logo logo logo

Oikaisuvaatimus Keuruun Sähkön järjestelyistä käsitellään kaupunginhallituksessa maanantaina

14.10.2021

Kaupunginhallitus käsittelee oikaisuvaatimusta Keuruun Sähkön järjestelyistä tulevana maanantaina. Käsittelyt koskevat Keuruun Sähkö Oy:n elokuisia osakejärjestelyitä, joissa yhtiö hyväksyi, että Keuruun kaupunki ostaa yhtiön toisen suuromistajan osakkeet. Fortum Power and Heat Oy:ltä ostettavien osakkeiden kauppahinta on 10,4 miljoonaa euroa.

Keskisuomalainen

Nakkilaan uusi sähköautojen pikalatausasema

15.10.2021

Kuluvana viikkona vietetään jälleen energiansäästöviikkoa. Tämän vuoden teemana on #energiateko, kertoo Lammaisten Energia tiedotteessaan. Yhtiön tämän vuoden energiateot liittyvätkin sähköiseen liikenteeseen. Neljä sähköajoneuvojen latauspistettä uudestaan Harjavallassa sekä Nakkilassa, jonka lisäksi Nakkilaan rakennetaan uusi pikalatausasema.

Sydän-Satakunta

Valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden ilmastotoimet kirjavia

15.10.2021

Tekniikka&Talous on selvittänyt valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden ilmastotoimia. Mukana ovat Fortum, SSAB, Neste, Stora Enso, Finnair, Outokumpu ja Kemira. Kaikilla on päästövähennystavoitteet, joita on päivitetty vuonna 2020 tai niitä päivitetään parhaillaan. Vain Outokummulla, SSAB:llä ja Stora Ensolla on ilmastotieteeseen perustuva tavoite, jonka Science Based Targets -aloite on arvioinut. Outokumpu ja Stora Enso ovat tarkentamassa tavoitteitaan 1,5 asteen mukaisiksi. Muut ovat asettaneet omat tavoitteensa viimeistään vuodelle 2050. Tavoitteiden kattavuudet vaihtelevat. Neste ja Finnair aikovat hyödyntää päästökompensaatioita tavoitteiden saavuttamiseksi. Fortum joutuu ehkä käyttämään kompensointia ja Outokumpu selvittää asiaa. WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula toteaa tavoitteiden olevan sekavia ja vaikeaselkoisia. Osa tavoitteita on parempia ja osa huonompia. Nikulan mielestä valtion omistajaohjaus ei ole käyttänyt tarpeeksi valtaansa ilmastotavoitteisiin. Valtion omistajaohjaus tarkastelee tavoitteita ja niiden toteutumista tarkemmin keväällä 2022. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö Kimmo Viertolan mukaan yrityksiä halutaan vielä vähän sparrata. Tavoitteiden tulee olla mittavia.

Tekniikka & Talous (E-edition PDF)

Kone myy hissejään energiatehokkuudella ja pienemmillä päästöillä

15.10.2021

Talouselämä esittelee yrityksiä, joiden tuotteet vähentävät päästöjä maailmalla. Yksi niistä on Kone, joka myy laitteitaan energiatehokkuudella ja pienemmillä päästöillä. Yhtiön esimerkkinä käyttävä Monospace 500 DX -hissi käyttää sähköä sen verran vähemmän, että käytön päästöt ovat arviolta kolmanneksen pienemmät kuin uuden eurooppalaisen verrokkihissin. Lopullinen päästövähennys riippuu käytetyn energian tuotantotavasta ja rakennuksesta. Koneen liikevaihto vuonna 2020 oli 9,9 mrd. euroa ja nettotulos 977 milj. euroa. Ilmastotavoite on 1,5 asteen mukainen.

