Sähköistyminen etenee Suomessa vauhdilla. Teollisuus investoi puhtaaseen tuotantoon, datakeskuksia suunnitellaan eri puolille maata, lämmitys sähköistyy ja liikenne siirtyy fossiilisista polttoaineista sähköön. Kaikki nämä hankkeet tarvitsevat toimivan sähköverkon ja luotettavaa sekä edullista sähköä.
Sähkön jakeluverkot ovat infrastruktuuria, jonka kautta valtaosa sähkön kulutuksesta ja uusista sähkönkäyttökohteista liittyy sähköjärjestelmään. Sähköverkkojen kehitys vaikuttaa suoraan siihen, missä laajuudessa yhteiskunnan sähköistyminen voi toteutua ja miten kansantaloutemme kehittyy.
Siirryttäessä isosta kuvasta paikallistasolle, investoinnit paikalliseen kriittiseen infraan ratkaisevat sen miten alueellinen elinvoimaisuus säilyy ja kehittyy. Kyse on siitä, voivatko meidän toiminta-alueemme kunnat ja yritykset investoida, kasvaa ja sähköistyä tulevina vuosikymmeninä.
Sähkön kysyntä kasvaa enemmän kuin vuosikymmeniin
AFRYn toteuttaman "jakeluverkkojen investointitarpeet ja edellytykset sekä kansantaloudelliset vaikutukset"- selvityksen mukaan sähkön kysyntä kasvaa kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Kasvua syntyy erityisesti datakeskuksista, teollisuuden sähköistymisestä, sähköisestä liikenteestä ja lämmityksen sähköistymisestä.
Jakeluverkkojen näkökulmasta pelkkä perusskenaario tarkoittaa noin 20 TWh lisäystä sähkönkulutukseen vuoteen 2040 mennessä. Kasvua on 40 % verrattuna nykytasoon. Skenaario on tosin viime viikkojen uutiset huomioiden todennäköisesti konservatiivinen, eli sähkönkäytön kasvu tulee olemaan jopa vieläkin voimakkaampaa.
Energiankäytön lisääntymisen lisäksi on huomioitava merkittävä piikkitehojen kasvu. Sähköautojen suurteholataus, sähkökattilat, lämpöpumput ja datakeskukset kuormittavat verkkoa eri tavalla kuin perinteinen sähkönkäyttö. Välttääksemme pullonkaulat, on verkon kapasiteettiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
Investointeja tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin
Suomessa jakeluverkkoihin on investoitu viime vuosina keskimäärin noin 740 miljoonaa euroa vuodessa. AFRYn tekemän mallinnuksen mukaan tämä ei enää riitä. Nykytietojen valossa maltillisessa perusskenaariossa jakeluverkkojen investointitarve nousee vuositasolla noin 1,1 miljardiin euroon vuosina 2026–2040. Sähköverkkoyhtiöiden kesällä 2026 päivitetyissä kehittämissuunnitelmissa ala itse arvioi investoivansa vuoteen 2035 mennessä n. 950 miljoonaa euroa vuosittain. Tämäkin luku lienee hiukan maltillinen ja investointitarve on todellisuudessa merkittävästi suurempi. Joka tapauksessa puhutaan merkittävästä kasvusta nykyiseen investointitasoon verrattuna.
Meillä Leppäkosken Sähköllä liittymiskyselyt ja investointisuunnitelmat osoittavat samaan suuntaan. Pelkästään sähköverkon kapasiteetin kasvattaminen vaatii meiltä kymmeniä miljoonia euroja tulevina vuosina. Nämä investoinnit kohdistuvat pääasiassa sähköasemiin sekä suur- ja keskijänniteverkkoon. Lisäksi sähkömarkkinalain mukaisten toimitusvarmuusvaatimusten toteuttaminen edellyttää noin viiden miljoonan euron vuosittaisia verkostoinvestointeja. Investointitarve on monikertaistunut siitä mitä se oli vielä muutama vuosi sitten.
Suurin haaste ei ole investointitarve vaan investointien mahdollistaminen
Investointitarpeen ja -kyvyn välillä on ilmiselvä ristiriita. Afryn selvityksen mukaan jakeluverkkotoimialan investointitarve ja nykyisen valvontamallin mahdollistama investointikyky eivät kohtaa. Sähköistymisen perusskenaariossa investointitarpeen ja investointikyvyn välinen ero on noin 500 miljoonaa vuodessa, eli kumulatiivisesti noin 6,7 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä. Ja tämä melko hillityllä ennusteella.
Investoinnit tulee myös tehdä nykyistä etupainotteisemmin. Sähköverkon tulee olla valmis ottamaan vastaan liittyjiä ja uutta sähkönkäyttöä. Nykyiset valvontamenetelmät eivät mahdollista ennakoivia investointeja sähköverkkoon.
Jos sähkönkäytön lisääminen sähköverkon näkökulmasta ei ole mahdollista, tulemme olemaan tilanteessa, jossa osa liittyjistä siirtää omia investointejaan myöhempään ajankohtaan, tai maantieteellisesti muualle tai jopa kokonaan toiseen maahan
AFRYn selvityksen mukaan perusskenaarion mukaiset jakeluverkkoinvestoinnit voivat mahdollistaa noin 10,3 miljardin euron kumulatiivisen arvonlisän Suomen kansantalouteen sekä yli 14 000 henkilötyövuoden vuotuisen työllisyysvaikutuksen. Meillä ei ole varaa jättää näitä hyötyjä ottamatta. Paikallistasolle tuotuna puhutaan kriittisen tärkeistä veroeuroista, työpaikoista ja alueellisen elinvoimaisuuden sekä huoltovarmuuden takaamisesta.
Jukka Rajala
Toimitusjohtaja
Leppäkosken Sähkö Oy