Kansanedustaja Wallinheimo: Sähköntuotantoa lisättävä Googlen investoinnin myötä

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kommentoi Googlen 13 miljardin euron investointia Suomeen ja datakeskusten sähkönkulutusta. Wallinheimon mukaan keskustelu sähkön riittävyydestä on ollut liian mustavalkoista, ja Suomen tulisi vastata sähkönkulutuksen kasvuun rakentamalla lisää sähköntuotantoa ja verkkoja. Hän korostaa tavoitetta saada Suomeen lisää suuria investointeja.

Börje Hagnerin elämäntyö energiansäästön ja LVI-alan kehittäjänä

Diplomi-insinööri Börje Hagner, joka kuoli 79-vuotiaana, oli valtakunnallisesti arvostettu LVI-alan asiantuntija. Hänen erikoisalojaan olivat teollisuusilmastointi ja energiansäästö, ja hän laati kymmeniä energiansäästöoppaita eri teollisuusaloille. Hagner kehitti elämäntyönään energiankäyttöä ja suunnittelua, ja opetti alaa Tekussa sekä ammattiseminaareissa. Hän korosti itsensä kehittämisen ja uuden oppimisen merkitystä.

Kaukolämmön hinnat nousevat, sähkökattilalaitos tuo helpotusta tulevaisuudessa

Lohjan Energiahuolto Oy Loher on joutunut nostamaan kaukolämmön hintoja polttoaineiden kallistumisen vuoksi, ja uusi korotus on todennäköisesti edessä ensi vuoden alussa. Tilanteen helpottamiseksi Fortum Power and Heat Oy suunnittelee sähkökattilalaitoksen rakentamista Lohjan kaukolämpöverkkoon liitettäväksi. Tämä laitos hyödyntäisi sähkön pörssihinnan vaihteluita ja sen odotetaan olevan käytössä loppuvuodesta 2028, tuoden merkittäviä kustannussäästöjä ja tuotanto-osuutta Loherille.

Fortum solmi merkittävän sähkösopimuksen Googlen kanssa – vaikutuksia pörssiin ja energiamarkkinoille

Fortum on ollut viikon menestyjä Helsingin pörssissä solmittuaan pitkäaikaisen sähköntoimitussopimuksen Googlen kanssa. Sopimus, joka kattaa jopa 50% Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista vuodesta 2030 alkaen, on merkittävä askel Fortumin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa ja lisää sijoittajien luottamusta. Vaikka sopimus on suuri, se herättää myös huolta mahdollisesti korkeammista sähkönhinnoista Suomessa ja Pohjoismaissa, jos kaikki suunnitellut datakeskukset toteutuvat. Myös Teollisuuden voiman (TVO) omistaja UPM voi hyötyä vastaavista sopimuksista.

Pelletin ja muiden lämmitysmuotojen kustannusvertailu suuressa kiinteistössä

Artikkeli vertailee eri lämmitysmuotojen, kuten öljyn, pelletin ja maalämmön, kustannuksia ja soveltuvuutta suuren kiinteistön lämmitykseen. Pelletin hinta on vaihdellut merkittävästi Venäjän tuonnin loppumisen jälkeen, mutta asiantuntijan mukaan se on tällä hetkellä öljyä edullisempaa kilowattituntia kohden. Vaikka pelletti vaatii varastotilaa ja säännöllistä huoltoa, sen tekniikka on kehittynyt ja käyttömukavuus parantunut. Maalämpö osoittautuu laskelmien mukaan taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, joskin sen alkuinvestointi on suuri ja kannattavuus riippuu lämmitysverkoston vaatimasta lämpötilatasosta.

Sähkön hinta kiihdyttää polttopuukauppaa – kotimaisen ja tuontipuun kysyntä kasvaa

Sähkön hinnan nousu on kiihdyttänyt polttopuukauppaa, mikä näkyy kiireisempänä sesonkina kuin viime vuonna. Vaikka monet yksityiset klapikauppiaat myyvät edelleen kotimaista puuta, suuret kauppaketjut ovat siirtyneet tuontipuuhun, erityisesti Latviasta. Vaasalainen yrittäjä Stig-Johan Westergård kokeili tuontipuuta kotimaisen puun loppuessa, kun taas toinen yrittäjä, Eero Raina, pitää kiinni paikallisuudesta. Kuluttajien keskuudessa on kahta linjaa: toiset haluavat vain kotimaista, toiset edullista puuta alkuperästä riippumatta.

Fingrid selittää sähkön hinnan nousua loppuvuodelle heikolla vesitilanteella ja huoltoseisokeilla

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön hinnan jyrkkä nousu loppuvuodelle johtuu useista tekijöistä, kuten heikosta vesitilanteesta Norjassa, kansainvälisistä kaasumarkkinoista ja ydinvoimaloiden huoltoseisokeista. Sähköpörssissä määräytyvät hinnat heijastavat markkinatoimijoiden futuurikauppoja, ja joulukuun 2026 futuurihinta on noussut merkittävästi. Fingrid korostaa, että se ei määritä hintoja, vaan ne muodostuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan Nord Poolin markkinoilla. Kuluttajille tämä tarkoittaa suurempaa hintavaihtelua, johon voi varautua kiinteähintaisella sopimuksella.

Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki, myös Köyliön-Säkylän Sähkön hallituksessa, luotsaa Apetitia kasvuun Ruotsissa

Apetit Oyj:n toimitusjohtaja Esa Mäki, joka toimii myös Köyliön-Säkylän Sähkön hallituksessa, kertoo Apetitin liiketoiminnasta ja kasvusuunnitelmista Ruotsissa. Yhtiö osti tappiollisen hernetehtaan Ruotsista ja pyrkii kääntämään sen kannattavaksi. Mäki korostaa Suomen ja erityisesti Ala-Satakunnan peltojen merkitystä ruoantuotannossa ilmastonmuutoksen vaikuttaessa Euroopan satoihin.

Ese-Energia mukana Mikkelin Sammonkadun remontissa

Mikkelin Sammonkadun remontti on etenemässä päällystysvaiheeseen, ja siihen liittyen katu suljetaan liikenteeltä syyskuun lopulla. Remontin alkuvaiheessa Ese-Energia operoi kaukolämpötöiden parissa. Työhön kuuluu myös hulevesiverkoston parannusta ja valaisinpylväiden anturoiden asennusta, ja se on ollut kesän hankalin liikenteen kannalta. Myös Raatihuoneenkadulle on tulossa remonttia, joka sulkee osan Urskin juoksuradasta.

Googlen datakeskus haastaa Suomen sähköjärjestelmän ja vaatii uusia ratkaisuja

Googlen suuri datakeskusinvestointi Suomeen haastaa sähköjärjestelmän, sillä kasvava sähkönkulutus vaatii ratkaisuja päästöttömyyden säilyttämiseksi. Vaikka hanke tukee päästötöntä energiantuotantoa ydin- ja tuulivoimasopimuksilla, kylminä talvikuukausina saatetaan joutua turvautumaan maakaasuun. Artikkelissa korostetaan kysyntäjoustojen ja sähkövarastojen kehittämisen tärkeyttä, jotta fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei tarvitsisi lisätä. Googlen hanke sisältää myös sähkövarastoja, mutta niiden ei katsota riittävän ratkaisemaan kaikkia haasteita.

Sähkön hinta nousee datakeskusbuumin myötä, arvioi Metsä Groupin pääjohtaja

Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen arvioi, että sähkön hinta nousee Googlen datakeskusinvestointien myötä. Vaikka metsäteollisuus on omavarainen sähkön suhteen, hinnannousu voi heikentää sähkökattiloiden kannattavuutta ja lisätä ainespuun polttamista energiaksi. Vanhanen odottaa myös tuulivoimainvestointien kiihtyvän. Hän kommentoi myös Joutsenon sellutehtaan tilannetta, mutta ei antanut lopullista vastausta sen tulevaisuudesta.

Datakeskuksen rakentaminen herättää huolta Lahdessa – sähkön hinta ja melu puhuttavat

Lahden Kiveriöön rakentuva datakeskus on aiheuttanut huolta lähialueen asukkaille, erityisesti melun ja tärinän vuoksi. Susanna Larila-Viuhko harkitsee jopa poismuuttoa rakennustöiden aiheuttaman häiriön takia. Vaikka sosiaalisessa mediassa on herännyt huoli veden loppumisesta ja sähkön kallistumisesta datakeskuksen vuoksi, kaupungin elinvoimajohtaja Elina Laavi tyrmää nämä pelot. Hän toteaa, ettei datakeskus käytä vettä viilennykseen ja että sähkön hinta määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, ei paikallisesti.

Uusiutuvan sähkön rajallisuus ja energiapolitiikan priorisointi

Artikkeli kyseenalaistaa ajatuksen, että lisääntynyt sähkönkulutus, kuten datakeskusten tarve, automaattisesti tekee Suomesta vihreämmän. Se korostaa, että uusiutuva sähkö ei ole rajatonta ja sen tuotanto vaatii maa-alaa sekä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Kirjoitus peräänkuuluttaa energiapolitiikkaa, jossa sähkönkulutusta priorisoidaan ja energiatehokkuutta parannetaan, jotta vihreää sähköä käytettäisiin ensisijaisesti fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.