Talouselämä (E-edition PDF)

Metso Outotecin Vertimill-myllyt vähentävät kaivostoiminnan energiankulutusta

15.10.2021

Talouselämä esittelee yrityksiä, joiden keksinnöt vähentävät jo ilmastopäästöjä maailmalla. Metso Outotecin kaivoksiin myymät Vertimill-pystymyllyt kuluttavat jauhatuksessa 30-50 % vähemmän energiaa kuin perinteiset kuulamyllyt. Jauhatusliiketoiminnasta vastaava Christoph Hoetzel kertoo, että maailman energiankulutuksesta 3-4 % käytetään siihen, että kivistä tehdään pienempiä. Kaivostoiminnan energiankulutuksen vähentäminen on merkittävä asia. Hoetzelin mukaan asiakkaat eivät ole kiinnostuneita Vertimillistä vain ympäristösyistä, vaan myös tehdäkseen kaivostoiminnasta taloudellisesti mahdollista. Metso Outotec arvioi vuoden 2020 koko hiilikädenjälkensä olevan 8,2 miljoonaa hiilidioksidiektivaltenttitonnia. Luvussa on mukana yhtiön 17 eri teknologiaa. Asiakkaiden ympäristötavoitteiden vuoksi energiatehokkaiden tuotteiden merkitys Metso Outotecille kasvaa ja niiden kehitykseen investoidaan. Metso Outotecin liikevaihto vuonna 2020 oli 3,9 mrd. euroa ja nettotulos 259 milj. euroa. Sen ilmastotavoite on 1,5 asteenmukainen.

Talouselämä (E-edition PDF)

Kaukolämpöalalle harkitaan Green Deal -sopimusta

13.10.2021

Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan, voidaanko kaukolämpöalalle laatia Green Deal -sopimus, joka toisi esille yhtiöiden vähähiilisyyteen vievät päätökset, suunnitelmat ja tavoitteet. Energiateollisuus ry:n johtajan Janne Kerttulan mukaan sekä asiakkaat että valtiovalta tarvitsevat tietoja yhtiöiden vähähiilisyyssuunnitelmista. Kerttula sanoo, että yhtiöiden on perusteltava, miksi kaukolämpö on hyvä ratkaisu. Tämän vuoksi Energiateollisuus laati yhdessä jäsenyritystensä kanssa kansallisen kaukolämpöstrategian, joka julkistettiin kesällä 2020. Strategian julkaisemisen jälkeen sen tärkeimpiä tavoitteita on alettu toteuttaa. Näitä ovat muun muassa lausuntokierrokselle lähtenyt suositus asiakaslaitteiden mitoituslämpötilojen laskemiseksi ja viestinnän kehittäminen. Energiateollisuus on myös tehnyt jäsenyrityksiä varten viestinnällisen työkalupakin, joka helpottaa, yhtenäistää ja terävöittää alalle keskeisten asioiden esittämistä. Energiateollisuus kannattaa eri lämmitysmuotojen tasavertaista kilpailua, asiakkaiden valinnanvapautta ja päästökaupan laajentamista kaikkeen fossiiliseen lämmitykseen.

Energiauutiset

Teollisuuden liikevaihto kasvoi 17,8 % elokuussa 2021

15.10.2021

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 17,8 % vuodentakaisesta ja 2,8 % edelliskuuhun verrattuna. Kehitykseen vaikutti osaltaan koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vuotta aiemmin. Päätoimialoista liikevaihto kasvoi eniten kemianteollisuudessa (27,9 %) ja metsäteollisuudessa (27,0 %) vuodentakaisesta. Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon sektorilla kasvua kertyi 25,2 %, metalliteollisuudessa 16,6 %, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 15,9 %, kaivostoiminnan ja louhinnan sektorilla 3,3 % ja elintarviketeollisuudessa 2,9 %. Sen sijaan tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa liikevaihto laski 1,8 % vuodentakaisesta. Vientiliikevaihto kasvoi elokuussa 2021 voimakkaimmin kemianteollisuudessa: luku kasvoi 32,2 % vuodentakaisesta. Sen sijaan kotimaan liikevaihto kasvoi eniten metsäteollisuuden sektorilla: nousua nähtiin 27,2 % verrattuna edellisvuoteen.

