa ja yli 430 latauspistettä, ja sen tavoitteena on mahdollistaa sähköautoilijoille sujuva lataaminen HOK-Elannon toimialueella. Verkoston kehitystyössä on myös parannettu olemassa olevia asemia, kuten Keravan ja Konalan latauspisteitä.

Vantaan Energia rakennuttaa ainutlaatuista Varanto-energiavarastoa erikoisbetonilla

Vantaan Energia rakennuttaa Vantaalle Varanto-energiavarastoa, johon Lujabetoni toimittaa yhteensä noin 23 000 kuutiota betonia. Tästä noin 17 000 kuutiota on räätälöity erittäin kuumien vesitilojen erityisvaatimuksiin, sillä varaston veden lämpötila voi nousta jopa 140 asteeseen. Varanto on valmistuessaan maailman mittakaavassa poikkeuksellinen maanalainen energiavarasto, joka mahdollistaa lämmön kausivarastoinnin ja tukee energiasiirtymää hyödyntämällä muun muassa hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa.

Ilmalämpöpumppu: Kaksi sisäyksikköä tehostaa lämmitystä ja säästää energiaa

Artikkeli käsittelee ilmalämpöpumppuja ja niiden käyttöä lämmitysjärjestelmänä, erityisesti kahden sisäyksikön tai multisplit-järjestelmän hyötyjä. Se korostaa, kuinka useampi sisäyksikkö voi parantaa lämmön jakautumista ja lisätä säästöjä sähkölämmitykseen verrattuna. Lisäksi artikkelissa annetaan vinkkejä ilmalämpöpumpun oikeaan mitoitukseen ja huoltoon energiatehokkuuden maksimoimiseksi.

Avant Power ja Kempower yhteistyöhön sähköajoneuvojen lataus- ja energiavarastoratkaisuissa

Avant Power ja Kempower aloittavat yhteistyön kehittääkseen älykkäitä kokonaisratkaisuja suuritehoiseen sähköajoneuvolataukseen, akkuenergiavarastoihin ja energianhallintaan. Yhteistyöllä pyritään vastaamaan markkinoiden tarpeeseen laajentaa latausinfrastruktuuria kohteissa, joissa sähköliittymän kapasiteetti tai sähköverkon rajoitteet vaikeuttavat lataustehon kasvattamista. Ensimmäinen pilotti alkaa Lahdessa, jossa testataan Avant Powerin akkuenergiavarastoon perustuvaa ratkaisua yhdessä Kempowerin latausratkaisujen kanssa. Tavoitteena on optimoida latausjärjestelmän, akuston ja energiankäytön ohjausta kulutusennusteiden ja sähkön hinnan perusteella.

Suomen sähköistyminen ja ydinvoiman rooli talouskasvussa ja päästövähennyksissä

Artikkelissa korostetaan Suomen sähköistymisen tärkeyttä talouskasvun ja päästövähennysten edistämiseksi. Siinä mainitaan, että Suomen yli 95-prosenttisesti päästötön sähkö on kilpailukykyistä Euroopassa ja että olemassa olevaa ydinvoimaa uudistetaan. Lisäksi artikkelissa todetaan, että valmius sähkön ja lämmön tuotantoon pienydinvoimalla rakentuu useilla paikkakunnilla, mikä tukee maan omavaraisuutta ja resilienssiä.

Ilmalämpöpumpun oikea käyttö voi pienentää sähkölaskua jopa 40 prosenttia

Artikkeli käsittelee ilmalämpöpumpun oikeaoppista käyttöä sähkölaskun pienentämiseksi. Motivan asiantuntija Veli-Matti Virtanen neuvoo välttämään automaattiasetusta ja pitämään laitteen lämmitystilassa lämmityskaudella. Lisäksi suositellaan ilmalämpöpumpun lämpötila-asetuksen säätämistä hieman korkeammaksi kuin kodin tavoitelämpötila, jotta lämpö leviää tehokkaammin. Ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää myös kovilla pakkasilla, ja sen säännöllinen puhdistus sekä ammattilaisen tekemä perushuolto ovat tärkeitä tehokkuuden ylläpitämiseksi. Oikein käytettynä ilmalämpöpumppu voi tuoda merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksiin, erityisesti suorasähkö- tai öljylämmitteisissä taloissa.

Aura Salla vaatii Karjalan radan kehittämistä ja mainitsee pienydinvoiman strategisen merkityksen

Europarlamentaarikko Aura Salla vaatii Suomea keskittymään Karjalan radan kehittämiseen osana EU:n TEN-T-ydinverkkoa vuoteen 2030 mennessä. Hän korostaa Itä-Suomen liikenneinfrastruktuurin merkitystä Euroopan turvallisuudelle ja strategiselle kilpailukyvylle. Salla mainitsee, että Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) kehitetään pienydinvoimareaktoreita, jotka ovat strategisesti tärkeitä EU:lle. Hän kehottaa Suomea hyödyntämään EU-rahoitusta Karjalan radan kehittämiseen ja kansainvälisten ratayhteyksien edistämiseen.

Vuokraskammi johti sähkösopimuksen katkeamiseen Airbnb-asunnossa

Antti Valtavaaran Airbnb-asuntoa on käytetty vuokraskammissa, jossa huijari on esiintynyt asunnon vuokranantajana ja huijannut rahaa noin kymmeneltä ihmiseltä. Huijari varasi asunnon yhdeksi päiväksi ja järjesti siellä asuntonäytön. Lisäksi huijari oli tehnyt asuntoon sähkösopimuksen, mikä johti Valtavaaran oman sähkösopimuksen katkeamiseen. Poliisi tutkii petoksia ja kehottaa varovaisuuteen vuokramarkkinoilla.

Imatra tiukentaa ilmalämpöpumppujen sijoittelumääräyksiä meluhaittojen ehkäisemiseksi

Imatran kaupungin uusi rakennusjärjestys tuo muutoksia ilmalämpöpumppujen sijoitteluun ensi vuoden alusta alkaen. Jatkossa ilmalämpöpumput on sijoitettava niin, etteivät ne heikennä kaupunkikuvaa tai aiheuta meluhaittaa. Määräys lisättiin ympäristötoimen lausunnon perusteella, sillä ilma- ja ilmavesilämpöpumppujen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Meluhaitan todentaminen perustuu melumittauksiin, joita verrataan yleisiin melutason ohjearvoihin, kuten ympäristöministeriön asettamiin desibelirajoihin. Lisäksi arvokkaissa kulttuuriympäristöissä laitteita ei saa kiinnittää kadun puoleiselle julkisivulle, ja suojelluissa rakennuksissa ne vaativat luvan.

Rakentamislupahakemus Luumäen tuulivoimaloista jätetty

Luumäen Suurikankaalle on jätetty rakentamislupahakemus tuulivoimaloiden rakentamiselle. Suurikankaan tuulivoima oy hakee lupia tuulivoimalan rakentamiseen alueelle, ja Luumäen kunta on julkaissut kuulutuksen naapurien kuulemiseen. Muistutuksia voi jättää 29. lokakuuta mennessä. Lisäksi Suurikankaan tuuli- ja aurinkovoimaosayleiskaavasta jätetyt valitukset ovat edelleen käsittelyssä Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.

Lisää tutkimusta jättituulivoimaloiden terveysvaikutuksista vaaditaan

Artikkeli korostaa tarvetta lisätutkimukselle uusien, jopa 250-300 metriä korkeiden jättituulivoimaloiden melu- ja infraäänivaikutuksista, erityisesti niiden terveysvaikutuksista. Kirjoittaja kyseenalaistaa aiemman tutkimuksen riittävyyden, joka keskittyi lyhyeen altistukseen, ja viittaa aivotutkija Håkan Enbomin näkemykseen pitkäaikaisen altistuksen haitallisuudesta. Artikkelissa mainitaan myös kansainvälisiä tutkimuksia ja oikeustapauksia, jotka yhdistävät tuulivoimalat terveysongelmiin, ja vaaditaan Hattulan päättäjiä kantamaan vastuunsa kuntalaisten terveydestä riittävän tutkimustiedon puuttuessa.

Merikarvian tuulivoimapuiston suunnitelmat tarkentuivat ympäristösyistä

Ilmatar Merikarvia esitteli Pyynevankankaalle suunnittelemaansa tuulivoima-aluetta, jonka suunnitelmia on muutettu ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella. Alun perin kahdeksan voimalan sijaan alueelle tulee seitsemän tuulivoimalaa, joiden korkeutta on alennettu 50 metrillä ja aluetta pienennetty 200 hehtaarilla linnusto- ja maisemavaikutusten lieventämiseksi. Hanke tuottaisi Merikarvian kunnalle kiinteistöveroa noin 2,8 miljoonaa euroa 35 vuoden aikana. Tiedotusta hankkeesta pidettiin kuitenkin riittämättömänä.