Korkeamaan tuulivoimapuiston rakentaminen aikataulussa, sähköntuotanto alkaa 2027

Soinin Korkeamaan tuulivoimapuiston rakentaminen etenee aikataulussa, ja sähköntuotannon odotetaan alkavan vuonna 2027. OX2-yhtiö järjesti yleisötilaisuuden, jossa projektipäällikkö Ville Nevala ja muut edustajat kertoivat maanomistajille ja muille kiinnostuneille hankkeen edistymisestä. Tilaisuudessa käsiteltiin tuulivoimapuiston nykyistä rakennusvaihetta.

Torniolainen hyödyntää kotiakkua pörssisähkön ja aurinkoenergian varastoinnissa

Torniolainen Olavi Stoor hankki kotiakun varastoimaan pörssisähköä ja aurinkopaneelien tuottamaa energiaa, mikä yleistyy kotitalouksissa. Kotiakut tasaavat pörssisähkön hintapiikkejä ja parantavat aurinkopaneeli-investointien tuottoa. Elisa ja 1Komma5° tarjoavat näitä palveluita, ja Elisa hyödyntää akkuja myös osana akkureserviään Suomen sähköverkon vakauden parantamiseksi. Kotiakun avulla asiakkaat voivat säästää sähkölaskussa hyödyntämällä hintavaihteluita, varastoimalla aurinkosähköä ja osallistumalla reservimarkkinoille.

Lappeenrannan sähköyhtiön järjestelmävirhe johti aiheettomaan sähkökatkoon ja vahinkoihin

Lappeenrannan Energiaverkot Oy katkaisi lappeenrantalaisen pariskunnan kodista sähköt virheellisesti heidän ollessaan lomalla, mikä aiheutti vahinkoa 16 lemmikkiliskolle ja lähes 600 euron kustannukset sulaneiden ruokien ja lääkkeiden vuoksi. Verkkoyhtiön toimitusjohtaja Jussi Selenius pahoittelee tapausta ja kertoo sen johtuneen järjestelmävirheestä, jota nyt korjataan. Yhtiö käsittelee mahdollisia vahingonkorvausvaatimuksia tapauskohtaisesti.

Herrfors mukana Pietarsaaren kadun perusparannuksessa – lyhtypylvään sijoittelu herättää keskustelua

Pietarsaaren Tengströmin kadun perusparannushanke, jossa Herrfors on mukana yhteistyökumppanina, on herättänyt keskustelua lyhtypylvään sijoittelusta. Asukas on tehnyt valituksen pylvään sijoittamisesta kuusiaitaan, ja kaupunki on luvannut parantaa tiedottamista tulevissa hankkeissa. Hankkeeseen kuuluu vesihuollon saneeraus, uuden valaistuksen asennus ja pyörätien rakentaminen.

Keravan Energia pitää siirtohinnat matalina, Nivos ja Outokummun Energia eri linjoilla

Keravan Energia on pitänyt sähkön siirtohinnat Uudenmaan matalimpina strategiallaan, jossa voitot palautetaan kuntalaisille matalina hintoina. Vastaavasti Nivos Energia Mäntsälässä on perinyt korkeampia siirtohintoja, koska omistaja odottaa yhtiöltä tuottoa kunnan palveluihin. Outokummun Energian siirtohinnat ovat kolminkertaistuneet 15 vuodessa, ja yhtiön omistus myytiin brittiläiselle sijoitusyhtiölle vuonna 2020. Artikkeli vertailee eri verkkoyhtiöiden hinnoittelua ja omistajien vaikutusta siirtohintoihin.

Datakeskukset tuottavat säätövoimaa maakaasulla – Ecogridin ratkaisu sähköjärjestelmän vakauteen

Ecogrid Energy kehittää datakeskusten yhteyteen moottorivoimaloita, jotka tuottavat sähköjärjestelmään kaivattua säätövoimaa markkinaehtoisesti. Nämä voimalat käyttäisivät alkuvaiheessa fossiilista maakaasua, mutta mahdollistaisivat samalla lisää tuulivoimarakentamista ja parantaisivat sähköjärjestelmän vakautta. Maakaasun käyttö on suunniteltu kattamaan noin kymmenen prosenttia datakeskuksen energiantarpeesta, kun taas 90 prosenttia tulisi tuulivoimasta. Hanke pyrkii ratkaisemaan datakeskusten sähköntarpeen ja samalla tarjoamaan säätövoimaa Suomen sähköverkkoon.

Otavan aurinkovoimalan kaavapäätöksestä valitus hallinto-oikeuteen

Otavaan suunnitellun aurinkovoimalan kaavapäätöksestä on tehty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valituksen tehnyt yksityishenkilö vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista, vedoten muun muassa menettelytapavirheeseen. Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee kaupungin lausuntoa, jossa kaupunginjohtaja esittää valituksen hylkäämistä, sillä kaupungin mukaan päätös on tehty lainsäädännön mukaisesti.

Uusiutuva energia keskeisessä roolissa Suomen investointipotentiaalissa

Suomessa on yli 300 miljardin euron investointipotentiaali, joka sisältää muun muassa uusiutuvan energian hankkeita. Artikkeli korostaa tarvetta yhteiselle investointisuunnalle ja toimintaympäristön kehittämiselle, jotta nämä potentiaaliset investoinnit, kuten uusiutuvan energian hankkeet, voidaan toteuttaa. Erityisesti sähköverkon kapasiteetin riittävyys ja ennakoiva rakentaminen nähdään kriittisenä tekijänä suurten teollisten investointien, mukaan lukien uusiutuvan energian, mahdollistamisessa. Pohjanmaalla uusiutuva energia yhdistyy jo sähköistyvään teollisuuteen ja muihin aloihin, mikä osoittaa alueellisen kokonaisuuden merkityksen.

Entinen turveneva muuttui suureksi aurinkovoimalaksi Kuortaneella

Kuortaneen Honkisaarennevalle on valmistunut Solarigo Systemsin rakentama aurinkovoimala entiselle turvetuotantoalueelle. Yli 55 500 aurinkopaneelia tuottavat sähköä verkkoon, ja voimalan teho on 34 megawattipiikkiä, vastaten noin 2 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta. Maanomistajat aloittivat hankkeen etsien jatkokäyttöä turpeennoston loputtua, ja pitkäaikainen vuokrasopimus tehtiin Solarigo Systemsin kanssa. Voimala on 26 miljoonan euron investointi, johon on saatu EU:n tukea, ja sen yhteyteen rakennetaan myös akkuvarastojärjestelmä.

Lämpöpumppujen myynti kiihtyy Suomessa

Lämpöpumppujen, erityisesti ilmalämpöpumppujen, kauppa käy Suomessa vilkkaasti. Toimitukset ovat kasvaneet merkittävästi alkuvuonna, ja kysyntää lisäävät vanhojen pumppujen uusimistarve sekä ennakoitu pörssisähkön kallistuminen. Myös rakentamisen kohenevat näkymät ja viime talven korkeat sähköhinnat ovat vaikuttaneet positiivisesti markkinaan. Pumppujen saatavuus ja asennuskapasiteetti ovat tällä hetkellä hyvät.

Kaukolämmön hinta vakaana Uudessakaupungissa kiinteistökustannusten pysyessä ennallaan

Kaukolämpö on merkittävä osa kiinteistökustannuksia Uudessakaupungissa, jossa se muodostaa suurimman osuuden kuukausittaisista neliömetrikustannuksista (1,63 euroa/neliömetri/kuukausi). Vaikka kiinteistökustannukset ovat nousseet useimmissa Suomen kunnissa, Uudessakaupungissa ne ovat pysyneet viime vuoden tasolla, ja kaukolämmön hinta on pysynyt samana vuoden 2024 nousun jälkeen. Joissakin kunnissa, kuten Järvenpäässä, Tuusulassa, Vihdissä ja Keravalla, kustannukset ovat jopa laskeneet kaukolämmön hinnan alenemisen ansiosta.

Fingrid ja Kajava Oy vastaavat datakeskusten kiihdyttämään sähkönkulutukseen ja verkon vahvistustarpeisiin

Fingrid arvioi datakeskusten ja sähkökattilahankkeiden kiihdyttävän sähkönkulutusta Suomessa jopa 40 prosenttia viidessä vuodessa, mikä vaatii kantaverkon merkittävää vahvistamista. Yhtiö on käynnistänyt 5,2 miljardin euron investointiohjelman kapasiteetin lisäämiseksi ja pyrkii pitämään kustannukset kilpailukykyisinä. Kajava Oy:n toimitusjohtaja Timo Jutila näkee Googlen datakeskuksen tulon Kajaaniin positiivisena, tuoden uusia asiakkaita ja jakajia sähköverkon kustannuksiin, vaikka suoria vaikutuksia siirtohintoihin ei odoteta. Fingrid ja Kajava Oy ovat keskeisessä roolissa vastaamassa kasvavaan sähköntarpeeseen ja verkon kehittämiseen.