Press Release Tilastokeskus

Luonnonsuojeluliitto: Turpeen poltolle saatava selkeä loppumispäivä

14.10.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämä Irti turpeesta -kansalaisaloite oli eduskunnan lähetekeskustelussa 14.10.2021. Luonnonsuojeluliiton mukaan keskustelussa toistuivat tutut väärät väitteet mm. kunnioituksen puutteesta turveyrittäjiä kohtaan sekä turvealan hallitsemattomasta alasajosta. Liiton puheenjohtaja Harri Hölttä muistuttaa, että samalla kun turvetuottajia tuetaan siirtymässä, on muistettava turpeen polttamisen kielteiset vaikutukset. Suojeluasiantuntija Paloma Hannosen mukaan päästökauppa on vähentänyt turpeen käyttöä kun hinta on noussut. Hän toteaa, että jos turpeen suunnitelmallinen alasajo olisi aloitettu hyvissä ajoin, tilanne olisi parempi. Hannosen mukaan vieläkään ei kuitenkaan ole liian myöhäistä laittaa turpeen poltolle päätepiste ja laatia selkeä suunnitelma turpeesta luopumiseksi. Luonnonsuojeluliiton mukaan yrittäjiä kunnioitetaan nimenomaan sillä, että turpeen poltolle asetetaan laissa päätöspäivä. Kun aikataulu on tiedossa turpeesta luopumiselle on helpompi laatia selvä suunnitelma.

Press Release Suomen luonnonsuojeluliitto

Caruna nykyaikaistaa sähkönjakelua Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella

15.10.2021

Caruna uudistaa kumppaniensa kanssa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen taajama-alueiden sähkönjakelua vastaamaan tulevaisuuden tarpeita nykyistä paremmin. Nelivuotisen hankkeen aikana saadaan kaikki Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asemakaava-alueet säänkestäviksi ja samalla kasvatetaan sähköverkon edellytyksiä viedä Caruna Espoon asiakkaat energiamurroksen läpi. Hankkeen rakennustyöt käynnistyivät Espoon Gammelbackassa 14.10.2021. Hankepäällikkö Jere Mättö kertoo, että vuoden 2021 aikana rakentaminen alkaa myös Kauniaisissa ja Espoon Korpilammella. Kirkkonummella työt aloitetaan vuonna 2022. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Netel.

Press Release Caruna

Fortum on päättänyt irtautua Kilpilahti-konsortiosta

15.10.2021

Nesteen ja Borealiksen sekä pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden muodostama konsortio on tutkinut mahdollisuutta Porvoon Kilpilahdessa syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen hiilineutraalina kaukolämpönä. Konsortion jäsenet ovat tehdyn kannattavuusselvityksen perusteella arvioineet yhdessä ja erikseen hankkeen toteuttamista. Fortum on arvioinnin perusteella päättänyt irtautua hankkeesta. Fortumin mukaan Kilpilahti-hanke olisi toteutuessaan mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan hyvin poikkeuksellinen, ja se olisi vaatinut perusteellista alueen teollisen toiminnan ja pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkostojen tarkastelua. Fortumin kaukolämpö muuttuu hiilineutraaliksi vuonna 2029, minkä saavuttamiseksi on selvitetty Kilpilahden lisäksi erilaisia tuotantovaihtoehtoja. Yhtiö keskittyy hiilineutraaliuden toteuttamisessa muihin sähköä ja hukkalämpöä hyödyntäviin ratkaisuihin, esimerkiksi Espoon ja Kirkkonummen datakeskushankkeisiin. Fortum rakentaa lisäksi parhaillaan teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumppulaitosta ja on laajentanut lämpöpumppulaitosta, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä.

Press Release Fortum

Sweco valittu Hycamiten vedyntuotantolaitoksen suunnittelijaksi

14.10.2021

Hycamite TCD Technologies on valinnut Swecon suunnittelemaan Kokkolaan rakennettavan teollisen vedyntuotannon pilottilaitoksen. Sweco on jo aiemmin suunnitellut Hycamitelle pienen testilaitoksen vedyntuotantoa varten. Pilottilaitoksen rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2022. Sweco vastaa laitoksen suunnittelutyöstä käyttöönottoon saakka. Hycamiten tavoitteena on käynnistää laajamittainen vedyntuotanto seuraavien parin vuoden aikana.