Porvoon Energia hyödyntämässä Tolkkisten e-metaanilaitoksen hukkalämpöä

Porvoon Energia voi hyödyntää amerikkalaistaustaisen Plug Powerin ja Gasgrid Finlandin suunnitteleman e-metaanilaitoksen hukkalämmön kaukolämpöverkossaan Porvoon Tolkkisissa. Noin 200 miljoonan euron arvoinen laitos, joka tuottaisi synteettistä e-metaania vihreästä vedystä ja hiilidioksidista, voisi valmistua vuoden 2030 loppupuolella. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistetty, ja siirtoputkelle on viisi reittivaihtoehtoa. Laitoksen perussuunnittelu valmistuu ensi vuoden lopussa, ja investointipäätös tehtäisiin vuoden 2028 alussa.

Kiuruveden biokaasulaitoksen pääurakoitsija konkurssiin, rakentaminen jatkuu

Kiuruveden biokaasulaitoksen tanskalainen pääurakoitsija on hakeutunut konkurssiin, mutta laitoksen rakentamista jatketaan. Suomen Lantakaasu Oy, joka on St1 Biokraftin ja Valion yhteisyritys, ottaa vastuun laitoksen viimeistelystä ja käyttöönotosta. Konkurssin taustalla on pääurakoitsijan mukaan Suomen projekti, joka aiheutti miljoonaluokan tappioita. Laitoksen tavoitteena on saavuttaa täysi tuotantokapasiteetti ensi vuoden aikana.

Mielenosoittajat huolissaan datakeskusten vaikutuksista sähkön hintaan ja luontoon

Mielenosoittajat ovat kokoontuneet Googlen Suomen-toimiston eteen vastustamaan metsien hakkuita ja datakeskushankkeita. Näyttelijä Oliver Kollberg ilmaisee huolensa datakeskusten seurauksista, kuten pohjavesien tilasta ja sähkön hinnan noususta. Mielenosoittajat kritisoivat myös lainsäädännön riittämättömyyttä teknologiajättien toimien edessä ja vaativat harkintaa datakeskusasioissa.

Naantalin Energia Oy mukana Lux Gratiae -valotaidefestivaalissa

Naantalin Energia Oy on mukana Lux Gratiae -valotaidefestivaalin toteutuksessa Naantalissa 22.–25.10.2026. Tapahtuma järjestetään 15. kerran ja se tarjoaa valotaidetta, kulttuuria, liikuntaa ja historiaa eri puolilla kaupunkia. Festivaalin keskiössä ovat Kirkkopuiston valo- ja ääni-installatiot sekä nuorten toteuttama valotaidereitti Puistotiellä. Naantalin Energia Oy on osa laajaa paikallisten toimijoiden verkostoa, joka mahdollistaa tämän monipuolisen kulttuuriviikonlopun.

Uusi Toyota Sora-vetybussi hyödyntää vetypolttokennotekniikkaa ja toimii myös virtalähteenä

Toyota on esitellyt uuden sukupolven Sora-kaupunkibussin, joka hyödyntää vetypolttokennojärjestelmää. Tämä uusi malli tarjoaa yli 300 kilometrin toimintamatkan ja sen vetysäiliöiden kapasiteettia on pienennetty, mutta toimintamatka on parantunut uudistetun polttokennoston ja suuremman akun ansiosta. Bussi voi toimia myös siirrettävänä virtalähteenä, mikä laajentaa vetypolttokennotekniikan käyttömahdollisuuksia joukkoliikenteen lisäksi myös poikkeustilanteiden sähkönsaannin turvaamiseen.

Energiateollisuus vaatii muutoksia energiatodistuksiin kaukolämmön aseman parantamiseksi

Energiateollisuus korostaa kaukolämmön merkitystä Suomen energiajärjestelmässä ja vaatii muutoksia rakennusten energiatodistussääntelyyn. Järjestö esittää, että kaukolämmön kansallista kerrointa tulisi laskea suhteessa sähkön kertoimeen teknologianeutraaliuden varmistamiseksi ja energiajärjestelmän toimivuuden tukemiseksi. Lisäksi Energiateollisuus vastustaa A+-energialuokan käyttöönottoa nykyisillä vaatimuksilla, koska ne voivat heikentää energiajärjestelmän toimintaa ja nostaa kustannuksia. Artikkelissa tuodaan esiin, että nykyinen E-lukulaskenta suosii rakennuskohtaisia lämpöpumppuratkaisuja kaukolämmön kustannuksella, vaikka kaukolämpö voi olla kokonaisedullisempi ja vähäpäästöisempi ratkaisu energiajärjestelmän kannalta. Erityisesti korjausrakentamisessa on riski, että kiinteistöt luopuvat vähäpäästöisestä kaukolämmöstä laskennallisten indikaattorien vuoksi, mikä johtaa järjestelmätason hyötyjen menetykseen.

Uusiutuva energia ja maalämpö kiinteistöalan energiamurroksessa

Kiinteistöalan energiamurros on edennyt nopeasti, ja uusiutuvista energiaratkaisuista on tullut normi uudisrakentamisessa. Tämä kehitys parantaa energiatehokkuutta ja huoltovarmuutta, sillä uusiutuva energia tuotetaan hajautetusti. Maalämpöjärjestelmät ovat osa tätä kehitystä, muodostaen kasvavan virtuaaliverkoston, joka mukautuu sähköverkon tarpeisiin. Tulevaisuuden kiinteistöt ovat aktiivisia toimijoita, jotka tuottavat, varastoivat ja joustavat sähköverkon tarpeiden mukaan, ja palvelumallit auttavat kiinteistönomistajia hallitsemaan näitä energiajärjestelmiä.

Raaseporin koulukuljetukset siirtyvät biodieselille ja sähköön – päästöt vähenevät merkittävästi

Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut koulukuljetuksensa, ja tuloksena 80 prosenttia kuljetuksista ajetaan nyt sähköllä tai biodieselillä. Tämä edistää kaupungin ilmastotavoitteita, sillä liikenne on suurin yksittäinen päästölähde Raaseporissa. Uusiutuvan dieselin käyttö linja-autoissa ja sähköautojen käyttö henkilöautoissa on vähentänyt päästöjä merkittävästi edelliseen sopimukseen verrattuna. Hankintapäällikkö Mats Ekebom korostaa, että tiukkojen kriteerien asettaminen hankinnoissa on mahdollista ja tuottaa hyviä tuloksia.

Helsingin kaukolämpö turvattu ilman kivihiiltä – uudet investoinnit ja lämpöpumput vahvistavat toimitusvarmuutta

Helsinki aloittaa toisen lämmityskautensa ilman kivihiiltä, ja kaukolämmön toimitusvarmuus perustuu nyt monipuolisempaan tuotantorakenteeseen ja uusiin investointeihin. Helen kasvattaa kaukolämmön tuotantokapasiteettiaan yli 400 megawatilla vuoteen 2026–2027 mennessä, mikä vastaa Jyväskylän kokoista kaukolämmön kulutusta kovilla pakkasilla. Lämmöntuotanto hyödyntää lämpöpumppuja, sähkökattiloita, bioenergiaa ja hukkalämpöjä, ja uudet investoinnit, kuten Patolan ja Hanasaaren lämpöpumput ja lämpövarastot, lisäävät järjestelmän joustavuutta ja toimitusvarmuutta. Helenin tavoitteena on irtautua polttoon perustuvasta energiantuotannosta säilyttäen samalla toimitusvarmuuden myös kylmimpinä talvipäivinä.

CLIMA-kongressi tuo energiatehokkuusosaajat Suomeen 2028

Kansainvälinen CLIMA-kongressi järjestetään Suomessa kesäkuussa 2028 keskittyen sisäilmastoon, LVI-tekniikkaan ja rakennusten energiatehokkuuteen. Tapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja tutkijat jakamaan tietoa ja etsimään ratkaisuja kestävämpään ja energiatehokkaampaan rakennettuun ympäristöön. Kongressissa esitellään uusia ratkaisuja nollapäästöisten rakennusten saavuttamiseksi ja hyvien sisäilmasto-olosuhteiden takaamiseksi. Tapahtuma vahvistaa suomalaisen energiatehokkuusosaamisen kansainvälistä näkyvyyttä.