Googlen datakeskusinvestointi ja sähkön hinnan vaikutukset Suomessa

Googlen suuri investointi Suomeen herättää kysymyksiä sähkön riittävyydestä ja hinnan noususta, sillä Googlen innokkuus johtuu Suomen edullisesta ja lähes hiilidioksidipäästöttömästä sähköstä. Vaikka investointi tuo työtä ja tuloja, suurin osa Googlen miljardeista menee palvelimiin ja siruihin, ja verotulot jäävät vähäisiksi. Asiantuntijat varoittavat, että Suomesta voi tulla tekoälyajan öljykenttä, jossa jalostusarvo karkaa muualle, ja korostavat sähkön riittävyyden ja kohtuullisen hinnan varmistamisen tärkeyttä tulevaisuudessa.

Kansanedustajat pohtivat Googlen datakeskuksen vaikutusta sähkön hintaan ja ratkaisuja hintojen nousun estämiseksi

Googlen datakeskusinvestointi Suomeen on herättänyt huolta sähkön hinnasta ja riittävyydestä. Kansanedustajat ovat erimielisiä siitä, nouseeko sähkön hinta ja miten sitä tulisi hallita. Keskustelussa esiin nousevat ehdotukset vaihtelevat sähkömarkkinoiden ohjaamisesta, hintatakuista ja -katoista kotitalouksille, datakeskusten rajoittamisesta tai niiden velvoittamisesta omaan energiantuotantoon, sekä sähköverkon ja energiantuotannon kehittämisestä. Poliitikot pohtivat myös, pitäisikö datakeskuksille asettaa veroja tai ehtoja niiden sähkönkulutuksen joustavuudesta.

Sähkön hinta ja muu energiainflaatio nousussa Euroopassa

Swedbankin pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi, että energian hinnat, mukaan lukien sähkön hinta, ovat nousu-uralla Euroopassa. Brent-öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut yli 100 dollarin barrelilta, ja bensiinin hinta Suomessa on ylittänyt kaksi euroa litralta. Hirvosen mukaan pumppuhinnat voivat vielä nousta, ja energiainflaatio säilyy kohonneella tasolla. Maakaasuvarastojen alhainen taso Euroopassa ja tarve kasvattaa niitä talven lähestyessä vaikuttavat myös tilanteeseen. Euroopan keskuspankki on nostanut ensi vuoden inflaatioennustettaan.

Ruotsin ilmastopolitiikka ja ydinvoima keskustelunaiheena

Ruotsin poliittisessa keskustelussa käsiteltiin ilmastopolitiikkaa ja energiantuotantoa. SD-johtaja Jimmie Åkesson korosti kohtuullista ilmastopolitiikkaa ja uuden ydinvoiman rakentamista. MP-johtaja Amanda Lind syytti Tidö-puolueita fossiiliriippuvuuden syventämisestä ja totesi ydinvoiman olevan irrallinen päästöjen lisääntymisestä.

Trevian näkee Hanhikiven potentiaalisena kahdelle isolle ydinvoimalalle

Kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian on kiinnostunut Hanhikiven ydinvoimahankkeen toteuttamisesta ja on vieraillut Pyhäjoen kunnassa. Trevian näkee Hanhikiven alueen potentiaalisena jopa kahdelle isolle ydinvoimalalle ja on kokoamassa yli 10 miljardin euron infrastruktuurirahastoa alueen ostamiseksi Fennovoimalta. Pyhäjoen kunta tukee hanketta markkinoinnilla ja kaavoitukseen liittyvillä asioilla, ja kunnanjohtaja Soronen toivoo alueen myyntiä uudelle toimijalle hankkeen edistämiseksi.

Fortumin ja Googlen sähkösopimus herättää keskustelua Suomen energiapolitiikasta

Fortum on solminut Googlen kanssa 22-vuotisen sähkönostosopimuksen, joka kattaa jopa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotantokapasiteetista. Sopimuksen odotetaan mahdollistavan Loviisan voimalan tehonkorotukset ja käyttöiän pidentämisen vuoteen 2050 asti. Asiantuntijat arvioivat sopimuksen olevan poikkeuksellinen mutta hyödyllinen Suomen energiainvestoinneille ja sähköjärjestelmän ennustettavuudelle, vaikka se herättääkin kysymyksiä omistajaohjauksen roolista ja uuden tuotantokapasiteetin tarpeesta. Fortumin mukaan sopimus auttaa vakauttamaan sähkön hintoja ja tukee Suomen sähköverkon pitkän aikavälin resilienssiä.

Lämpöpumppujen myynti kiihtyy sähkön hinnan ja uusimistarpeen vetämänä

Lämpöpumppujen, erityisesti ilmalämpöpumppujen, myynti on kasvanut merkittävästi Suomessa sähkön hinnan nousun ja vanhojen pumppujen uusimistarpeen vuoksi. Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun mukaan toimitukset ovat lisääntyneet, ja markkinan odotetaan kiihtyvän syksyä kohden. Saatavuus ja asennuskapasiteetti ovat tällä hetkellä hyvät, ja toimitusajat kohtuulliset. Sähkön hinnan ennustetaan pysyvän korkeana, mikä ruokkii lämpöpumppumarkkinaa entisestään.

Öljyn ja kaasun hinnat nousussa Iranin sodan vuoksi – vaikuttaa sähkön hintaan Euroopassa

Öljyn ja kaasun hinnat ovat nousseet jyrkästi Iranin sodan kärjistymisen vuoksi, ja sodan pelätään jatkuvan Yhdysvaltain presidentti Trumpin kauden loppuun asti. Raakaöljyn hinta ylitti 100 dollaria tynnyriltä, ja kaasun hinta on korkein sitten vuoden 2022 lopun. Kaasun hinnan nousu vaikuttaa muun muassa sähkön hintaan Euroopassa.

Sähköyhtiö selvitti mysteerin: Sähkömittarin sovellus näytti kulutusta, vaikka sähköt olivat poikki

Ruotsalainen Wille Tilosius ihmetteli kotinsa sähkönkulutusta, joka näytti jatkuvan, vaikka talon pääkytkin oli pois päältä. Älymittariin yhdistetty sovellus ilmoitti yli 200 watin kulutuksesta. Göteborg Energin teknikon selvityksen mukaan mysteeri selvisi: sovellus näytti viimeisintä mittaustulosta ennen sähköjen katkeamista, eikä reaaliaikaista tiedonsiirtoa ollut keskeytetty. Sähköyhtiön mukaan HAN-portin kautta voidaan välittää yksityiskohtaista tietoa sähkönkäytöstä, mutta tässä tapauksessa lukema ei tarkoittanut todellista kulutusta.

Korkia yhdistää uusiutuvan energian ja datakeskusten energiainfrastruktuurin

Korkia, uusiutuvaan energiaan keskittynyt sijoitusyhtiö, laajentaa toimintaansa datakeskusten energiainfrastruktuuriin hyödyntäen osaamistaan uusiutuvasta energiasta ja energiavarastoista. Yhtiö kehittää datakeskusalueita, joihin integroidaan uusiutuvan energian tuotantolaitoksia, kuten aurinko- ja tuulivoimaa, sekä akkuvarastoja sähköverkon kapasiteettihaasteiden ratkaisemiseksi. Tämä lähestymistapa tukee datakeskusten kasvua ja kestävän energiajärjestelmän kehitystä, tarjoten samalla uusia sijoitusmahdollisuuksia energiasiirtymään.

Otavan aurinkovoimalan kaavapäätöksestä valitettu hallinto-oikeuteen

Otavaan suunnitellun aurinkovoimalan kaavapäätöksestä on tehty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaava herätti vastustusta lähialueen asukkaiden keskuudessa, ja yksityishenkilö vaatii valtuuston päätöksen kumoamista. Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina kaupungin lausuntoa, jossa esitetään valituksen hylkäämistä. Kaupunki katsoo, että päätös on tehty lainsäädännön mukaisesti eikä menettelyvirhettä ole tapahtunut.

Loviisan talous nojaa vahvasti Fortumin ydinvoimalaan, mutta tulevaisuus näyttää vakaalta

Loviisan kaupungin talous on tilastojen mukaan vahvasti riippuvainen Fortumista ja sen hallinnoimasta ydinvoimalasta, joka vastaa merkittävästä osasta kaupungin työpaikoista. Vaikka tämä riippuvuus voi vaikuttaa suurelta, ydinvoimalan tulevaisuus nähdään vahvana, mikä tuo vakautta Loviisan työllisyystilanteeseen. Kaupunki pyrkii kuitenkin lisäämään keskisuurten yritysten määrää ja hyödyntämään alihankintaketjuja paikallisten pienempien yritysten työllistämiseksi. Artikkeli vertailee myös muiden Uudenmaan kuntien, kuten Porvoon ja Sipoon, työllisyysrakenteita ja riippuvuussuhteita suuriin työllistäjiin.