Tekniikka & Talous

Fortumin Ahoniemi: Maakaasu avainasemassa sähkön hintakehityksessä

15.10.2021

Fortumin strategiapäällikön Vesa Ahoniemen mukaan korkeat sähkönhinnat voivat tuoda ikäviä yllätyksiä talvella 2021-2022, etenkin jos kuluttajalla on vaihtuva- eli spot-hintainen sopimus. Hän ennustaa, että sähkön hinta vaihtelee tulevaisuudessa aiempaa enemmän. Tämä hyödyttää niitä kuluttajia, jotka voivat joustaa kulutuksessaan. Ahoniemi sanoo, että sähkön korkean hinnan syy on Keski-Euroopassa, jossa sähköntuotannon kustannukset ovat kasvaneet polttoaineiden hintojen noustua. Hän uskoo hintojen pysyvän korkealla talven ajan mutta kääntyvän laskuun vuoden 2022 aikana. Taustavaikuttajana energian kallistumisessa on myös siirtyminen uusiutuvaan energiaan, jolla ei ole saatu korvattua fossiilisia polttoaineita riittävän nopeasti. Ahoniemen mukaan tärkein tekijä sähkön hintakehityksessä on maakaasutilanne. Leuto talvi ja kaasun lisätarjonta toisivat hintoja alas. Kalliilla kaasulla on vahva yhteys sähkön hintaan, koska kaasu on kallein tuotantokeino, jolla kulutus tyydytetään. Ahoniemi sanoo, että kesällä 2021 kaasuvarastot eivät täyttyneet, koska kaasu oli jo tuolloin kallista. Kaasumarkkina yllättyi hänen mukaansa siitä, miten vaikeaa kaasua oli saada kesällä mm. koronan takia lykättyjen huoltoseisokkien vuoksi. Venäjän kaasutoimitukset ovat Ahoniemen mukaan suunnilleen edellisvuosien keskiarvon tasolla ja selvästi korkeammalla kuin esimerkiksi vuonna 2020.

Talouselämä (E-edition PDF)

Korkian rahasto osti enemmistöosuuden espanjalaisesta aurinkoenergialaitoksesta

14.10.2021

Korkia Aurinkoenergiarahasto on ostanut enemmistöosuuden 22 MWp:n Hinojosa Solar -aurinkoenergialaitoksesta, joka sijaitsee Hinojosa del Vallessa Badajozin maakunnassa Espanjassa. Rahastonhoitaja Mika Räsäsen mukaan sähkön hinta on myös Espanjassa ennätyksellisen korkealla, joten laitos on käynnistämisensä jälkeen ylittänyt sijoitushetkellä asetetut odotukset. Laitoksen sähköntuotannon odotetaan olevan noin 44 GWh vuodessa, mikä vastaa noin 33 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Tuotantoa edesauttaa laitoksessa käytetty auringon seurantateknologia.

Press Release Korkia

Södra Wood alkaa myydä ylijäämälämpöä Haminan Kaukolämmölle

13.10.2021

Haminan Kaukolämpö Oy ja Södra Wood Oy ovat tehneet kaukolämpöön liittyvän sopimuksen. Haminassa sahatoimintaa harjoittava Södra Wood on investoimassa kattilalaitokseen, jolla se tuottaa lämpöä puun kuivatukseen. Raaka-aineena käytetään laitoksessa syntyviä sivutuotteita kuten puun kuorta ja haketta. Yhtiö ei tarvitse kaikkea lämpöä itse, vaan ylijäämälämpö myydään Haminan Kaukolämpö Oy:lle. Ylijäämälämmön toimittaminen Haminan Kaukolämmölle alkaa toukokuussa 2022. Liiketoimintapäällikkö Petri Kekäläisen mukaan yhtiö käyttää sen jälkeen selvästi vähemmän maakaasua kaukolämpölaitoksessaan Poitsilassa. Ylijäämälämpö voi vuositasolla korvata neljänneksen kaukolämpövoimalan nykyisestä lämmön tuotannosta.