Kaukolämmön jakelu katkeaa Korkeakoskella maanantaina

Juupajoen kunta tiedotti kaukolämmön jakelun katkeavan Korkeakosken keskustassa maanantaina 12.10.2026 kello 8–19 verkoston korjaustöiden vuoksi. Katkos koskee useita kiinteistöjä osoitteissa Koskitie 58, 59, 60, 62 ja 64 sekä Myllärintie 4. Katkoksen aikana kiinteistöissä ei ole lämmitystä eikä lämmintä käyttövettä, ja niiden palautuminen normaaliksi voi kestää jonkin aikaa töiden valmistuttua.

Datakeskukset ja sähköntuotanto nostavat sähkön hintaa Suomessa

Ruotsista tuleva varoitus Suomen sähkön hinnalle johtuu datakeskusten lisääntyvästä sähkönkulutuksesta, mikä voi nostaa pörssisähkön hintaa merkittävästi. Nordean analyysin mukaan sähkön keskihinta voi nousta noin 31 prosenttia nykytasosta, mikä aiheuttaisi kotitalouksille ja yrityksille miljardiluokan lisäkustannuksia. Sähkön hinnan vaihtelua pahentaa uusiutuvien energialähteiden käyttö, ja järjestelmään tarvitaan lisää säätövoimaa ja kulutusjoustoa, erityisesti datakeskuksilta.

Vatajankoski uudistaa kaukolämmön automaatiota Kankaanpäässä

Vatajankoski on ottamassa käyttöön uuden automaatiojärjestelmän Kankaanpään voimalaitoksella, korvaten 1990-luvulta peräisin olevan järjestelmän. Uusi Siemensin PCS neo -järjestelmä parantaa toimintavarmuutta, yhtenäistää voimalaitosten järjestelmiä ja tehostaa prosessien optimointia. Automaatiojärjestelmä tarkkailee ja säätää kaukolämpökokonaisuuden arvoja, kuten lämpökattiloiden virtauksia, paineita ja lämpötiloja, pitäen kaukolämpöverkon käyttöarvot parhaalla tasolla. Vaikka automaatio lisääntyy, ihmistyövoima on edelleen välttämätöntä valvonnassa ja tilanteiden hoitamisessa. Muutos ei vaikuta Vatajankosken kaukolämpöasiakkaisiin, sillä lämmöntarve katetaan seisokin aikana muilta voimalaitoksilta.

Porvoo sitoutuu energiansäästöön uudella energiatehokkuussopimuksella

Porvoon kaupunki on liittynyt Energiaviraston julkisen alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035, jatkaen aiempia sopimuskausia. Sopimuksen kokonaistavoite on säästää energiaa vähintään 10 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, välitavoitteen ollessa kuusi prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaupunki aikoo kehittää energiatehokkuutta muun muassa asentamalla aurinkopaneeleja, hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen lämmityksessä ja toteuttamalla energiatehokkaita taloteknisiä ratkaisuja. Esimerkkeinä mainitaan maalämmön hyödyntäminen Huhtisen päiväkodissa ja aurinkovoimala Keskuskeittiössä sekä propaanilämpöpumput Hinthaaran sivistyskeskuksessa.

Pienydinvoimalat esitetään ratkaisuna Harjulinjan sijaan

Artikkelissa käsitellään Fingridin Harjulinja-voimalinjahankkeen suunnittelua ja siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Kirjoittaja kritisoi tiedon jakamista ja vaikutusmahdollisuuksia prosessin alkuvaiheessa. Hän ehdottaa, että Harjulinjaa ei rakennettaisi lainkaan, vaan sen sijaan rakennettaisiin pienydinvoimaloita sinne, missä sähköä tarvitaan, nostaen Suomen edelläkävijyyden esiin tällä alalla. Tämä esitetään parhaana ratkaisuna sähköntuotannon ja -jakelun tarpeisiin.

Pietarsaaresta apua Ukrainaan: Herrfors Nät mukana teollisuusgeneraattorin lahjoituksessa

Pietarsaaren alueelta on kerätty apua Ukrainaan, ja Zero Line Finland -vapaaehtoisjärjestö on lähettämässä useita ajoneuvoja ja varusteita, mukaan lukien teollisuusgeneraattorin. Herrfors Nätin toimitusjohtaja Kristian Finell esittelee generaattoria, joka voi pitää yllä kokonaisen sairaalan toimintaa. Keräyksen budjetti oli 16 000 euroa, ja apua on lähetetty jo yli 100 ajoneuvon ja kuuden miljoonan euron arvosta. Vapaaehtoiset korostavat tuen tärkeyttä Ukrainan taistellessa koko Euroopan puolesta.

Akku savutti energiavarastolla Valkeakoskella

Valkeakoskella sijaitsevalla energiavarastolla savutti akku 8. lokakuuta. Pirkanmaan pelastuslaitos sai hälytyksen, mutta varsinaista tulipaloa ei syttynyt. Kyseessä oli suunnitellun vuosihuollon aikana tapahtunut yksittäisen akkumoduulin palonilmaisu- ja sammutusjärjestelmän tahaton laukeaminen. Alpiqin mukaan alue evakuoitiin ja pelastuslaitos varmisti tilanteen, jonka jälkeen huoltotoimintaa voitiin jatkaa turvallisesti.

Kaukolämpö uudistuu hukkalämmöllä ja lämpöpumpuilla – KSS Energia investoi Kouvolassa

Kaukolämmön myyntipäällikkö Milla Raunio korostaa kaukolämmön merkittävää kehitystä, joka hyödyntää yhä enemmän hukkalämpöjä ja lämpöpumppuja, tehden siitä modernin ja uudistuvan energiajärjestelmän. Kouvolassa KSS Energia on investoinut uuteen lämpöpumppulaitokseen ja sähkökattilaan, jotka hyödyntävät muun muassa puhdistetun jäteveden hukkalämpöä ja korvaavat fossiilisia polttoaineita. Tämä kehitys parantaa kaukolämmön kustannusrakennetta, hintavakautta ja vähentää riippuvuutta polttoaineista. Asiakkaat arvostavat kaukolämmön huoltovapautta ja kilpailukykyistä hintaa, mikä näkyy uusien asiakkaiden määrän kasvussa.

Kymi-Solar kehittää lämpöpumppuratkaisuja yhteistyössä

Kymi-Solar Oy kehittää HEC flow -lämpöpumppua ja HEC flow Smart AI -ohjausjärjestelmää, joiden tavoitteena on sovittaa yhteen lämmön, jäähdytyksen ja sähkön tuotantoa, käyttöä ja kulutusjoustoa kiinteistöissä ja energiaverkoissa. Yritys tekee yhteistyötä eri toimijoiden, kuten Cursorin ja korkeakoulujen, kanssa kehitystyössään. Yhteistyö mahdollistaa muun muassa kaukolämpöverkkoon liitetyn lämpöpumpun simuloinnin ja energiajärjestelmien kehittämisen.

Sähkön hinta ohjaa lämpöpumppua: Mattias säästää lähes 90 euroa kuukaudessa

Mattias Fredriksson-Sten kehitti itse ohjausjärjestelmän ilma-vesilämpöpumpulleen, joka kulutti aiemmin liikaa sähköä. Järjestelmä hyödyntää viittä ohjelmoitavaa Shelly-relettä ja viittä lämpötila-anturia, ja se ottaa huomioon sähkön hinnan verkosta. Ratkaisun avulla lämpöpumpun käyntiaika romahti ja Fredriksson-Sten säästi lähes 90 euroa kuukaudessa, mikä osoittaa sähkön hinnan merkityksen lämmityskustannuksissa.

Pelicansin säästökuuri ja sähkösopimusten tarkastelu talouden tervehdyttämiseksi

Lahden Pelicans irtisanoo kuusi työntekijää ravintola- ja hallintopuolelta osana laajempaa säästöohjelmaa taloutensa parantamiseksi. Seura on tehnyt 700 000 euron tappiot ja menettänyt luottotietonsa, mutta odottaa niiden palautuvan loppuvuonna. Säästöt eivät kohdistu joukkueeseen, vaan niillä pyritään turvaamaan joukkueen iskukyky ja paikka Liigassa. Säästöjä haetaan myös karsimalla päällekkäisiä toimintoja ja tarkastelemalla hankintaprosesseja, kuten sähkösopimuksia, joiden uudelleenarvioinnilla pyritään saavuttamaan merkittäviä tuloksia.

Kreikka tukee lämpöpumppuhankintoja EU:n ilmastorahaston varoilla

Kreikka aikoo käyttää EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja laajasti kansalaisten tukemiseen, mukaan lukien energiatehokkuuden parantamiseen kodeissa. Suunnitelman mukaan 1,7 miljardia euroa ohjataan avustuksiin, joilla kotitaloudet voivat hankkia muun muassa lämpöpumppuja ja aurinkolämmittimiä. Tämä tuki on suunnattu erityisesti energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille, jotka voivat saada avustusta 60–95 prosenttia remonttikuluista. Lämpöpumppujen hankinnan tukeminen on keskeinen osa Kreikan strategiaa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmityksessä ja parantaa kotitalouksien energiatehokkuutta.