Lahti Energia ottaa käyttöön uuden LahtiEnerg-tekstiviestitunnuksen kaukolämpöpalveluiden tiedotukseen

Lahti Energia ja Lahti Energia Sähköverkko alkavat käyttää uutta LahtiEnerg-lähettäjätunnusta tekstiviesteissään. Muutos koskee muun muassa sähkö- ja kaukolämpöpalveluihin liittyviä tiedotteita, kuten keskeytys- ja häiriötiedotteita. Uudistuksen tavoitteena on parantaa viestinnän turvallisuutta, ja Lahti Energia muistuttaa, ettei se koskaan pyydä arkaluonteisia tietoja tekstiviestillä.

Lehtinen ehdottaa jakeluvelvoitteen laskemista polttoaineiden hintojen alentamiseksi

Kansanedustaja Rami Lehtinen vaatii toimia polttoaineiden hintojen laskemiseksi, vedoten kehysriihen kirjaukseen ja kansalaisten sietokyvyn ylittymiseen. Hän ehdottaa jakeluvelvoitteen laskemista, joka hänen mukaansa laskisi polttoaineiden hintaa ja nostaisi valtion verotuloja. Lehtinen mainitsee myös, että liikennesähkö on lisätty osaksi jakeluvelvoitetta, ja korostaa, että polttoaineiden hinnat vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan, kuten kuljetuskustannuksiin ja kauppojen hyllyjen hintoihin.

Sato panostaa aurinkoenergiaan ja maalämpöön energiaomavaraisuuden lisäämiseksi

Sato parantaa energiaomavaraisuuttaan ja kiinteistöjensä tulevaisuuskestävyyttä investoimalla uusiutuviin energioihin. Yhtiö on asentanut aurinkopaneeleita kerrostalojen katoille ja siirtynyt kaukolämmöstä maalämpöön useissa kohteissaan. Tavoitteena on kasvattaa paikallisen energiantuotannon piirissä olevien Satokotien määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mikä vähentää riippuvuutta ostetusta energiasta ja pienentää päästöjä. Nämä energiaratkaisut tuovat kustannuksiin ennakoitavuutta ja lisäävät asuntoportfolion arvoa.

Maakaasua hyödyntävät datakeskusten voimalat ratkaisuksi sähköpulaan

Ecogrid Energy kehittää datakeskusten yhteyteen moottorivoimaloita, jotka toimivat säätövoimana sähkömarkkinoilla. Nämä voimalat korvaavat perinteiset varavoimageneraattorit ja voivat tuottaa sähköä markkinoille, kun sähköstä on pulaa. Vaikka voimalat käyttäisivät aluksi fossiilista maakaasua, ne mahdollistavat lisää tuulivoiman rakentamista ja parantavat sähköjärjestelmän vakautta. Ensimmäinen hanke on valmistumassa Poriin vuonna 2028, ja toinen on suunnitteilla Lahteen.

Inkoon aurinkovoimalahanke herättää vastustusta paikallisten keskuudessa

Inkooseen suunnitellaan yhtä Suomen suurimmista aurinkovoimaloista, jonka ruotsalainen Alight haluaa rakentaa 140 hehtaarin alueelle. Hanke on herättänyt voimakasta vastustusta paikallisten asukkaiden keskuudessa, sillä alue on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja siellä on viljelty maata yli 400 vuotta. Asukkaat ovat jättäneet vetoomuksen kunnanhallitukselle, ja heidän huolensa koskevat muun muassa luonnon monimuotoisuutta ja alueen pirstaloitumista. Alight lupaa huomioida ympäristönäkökulmat ja tehdä yhteistyötä paikallisyhteisön kanssa.

Uusi energiatehokkuuslaki tekee aurinkoenergiasta pakollista rakennuksissa

Hallitus esittää uutta rakennusten energiatehokkuuslakia, joka tekee aurinkoenergian hyödyntämisestä pakollista uusissa rakennuksissa ja osassa olemassa olevia rakennuksia. Laki toimeenpanee EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön, tavoitteena pienentää rakennusten energiantarvetta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Aurinkoenergiajärjestelmien asennusvelvoitteet astuvat voimaan vaiheittain vuosina 2027–2031, ja niihin sisältyy joustomahdollisuuksia tietyin ehdoin.

Ikean tulo Lahteen ja huoli sähkön hinnasta

Ikea avaa uuden myymälän Lahteen, mikä herättää keskustelua paikallisessa huonekaluteollisuudessa. Entinen Askon työntekijä Ferenc Juhász toivottaa Ikean tervetulleeksi, uskoen sen houkuttelevan asiakkaita nykyisessä taloustilanteessa. Hän kuitenkin ilmaisee huolensa Googlen datakeskusinvestoinnin mahdollisesta vaikutuksesta sähkön hintaan, ennustaen sen nousevan.

John Deeren uusi ajosilppuri panostaa energiatehokkuuteen

John Deeren uusi F8 600 -ajosilppuri edustaa uutta konseptia, jossa energiatehokkuus on keskeisessä roolissa. Parannuksia on tehty muun muassa moottorin kierrosluvun ja päätuulettimen nopeuden laskemiseen energiatehokkuuden nimissä, sekä hydrauliikkalinjaston selkeyttämiseen ja liittimien vähentämiseen energiatalouden parantamiseksi. Myös huollettavuutta on kehitetty. Koneen hinta on 353 925 € (alv 0 %), ilman noukinta.

Daimler Truck panostaa voimakkaasti vetyteknologiaan ja liikenteen sähköistämiseen

Daimler Truck aikoo investoida satoja miljoonia euroja vetyteknologiaan vuosikymmenen loppuun mennessä, noudattaen kaksoisstrategiaa liikenteen hiilestä irtautumisessa akkusähköajoneuvojen rinnalla. Yhtiö näkee vedyn tärkeänä osana kuorma-autoliikenteen ratkaisua Euroopan hiilestä irtautumiseen, tarjoten etuja kuten suuremman hyötykuorman ja nopeamman tankkauksen. Daimler Buses on jo lähettänyt vetykäyttöisiä polttoainesolubusseja koeajoihin ja suunnittelee niiden tuotantoa tulevaisuudessa.

Oulun AI Gigafactory ja Googlen investointi kertovat Suomen tekoälymurroksesta

Ouluun suunniteltu AI Gigafactory on merkittävä hanke, joka on paljon muutakin kuin pelkkä datakeskus, ja se on osa EU:n suunnitelmaa vahvistaa Euroopan asemaa tekoälyn kehittäjänä. Gigafactory mahdollistaa suurten tekoälymallien kouluttamisen ja hienosäädön eri alojen tarpeisiin, mikä on tärkeää myös Suomen julkisen hallinnon tekoälystrategian kannalta. Hankkeen yhteyteen suunniteltu vierailukeskus voisi lisätä tekoälylukutaitoa ja auttaa ymmärtämään tekoälyn toimintaa ja vaikutuksia. Googlen investointi Suomeen ja Oulun Gigafactory kertovat samasta tekoälyn infrastruktuurin nopeasta kasvusta, ja Suomen tulisi hyödyntää tätä rakentamalla Gigafactoryn ympärille eurooppalaisia ja kotimaisia tekoälymalleja, tutkimusta ja koulutusta.

EVE-hanke tukee elintarvikealan energiatehokkuutta

Seinäjoen ammattikorkeakoulun EVE-hanke tarjoaa käytännön tukea elintarvikealan pk-yrityksille energiatehokkuuden parantamiseen. Hanke auttaa yrityksiä tunnistamaan energiankulutuskohteita, hyödyntämään hukkalämpöä ja arvioimaan uuden teknologian soveltuvuutta. Tavoitteena on tuottaa tietoa kehittämistoimien kohdentamiseksi ja vähentää investointeihin liittyvää epävarmuutta. Yritykset voivat osallistua teknologiakokeiluihin ja työpajoihin, ja toiminta on suunnattu erityisesti Etelä-Pohjanmaan alueen yrityksille.

Suomen Voima Oy suunnittelee pumppuvoimaloita Kemijärvelle

Suomen Voima Oy suunnittelee kahta pumppuvoimalaitosta, Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimalaa, osana energiavarasto-ohjelmaansa Kemijärvelle. Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kommentoi neuvotteluja Kemijärven kaupungin kanssa yhtiön Ailangantunturin pumppuvoimalahankkeesta, korostaen avointa ja luottamuksellista keskustelua. Neuvotteluissa on käsitelty muun muassa veden alarajan nostoa, kunnan verotuloja ja luontoasioita. Myös PVO-Vesivoima Oy suunnittelee omaa laitostaan Askanaavalle Kemijärvellä.

Keravan Energia pitää siirtohinnat matalina, Outokummun Energia nostanut hintoja

Keravan Energia on pitänyt siirtohinnat matalina strategiansa mukaisesti, mikä tekee siitä edullisen vaihtoehdon Uudellamaalla. Outokummun Energia on puolestaan nostanut siirtohintojaan merkittävästi viime vuosina. Porvoon Energia, jonka tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko on, maksaa vuosittain osinkoja Porvoon kaupungille, mutta sen siirtohinnat ovat silti maltilliset verrattuna moniin muihin Uudenmaan kaupunkeihin. Artikkeli korostaa omistajan strategian merkitystä sähkönsiirtohintojen muodostumisessa.