Kymen Sanomat

VSB ja Solarigo Systems suunnittelevat hybridisähköpuistoa Kalajoelle

13.10.2021

VSB Uusiutuva Energia Suomi ja Solarigo Systems ovat solmineet sopimuksen Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan tuuli-aurinkohybridisähköpuiston rakentamisesta Kalajoelle. Kokonaisuudesta suunnitellaan myös Suomen ensimmäistä teollisen mittakaavan älykkäällä sähkövarastolla varustettua hybridisähköpuistoa. Hybridisähköpuisto tulee koostumaan rakenteilla olevasta Juurakon tuulipuistosta sekä 24 000 aurinkopaneelin muodostamasta 13 MW:n aurinkovoimalasta. Puisto tuottaa valmistuttuaan vuosittain yli 136 GWh uusiutuvaa sähköä. Juurakon tuulipuiston rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä, ja kaupallinen sähköntuotanto käynnistyy syksyllä 2022. Aurinkovoimalan rakentaminen alkaa suunnitelman mukaan vuonna 2022. Hybridipuisto on pilottihanke, jossa testataan erilaisten teknologisten ratkaisujen toimivuutta hybridipuistokonseptissa. Yhtiöiden mukaan hanke luo merkittävää kasvupotentiaalia suomalaiselle tuuli- ja aurinkovoimalaosaamiselle.

Keskipohjanmaa

Outokumpu yrittää korvata koksin puulla teräksen tuotannossa

14.10.2021

Outokummun tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä 30 % kuluvalla vuosikymmenellä, ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilän mukaan etenkin Tornion tehdas on keskustelussa todella hyvässä asemassa. Vähennyksiin on tarjolla paljon keinoja, ja paljon on jo tehty. Outokumpu käyttää Tornion tehtaassa ferrokromin tuotannossa pelkistimenä koksia. Erkkilä kertoo, että yhtiö on kehittänyt ja testannut biopohjaisia pelkistimiä. Tulokset viittaavat siihen, että koksin korvaaminen niillä onnistuu. Käytännössä koksi korvattaisiin puuperäisellä materiaalilla. Noin viidennes yhtiön kokonaispäästöistä tulee sähköstä. Suomessa sähkö on jo vähäpäästöistä, mutta Manner-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vielä paljon fossiilisähköä. Outokummun päästöt vähenevät, kun sähköntuotanto vihertyy globaalisti. Sama koskee Outokummun ostamien raaka-aineiden hiilijalanjälkeä. Raaka-aineiden päästöjä pyritään vähentämään hyödyntämällä mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja.

Lapin Kansa

Polar Night Energy keräsi puolen miljoonan euron rahoituksen

13.10.2021

Tamperelainen Polar Night Energy keräsi elokuussa 2021 päättyneellä rahoituskierroksellaan puolen miljoonan euron rahoituksen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Markku Ylösen mukaan onnistunut rahoituskierros mahdollistaa monia asioita. Yhtiö on palkannut uusia avainhenkilöitä ja aikoo käyttää rahoitusta myös esimerkiksi tuotekehitykseen ja palvelujen kaupallistamiseen. Polar Night Energy kehittää menetelmää aurinko- ja tuulienergian tuottaman ylijäämäenergian varastoimiseksi hiekkaan Tampereen Hiedanrannassa. Yhtiön liikevaihto oli helmikuussa 2021 päättyneellä tilikaudella 22 000 euroa ja tulos 170 000 euroa miinuksella. Yhtiön tavoitteena on kääntää kassavirta voitolliseksi alle kahdessa vuodessa. Suunnitelmissa on myös pörssilistautuminen ja tekniikan lisensointi maailmanlaajuiseen käyttöön.