Biopolttoaine säätövoimaksi nopeana ratkaisuna

Jukka Ahtinen ehdottaa biopolttoaineen käyttöä sähkön säätövoimana nopeana ratkaisuna, koska ydinvoiman lisärakentamisesta ei ole päätöksiä. Biopolttoaineella toimivia yksiköitä voitaisiin toteuttaa nopeasti. Kirjoittajan mukaan biopolttoaineen allokoiminen säätövoiman rakentamiseen maakaasun sijaan olisi ympäristökriteerien valossa nollasummapeliä.

Fingrid vaatii täsmennyksiä datakeskusten sähköliittymäjonoon ja kantaverkon rakentamisen nopeuttamista

Fingrid vaatii useita täsmennyksiä työ- ja elinkeinoministeriön lakiehdotukseen, joka siirtäisi suuret datakeskukset sähköliittymäjonon loppupäähän. Tavoitteena on turvata verkkokapasiteetti kotitalouksille ja muulle teollisuudelle. Fingrid kannattaa priorisointia ja vaatii, että sitä sovelletaan koko maassa, estäen kapasiteetin varaamisen ilman investointipäätöstä ja sääntelyn kiertämisen. Yhtiö korostaa myös kantaverkon rakentamisen nopeuttamista lupakäsittelyjen tehostamisella.

Sähkön hinnan nousu pakottaa keskituloisetkin myymään omaisuuttaan

Artikkeli käsittelee suomalaisten taloudellista ahdinkoa, jossa monet joutuvat myymään omaisuuttaan kattaakseen arjen kuluja. Esimerkiksi Timo, keskituloinen yksinhuoltajaisä, on joutunut myymään keräilyesineitään ja muuta tavaraa, koska elinkustannukset, kuten sähkön hinta, ovat nousseet merkittävästi. Hän kokee epäoikeudenmukaiseksi, että keskituloisetkin joutuvat ahtaalle sähkön ja polttoaineiden kallistumisen vuoksi. Talven lähestyminen ja sähkön hinnan mahdollinen nousu huolestuttavat Timoa, sillä hänen sähkölämmityksensä on maksanut talvisin jopa 300 euroa kuukaudessa.

Sähkön siirtohinnat nousussa – Energiavirasto tutkii korotuksia

Useat sähkön siirtoyhtiöt, mukaan lukien Paikallisvoiman jäsenyritykset Kokemäen Sähkö, Keravan Energia ja Seiverkot, ovat nostaneet hintojaan tänä vuonna. Energiavirasto tutkii joidenkin yhtiöiden korotuksia, ja liikaa perityt maksut saatetaan joutua palauttamaan asiakkaille. Hintojen nousua perustellaan sähköverkkojen parannuksilla ja Fingridin maksuilla, mutta Energiavirasto pitää korottajien määrää yllättävän suurena. PKS Sähkönsiirto joutuu jo palauttamaan maksuja asiakkailleen korotuskaton ylittämisen vuoksi.

Aurinkovoimalahankkeet Kouvolassa etenevät hitaasti

Kouvolassa suunnitellaan useita aurinkovoimalahankkeita, mutta yksikään niistä ei etene nopeasti. Ilmatar luopui Korian hankkeesta maisemavaikutusten vuoksi, mutta sillä on toinen hanke Valkealassa, jonka investointipäätös on vielä avoin. Fu-Gen Energia VII suunnittelee aurinkovoimalaa Sippolan Lakiasuolle ja harkitsee energiavarastoa, odottaen investointipäätöstä loppuvuodesta. UPM Solar ja Helios Nordic Energy Finland suunnittelevat myös omia aurinkovoimaloitaan Kouvolan alueelle, mutta nämä hankkeet ovat vielä esiselvitys- tai lupaprosessivaiheessa.

Nokian energiansäästöviikko ja datakeskuksen energiankulutus

Nokian kaupunki viettää energiansäästöviikkoa kehottaen asukkaita säästämään energiaa esimerkiksi laskemalla huonelämpötilaa ja siirtämällä sähkönkulutusta ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Samaan aikaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen, joka mahdollistaa suuren datakeskuksen rakentamisen, jonka sähkönkulutus olisi kaksinkertainen koko kaupungin vuotuiseen kulutukseen verrattuna. Tämä herättää kysymyksen energiansäästötalkoiden tehokkuudesta, kun suuri kuluttaja on tulossa alueelle.

Väitöstutkimus avaa uusia ovia vetytalouden kehitykselle

VTT:n johtava tutkija Päivi Aakko-Saksa väitteli tohtoriksi tutkimuksellaan nestemäisistä orgaanisista vedynkantajista, jotka mahdollistavat vedyn joustavan kuljetuksen ja varastoinnin. Tutkimus keskittyy vetytalouden mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen ratkaisuna ja esittelee uusia menetelmiä vedyn tehokkaampaan käsittelyyn. Aakko-Saksa korostaa vedyn roolia uusiutuvan energian varastoinnissa ja kausivaihteluiden tasaamisessa Suomessa, vaikka tunnustaakin haasteet kustannusten ja infrastruktuurin rakentamisen osalta.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalakiista: Rosatom voitti välimiesoikeudessa

Kansainvälinen välimiesoikeus ICC on ratkaissut Rosatomin hyväksi kiistan Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennussopimuksesta, katsoen Fennovoiman purkaneen sopimuksen lainvastaisesti. Rosatom vaatii suomalaisilta yhtiöiltä yli kahden miljardin euron korvauksia hankkeen peruuntumisesta, ja lopulliset korvaussummat ratkaistaan myöhemmissä oikeusprosesseissa. Hanhikivi 1 -ydinvoimalahanke, jonka oli tarkoitus tuottaa noin kymmenesosa Suomen sähköntarpeesta, on ollut keskiössä tässä oikeudellisessa kiistassa.

Wille Rydman myi Fortum-osakkeensa ja kasvatti salkkuaan

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on kasvattanut osakesalkkuaan merkittävästi ja omistaa nyt noin 132 000 euron edestä pörssiyhtiöiden osakkeita. Rydman on myynyt kaikki Fortum- ja Neste-osakkeensa edellisen sidonnaisuusilmoituksensa jälkeen. Hänen suurin omistuksensa on Bittiumissa, jonka osakkeita hän on ostanut lisää.

Lisäresursseja Selkiö-Tahinsuon aurinkovoimalan kaavoitukseen Pieksämäellä

Pieksämäen Selkiö-Tahinsuon aurinkovoimapuiston yleiskaavan laatimiseen on päätetty hankkia lisätyötä FCG Rakennettu Ympäristö Oy:ltä. Työn laajuus ja aikataulu ovat kasvaneet alkuperäisestä suunnitelmasta, ja lisäresursseilla pyritään saattamaan kaavatyö loppuun suunnitellusti. Tämä liittyy suoraan aurinkoenergian hyödyntämiseen ja aurinkovoimaloiden kehittämiseen alueella.

Orpo: Sähkön hinta ei nouse, datakeskusten vastuu energiantuotannosta korostuu

Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Ylen Ykkösaamussa muun muassa datakeskusten energiantarvetta ja sähkön hintaa. Orpon mukaan sähkön hinta ei nouse ja Suomessa on varmistettava energiantuotannon lisääntyminen. Hän korostaa, että datakeskusyritysten on otettava vastuuta omasta energiantuotannostaan ja että Suomi pyrkii välttämään fossiilisia energiamuotoja. Hallitus aikoo myös luoda priorisointilain, joka asettaa etusijalle hankkeet, jotka tuovat oman energiansa mukanaan.

Professori kritisoi Fortumin Loviisan ydinvoimalan sähkön varaamista Googlelle

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen kritisoi Fortumin päätöstä varata puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta Googlen datakeskuksille 21 vuodeksi. Vehviläisen mukaan tämä vähentää muiden toimijoiden saatavilla olevaa sähköä ja voi haitata muita toimialoja Suomessa, koska vastaavaa sähköä ei ole saatavilla samalla hinnalla. Hän kyseenalaistaa, onko markkina tehokas, jos investoinnit hyödyttävät vain sijoittajia, mutta aiheuttavat haittoja muille.