Jätteenpoltto tuottaa kaukolämpöä tehokkaasti Suomessa

Suomessa hyödynnetään jätettä tehokkaasti kaukolämmön tuotantoon, erityisesti pakkaskaudella. NG Nordic Finland käsittelee vaarallisia jätteitä Riihimäellä korkean lämpötilan polttokattilassa tuottaen kaukolämpöä. Vaikka Suomessa on puhuttu jätteenpolton ylikapasiteetista, jätteiden tuonti ulkomailta on perusteltua, sillä pohjoisissa maissa on tarvetta lämmölle ja suomalaisilla laitoksilla on korkea energiatehokkuus. Jätteenpoltto on myös osa huoltovarmuutta ja ympäristön kannalta tehokkaampaa kuin kaatopaikalle sijoittaminen maissa, joissa poltto ei ole mahdollista.

Fortumille yksimielinen hyväksyntä Bredåsenin tuulivoimapuistolle Närpiössä

Närpiön kaupunginhallitus on hyväksynyt yksimielisesti Fortumin Bredåsenin tuulivoimapuiston yleiskaavaehdotuksen. Hanke, joka on kohdannut aiemmin kritiikkiä, sisältää nyt 34 tuuliturbiinia ja on suunniteltu ottaen huomioon paikallinen luonto, kuten linnut. Tuulivoimapuisto liitetään Fingridin sähköasemaan Kärppiössä, ja se muodostaa yhdessä Fortumin Pjelaxin tuulivoimapuiston kanssa laajan, lähes yhtenäisen tuulivoima-alueen.

Kotiautomaatio säästää sähköä ja tekee arjesta vaivattomampaa

Artikkeli käsittelee kotiautomaatiota, joka mahdollistaa kodin valojen, lämmityksen ja sähkölaitteiden etäohjauksen tai itsenäisen toiminnan antureiden ja sääntöjen perusteella. Järjestelmä voi reagoida esimerkiksi sähkön hintaan ohjaamalla kulutuslaitteita tai lämminvesivaraajaa pörssisähkön hinnan mukaan, mikä auttaa säästämään sähköä. Kotiautomaatio tekee arjesta vaivattomampaa ja voi parantaa energiatehokkuutta, vaikka sen rakentaminen vaatii alussa perehtymistä ja kokeilua. Järjestelmät voivat myös kerätä tietoa ja auttaa havaitsemaan ongelmia, kuten vesivuotoja tai puukattilan palamistilannetta.

Sähkön hinta ja vakaus houkuttelivat Googlen Suomeen

Asiantuntija Jarno Limnellin mukaan Googlen investointipäätökseen Suomeen vaikuttavat useat tekijät, kuten yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus. Lisäksi ilmasto ja sähkön hinta ovat merkittäviä seikkoja datakeskusten sijoituspaikkaa valittaessa. Limnell korostaa, että datakeskukset ovat osa modernia turvallisuuspolitiikkaa ja teknologista kilpailua, ja Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt investointiympäristön turvallisuutta.

Kemijoki Oy:n Timonen puolustaa avoimuutta Kemijärven pumppuvoimalaneuvotteluissa

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen vastaa Kemijärven kaupungin luottamushenkilöjohdon väitteisiin avoimuuden puutteesta pumppuvoimalaneuvotteluissa. Timosen mukaan neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä ja luottamuksellisesti, ja niissä on käsitelty muun muassa veden alarajaa, verotuloja ja vaelluskaloja. Yhtiö on myös teettänyt asukaskyselyn, jonka mukaan enemmistö kemijärveläisistä toivoo kaupungin neuvottelevan hankkeesta. Neuvotteluja rajoittaa osittain liikesalaisuudet, sillä myös PVO-Vesivoima Oy ja Suomen Voima Oy suunnittelevat pumppuvoimaloita Kemijärvelle.

Kaikkonen vaatii datakeskusten lupajärjestelmää sähkön hinnan ja siirron hallintaan

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on huolissaan datakeskusinvestointien vaikutuksista sähkön riittävyyteen ja hintaan Suomessa. Hän esittää uutta lupajärjestelmää datakeskuksille, jotta niiden kokonaisvaikutuksia sähkön saatavuuteen, hintaan ja sähköverkkoon voitaisiin arvioida paremmin. Kaikkonen korostaa, että kohtuuhintaista sähköä on oltava riittävästi myös kotitalouksille ja yrityksille, eikä sähkön hinnan saa antaa karata käsistä. Hän ehdottaa myös, että datakeskusten sijaintia ohjattaisiin alueille, joilla on jo sähköntuotantoa ja siirtokapasiteettia.

Uusiutuva energia lisää puupylväiden kysyntää sähköverkoissa

Uusiutuvan energiantuotannon kasvu Euroopassa, yhdessä teollisuuden ja datakeskusten lisääntyvän sähkönkulutuksen sekä liikenteen sähköistymisen kanssa, lisää uusien sähköverkkojen ja siirtokapasiteetin tarvetta. Tämä kehitys on kasvattanut puupylväiden kysyntää, sillä niitä tarvitaan verkkojen rakentamiseen ja uusimiseen. Markkinaselvityksen mukaan EU:n alueella tarvitaan vuosittain 2–2,8 miljoonaa uutta puupylvästä. Pylväspuiksi soveltuvaa mäntyä löytyy talousmetsistä, ja niistä maksetaan usein enemmän kuin tavallisesta mäntytukista.

Googlen ilmalämpöpumppulupaukset Muhokselle epäselviä

Google on luvannut Muhoksen kuntalaisille erilaisia etuja datakeskuksen kylkiäisenä, mukaan lukien ilmalämpöpumppuja vähävaraisille. Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinnon mukaan kunnalla ei kuitenkaan ole tietoa tai sopimuksia näistä lupauksista, lukuun ottamatta Leppiniemen virkistysreittiä. Google tarkensi suunnitelmiaan mediatilaisuudessa koskien esteetöntä ulkoilureittiä ja kalastuslaitureita, jotka se itse maksaisi. Yhtiö järjestää yleisötilaisuuden Muhoksella tarkempien tietojen antamiseksi.

Suomi torjui miljardien pakkoremontit EU:n energiatehokkuusdirektiivissä

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo hallituksen hyväksyneen lakiesityksen rakennusten energiatehokkuudesta, joka on tulosta onnistuneesta EU-vaikuttamisesta. Suomi onnistui neuvotteluissa poistamaan asuinrakennuksiin kohdistuneet pakolliset energiaremontit, joiden kustannukset olisivat olleet jopa 21 miljardia euroa. Uusi laki vaatii Suomea laskemaan asuinrakennuskannan kokonaisenergiankulutusta 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mutta ilman yksittäisiin rakennuksiin kohdistuvia pakkoja. Laki koskee nyt pääasiassa julkisia ja muita ei-asuinrakennuksia, turvaten suomalaisten kotitalouksien omaisuudensuojan.

Fingrid asianomistajana kaapelivahinkojen oikeudenkäynnissä

Helsingin käräjäoikeus käsitteli suljetuin ovin Suomenlahdella uudenvuodenaattona vaurioituneita kaapeleita koskevaa oikeudenkäyntiä. Asianomistajien joukossa oli kantaverkkoyhtiö Fingrid. Syyttäjien mukaan Fitburg-rahtialus vaurioitti valokuitukaapeleita vetämällä ankkuriaan meren pohjaa pitkin. Oikeudenkäynti jatkuu kapteenin ja pursimiehen kuulemisella, joita syytetään kaapelien vaurioittamisesta.

Uusia tukia taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen

Taloyhtiöille on jälleen luvassa korjausavustusta energiatehokkuuden parantamiseen, ja tuki on haettavissa syyskuun lopussa. Hallitus on varannut avustuksiin 110 miljoonaa euroa tälle ja ensi vuodelle, ja avustuksen määrä voi olla enintään 4 000 euroa asuntoa kohti tai 50 prosenttia hankkeen energiatehokkuutta parantavista toimista. Lisäksi vuonna 2028 käynnistyy toinen korjausavustus taantuville alueille, jonka tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä vanhoissa kerrostaloissa. Myös perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan nostamalla takausprosentteja.

Uusi laki esittää tiukempia energiatehokkuusvaatimuksia rakennuksille

Hallitus on esittänyt eduskunnalle uutta rakennusten energiatehokkuuslakia, joka toimeenpanisi EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksia. Laki asettaisi energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia olemassa oleville toimisto-, liike- ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille ja sairaaloille, perustuen E-lukuun. Rakennuksen omistajan olisi varmistettava vaatimusten täyttyminen määräaikoihin mennessä, ja laki sisältäisi myös velvoitteita aurinkoenergianlaitteistojen käyttöönotosta vaiheittain vuosina 2027–2031, joustomahdollisuuksineen.