Aamulehti

Luken suhdannekatsaus: Metsäteollisuus elpyy vauhdilla

14.10.2021

Luken metsäsektorin suhdannekatsaus kertoo, että sahatavaran koko vuoden 2021 keskimääräisen vientihinnan odotetaan nousevan 38 % vuoteen 2020 verrattuna. Sahatavaran vahva kysyntä nostaa Suomen sahatavaran tuotannon 12 milj. kuutiometriin vuonna 2021. Sahatavaran kysynnän odotetaan säilyvän vientimarkkinoilla vahvana myös vuonna 2022, mutta keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan laskevan noin 20 % vuoden 2021 tasosta. Sahatavaran tuotanto ja vienti kasvavat edelleen vuonna 2022. Vanerin keskimääräisen vientihinnan odotetaan kohoavan vuonna 2021 5 % edellisvuodesta samalla, kun vienti- ja tuotantomäärät kasvavat vajaat 20 %. Vuonna 2022 vanerin vientihinnan sekä tuotanto- ja vientimäärien odotetaan laskevan hieman vuodesta 2021. Paperin tuotanto ja vienti kasvavat vuonna 2021 hieman edellisvuodesta, mutta alenevat jälleen vuonna 2022 Veitsiluodon tehtaan sulkemisen seurauksena. Paperin vientihinta nousee vuosina 2021 ja 2022 prosentin. Suomessa kartongin tuotantokapasiteetti lisääntyy vuonna 2021 Stora Enson Oulun kraftlainerin tuotannon käynnistyttyä, mikä lisää tuotanto- ja vientimääriä 14 %. Vuonna 2022 kasvu on maltillisempaa. Sellun vienti nousee vuonna 2021 9 % edellisvuodesta. Vuonna 2022 vienti kasvaa maltillisemmin. Sellun keskimääräinen vientihinta on vuonna 2021 36 % edellisvuotta korkeampi. Vuonna 2022 hinta alenee, mutta taso pysyy edelleen korkeana. Vuonna 2021 teollisuuspuun hakkuut kasvavat lähes 66 milj. kuutiometriin. Havutukkien keskimääräiset kantohinnat nousevat 10-11 % ja kuitupuiden 4-6 %. Raakapuun tuonti kasvaa hieman vuodesta 2020. Vuonna 2022 teollisuuspuun hakkuiden ennakoidaan pysyvän lähes vuoden 2021 tasolla. Havutukkien keskimääräiset kantohinnat laskevat 4-7 %. Kuitupuiden kantohinnat laskevat 3-4 %. Lisääntyvät hakkuumäärät ja kantohintojen nousu kasvattavat yksityismetsien bruttokantorahatulot 2,2 mrd. euroon vuonna 2021. Vuonna 2022 kantohintojen lasku pudottaa bruttokantarahatulot 2 mrd. euroon. Metsähakkeen käyttömäärien odotetaan 2 % vuonna 2021 ja 4-5 % vuonna 2022. Puupellettien kotimaisen kulutuksen ja tuotannon ennakoidaan kasvavan edelleen vuosina 2021 ja 2022

Press Release Luke

Savosolarin liikevaihto laski heinä-syyskuussa 2021

15.10.2021

Aurinkolämpöjärjestelmiä valmistava Savosolar teki vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 1 milj. euron liiketappion 0,5 milj. euron liikevaihdolla. Heinä-syyskuussa 2020 liikevaihto oli 1,7 milj. euroa ja tappio 0,8 milj. euroa. Yhtiön tilauskanta syyskuun 2021 lopussa oli noin 0,6 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin oli 2,2 miljoonaa. Toimitusjohtaja Jari Varjotien mukaan liikevaihdon kehitys jäi odotuksista sekä kolmannella neljänneksellä että koko katsauskaudella. Tähän on vaikuttanut asiakkaiden investointipäätösten siirtyminen koronapandemian aikana. Monet eurooppalaiset toimijat ovat lisäksi jättäneet investointinsa odottamaan EU:n puhtaan energian Green Deal -ohjelman maakohtaisia linjauksia. Toimituksia ovat hidastaneet myös eräiden komponenttien pidennetyt toimitusajat.