Outokummun ilmastosuunnitelma tähtää merkittäviin päästövähennyksiin ja kestävään kehitykseen

Outokummun kaupunki on laatinut uuden ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on vauhdittaa kaupungin ilmastotyötä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Suunnitelma keskittyy energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian hyödyntämiseen, liikenteen sähköistämiseen sekä metsien hiilinielujen kehittämiseen. Lisäksi suunnitelmassa pyritään vähentämään ruokahävikkiä ja lisäämään kasvisruoan osuutta kaupungin ruokapalveluissa, tavoitteena vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä 30 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Kaupungin kokonaispäästöt ovat jo vähentyneet lähes puolet vuodesta 2007, mutta asukaskohtaiset päästöt ovat edelleen valtakunnan keskiarvoa korkeammat.

Mädätteen arvo biokaasutuotannossa ja sen tehokas hyödyntäminen lannoitteena

Luonnonvarakeskuksen tutkija Timo Lötjönen korostaa, että vaikka biokaasulaitoksissa huomio kiinnittyy usein energiaan, mädäte on viljelijän näkökulmasta vähintään yhtä tärkeä tuote. Mädäte on arvokas lannoite, jonka todellinen hyöty riippuu typen säilymisestä kasvien käyttöön, sillä liukoinen typpi haihtuu helposti väärin varastoituna tai levitettynä. Biokaasuprosessi muuttaa orgaanisen typen ammoniumtypeksi, parantaen lannoitusvaikutusta, mutta fosforin ylilannoituksen riski ja korkea vesipitoisuus ovat haasteita. Mädäte sopii kasvinviljelytiloille ostolannoitteiden korvaajaksi, kotieläintiloille lantavarastojen hallintaan ja luomutiloille ravinnehuollon täydentäjäksi, mutta sen käyttö vaatii realistista lähestymistä ja oikeita käytäntöjä.

Kemijoki Oy lahjoitti grillin Känkkärän laavulle Anjalaan

Kemijoki Oy lahjoitti uuden grillin Känkkärän laavulle Anjalaan osana sidosryhmätyötään ja vastuullisuuttaan. Yhtiön Kymijoen ja Lieksanjoen tuotantojohtaja Elina Toimela oli paikalla luovuttamassa grilliä. Känkkärän Kannattajat ry on rekisteröity yhdistys, joka on kunnostanut luontopolkua ja järjestää laavulla triplajuhlan, johon kuuluu uuden grillin vihkiäiset.

Wärtsilä takaisin Ålandsbankenin salkkuun – Söderfjell kehuu tilauskantaa

Ålandsbankenin sijoituspäällikkö Lars Söderfjell on ottanut Wärtsilän takaisin pankin salkkuun, koska yhtiön osakekurssi laski alle 30 euron. Söderfjell odottaa Wärtsilän nostavan näkymiään marraskuun pääomamarkkinapäivässä, sillä yhtiöllä on pitkä tilauskanta ja sen Energy- ja Marine-divisioonat menestyvät hyvin. Erityisesti datakeskusprojekteihin myytävien voimalaitosprojektien kannattavuus on hyvällä tasolla. Wärtsilä on myös käynyt läpi merkittävän uudelleenjärjestelyn, ja sen tilauskanta on vaikuttava.

Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen ja energiakysymykset

Artikkelissa kritisoidaan datakeskusbuumia Suomessa ja sen ympäristövaikutuksia. Vaikka datakeskusten hukkalämmön hyödyntämistä esitetään ympäristöhyötynä, todetaan, että lämpöä voidaan käyttää vain tietyissä olosuhteissa ja sen hyödyntäminen vaatii investointeja lämpöpumppuihin ja kaukolämpöverkkoihin. Artikkelin mukaan vain pieni osa hukkalämmöstä päätyy todelliseen hyötykäyttöön, ja datakeskukset lisäävät kokonaisenergiankulutusta.

Porvoon Energia mukana Itä-Uudenmaan vihreän siirtymän klusterin selvitystyössä

Porvoon Energia osallistuu Itä-Uudellamaalla käynnistettyyn selvitystyöhön, jonka tavoitteena on luoda alueelle vihreän siirtymän klusteri. Tämä klusteri kokoaa yhteen yritykset, kunnat ja osaajat vahvistamaan elinvoimaa ja houkuttelemaan investointeja muun muassa vetytalouteen, aurinkoenergiaan ja datakeskuksiin. Selvitystyö valmistuu keväällä 2027 ja sen ohjausryhmässä on mukana myös Porvoon Energia.

ESE-Energian entinen sähkölaitos muuttuu nuorten kulttuurikeskukseksi Mikkelissä

Mikkelissä vanha sähkölaitos, joka oli aiemmin ESE-Energian omistuksessa, muutetaan nuorten kulttuurikeskukseksi nimeltä Sähkis. Rakennuksen remontti on käynnissä, ja tavoitteena on luoda monipuolinen tila 13–29-vuotiaille nuorille, sisältäen muun muassa esiintymistiloja, bändikämppiä ja studion. Sähkis avataan todennäköisesti maalis-huhtikuussa, ja sen tavoitteena on olla auki vuoden jokaisena päivänä.

Tuulisuus vaikuttaa pörssisähkön hintaan syyslomaviikolla

Forecan sääennusteen mukaan tuleva tuulisuus vaikuttaa sähkön pörssihintaan syyslomaviikolla. Ennusteen mukaan tuulisuus laskee pörssisähkön hintaa keskiviikosta eteenpäin, kun taas alkuviikosta tilanne näyttää päinvastaiselta. Tämä tarkoittaa, että sääolosuhteet, erityisesti tuulen voimakkuus, ovat merkittävässä roolissa sähkön hinnan kehityksessä lähiaikoina.

Pörssisähkö vai kiinteä sopimus? Ministerin vinkki olisi säästänyt sähkölaskussa viime talvena

Artikkeli vertailee pörssisähkön ja kiinteähintaisten sähkösopimusten kannattavuutta viime talvena, erityisesti ministeri Sari Multalan suosituksen valossa. Vaikka pörssisähkö oli keskimäärin edullisempaa, kylmimpinä kuukausina kiinteä sopimus olisi voinut tuoda satojen eurojen säästön omakotitaloasujalle. Esimerkiksi helmikuussa pörssisähkön keskihinta oli huomattavasti korkeampi kuin kiinteän sopimuksen hinta. Ministeri Multala kehotti harkitsemaan kiinteähintaista sopimusta kuluttajille, jotka pelkäävät sähkön hintojen pitkään jatkuvaa korkeaa tasoa.

Hallitus pohtii sähköautojen verotuksen kiristämistä polttoainekriisin ratkaisuna

Hallitus neuvottelee parhaillaan polttoaineiden hintojen kompensoinnista ja sähköautojen verotuksen mahdollisesta korottamisesta. Perussuomalaiset esittää sähköautojen ajoneuvoveron, erityisesti käyttövoimaveron, nostamista osana ratkaisua. Tämä veromuutos voisi tulla voimaan vuoden alusta. Neuvotteluissa pohditaan myös muita keinoja, kuten jakeluvelvoitteen alentamista ja työmatkakuluvähennyksen korottamista, mutta sähköautojen verotus on noussut esiin uutena ehdotuksena.

Datakeskusbuumi ja vihreän siirtymän haasteet: Hukkalämmön hyödyntäminen ja ympäristösääntely kyseenalaistetaan

Artikkeli käsittelee datakeskusbuumin vaikutuksia vihreään siirtymään ja ympäristöön, kritisoiden nykyistä kehityssuuntaa. Se nostaa esiin huolen energiankulutuksen kasvusta ja infrastruktuurin lisääntymisestä, vaikka sähkö tuotettaisiinkin uusiutuvasti. Erityisesti artikkelissa kyseenalaistetaan datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen tehokkuus, sillä sen käyttö vaatii investointeja lämpöpumppuihin ja kaukolämpöverkkoihin, ja vain pieni osa hukkalämmöstä päätyy todelliseen hyötykäyttöön. Kirjoitus varoittaa, että vihreäksi leimatut hankkeet saavat kevyemmän ympäristösääntelyn, mikä voi johtaa uusiin ympäristöongelmiin.

Verkkoyhtiö varoittaa mökin sähköjen katkaisemisesta talveksi: Voi aiheuttaa kalliita yllätyksiä

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL varoittaa mökkien sähköjen katkaisemisesta pääkytkimestä talveksi, sillä se voi katkaista etäluettavan sähkömittarin yhteyden verkkoyhtiöön ja estää häiriöiden havaitsemisen. Verkkoyhtiö saa sähkömittarin kautta tietoa sähkökatkoista ja muista häiriöistä. Lisäksi sähköjen katkaiseminen järjestelmistä, jotka pitävät rakennuksen lämpimänä tai suojaavat jäätymiseltä, voi aiheuttaa kalliita vaurioita. On tärkeää selvittää, mitkä laitteet tarvitsevat sähköä myös talvella, ja varmistaa esimerkiksi peruslämmityksen ja hälytysjärjestelmän toiminta. Myös aurinkosähköjärjestelmien ja akkujen talvisäilytykseen on kiinnitettävä huomiota vaurioiden välttämiseksi.