Uusi laki edistää rakennusten energiatehokkuutta ja aurinkoenergian käyttöä

Hallitus esittää uutta rakennusten energiatehokkuuslakia, joka toimeenpanisi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksia. Laki asettaisi energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia olemassa oleville toimisto-, liike- ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille ja sairaaloille, perustuen rakennuksen E-lukuun. Rakennuksen omistajan olisi varmistettava vaatimusten täyttyminen määräaikoihin mennessä, ja laki sisältäisi myös velvoitteita aurinkoenergianlaitteistojen käyttöönotosta vaiheittain vuosina 2027–2031. Joustomahdollisuuksia olisi sekä vähimmäisvaatimusten että aurinkoenergiavelvoitteiden osalta.

Porvoon Energia panostaa vastuullisuuteen uudella päälliköllä ja konkreettisilla tavoitteilla

Porvoon Energia on nimittänyt Annastiina Levolan vastuullisuuspäälliköksi, jonka tehtävänä on tehdä yhtiön vastuullisuustyöstä läpinäkyvämpää ja mitattavampaa. Työ kattaa ympäristövastuun, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallinnon. Yhtiö on julkaissut ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa ja asettanut tavoitteita, kuten yli 95 prosentin osuuden päästöttömiä polttoaineita kaukolämmön tuotannossa. Lisäksi Porvoon Energia hyödyntää hukkalämpöä kaukolämpöverkossa ja kehittää digitaalisia palveluita asiakkaille energiankulutuksen seurantaan.

Google ostaa sähköä Perhon ja Kyyjärven tuulipuistosta

Google on solminut pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen Perhon ja Kyyjärven Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston kanssa. Tämä tuulipuisto, jossa on 14 voimalaa, tuottaa arviolta 250 gigawattituntia sähköä vuosittain. Sopimus on tärkeä uusien tuulivoimahankkeiden toteutumiselle, ja Google tekee samalla uusia investointeja Suomeen liittyen datakeskuksiin ja energiainfrastruktuuriin.

Helen kiristää ilmastotavoitteitaan: nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä

Energiayhtiö Helen kiristää ilmastotavoitteitaan ja pyrkii nettonollapäästöihin vuoteen 2040 mennessä. Yhtiö sitoutuu vähentämään energiantuotannon päästöjä 97 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2040 mennessä ja 77 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Helen luopuu aiemmasta hiilineutraalisuustavoitteestaan ja keskittyy todellisiin päästövähennyksiin, linjassa Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa.

Googlen investointi herättää huolta sähkön hinnasta ja vasemmiston hiljaisuudesta

Google ilmoitti 13 miljardin euron investoinnista Suomeen, mikä herätti yleistä iloa. Investoinnin yhteydessä esitettiin kuitenkin huoli sähkön riittävyydestä ja sähkön hinnasta. Artikkelissa ihmetellään erityisesti poliittisen vasemmiston, kuten SDP:n, hiljaisuutta uutisen suhteen, vaikka investoinnit ja työpaikat ovat odotettuja. Vasemmiston vaikenemista pidetään outona, sillä talouskasvu ja työpaikat voisivat pilata heidän vaaliasetelmansa.

Sähkön hinta ja teollisuuden tilauskasvu

Artikkelissa kerrotaan teollisuuden tilausten kasvusta heinäkuussa, erityisesti metalliteollisuuden ja telakkateollisuuden vetämänä. Lisäksi mainitaan, että pääministeri Orpo kommentoi sähkön hinnan pysyvän vakaana Googlen suuren päätöksen myötä. Tämä viittaa siihen, että sähkön hinta on ollut puheenaiheena ja siihen liittyvät päätökset vaikuttavat talouteen.

Helen Sähköverkko pilotoi vähäpäästöistä sähköverkon rakentamista Helsingissä

Helen Sähköverkko, Eltel ja Reka Kaapeli pilotoivat Helsingissä vähäpäästöisen sähköverkon rakentamista. Hankkeen tavoitteena on vähentää Scope 3 -päästöjä käyttämällä vähähiilistä alumiinia ja kierrätettyä muovia sisältäviä kaapeleita. Pilotin avulla kerätään tietoa ja kokemuksia vähäpäästöisten materiaaliratkaisujen soveltuvuudesta tuleviin verkkohankkeisiin, ja sen odotetaan tuottavan merkittäviä päästövähennyksiä. Helen Sähköverkon johtaja Jyrki Nieminen korostaa hankkeen merkitystä päästöjen vähentämisessä rakentamisen arvoketjussa.

Energiapolitiikka ja vetytalous: CCUS-ratkaisut keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Valtioneuvoston tutkimustoiminta on julkaissut raportin hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin (CCUS) roolista ja edistämisestä EU:n ilmastopolitiikassa. Raportissa korostetaan CCUS-ratkaisujen välttämätöntä roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja niiden kokonaiskestävyyden varmistamista. Erityisesti mainitaan tarve luoda kysyntää CCU-tuotteille ja hiilidioksidin poistolle sekä kehittää tuki-instrumentteja monimutkaisten tuotantoketjujen, kuten vedyn tuotannon, taloudellisten riskien hallitsemiseksi. Lisäksi esitetään tarve selkeyttää CCUS-tuotteiden sääntelykehystä ja edistää omaa lainsäädäntöä jätteidenpolton yhteydessä tapahtuvalle CCU:lle.

Tutkimus korostaa CCUS-ratkaisujen ja energiapolitiikan merkitystä ilmastotavoitteissa

Valtioneuvoston tutkimus korostaa hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin (CCUS) välttämätöntä roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, painottaen kokonaiskestävyyttä ja yhteensopivuutta ympäristölainsäädännön kanssa. Tutkimus ehdottaa kunnianhimoista EU-politiikkaa ja tuki-instrumentteja CCUS-ratkaisujen edistämiseksi, jotta esimerkiksi vedyn tuottajat ja hiilidioksidin hyötykäyttöä suunnittelevat yritykset voivat tehdä investointipäätöksiä. Artikkelissa mainitaan, että talteenotettua hiilidioksidia voidaan jalostaa tuotteiksi, kuten polttoaineiksi, kemikaaleiksi tai muoveiksi, ja että CCU:n yhdistäminen jätteidenpolttoon voisi olla järkevää. Lisäksi korostetaan tarvetta selkeyttää CCUS-tuotteiden sääntelykehystä ja panostaa maankäyttösektorin hiilinielun kasvattamiseen.

Kaustisen biokaasulaitoksen suunnittelu etenee – biometaanin tuotanto kasvaa

Kaustiselle suunniteltavan suuren biokaasulaitoksen asemakaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Laitos jalostaisi maatalouden sivutuotteista, lannasta ja nurmesta biokaasua, josta edelleen tuotettaisiin biometaania ja hiilidioksidia. Vuosittain syntyisi noin 13,1 miljoonaa kuutiometriä biometaania. Hankkeen toteuttajana on Botnia Gas Oy, ja se edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sekä ympäristölupaa.

Ylitornion Harjunkorven tuulivoimahanke etenee yleisön kuultavaksi

Ylitornion Harjunkorven tuulivoimahankkeen kaavaluonnos ja YVA-selostus asetetaan yleisön nähtäville ja niistä järjestetään yleisötilaisuus 1. lokakuuta. Myrsky Energia suunnittelee alueelle korkeintaan 20 tuulivoimalaa. Ylitornion kunnanhallitus päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville kahdeksi kuukaudeksi syyskuun 23. päivästä alkaen. Hankkeen seuraava vaihe on kaavaehdotus, joka työstetään saadun palautteen pohjalta, ja alueella tehdään myös tuulimittauksia.

Etelä-Suomen tuulivoimakiellon miljardikustannukset ja ratkaisuehdotukset

Suomen tuulivoimatuotanto on kasvanut nopeasti, mutta sähkön tuotanto Pohjanmaalla ja kulutus Etelä-Suomessa aiheuttavat miljardien eurojen siirtokustannuksia ja siirtohäviöitä. Etelä-Suomen tuulivoimarakentamista estävät etäisyysrajat ja tutkakiellot, vaikka teknologiset ratkaisut, kuten tutkaystävälliset materiaalit ja pystyaksiliset turbiinit, mahdollistaisivat kannattavamman tuotannon rannikolla. Nykyinen luvitus- ja sääntelyjärjestelmä ohjaa investointeja pohjoiseen, vaikka etelän tuulivoima voisi vähentää siirtoverkon tarvetta ja tasata sähkön hintavaihteluita. Artikkeli ehdottaa lainsäädännöllisiä muutoksia, kuten teknologiapohjaista etäisyyslakia ja tutkakompensaatiorahastoa, jotta Etelä-Suomen potentiaali saataisiin hyödynnettyä.