Kauppalehti

Aikaerotteinen heijastus tuo lisää tietoa uusista aurinkokennomateriaaleista

13.10.2021

Filosofian maisteri Hannu Pasanen kuvaa väitöskirjassaan aurinkokennomateriaalina käytettävien perovskiittien tutkimista varten kehitettyä aikaerotteista heijastusspektroskopiaa, jolla voidaan mm. tarkastella varausten liikettä aurinkokennoissa tarkemmin kuin aiemmilla metodeilla. Perovskiitit ovat yksi potentiaalisimmista uusista aurinkokennomateriaaleista, ja ne ovat saavuttaneet jo kaupallisten piikennojen hyötysuhteen. Perovskiittikennojen valmistus on edullisempaa kuin piikennojen, eivätkä ne vaadi harvinaisia tai uusiutumattomia raaka-aineita. Pasanen tutkimusryhmineen alkoi tutkia perovskiittiaurinkokennoja aikaerotteisella absorptiospektroskopialla, jolla mitataan viritystilan aiheuttamia muutoksia näytteen absorptiossa. Pasanen kertoo, että tutkimuksen mukaan perovskiitin viritystila ei muuttanut vain näytteen absorptiota vaan myös sen heijastusta. Monissa aiemmissa tutkimuksissa heijastusta ei ollut otettu huomioon ollenkaan tai heijastusta oli mallinnettu yliyksinkertaisilla malleilla, mikä johti vääriin johtopäätöksiin ja virheellisiin tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteiksi muodostui uusien mallien kehittäminen aikaerotteisille heijastusmittauksille ja niiden hyödyntäminen perovskiittien ominaisuuksien tutkimiseksi.

Press Release Tampereen yliopisto

Uusiutuvasta dieselistä on tullut Nesteen rahasampo

15.10.2021

Talouselämä esittelee yrityksiä, joiden tuotteet auttavat asiakasyrityksiä maailmalla vähentämään ilmastopäästöjä. Nesteen jätteistä, tähteistä ja teollisuuden sivuvirroista valmistettu uusiutuva diesel tuottaa yhtiön mukaan 50-90 % pienemmät päästöt kuin fossiilinen dieselpolttoaine. Uusiutuva diesel tuli markkinoille loppuvuodesta 2016, ja tämän jälkeen tuotteen myyntiä on laajennettu ja siitä on tullut Nesteelle rahasampo. Nesteen mukaan sen vuonna 2020 myymällä uusiutuvalla dieselillä vältettiin noin 10 milj. tonnin edestä hiilidioksidipäästöjä. Nesteen uusiutuvien tuotteiden kapasiteetti on 3,2 milj. tonnia vuodessa. Kun uusi tuotantolaitos Singaporessa valmistuu, kapasiteetti nousee lähes 4,5 milj. tonniin. Nesteen liikevaihto vuonna 2020 oli 11,8 mrd. euroa ja liiketulos 1,2 milj. euroa. Yhtiö tavoittelee hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2035 mennessä.

Talouselämä (E-edition PDF)

Valmetin biomassaa käyttävät kattilalaitokset pienentävät asiakkaiden päästöjä

15.10.2021

Valmet on yksi Talouselämän esittelemistä yrityksistä, joiden tuotteet auttavat asiakkaita maailmalla vähentämään ilmastopäästöjä. Valmet toimitti kaksi vuotta sitten Kööpenhaminaan kattilalaitoksen, joka tuottaa energiaa biomassalla. Aiemmin kööpenhaminalaisten sähkö ja lämpö syntyivät hiilivoimalassa. Uusi laitos vähentää Kööpenhaminan hiilidioksidipäästöjä 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Valmet laskee, että sen vuosina 2019-2020 toimittamat 15 täysin biomassaa polttavaa leijupetikattilaa ovat auttaneet välttämään päästöjä kaikkiaan 10 miljoonan tonnin edestä. Valmet pyrkii parantamaan teknologiansa energiatehokkuutta edelleen 20 % vuoteen 2030 mennessä, mikä tietää jälleen päästöjen pienentymistä. Valmetin vuoden 2020 liikevaihto oli 3,7 mrd. euroa ja nettotulos 239 milj. euroa. Sen ilmastotavoite on 1,5 asteen mukainen.