Espoo ja Helsinki harkitsevat biokaasua ja uusiutuvaa dieseliä kuorma-autojen päästörajoituksiin

Espoo ja Helsinki suunnittelevat päästörajoituksia kuorma-autoille keskusta-alueilla, tavoitteena vähentää päästöjä ja melua. Vaikka sähkökuorma-autot ovat kalliita ja harvinaisia, Espoon esitys ei rajoitu pelkästään sähköön, vaan sisältää myös biokaasun ja uusiutuvan dieselin siirtymävaiheen ratkaisuina. Erityisesti maansiirrossa ja talvikunnossapidossa nesteytetty biokaasu nähdään varteenotettavana vaihtoehtona. Myös pitkän matkan kuljetuksissa biokaasu on hyvä vaihtoehto sähköistymisen rinnalla.

Paikallisvoima mukana selvityksessä jakeluverkkojen investointitarpeista

Energiateollisuus ry, Paikallisvoima ry ja Energiakaupungit ry ovat teettäneet AFRYlla selvityksen jakeluverkkojen investointitarpeista ja niiden edellytyksistä sekä kansantaloudellisista vaikutuksista.

Outokummun ilmastosuunnitelman kommentointiaikaa jatkettiin lokakuun loppuun

Outokummun kaupungin ilmastosuunnitelman kommentointiaikaa on jatkettu lokakuun loppuun saakka. Kaupunkilaisilla on nyt mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen kaupungin verkkosivuilla tai kaupungintalon kirjaamossa ja antaa siitä mielipiteensä sähköpostitse. Vaikka kuntien velvollisuus tehdä ilmastosuunnitelma poistettiin laista, Outokumpu jatkaa suunnitelman valmistelua.

Lidl ylitti energiansäästötavoitteet ja siirtyi käyttämään vain uusiutuvaa energiaa

Lidl on ylittänyt energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteensa merkittävästi, säästäen yli 18 500 megawattituntia vuodessa. Yritys on käyttänyt 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä vuodesta 2019 ja siirtyi tänä vuonna käyttämään vain uusiutuvaa kaukolämpöä. Tämä osoittaa Lidlin sitoutumista uusiutuvan energian käyttöön ja kotimaisen tuotannon tukemiseen, vähentäen samalla oman toiminnan päästöjä.

Forking Future tuo vetyteknologiaa drooneihin ja vahvistaa Suomen vetyosaamista

Suomalainen Forking Future Oy aloittaa polttokennojen valmistuksen Varkaudessa ja Jyväskylässä alkuvuonna 2027 hyödyntäen konkurssiin ajautuneen ranskalaisen Pragma Industriesin teknologiaa. Tuotannon pääkohteena ovat vetydroonien voimanlähteet, ja teknologian etuna on suuri tehotiheys sekä nopea tankkaus. Yhtiö tähtää droonivalmistajien ja puolustusteollisuuden toimittajaksi, ja kauppa mahdollistaa suomalaisen vetyosaamisen kehittämisen.

Ministerit varoittavat sähköpulasta ja suosittelevat kiinteää sähkösopimusta

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala kehottaa kansalaisia harkitsemaan kiinteää sähkösopimusta varautuakseen mahdollisiin sähkön hinnan nousuihin talvella, vaikka hän itse käyttää pörssisähköä. Sähköpulaa uhkaa vesivarojen vähyys ja sääriippuvaisen tuotannon kasvu samalla kun säädettävää tuotantoa poistuu markkinoilta. Hallitus pyrkii työryhmätyöllä ja investointituilla varmistamaan sähkön riittävyyden ja lisäämään säätövoimaa. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korostaa säästä riippumattoman perusvoiman ja pumppuvoimalaitosten tarvetta sähkön hinnanvaihtelun tasaamiseksi. Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen puolestaan kyseenalaistaa Fingridin valmiutta sähkönsiirtoverkkojen rakentamiseen Itä-Suomeen.

Uusiutuvan energian luontovaikutusten hallintaan tarvitaan tehostettuja toimia Suomessa

Uusiutuvan energian, erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman, voimakas kasvu Suomessa tukee ilmastotavoitteita, mutta aiheuttaa samalla merkittäviä paineita luonnon monimuotoisuudelle ja maankäytölle. Tutkimusten mukaan kumuloituvien luontovaikutusten hallinta on riittämätöntä, ja tarvitaan vahvempia toimia, kuten hankkeiden ennakoivaa ja luontotietoon perustuvaa sijoittamista. Havaittuja vaikutuksia ovat elinympäristöjen häviäminen, pirstoutuminen ja vaikutusten kasaantuminen tietyille lajeille, kuten petolinnuille. Erityisesti metsäalueiden ja entisten turvetuotantoalueiden käyttö aurinkovoimaan herättää huolta vesistövaikutuksista ja metsäkadosta.

EU:n energiapolitiikka ja rakennusten älyvalmius muuttavat kiinteistöalaa

EU:n energiapolitiikka on murroksessa, ja rakennusten älyvalmiusindikaattori (SRI) ohjaa niitä kohti mukautuvia energiaratkaisuja. SRI kuvaa rakennuksen kykyä optimoida energiankäyttöä, ylläpitää sisäilmaston olosuhteita ja reagoida sähköverkon tarpeisiin. Tämä muutos näkyy rakennusten kyvyssä seurata ja mukautua automaattisesti, esimerkiksi säätämällä ilmanvaihtoa ja ajoittamalla energiankäyttöä edullisempiin hetkiin. Rakennusten markkina-arvo määräytyy yhä vahvemmin niiden älykkyyden ja optimointikyvyn perusteella.

Paks II -ydinvoimalahankkeen ongelmat paljastuivat vuotaneista asiakirjoista

Unkarin Paks II -ydinvoimalahankkeessa on paljastunut Rosatomin sisäisten asiakirjojen perusteella merkittäviä ongelmia alihankkijoiden kanssa, kuten maksamattomia saatavia ja keskeneräisiä töitä. Rosatom valmisteli alihankkijan sopimusten päättämistä, vaikka julkisuudessa vakuutettiin hankkeen etenevän suunnitellusti. Nämä ongelmat voivat viivästyttää ydinvoimalan valmistumista entisestään ja nostaa kustannuksia, herättäen kysymyksiä hankkeen talouden ja hallinnan valvonnasta.

Wärtsilä takaisin Ålandsbankenin salkkuun – Söderfjell pohtii datakeskusten ja tekoälyn vaikutusta energiamarkkinoihin

Ålandsbankenin sijoituspäällikkö Lars Söderfjell on ottanut Wärtsilän takaisin pankin salkkuun, sillä yhtiön tilauskanta on vaikuttava ja sen Energy- ja Marine-divisioonat menestyvät hyvin, erityisesti datakeskusprojekteihin liittyen. Söderfjell myöntää kuitenkin missanneensa Fortumin nousun, joka johtui Google-sopimuksesta. Artikkeli käsittelee myös datakeskusten valtavia investointeja ja niiden vaikutusta sähkön hintoihin ja verkkoon, herättäen huolta tekoälyn ja datakeskusten aiheuttamasta sähkönkulutuksen kasvusta.

Porvoon Energia mukana Tolkkisten e-metaanihankkeessa

Plug Power suunnittelee 200 miljoonan euron e-metaanin tuotantolaitosta Tolkkisiin, Porvooseen. Hanke sisältää uuden kaasujohdon rakentamisen ja sen on tarkoitus hyödyntää Porvoon Energian kaukolämpöverkkoa prosessin hukkalämmön osalta. Investointipäätös on tavoitteena tehdä vuoden 2028 alussa, ja toiminnan on määrä alkaa vuoden 2030 lopussa.

ESE-Energian entinen sähkölaitos muuttuu nuorten kulttuurikeskus Sähkikseksi Mikkelissä

Mikkelissä vanha sähkölaitos, joka oli aiemmin ESE-Energian omistuksessa, muutetaan nuorten kulttuurikeskukseksi nimeltä Sähkis. Nuoret suunnittelevat monipuolista toimintaa 13–29-vuotiaille, sisältäen bänditiloja, äänitysstudioita, olohuoneita ja mediatiloja. Remontti on kesken, mutta tavoitteena on saada Sähkis kukoistamaan ja auki vuoden jokaisena päivänä, ja yleisö pääsee tutustumaan paikkaan Museoiden yönä.