Tuulivoiman vaikutus kiinteistöjen arvoon ja asukkaiden elämään Isojoella

Artikkelissa kuvataan, kuinka tuulivoiman rakentaminen Isojoen Kärjenkoskelle on muuttanut maisemaa ja aiheuttanut melua, mikä on heikentänyt asukkaiden elämänlaatua. Kirjoittaja pohtii, kuinka tuulivoima-alueella sijaitsevien kiinteistöjen arvo on laskenut merkittävästi, tehden niistä vaikeasti myytäviä ja lainan vakuudeksi kelpaamattomia, vaikka kiinteistöverot ovat nousseet. Artikkeli kyseenalaistaa, kuka kantaa vastuun tästä epäsuhdasta ja asukkaiden kotien arvon menetyksestä.

Viitasaaren seurakunta neuvottelee tuulivoimahankkeesta Vasa Vindin kanssa

Viitasaaren seurakunta neuvottelee ruotsalaisen tuulivoimayhtiö Vasa Vindin kanssa maanvuokrauksesta tuulivoimahanketta varten. Seurakunta on pyytänyt ArvoLex Oy:ltä lausunnon sopimusten ehdoista ja hinnoista. Kirkkoneuvosto on päättänyt, että ArvoLex Oy ja seurakunnan talouspäällikkö neuvottelevat hinnoista ja ehdoista Vasa Vindin kanssa. Hankealueen sijaintia pidetään hyvänä tuulivoiman kannalta, mutta kehitystoimenpiteitä ei aloiteta ennen seurakunnan päätöstä.

Korpelan Voiman Piia Rautiola ehdolle eduskuntavaaleihin

Korpelan Voiman yhtymähallituksen puheenjohtaja Piia Rautiola tavoittelee Keskustan eduskuntavaaliehdokkuutta kevään 2027 vaaleihin. Hänelle on kerätty 30 nimen tukilista Keski-Pohjanmaan keskustapiirille, mikä velvoittaa ottamaan hänet mukaan jäsenäänestykseen. Rautiolaa tukevat muun muassa Keskustanaisten Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Rahkola ja Soiten aluehallituksen puheenjohtaja Sari Innanen. Jäsenäänestys järjestetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Seiverkot mukana mullistamassa Seinäjoen energiajärjestelmää datakeskuksen myötä

Seiverkot on keskeisessä roolissa Seinäjoelle nousevan datakeskuksen sähkönsiirron järjestämisessä. Datakeskuksen ensimmäinen vaihe kaksinkertaistaa Seiverkkojen verkossa siirrettävän sähkön määrän ja vaatii uuden sähköaseman rakentamisen, jonka kustannukset Pure DC maksaa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää voimajohtoja ja datakeskuksen hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää kaukolämmössä, mikä laskisi Seiverkkojen asiakkaiden siirtomaksuja.

Kilpilahden Voimalaitos luopui kivihiilestä ja käsittelee miljoonariitaa

Kilpilahden Voimalaitos, joka tuottaa höyryä ja sähköä Porvoon Kilpilahden alueen yrityksille, on ollut osallisena merkittävässä riita-asiassa entisen pääurakoitsijansa kanssa. Voimalaitos luopui kivihiilen poltosta vuonna 2021, ja maakaasu toimii varapolttoaineena. Riita koskee uuden voimalaitoksen rakentamista ja sen viivästymistä, ja välimiesoikeus on tehnyt välipäätöksen, jonka seurauksena voimalaitos kirjasi 40 miljoonan euron korvauksen. Prosessissa käsitellään edelleen korvausvaatimuksia, joiden arvioidaan olevan 200–350 miljoonaa euroa.

Elinkeinoelämä iloitsee Googlen investoinnista, peräänkuuluttaa sähköntuotannon kehittämistä

Elinkeinoelämän edustajat ovat riemuinneet Googlen suuresta investoinnista Suomeen, joka tuo arviolta 1,5 miljardia euroa verotuloja vuodessa. Investoinnin odotetaan kiihdyttävän Suomen talouskasvua ja luovan työpaikkoja. Kommenteissa korostetaan sähköntuotannon kehittämisen tärkeyttä, sillä datakeskukset ovat suuri mahdollisuus Suomelle, mutta investointi voi myös nostaa sähkön hintaa.

Kuhmon matkailun haasteet ja kaukolämmön rooli

Artikkelissa käsitellään Kuhmon matkailun kehittämisen haasteita ja pullonkauloja, kuten laadukkaan mökkimajoituksen puutetta ja vetonaulojen markkinoinnin vaikeutta. Kirjoittaja pohtii, miten Kuhmoon saataisiin ympärivuotinen matkakohde ja ehdottaa S-ryhmän kutsumista paikalle potentiaalin arvioimiseksi. Alussa mainitaan Tönölän mökkikylän kaukolämpöasioiden epäonnistuminen, mikä viittaa energiainfraan liittyviin ongelmiin matkailun kehityksen yhteydessä.

Fortumille merkittävä sähkönostosopimus Googlen kanssa Loviisan ydinvoimalasta

Fortum on solminut Googlen kanssa 22-vuotisen sähkönostosopimuksen, joka on yhtiön ensimmäinen merkittävä PPA-sopimus. Sopimuksen myötä Google ostaa jopa 50 prosenttia Loviisan ydinvoimalaitoksen kapasiteetista, mikä vastaa noin viittä prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Tämä merkittävä kysynnän lisäys voi vaikuttaa sähkön hintaan ja kysyntä-tarjonta-tasapainoon lyhyellä aikavälillä, vaikka uutta kapasiteettia todennäköisesti rakennetaan pidemmällä aikavälillä. Sopimuksen pitkä kesto kuvastaa molempien osapuolten arvostusta ennustettavuudelle.

Fortum ja Google solmivat merkittävän sähkönostosopimuksen ja selvittävät ydinvoimarakentamista

Fortum tiedotti 22-vuotisesta sähkönostosopimuksesta Googlen kanssa, joka kattaa jopa puolet Loviisan ydinvoimalaitoksen kapasiteetista. Yhtiöt selvittävät myös ydinvoimarakentamista. Tämä uutinen nosti Fortumin osakkeen arvoa merkittävästi Helsingin pörssissä.

Fortumin osakekurssi nousi Googlen investointisuunnitelmien ja Loviisan ydinvoimalan jatkosopimuksen myötä

Googlen investointisuunnitelmat ovat nostaneet Fortumin osakekurssia Helsingin pörssissä yli 15 prosenttia. Tämä johtuu osittain Fortumin ja Googlen välisestä sopimuksesta, joka varmistaa Loviisan ydinvoimalan toiminnan jatkumisen vuoteen 2050. Myös rakennusyhtiöiden, kuten YIT:n ja SRV:n, kurssit nousivat merkittävästi Googlen investointien myötä.

Wärtsilän toimitusjohtaja juhlisti menestystä Nasdaqissa ja näkee suuria mahdollisuuksia sähköistyksessä

Wärtsilän toimitusjohtaja Håkan Agnevall soitti Nasdaqin pörssikelloa New Yorkissa juhlistaen yhtiön menestystä Yhdysvalloissa. Wärtsilä on toimittanut voimalaitoksia datakeskuksiin ja näkee suuria mahdollisuuksia sähköistyksen sekä tekoälyn ja datakeskusten kasvun myötä lisääntyvässä sähkön kysynnässä. Yhtiö on palvellut Yhdysvaltain markkinoita puoli vuosisataa ja laajentaa tuotantokapasiteettiaan Vaasassa sekä kasvattaa henkilöstöään Yhdysvalloissa vastatakseen kysyntään.

Elenia tarkastaa sähköverkkojaan drooneilla Kanta-Hämeessä

Elenia jatkaa sähköverkkojen tarkastuslentoja drooneilla Kanta-Hämeessä syys- ja lokakuun ajan. Droonit kuvaavat suurjännitteisiä sähkölinjoja ja pylväitä keräten valokuvia ja laserdataa 3D-mallien luomiseksi. Tämän avulla Elenia kerää ajantasaista tietoa ilmajohtojen kunnosta ennakoivaa huoltoa varten. Elenia tiedottaa lennoista asukkaita etukäteen ja hyödyntää drooneja myös vianpaikannuksessa.

Savon Voima Verkko Oy:n helikopteritarkastukset paljastivat korjaustarpeita sähköverkossa

Savon Voima Verkko Oy:n sähköverkossa tehtiin syyskuussa helikopteritarkastuksia, joissa havaittiin yli 200 kuntohavaintoa. Noin kymmenen prosenttia näistä, eli noin 20 kohdetta, vaatii välittömiä korjauksia, kuten eristinvaurioita ja johtimien säievikoja. Tarkastuksissa ilmeni, että verkon itä- ja pohjoisosissa sekä vanhemmissa osissa oli enemmän vaurioita. Ennakoivien tarkastusten avulla Savon Voima Verkko Oy pyrkii ehkäisemään sähkökatkoja ja ylläpitämään toimitusvarmuutta.