Talouselämä (E-edition PDF)

Neova on huolissaan kasvuturpeen puolesta

14.10.2021

EU:n tulevat turvelinjaukset voivat olla kova isku Neovalle (ent. Vapo). Yhtiö on panostanut kasvihuoneissa ja kasvualustoina käytettävään turpeeseen, mutta EU:n säädöspaineet voivat johtaa kasvuturvebisneksen kuihtumiseen. Kasvualustojen sekä kasvu- ja kuiviketurpeen osuus Neovan noin 450 milj. euron liikevaihdosta on yli 70 %. Toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan tilanne heijastuisi myös kasvihuoneviljelyyn kauttaaltaan. Euroopan komissiolle annetuissa alustavissa suosituksissa uusiksi kriteereiksi turpeen käyttö on merkitty ympäristölle vahingolliseksi, ja sen käyttö kiellettäisiin myös kasvualustana ja kuivikkeena. Tempakan mukaan EU:hun pyritään kuitenkin vaikuttamaan asiassa monelta taholta, ja hän uskoo, että asiassa saadaan aikaan muutoksia. Hän muistuttaa, ettei vaihtoehtoisia kasvualustoja ole vielä olemassa vielä tarvittavissa määrin, ja lähiruoan tuotannon turvaamiseen tarvitaan runsaasti uusia materiaaleja ja myös turvetta.

Talouselämä

Volterin pienvoimalat käyvät hyvin kaupaksi maailmalla

14.10.2021

Entisen pääministerin Juha Sipilän perustama liminkalainen Volter on hyötynyt ilmastonmuutoksesta, joka on vauhdittanut yhtiön myyntiä. Yhtiö valmistaa pienvoimaloita, jotka tuottavat sähköä kaasuttamalla häkäpönttötekniikalla puuhaketta tai muuta biomassaa. Toimitusjohtaja Jarno Haapakoski kertoo, että yhtiö on toimittanut ensimmäisen voimalaitoksen Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa sijaitsevaan alkuperäiskansan reservaattiin. Haapakosken mukaan yhtiön pienvoimalat kiinnostavat Kanadassa, sillä 400 reservaatin sähköt ovat vielä dieselin varassa. Volter odottaakin maasta lisätilauksia. Volter on tähän mennessä valmistanut 135 voimalaa, joista suurin osa menee vientiin. Voimaloista noin 50 on myyty Britanniaan. Yhtiö on vuonna 2021 saanut merkittävän vientikaupan Japaniin, jossa Volterin toimittamat 12 pienvoimalaa otetaan käyttöön kesällä 2022. Haapakoski kertoo, että Japani on nyt Volterin päämarkkina, ja useat vanhat asiakkaat ovat hankkineet lisää pienvoimalaitoksia. Hänen mukaansa myyntiputkessa on useita projekteja ja toinen 12 voimalan kokonaisuus.

Kauppalehti

Viro: Yli 200 miljoonaa euroa kerätään EU:n hiilikiintiökauppajärjestelmän kautta

13.10.2021

Viron on määrä kerätä yli 200 miljoonaa euroa EU:n hiilikiintiökauppajärjestelmän kautta. Tämä on suurin luku tähän mennessä, ja osa varoista käytetään tasapainottamaan nousevia energian hintoja. Lopullinen summa selviää vuoden 2021 loppuun mennessä, mutta lopputulos on todennäköisesti yli kolmanneksen suurempi kuin aiemmin tänä vuonna budjetoitu. Viron ympäristöministeri Tõnis Mölder sanoi, että Viron hallitus laskee parhaillaan kaikkia energian hintanäkökohtia.

ERR

Tanska: Tuulienergia-alalla hinnoittelupainetta

15.10.2021

Tanskan tuuliturbiinien omistajien ja yritysten kauppajärjestön Wind Denmarkin johtaja Jan Hylleberg sanoi tanskalaisen Børsen-lehden haastattelussa, että koko tuulivoima-alaan kohdistuu hinnoittelupaineita. Hänen mukaansa tuulivoimaloita rakennetaan vähemmän, ja komponenttien ja palveluiden kysyntä alihankkijoilta on pienempi kuin se, mitä ala oli odottanut asetettujen ilmastopolitiikkatavoitteiden perusteella. Tämä tarkoittaa, että tuuliturbiiniteollisuuden luomaa kapasiteettia ei käytetä. Hylleberg vaatii poliitikkoja nopeuttamaan poliittisia päätöksiä, joilla voidaan turvata investoinnit tuulivoiman kapasiteetin laajentamiseen.

B