EPBD:n toimeenpano ja energiatehokkuuden parantaminen Suomen rakennuskannassa vaativat kiireellisiä toimia

Artikkeli käsittelee rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa Suomessa, korostaen kunnianhimoisten vaatimusten ja valvonnan tarvetta. Toimeenpanon viivästyminen ja epäselvät tavoitteet ovat herättäneet huolta markkinoilla ja EU-komissiossa, mikä on johtanut rikkomusmenettelyyn Suomea vastaan. Kirjoittaja vaatii säännösten täysimääräistä ja viivästyksettä tapahtuvaa kiristämistä, erityisesti uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten osalta, jotta saavutetaan todellisia kulutus- ja päästösäästöjä ja parannetaan rakennuskannan resilienssiä. Lisäksi korostetaan läpinäkyvyyden ja riippumattoman seurannan merkitystä energiatehokkuuden ja päästöjen osalta.

Jätevoimalaa pyörittämään tarkoitettu Kaipolan Energia konkurssiin Jämsässä

Kaipolan Energia, jonka oli määrä pyörittää jätevoimalaa Jämsässä 50 vuoden vuokrasopimuksella, on asetettu konkurssiin syyskuun lopussa. Yhtiö vaihtoi omistajaa heinäkuussa, kun brittiläinen Cindrigo luovutti sen kyproslaiselle Edgevolt Europe & Nordic Ltd:lle. Kaipola Green Port haki Kaipolan Energiaa konkurssiin maksamattomien laskujen vuoksi, ja jätevoimalan 50 vuoden vuokrasopimus on purettu. Jätevoimalan toiminta ei käytännössä koskaan käynnistynyt, ja sen kannattavuus pelkällä sähköntuotannolla kyseenalaistettiin.

Auran Savijoella ennallistetaan korpisuota vesienhallinnan ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi

Aurassa on ennallistettu entistä korpisuota Savijoen sivupurolla Valonian ja RESIST-hankkeen toimesta. Tavoitteena on palauttaa korpiluontomaiset olosuhteet ja parantaa vesienhallintaa. Ennallistamistoimilla pyritään lisäämään metsien pidätyskykyä, tasoittamaan tulvahuippuja ja vähentämään ravinteiden valumista Aurajokeen. Hanke jatkuu ensi vuoden loppuun, ja maanomistajia kannustetaan osallistumaan luontopohjaisiin vesienhallintamenetelmiin.

Ydinvoima ja pienydinvoima ratkaisuna Suomen kasvavaan sähköntarpeeseen

Artikkeli käsittelee Suomen kasvavaa sähköntarvetta datakeskusten myötä ja esittää ratkaisuja sähkön riittävyyden ja hinnan hallintaan. Se mainitsee Pyhäjoella kesken jääneen ydinvoimalahankkeen huhut ja korostaa uuden ydinvoiman tarvetta, vaikka se onkin hidas ratkaisu. Lisäksi artikkelissa nostetaan esiin pienydinvoiman mahdollisuudet nopeampana ratkaisuna sähköntuotannon varmistamiseksi tuulettomien pakkasjaksojen aikana.

Pienydinvoimaloita valmistava Steady Energy listautuu pörssiin

Helsingin pörssiin on listautumassa useita syväteknologiayhtiöitä, joilla on potentiaalia kasvaa merkittävästi. Yksi näistä on Steady Energy, joka valmistaa pienydinvoimaloita. Yhtiön pienydinreaktoreilla on suuri kysyntä päästöttömän energian tuotantoon, ja ne voivat myydä tuotteitaan Euroopan ja maailman suurkaupungeille kaukolämmön tuotantoon. Vaikka näihin sijoituksiin liittyy riskejä, niiden potentiaalinen tuotto on suuri.

Kemijärveltä lähetystö Helsinkiin vastustamaan pumppuvoimaloita ja vaatimaan energiapolitiikan muutosta

Kemijärveltä lähtee lähetystö Helsinkiin nostamaan pumppuvoimalahankkeiden haittoja valtakunnalliseen keskusteluun. Lähetystön tavoitteena on saada päättäjät ymmärtämään hankkeiden mittasuhteet ja vaikutukset, ja he tapaavat ministereitä ja kansanedustajia. Pro Kemijärvi ry:n puheenjohtaja Tomi Juujärvi korostaa kuntien oikeutta päättää maankäytöstä ja vastustaa uusien voimaloiden rakentamista, vaatien sen sijaan säännöstelyn haittojen korjaamista. Mielenilmaus järjestetään eduskuntatalon portailla.

Keravan Energia tuki Keravan Omakotiyhdistyksen 80-vuotisjuhlakonserttia

Keravan Energia oli yksi Keravan Omakotiyhdistyksen 80-vuotisjuhlakonsertin päätukijoista. Konsertti, nimeltään 'Täällä on elämä – suurten tunteiden konsertti', järjestettiin Kerava-salissa 24. syyskuuta ja siinä esiintyivät Saija Tuupanen ja Teemu Roivainen Energia-orkesterin säestämänä. Keravan Energiaa edusti tilaisuudessa Mika Jalonen.

Herrforsille sähköaseman rakennusmahdollisuus Ylivieskan Junnikankankaan teollisuusalueelle

Ylivieskan kaupunki laajentaa Junnikankankaan teollisuusaluetta pohjoiseen, ja kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa alueen laajeneminen sekä tutkia sähköaseman sijoittumismahdollisuuksia. Herrfors voi rakentaa sähköaseman yhdelle tontin osalle. Alueelle on jo rakennettu tiestöä, ja tonttivarauksia on tehty muun muassa datakeskukselle.

Naantalin Energia mukana keskustakorttelin rakennushankkeessa katuvalaistuksen osalta

Naantalin Energia saa tilauksen katuvalaistuksen muutoksista osana keskustakorttelin rakennushanketta. Recset voitti urakkakilpailun, ja rakennustyöt alkavat marraskuussa tavoitteena valmistua elokuussa 2027. Naantalin Energialta tilataan katuvalaistuksen muutokset noin 150 000 eurolla.

Fingridin Harjulinja-hanke herätti vilkasta keskustelua Mäntyharjulla

Fingridin Harjulinja-voimajohtohanke herätti vilkasta keskustelua Mäntyharjulla järjestetyssä tilaisuudessa. Kansalaiset ja maanomistajat esittivät huolensa erityisesti reittivaihtoehdoista, maisemavaikutuksista ja korvauksista. Fingridin edustajat vastasivat kysymyksiin ja kertoivat hankkeen olevan ympäristövaikutusten arvioinnin kynnyksellä, jolloin tarkemmat reittivaihtoehdot julkistetaan. Keskustelussa nousi esiin myös maakaapeloinnin kalleus ja vaihtoehtoiset reitit, kuten Nelostien varsi, joita Fingrid piti epätarkoituksenmukaisina.

Helen luopuu kivihiilestä ja panostaa uusiutuvaan energiaan sekä ydinvoimaan

Helenin Salmisaaren voimalaitos lopettaa kivihiilen käytön keväällä 2025 osana yhtiön tavoitetta saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä. Yhtiö siirtyy käyttämään puupellettejä ja investoi uusiutuvaan energiaan, kuten Suomen suurimpaan aurinkopuistoon Uudessakaupungissa. Helen suunnittelee myös pienydinvoimalahanketta Helsinkiin vastatakseen kasvavaan sähkön kysyntään, joka johtuu muun muassa Googlen ja muiden datakeskusten investoinneista.

Datakeskukset uhkaavat nostaa sähkön hintaa ja heikentää Suomen vientiä

Aalto-yliopiston professori Jukka Manner varoittaa Suomeen suunniteltujen 145 datakeskuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Hän arvioi datakeskusten lisäävän sähköpulaa ja nostavan sähkön hintaa kuluttajille ja teollisuudelle. Mannerin mukaan Suomella ei ole kokonaiskuvaa datakeskusten hyödyistä ja haitoista, ja hän pelkää, että ne heikentävät Suomen vientiä ja hyödyttävät pääasiassa rakennusyhtiöitä. Hän korostaa, että uutta sähköntuotantoa ei ole suunnitteilla samassa tahdissa kuin datakeskuksia, mikä voi johtaa sähkön hinnan nousuun.

Lakiehdotus sähkön vähittäishinnan sääntelystä hintakriisin aikana arvioitu

Lakiehdotus ehdottaa sähkön vähittäismyynnin hintasääntelyä sähkön hintakriisin aikana kotitalouksien kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaamiseksi. Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut esityksen vaikutuksia kotitalouksille, sähkön vähittäismyyjille ja julkiselle taloudelle, todeten arvioinnin olevan pääosin hyvä. Neuvosto suosittelee kuitenkin täydennyksiä esitysluonnokseen, erityisesti koskien tuen kohdentumista ja ei-välttämättömän kulutuksen osuutta. Sääntelyn tarkemmat vaikutukset selviävät vasta sen käyttöönoton yhteydessä.