Lausuntopyyntö Fingrid Datahub Oy:n sähkökaupan tiedonvaihtosopimuksen ehdoista

Energiavirasto pyytää lausuntoja Fingrid Datahub Oy:n Muun verkonhaltijan tiedonvaihtosopimuksen palveluehdoista. Nämä ehdot koskevat sähkökaupan keskitettyä tiedonvaihtoa, ja Energiaviraston tulee vahvistaa ne ennen käyttöönottoa. Kuulemisen tavoitteena on lisätä palveluehtojen läpinäkyvyyttä ja antaa sidosryhmille mahdollisuus esittää näkemyksensä ennen lopullista päätöstä. Lausuntoaika päättyy 9.10.2026.

Googlen datakeskusinvestointi herättää huolta sähkön hinnasta

Google investoi 13 miljardia euroa Suomeen rakentaen uusia datakeskuksia Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Tämä jätti-investointi on herättänyt huolta sähkön hinnan mahdollisesta noususta Suomessa. Aiheesta keskustelevat ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sekä professori Jussi Kangasharju A-studiossa.

Googlen datakeskusinvestoinnit Suomessa herättävät toivoa ja huolta sähkön hinnasta

Google investoi 13 miljardia euroa Suomeen rakentaen datakeskuksia Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle sekä laajentaen Haminan keskustaan. Kuntapäättäjät iloitsevat odotetuista tuhansista työpaikoista ja verotuloista, mutta asukkaiden keskuudessa on myös epäilyksiä, kuten huoli sähkön hintakehityksestä. Kajaanin vt. kaupunginjohtaja Joni Partanen kuitenkin rauhoittelee pelkoja todeten Googlen tuovan energian mukanaan ja investoivan uusiutuvaan energiantuotantoon, kuten akkuvarastointiin Kajaanissa. Hankkeiden rakennustyöt ovat jo käynnissä Muhoksella, mutta valitukset hallinto-oikeuteen voivat viivästyttää aikatauluja.

Tuulivoiman vihreys kyseenalaistetaan – turve mainitaan kotimaisena vaihtoehtona

Artikkeli käsittelee tuulivoiman hyötyjä ja haittoja, kyseenalaistaen sen todellisen vihreyden elinkaaren näkökulmasta. Kirjoittaja nostaa esiin, että Suomella olisi omia energialähteitä, kuten turve, mutta sen käyttö on ajettu alas poliittisin päätöksin ja verotuksella, toisin kuin Ruotsissa. Tämä on johtanut siihen, että voimaloissa poltetaan tukkipuuta tai jopa ulkomailta tuotua jätettä, kun turve olisi ollut kotimainen vaihtoehto.

Luonnonvarakeskus selvittää turvesoiden jatkokäyttöä: aurinkovoima lupaavin vaihtoehto

Luonnonvarakeskus tutkii entisten turvesoiden jatkokäyttöä Lapinlahden Varpaisjärvellä. Kolmivuotisessa hankkeessa vertaillaan ruokohelven ja kuituhampun viljelyä, aurinkovoimalan perustamista sekä metsittämistä. Tutkija Karri Uotilan mukaan aurinkovoima näyttää todennäköiseltä voittajalta, sillä se on vähentänyt hiilipäästöjä ja tuottaa simulointien mukaan 30-kertaisesti energiaa verrattuna puiden kasvattamiseen. Vaikka aurinkovoimalat eivät ole välttämättä taloudellisesti kannattavia nykyisillä sähkön hinnoilla ilman tuotantotukea, kannattavuus voi parantua tulevaisuudessa. Tavoitteena on löytää ilmastoystävällisiä jatkokäyttötapoja isoille turvetuotantoalueille, jotka poistuvat tuotannosta lähivuosina.

Kiuruveden biokaasulaitos sai merkittävän investointituen hiilidioksidin talteenottoon

Kiuruveden biokaasulaitos on saanut 2,8 miljoonaa euroa investointitukea työ- ja elinkeinoministeriöltä hiilidioksidin talteenottoon. Laitos tuottaa nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen käyttöön maatalouden sivutuotteista. Tulevaisuudessa laitos aikoo hyödyntää talteen otettua hiilidioksidia uusiutuvien sähköpolttoaineiden tuotannossa, mikä kehittää biokaasun tuotantoprosessia entisestään.

Google ostaa Alajoki-Peuralinnan tuulivoiman sähköntuotannon

Suomen Hyötytuuli on myynyt Alajoki-Peuralinnan tuulivoimaloiden sähköntuotannon Googlelle pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella (PPA). Tämä sopimus lisää Googlen Suomesta hankkiman uusiutuvan energian määrää 629 megawattiin, sisältäen myös Matkussaaren tuulivoimaloiden tuotannon. Alajoki-Peuralinnan 14 tuulivoimalaa ovat tuottaneet sähköä huhtikuusta 2025 lähtien, ja niiden vuosituotannon arvioidaan olevan noin 250 gigawattituntia. Suomen Hyötytuuli pitää PPA-sopimuksia tärkeinä uusiutuvan energian investointien mahdollistajina.

Datakeskusten sähkönkulutus ja puolueiden ristiriitainen energiapolitiikka

Artikkelissa kritisoidaan valtapuolueiden politiikkaa datakeskusten suhteen, jotka kuluttavat valtavasti sähköä ja muita resursseja, kuten vettä. Esimerkkinä mainitaan Lahden TikTokin datakeskus, jonka sähkönkulutus tuplaantuu alueella. Kirjoittajan mukaan datakeskukset heikentävät taloutta ja kotitalouksien ostovoimaa kohonneiden energiakulujen vuoksi, ja niiden työllistävä vaikutus on vähäinen. Artikkelissa kyseenalaistetaan puolueiden 'vihreän siirtymän' uskottavuus, kun ne vaativat kansalaisilta energiansäästöä, mutta sallivat suuryrityksille valtavan energiankulutuksen.

Google investoi Suomeen ja kehittää ydinvoimaa Fortumin kanssa

Google investoi 13 miljardia euroa uusiin datakeskuksiin Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Tämän investoinnin yhteydessä Google on tehnyt aiesopimuksen Fortumin kanssa uuden ydinvoiman kehittämisestä, mikä nosti Fortumin osakkeen arvoa. Sopimus parantaisi Fortumin näkyvyyttä sähköntuotannossa ja viittaa pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Investoinnin odotetaan työllistävän merkittävästi Suomessa.

Ruotsin sähköntuotannon ja sähköistämisen vauhdittaminen: Green Power Swedenin ehdotukset

Artikkeli käsittelee Ruotsin sähköntuotannon lisäämistä ja sähköistämistä, korostaen tarvetta poliittisille päätöksille investointien vauhdittamiseksi. Green Power Sweden esittää 35 ehdotusta, joista seitsemän priorisoidaan, sisältäen kansallisen sähköistämistavoitteen asettamisen, sähkön energiaveron alentamisen ja tuulivoiman rakentamisen edistämisen kunnissa. Lisäksi ehdotetaan aurinkoenergian ja maankäytön yhdistämistä, kansallista energiansäilytysstrategiaa, rakentamisen aloitusajan pidentämistä uusille sähköntuotantolaitoksille sekä puolustusvoimien roolin selkeyttämistä energiantuotannon rinnalla.

Fortum ja Loviisan ydinvoimala keskiössä Googlen investoinnin myötä

Fortumin osake nousi lähes 16 prosenttia Googlen investointi-ilmoituksen seurauksena. Fortum teki Googlen kanssa 22 vuoden sopimuksen, joka kattaa jopa puolet Loviisan ydinvoimalan sähköntuotannosta ja sisältää myös sopimuksen uuden sähkön tuottamisesta. Googlen investointi kasvattaa sähkön kysyntää Suomessa merkittävästi.

Orpo: Kivihiili varalla energiansaannin turvaamiseksi Googlen investointien keskellä

Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Googlen datakeskusinvestointeja ja Suomen energiatilannetta. Hän vakuuttaa, että sähköä riittää ja Google kantaa vastuunsa energiantuotannon lisäämisestä. Orpo mainitsee myös, että fossiilista energiaa, kuten kivihiiltä käyttävää Meri-Porin voimalaitosta, pidetään varalla nopean energiansaannin turvaamiseksi tuulettomina ja kylminä viikkoina, vaikka Fortum on ilmoittanut sen sulkemisesta ensi vuoden maaliskuussa.

Energiateollisuus ry vastustaa uusiutuvan sähköntuotannon lisäsääntelyä alueidenkäyttölaissa

Energiateollisuus ry vastustaa uuden alueidenkäyttölain esittämiä lisäsääntelyjä uusiutuvalle sähköntuotannolle, kuten tuulivoiman vähimmäisetäisyyttä ja aurinkovoiman pinta-alaan perustuvaa kaavoitusvaatimusta. Järjestön mukaan nämä säännökset heikentäisivät investointeja, lisäisivät kustannuksia ja hidastaisivat puhtaan sähköntuotannon kasvua Suomessa. Tämä puolestaan vaarantaisi teollisuuden sähköistymisen, vetytalouden kehityksen ja Suomen kilpailukyvyn. Energiateollisuus ry esittää, että näistä erityissäännöksistä luovutaan tai niitä muutetaan merkittävästi, jotta puhtaan sähkön tuotanto voi kasvaa nopeasti ja kustannustehokkaasti.