Elenia voi vaatia vakuuksia Sestercen Kaipolan datakeskushankkeelta

Elenia, Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö, on tietoinen Sestercen suunnittelemasta yli 10 miljardin euron datakeskushankkeesta Kaipolan entiselle paperitehtaalle. Elenian toimitusjohtaja Jorma Myllymäki toteaa, että yhtiö omistaa kaksi 110 kilovoltin johtoa alueelle, jotka riittäisivät datakeskuksen alkuvaiheen sähköntarpeeseen. Elenia selvittää hankkeen taustat tarkkaan ja voi tarvittaessa vaatia vakuuksia, vaikka hankkeen alun liiketoimintariskit eivät olekaan suuret valmiiden linjojen vuoksi.

Jämsän datakeskushanke herättää toiveita ja kysymyksiä sähkön hinnasta

Jämsään suunniteltu yli kymmenen miljardin euron datakeskus herättää paikallisissa asukkaissa toiveita työpaikoista ja kaupungin tunnettuuden kasvusta. Hankkeen myötä on kuitenkin herännyt kysymyksiä sähkön hinnasta, sillä datakeskukset ovat suuria sähkönkuluttajia. Vaikka datakeskuksen käyttäjä on vielä tuntematon, sen odotetaan tuovan 300 pysyvää työpaikkaa ja rakennusvaiheessa jopa 2 000 työpaikkaa. Datakeskus sijoittuisi UPM:n entiselle paperitehtaalle Kaipolaan, jossa on jo valmiina tarvittavat infrastruktuurit, kuten sähkö- ja vesiyhteydet.

Inarin kunta päivittää maapoliittista ohjelmaa – tuulivoima ei saa tukea nykyisessä linjauksessa

Inarin kunnanhallitus on aloittanut maapoliittisen ohjelmansa päivittämisen. Nykyinen ohjelma, joka hyväksyttiin joulukuussa 2022, linjaa, ettei kunta puolla tuulivoimatuotannolle alueiden osoittamista. Päivityksen tarkoituksena on tarkastella ohjelman tavoitteita valtuustokausittain tai lainsäädännön muuttuessa, ja kuntalaiset osallistetaan prosessiin työpajojen avulla.

Akun sammutusjärjestelmä laukesi tahattomasti Valkeakosken energiavarastolla

Valkeakoskella sijaitsevalla energiavarastolla tapahtui torstaina akkumoduulin palonilmaisu- ja sammutusjärjestelmän tahaton laukeaminen suunnitellun vuosihuollon yhteydessä. Pirkanmaan pelastuslaitos hälytettiin paikalle, mutta varsinaista tulipaloa ei syttynyt. Varotoimenpiteenä alue evakuoitiin, ja pelastuslaitoksen tarkastuksen jälkeen huoltotoimintaa voitiin jatkaa turvallisesti. Tapahtuman syytä selvitetään parhaillaan laitetoimittajien toimesta.

Biokaasu ja uusiutuva diesel kilpailukykyisiä raskaan liikenteen vähähiilistämisessä

Vaasan yliopiston väitöstutkimus tarkastelee raskaan liikenteen vähähiilistämistä ja osoittaa, että biokaasu ja uusiutuva diesel voivat olla kilpailukykyisiä vaihtoehtoja sähkön rinnalla. Tutkimuksen mukaan tehokkain ratkaisu riippuu kuljetustehtävästä ja toimintaympäristöstä, ja biokaasu sekä uusiutuvat polttoaineet tarjoavat käyttökelpoisia vaihtoehtoja siirtymävaiheessa, erityisesti kun sähköistyminen vaatisi suuria investointeja. Väitöskirja korostaa, että kaikki vähähiiliset vaihtoehdot ovat toteutettavissa.

Sesterce rakentaa uusiutuvalla energialla toimivan tekoälykampuksen Jämsään

Ranskalainen Sesterce suunnittelee merkittävää datakeskusinvestointia Jämsään, Kaipolan entiselle paperitehtaan alueelle. Hankkeen tavoitteena on rakentaa uusiutuvalla energialla toimiva tekoälykampus, joka pyrkii parantamaan eurooppalaista digitaalisen infrastruktuurin tarjontaa. Yhtiö sitoutuu tuottamaan jokaista käyttämäänsä megawattia kohden megawatin uusiutuvaa sähköä verkkoon, ja tämä sitoumus toteutetaan kymmenen vuoden kuluessa kampuksen käyttöönotosta.

Äänekosken Energia mukana Suomen ensimmäisessä kaasumoottorivoimalaitoksessa

Äänekosken Energia on osakkuusyhtiönsä EPV Energia Oy:n kautta mukana Suomen ensimmäisessä modernissa kaasumoottorivoimalaitoksessa Torniossa. Tämä 43 megawatin laitos tuo joustoa EPV Energian sähkön tuotantoon ja mahdollistaa sähkön nopean tuotannon kulutushuippujen aikana. Äänekosken Energia osallistuu myös EPV Energian seuraavaan, noin 40–45 MW:n kaasumoottorivoimalaitoshankkeeseen Lappeenrannassa, tavoitteena siirtyä maakaasusta biokaasuun ja uusiutuviin kaasuihin.

Google lukitsi Constellationin ydinvoiman asiakkaakseen 20 vuodeksi – mahdollistaa reaktorien modernisoinnin

Google on solminut 20 vuoden sähkösopimuksen Constellation Energyn kanssa, mikä takaa ydinvoimayhtiölle merkittävän tulovirran ja mahdollistaa nykyisten ydinreaktorien modernisoinnin ja tehonkorotukset. Sopimus kattaa 3 590 megawattia sähköä, josta 890 megawattia on uutta ydinvoimakapasiteettia, joka saadaan reaktorien tehonkorotuksilla. Tämä järjestely vastaa PJM-verkon kapasiteettipulaan ja tarjoaa mallin, kuinka suuret kuluttajat voivat rahoittaa sähköntuotannon investointeja sitoutumalla pitkäaikaisiin ostoihin. Constellationin mukaan 890 megawattia vastaa yhden suuren perinteisen reaktorin tai useamman pienreaktorin tuotantoa.

Kokkola Material Week kokoaa yhteen uusiutuvan energian ja muiden alojen asiantuntijat

Kokkola Material Week -tapahtuma järjestetään marraskuussa keskittyen kemian lisäksi biotalouden, mineraalitalouden ja uusiutuvan energian ajankohtaisiin kuulumisiin. Tapahtuma sisältää seminaareja, kuten BioKokkola, TechKokkola, GeoKokkola, ReKokkola ja H2Kokkola, jotka käsittelevät muun muassa kestävää liiketoimintaa, teollisuuden digitalisaatiota, kaivos- ja metallinjalostushankkeita, kiertotaloutta ja vetytaloutta. Päätöspäivänä Future Fair nostaa esiin vihreän siirtymän ja kestävän teknologian ratkaisuja. Tapahtuma on suunnattu yrityksille, tutkijoille ja muille alasta kiinnostuneille, ja se on osallistujille maksuton.

Sähkön hinnan vaihtelut ohjaavat viljelijöitä energiatehokkaisiin kuivausratkaisuihin

Viljelijät etsivät kustannustehokkaita ja ennakoitavia energiaratkaisuja viljankuivaukseen, erityisesti sähkön hinnan vaihteluiden vuoksi. Biopannut ovat nousseet kiinnostavaksi vaihtoehdoksi öljyn sijaan, lyhentäen investoinnin takaisinmaksuaikaa merkittävästi. Lisäksi varastointikapasiteetin lisääminen kiinnostaa viljelijöitä, jotta viljan myyntiä voidaan ajoittaa parempaan markkinatilanteeseen ja maksimoida tuotto. Kuivaamovalmistajat tarjoavat kokonaisratkaisuja ja saneerauksia energiatehokkuuden parantamiseksi.

Hallanvahdin aurinkovoimala tuottaa sähköä tehokkaasti innovatiivisilla paneeleilla

Hallanvahdin aurinkovoimala Joroissa on Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala, jonka maksimiteho on 129 megawattia. Voimalan paneelit seuraavat auringon kulkua ja ovat kaksipuolisia, mikä mahdollistaa energiantuotannon myös lumen heijastamasta valosta. Taaleri Energian rakennuttama voimala työllistää kaksi huoltoteknikkoa, ja sen toimintaa seurataan jatkuvasti. Voimalan rakentaminen oli 73,5 miljoonan euron investointi, ja sen toiminta-ajaksi on laskettu 40 vuotta, jonka jälkeen paneelit kierrätetään.